Mitä teen läheisteni ja muiden sukulaisteni suhteen. En ole kellekkään kertonut olevani lepakko uskon kuitenkin kaikkien aavistavan/tietävän vaikka koko ajan kyselevätkin poikaystävistä ja miks ei sellaista ole kuvioissa.. Tekisi mieli olla rohkeasti se mitä olen mutta entä jos nää häpee mua sit niin kovin.
Kerran yhelle sukulaiselle sanoin suoraan mikä olen ko tää taukoamatta ja aika ahdistavasti kyseli poikaystävä-tilanteesta.
Ei suostunut uskomaan sitä mitä sanoin vaikka sanoi kuulleensa musta jo aikaisemmin toiselta taholta. "Eihän sellainen tule kysymykseenkään"
Sanoi aika suoraan mitä mieltä on aiheisista ja ettei voi sietää niitä mitenkään... Tuli aika orpo ja hyljätty olo.
Nyt kuitenkin alkaa painaa tää ns. salailu vaikken suuremmin mitään ole salannutkaan, ollut vaan tuomatta julki.
On monella varmasti vastaavanlaisia tapauksia..
Kertokaa mulle ootteko astunut kaapista/kuinka ootte kertonut ja kenelle... ja miten teihin on suhtauduttu..
Oon suht pieneltä paikkakunnalta jossa on kyllä paljon lepakoita mutta kukaan ei oikeestaan tiedä toisistaan, eikä tääl ole mitään kohtaamispaikkaa.
Muutamaan otteeseen käynyt Hesassa ja ollut kaltaisteni seurassa... Tiedän kuuluvani siihen porukkaan.
-Elämä edessä- =)
Kerran yhelle sukulaiselle sanoin suoraan mikä olen ko tää taukoamatta ja aika ahdistavasti kyseli poikaystävä-tilanteesta.
Ei suostunut uskomaan sitä mitä sanoin vaikka sanoi kuulleensa musta jo aikaisemmin toiselta taholta. "Eihän sellainen tule kysymykseenkään"
Sanoi aika suoraan mitä mieltä on aiheisista ja ettei voi sietää niitä mitenkään... Tuli aika orpo ja hyljätty olo.
Nyt kuitenkin alkaa painaa tää ns. salailu vaikken suuremmin mitään ole salannutkaan, ollut vaan tuomatta julki.
On monella varmasti vastaavanlaisia tapauksia..
Kertokaa mulle ootteko astunut kaapista/kuinka ootte kertonut ja kenelle... ja miten teihin on suhtauduttu..
Oon suht pieneltä paikkakunnalta jossa on kyllä paljon lepakoita mutta kukaan ei oikeestaan tiedä toisistaan, eikä tääl ole mitään kohtaamispaikkaa.
Muutamaan otteeseen käynyt Hesassa ja ollut kaltaisteni seurassa... Tiedän kuuluvani siihen porukkaan.
-Elämä edessä- =)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moikka :)
Mulle on aina ollut aika sama, että kuka tietää mun olevan lesbo :) Oikeastaan luulin olevani bisse vielä kesällä. ystävilleni olen ollut ulkona todella kauan ja kerroin heille esim. näin: "Hei mulla olis sulle jotain kerrottavaa...mä en ole kiinnostunut miehistä vaan naisista" tai näin " Mulla on tyttöystävä" ;)
Ensin voi tietenkin tulla ulos bissenä kuten minä tein. :) Tosin luulin itsekin olevani bisse. Kesän lopussa loppuivat kyselyt, kun tulin ulos kaapista noin 200 000 ihmiselle Tampereen Aamulehden Valo-liitteessä, joka ilmestyy perjantaisin :) Siinä saivat sitten tietää sukulaisetkin minusta :) Tuli monenlaista palautetta, mutta melkein poikkeuksetta kaikki olivat positiivisia asioista :)
Tsemppiä sulle! :) Kaapista ulos tuleminen kannattaa! :)
Marika
Aiemmin ajattelin etten kerro ikinä.
Sitten rakastuin ja onnen huumassa tulin ulos varsin monelle. Vaikea silloin on kaapissa ollakaan.
Minä puolestani kehottaisin miettimään todella tarkasti kertoako vai ei ja kenelle. Niinhän EI pitäisi asian olla mutta totuus vain on että kertomisesta usein seuraa paljon ikävyyksiä. Ihmiset ovat hämmentyneitä, tai pahempaakin.
Itsellehän tätä elämää kuitenkin eletään. Itse olen yli 30 enkä ole kertonut. Vain muutamat ystävät tietävät, itsekin lesboja, ja pari muuta. Olen punninnut kertomisen hyviä ja huonoja puolia ja todennut että en kerro. En tunne ahdistusta tai mitään vaikka en kertoisikaan. Omaa elämäähän jokainen täällä elää.
Miksi aiheuttaisin toisille pahaa mieltä itsekkyydelläni? Kun he eivät kerran asiaa ymmärrä. Mieluummin pidän välit sellaisina kuin ne nyt ovat, vaikka varmasti minua lesbonakin rakastettaisi. Kaikki ei kuitenkaan olisi ihan ennallaan.
Mulle tämä ratkaisu on toiminut hyvin. Sopii mun ajattelutavalle. Moni varmaan arvailee kaikenlaista kun naisten kanssa vain olen, mutta virallista vahvistusta eivät saa. En halua hankaluuksia itselleni enkä toisille. Mulle se ei ole elämän pääasia tietääkö joku että olen lesbo vai ei. Muut ominaisuudet ratkaisee sen elämän laadun.
Ei mulla ole mitään ulostuloa vastaan, jokainen ratkaisee sen ihan itse, mutta mulle tämä on hyvä näin. En häpeä, olen todella onnellinen ja ylpeä siitä mikä olen vaikka sen hyväksyminen veikin vuosia. En voi silti olettaa muiden sitä näkevän niin. Näin on ihan hyvä. :D