Pyydän poliisia tutkimaan, onko seuraavassa asiassa tapahtunut jokin rikos... tai onko seuraavassa asiassa syyllistytty kunnianloukkaukseen (esimerkkirikos) tai johonkin muuhun rikokseen...
Sitten kerrot mitä ja miten tapahtui, missä tapahtui, milloin tapahtui, miksi tapahtui, kuka teki, kelle teki, onko todistajia jne...
Sitten laitat tutkintapyyntöön jokaisen asianosaisen nimet, osoitteet, henkilötunnukset, puhelinnumerot jne., niin kattavasti kuin pystyt.
Lopuksi allekirjoitat tutkintapyynnön ja päiväät sen sekä liität mukaan mahdolliset dokumentit. Ja tietysti omat yhteystietosi.
0Äänestä
Evp.
Yleensähän nämä tutkintapyynnöt ovat poliisin kannalta ns. paskajuttuja, mutta tietysti poliisi on velvollinen niitäkin tutkimaan. Kuitenkin, jos pyydetään tutkimaan asianomistajarikosta ei po- liisi yleensä tee mitään ellei pyynnössä myös ilmoiteta, että mikäli rikos on tapahtunut, niin siitä vaaditaan myös rangaistusta.
0Äänestä
poliisifani
Sillä ei ole mitään väliä onko kysymyksessä tutkintapyyntö vai rikosilmoitus (otsikoltaan tai sisällöltään). Poliisi tutkii, mikäli sille esille tuodun perusteella on SYYTÄ EPÄILLÄ RIKOSTA (esitutkintalain 2§) tai jos vastaavasti tätä syytä ei ilmene esim. sille kerrottuna, EI poliisi saa asiaa tutkia. Lain esitöistä löytyy määrite syytä epäillä käsitteelle.
Selvää on että syytä epäillä kynnyksen kannalta on viisaampi tuoda selkeästi esiin rikosepäilynsä kuin pyytää poliisia tutkimaan omia uumoilujaan ja mutujaan epämääräisten tutkintapyyntöjen perusteella ja toivoo että poliisi joka tapauksessa asian tutkisi. Yhtä hölmöä on esim. toimittaa laatikollinen paperia poliisille ja pyytää poliisia siitä tutkimaan, jos joku papereista ilemenevä tapahtuma olisi rikos.
Jotkut asiat, kuten esim. kuolemansyyn tutkinnat kuuluvat poliisille, mutta silloin kysymyksessä ei ole rikoksen (esitutkinta) vaan poliisilain tarkoittama poliisitutkinta.
0Äänestä
mielipiteeni
Ei tavalliselta maallikolta voida olettaa, että hän tietää aina, onko kyseessä rikos tai mikä mahdollinen rikosnimike on. Tämän takia on poliisit, jotka ovat velvollisia selvittämään nämä asiat.
Lisäksi jos asia ei ole kovin yksinkertainen ja asia vaatii hiukan selvittelemistä (eli onko tapahtunut rikos vai ei?), kannattaa mielestäni tehdä tutkintapyyntö. Ja jos asiakas tulee päivystykseen tekemään rikosilmoitusta, niin ilmoitusta vastaanottava henkilö ei välttämättä osaa aina suoralta kädeltä sanoa, mikä rikos on kyyseessä (jos kyseessä joku erikoisempi, ei-rikoslaki-rikos). Ja jos ruuhka on kova, ei päivystäjän aika riitä tämän asian selvittämiseen (asian selvittää jutulle määrätty tutkija).
Ja usein tutkintapyynnön tekijälle on turvallisempaa, että hän ei ala nimittämään ketään tiettyä henkilöä rikoksesta epäillyksi (jos tekee rikosilmoituksen), vaan pyytää mielummin poliisia tutkimaan, onko kyseinen ihminen syyllistynyt johonkin rikokseen.
Poliisinhan on periaatteessa (tiettyjä poikkeuksia on) kirjattava kaikki ilmoitukset (tutkintapyynnöt = S-ilmoitus ja rikosilmoitukset = R-ilmoitus) järjestelmään. Tutkintapyynnön perusteella voidaan kuitenkin asiasta kirjata samantien rikosilmoitus, jos voidaan heti suoralta kädeltä sanoa, että kyseessä on rikos.
Minä suosittelen, että asiakas käy tai soittaa ensin poliisille ja kysyy neuvoa. Tämän jälkeen poliisi neuvoo tekemään asiasta joko rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Molemmat voidaan tehdä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti.
Useat tutkijat pyytävät yleensä, että mukana on kaikki asiaa koskevat liitteet.
0Äänestä
Selvyyden vuoksi...
mielipiteeni kirjoitti:
Ei tavalliselta maallikolta voida olettaa, että hän tietää aina, onko kyseessä rikos tai mikä mahdollinen rikosnimike on. Tämän takia on poliisit, jotka ovat velvollisia selvittämään nämä asiat.
Lisäksi jos asia ei ole kovin yksinkertainen ja asia vaatii hiukan selvittelemistä (eli onko tapahtunut rikos vai ei?), kannattaa mielestäni tehdä tutkintapyyntö. Ja jos asiakas tulee päivystykseen tekemään rikosilmoitusta, niin ilmoitusta vastaanottava henkilö ei välttämättä osaa aina suoralta kädeltä sanoa, mikä rikos on kyyseessä (jos kyseessä joku erikoisempi, ei-rikoslaki-rikos). Ja jos ruuhka on kova, ei päivystäjän aika riitä tämän asian selvittämiseen (asian selvittää jutulle määrätty tutkija).
Ja usein tutkintapyynnön tekijälle on turvallisempaa, että hän ei ala nimittämään ketään tiettyä henkilöä rikoksesta epäillyksi (jos tekee rikosilmoituksen), vaan pyytää mielummin poliisia tutkimaan, onko kyseinen ihminen syyllistynyt johonkin rikokseen.
Poliisinhan on periaatteessa (tiettyjä poikkeuksia on) kirjattava kaikki ilmoitukset (tutkintapyynnöt = S-ilmoitus ja rikosilmoitukset = R-ilmoitus) järjestelmään. Tutkintapyynnön perusteella voidaan kuitenkin asiasta kirjata samantien rikosilmoitus, jos voidaan heti suoