Äsken Ubuntu 14.04 LTS -käyttöjärjestelmäni otti vastaan Bourne Again Shell:n (Bash) tietoturvapäivityksen. Se päivitys oli vissiin kolmas Bashiin tullut korjauspäivitys viime aikoina.
Näin se homma toimii Ubuntun kanssa, tasaiseen tahtiin tulee nopeasti korjauspäivityksiä eikä tarvitse odottaa kuukautta, että jokin korjaus ehkä tulee turva-aukkoon, kuten Microsoftin kurttauksissa.
Näin se homma toimii Ubuntun kanssa, tasaiseen tahtiin tulee nopeasti korjauspäivityksiä eikä tarvitse odottaa kuukautta, että jokin korjaus ehkä tulee turva-aukkoon, kuten Microsoftin kurttauksissa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mitä hyötyä bash-päivityksestä, kun guru-matin mukaan ubuntussa käytetään dashia?
Ubuntussa on myös bash ja sitä voi myös käyttää.
Ubuntu on hyvin laaja käyttöjärjestelmä ja siinä on paljon ohjelmistoja, myös bash.
M-Kar ei tiedä, että unixeissa ja linuxdistroissa on muitakin komentotulkkeja kuin Bash ja Dash.
Edistynyt käyttäjä tietää komentotulkkien hyvät ja huonot ominaisuudet. Minun linuxdistrossa on nyt asennettuna viisi (5) komentotulkkia. Ja oma suosikki on nyt ZSH. Nyt tosin olen alkanut (siis alkanut ! ) tutustua myös LUSH:iin (Lisp Universal Shell).
Näin tekee edistynyt käyttäjä joka ei jää paikoilleen ihmettelemään Bashin päivityksiä tai Dashia.
Mikä estää oman edistymisen? Onko M-Kar jotenkin jämähtänyt johonkin vanhaan aikakauteen josta ei pääse irti?
Jos Bash tökkii niin miksi sitä olisi "pakko käyttää"? Bash on vain useissa jakeluissa oletustulkki mutta sen voi myös poistaa ja vaihtaa toiseen.
PS. Plan9 käyttöjärjestelmän "luojat" ovat sanoneet omasta kehitelmästään, että se on "unix sellaisena kuin unixin olisi pitänyt olla". Se on "unixmainen" käyttöjärjestelmä joka käyttää omaa komentotulkkia RC. Tämä RC on myös asennettavissa muihinkin unixeihin ja linuxdistroihin. Tämä vaan pelkkänä vinkkinä niille joiden tieto rajoittuu Bashiin ja Dashiin.
Hyvää näissä unixeissa on se, että löytyy hyvät MAN sivut joista voi ammentaa monenlaista käyttötietoa.
"M-Kar ei tiedä, että unixeissa ja linuxdistroissa on muitakin komentotulkkeja kuin Bash ja Dash."
Tietysti tiedän. Sitten vaan on sellaisia juttuja kuin vakiointi, että ei käydä liiaksi säätämään oletuksia kun ne omat säädökset kasvavat helposti erilleen siitä mihin suuntaan käyttöjärjestelmä menee, kuin myös sekin että on helpompi ylläpitää kun systeemit toimivat samalla tavalla. Ja sitten vielä sekin, että ohjelmat toimivat usein luotettavammin oletuksilla kun niitä eniten käytetään niillä ja on usein parhaiten testattu ja tuettu. Etenkin Ubuntussa on selvä focus siihen, että oletukset ovat Canonicalin tuen piirissä olevissa komponenteissa mutta sitten kun vaihtelee osia niin onkin jotain käyttäjäyhteisön varassa olevia palikoita mitkä toimivat Ubuntussa huonommin kuin Debianissa.
Poikkeuksia toki on aina ja siksi niitä voi joissakin tilanteissa vaihdella. Ja oma suosikki shellini muuten ei ole bash eikä dash vaan ksh. Dash tulee hyvänä kakkosena.
Joka tapauksessa ei kannata pahemmin nähdä vaivaa muihin kuin POSIX yhteensopiviin shelleihin.
"Jos Bash tökkii niin miksi sitä olisi "pakko käyttää"?"
Se on oletus Red Hat Enterprisessä. Täysin järjetöntä käydä sotkemaan vakiointia.
No sitä sopii sinun kysellä Canonicalilta, joka tarjoilee toistuvasti Bashiin päivityksiä.
Jos Bashin päivitykset kiusaa, niin miksi käytät vielä Bashia? Vaihda se komentotulkki toiseen.
Unixit ja linuxdistrot ovat siinä mielessä hyviä, että ne ovat varsin joustavia järjestelmiä. Näissä voi käyttää monia komentotulkkeja.
Ja osa "uusista" komentotulkeista on sellaisia joista jotkut eivät edes ole kuulletkaan. Tässä pari esimerkkiä:
LUSH = Lisp Universal Shell
RC = Plan 9 käyttöjärjestelmän komentotulkki. Asentuu myös muihin unixeihin ja linuxdistroihin.
Tai jos nämä tuntuu liian vaikeilta niin sitten on ZSH, joka onkin oma suosikkini komentotulkkien joukossa.
Ei kannata antaa yhden komentotulkin (Bash) häiritä omaa mieltä liiaksi. Tämän vuoksi minäkään en anna yhden (Windowsin) häiritä omaa mieltäni.
Ei minua kiusaa eikä haittaa millään tavalla se, että Bashiin tulee päivityksiä (eikä muutenkaan haittaa, että Ubuntun softia päivitetään, sehän on hyvä, että bugit korjataan!).
Ei nuo peräkammarinpoikien koodaamat harrastekomentotulkit pärjää oikealle ammattilaisten tekemälle komentotulkille joka on käytettävissä Windowsissa.
Toisaalta Windows on niin pitkälle kehittynyt että siinä ei ole tarvetta komentotulkin käyttöön.
"Ei nuo peräkammarinpoikien koodaamat harrastekomentotulkit pärjää oikealle ammattilaisten tekemälle komentotulkille joka on käytettävissä Windowsissa. "
Windowsissa ei ole standardinmukaista komentotulkkia.
"Ei nuo peräkammarinpoikien koodaamat harrastekomentotulkit pärjää oikealle ammattilaisten tekemälle komentotulkille joka on käytettävissä Windowsissa. "
Ai command prompt? Nyt kyllä tohtori nauroi niin kovaa, että maidot lensi suusta!
Höpö höpö. Windows on standardi päinvastoin kuin lelukslinuksit.
"Ei nuo peräkammarinpoikien koodaamat harrastekomentotulkit pärjää oikealle ammattilaisten tekemälle komentotulkille joka on käytettävissä Windowsissa."
Eihän sitä saa edes suurennettua täydelle näytölle.
Windowsia ei ole standardoitu, eli ei ole standardi.
Siinä meillä taas todellinen Ajatusten Tonava yrittää sölköttää asiassa, josta ei ole hänellä mitään käsitystä.
Itse vuosikymmeniä sitten jo bsh:ta käyttäneenä, muitakin sittemmin, sanoisin tälle räkyttäjälle, että yrittäisi edes pitäytyä aiheessa, josta edes luulee jotakin ymmärtävänsä.
Karin "viisaudet" ovat useimmiten peräti huvittavia. Ei ole liikaa oikeaa tietoa rasittamassa kirjoittelua. Tyypillinen akkunavajakki.
""Jos Bash tökkii niin miksi sitä olisi "pakko käyttää"?"
Se on oletus Red Hat Enterprisessä. Täysin järjetöntä käydä sotkemaan vakiointia. "
M-Kar luulee, että unixissa ja linuxdistrossa komentotulkin vaihtaminen sotkee järjestelmän "vakioinnin".
Näinhän asia ei suinkaan ole vaan näissä käyttöjärjestelmissä on nimenomaan komentotulkin vaihtomahdollisuus eli se "chsh" komento. Näissä järjestelmissä on jopa mahdollisuus kysyä mitä komentotulkkeja järjestelmään on asennettu.
Tietysti nämä valintamahdollisuudet ovat tarkoitettu edistyneille käyttäjille eli niille jotka tuntevat eri komentotulkkien hyvät ja huonot ominaisuudet.
Aloittelijalle sopiikin paremmin se oletus komentotulkki.
Itse olen käytellyt ERI unixeja ja linuxdistroja ERI komentotulkeilla eikä yhdessäkään tapauksessa järjestelmä ole sotkeentunut millään tavalla. Edistynyt käyttäjä kyllä tietää mitä konfiguraatiomuutoksia on tehtävä komentotulkin vaihtamisen jälkeen. Jotkut komentotulkit vaativat omat muutoksensa komentotulkin asetustiedostoihin. (esim. ympäristömuuttujat)
Se Bash komentotulkkikin tarvitsee omat käyttötietonsa .profile tai .bashrc tiedostoista. Tämä on aivan normaalia eikä mitään sekoilua sotkujen kanssa.
Käyttökokemuksesi unixeista tai linuxdistroista taitta olla vajavaista.
Opitaan nyt vaan erottamaan toisistaan aloittelijat ja edistyneet käyttäjät. Fakkiintuneelle Windowsin käyttäjälle unixin ja linuxdistron ympäristö onkin uusi ja pelottava. Mutta kyllä sen käytön oppii kunhan hieman syventyy järjestelmään.
Säätämisen ilosta kaikki vakkarit pois. Kerroppas miten "kriittisessä ympäristössä" noita käytät. Kyllä kotikoneella voi säätää vaikka miten ja olla "edistynyt käyttäjä", kun tietää vaihtoehdoista. Olen M-Karin kanssa samaa mieltä vakioinnista.
Juu, kotikoneella voi toki leikkiä miten huvittaa mutta turha sitten itkeä jossain suomi24 palstoilla jos ei osaa kun on itse säätänyt sen rikki tai erilaiseksi mitä vakiona on.
Tämä on yksi olennainen syy muiden ohella miksi en suosittele mitään kubuntu hubuntu lubuntu minttiä. Vakio Ubuntu LTS vaan niin sitten on samanlainen kuin kymmenillä miljoonilla muilla ja oletukset on kunnolla tuettu.
Jos sitten haluaa säätää niin ottaa sen Debianin.
"Vakio Ubuntu LTS vaan niin sitten on samanlainen kuin kymmenillä miljoonilla muilla ja oletukset on kunnolla tuettu.
Jos sitten haluaa säätää niin ottaa sen Debianin. "
Hyvä, M-Kar alkaa oppimaan ydinajatuksen pikku hiljaa. Unixien ja linuxdistrojen hyvä joustavuus on se piirre joka useita edistyneitä käyttäjiä miellyttää.
Ei ole pakko tyytyä siihen mitä on tarjolla "kymmenille miljoonille muille". Yksilöllinen valinta esimerkiksi komentotulkissa sopii monille edistyneille käyttäjille. Myös yksilöllinen valinta mahdolisuus ja muokkaus käyttöliittymissä sopii monille edistyneille käyttäjille.
Eli ei ole sitä "pakkokulttuuria" jossa sanotaan OTA TÄMÄ paketti tai JÄTÄ. Edistyneellä käyttäjällä on monia valinta ja muokkaus mahdollisuuksia siihen minkälaisen käyttöjärjestelmän tarvitsee omiin tarkoituksiin. Se mikä sopii itselle EI aina sovi toiselle.
Joustava "rikkaus" sopii monille edistyneille käyttäjille. Itse olen nähnyt omiin tarkoituksiin sopivimmaksi komentotulkiksi ZSH:n. Vaikka nyt olen aloittanut myös tutustumisen LUSH:iin ja RC:hen. Ja pidän myös Emacsin ja Vimin monipuolisuuksista. Pidän myös Lisp ohjelmointikielestä vaikka ei se kaikille sovi lainkaan. Lyhyesti: pidän yksilöllisistä valinnoista.
PS. Lush = Lisp Universal Shell. Ja Emacsissa on oma Lisp versio = EmacsLisp. Edistyneille käyttäjille unix ja linuxdistrot ovat sopivia järjestelmiä.
"Hyvä, M-Kar alkaa oppimaan ydinajatuksen pikku hiljaa."
Minä olen ymmärtänyt ydinajatuksen aina. Sinulla on niitä oppimisvaikeuksia.
"Unixien ja linuxdistrojen hyvä joustavuus on se piirre joka useita edistyneitä käyttäjiä miellyttää."
Käyttöjärjestelmän pitää tukea sitä joustavuutta. Android, iOS, Mac OS ja Ubuntu ei käytännössä tue sitä kunnolla. Ubuntua on mahdollista kyllä muokata mutta paketit ovat sitten jotain yhteisön tukemia paketteja eikä Canonicalin tukemia. Red Hat Enterprisessä se on myös jokseenkin järjetöntä kun tässä on nimenomaan tähdätty siihen stabiiliuteen.
Joku Debian, FreeBSD, OpenBSD jne. sopii paremmin sellaiseen käyttöön jossa muokkaillaan. Itse en ainakaan välitä neuvoa mitään kubuntu hubuntu lubuntua vaan ensiksi käyttöjärjestelmä oletuksille ja katsotaan sitten onko vielä "ongelmia".
Aika rajoittuneeksi menee Ubuntun käyttö, jos ei saa käyttää yhteisön tukemia paketteja. Lähinnä kyseeseen tulevat joku Libreoffice sekä selainsovellukset.
Tottakai saa käyttää. Käytännössä toimii hyvin kun käyttää sovelluksia mutta sitten kun aletaan vaihtamaan oletusohjelmia toisiin vastaaviin niin sen kyllä huomaa, että sitä ei ole lähellekään testattu samalla tasolla kuin Canonicalin tukemia.
Toinen puhuu tuunauksesta ja toinen säätämisestä :)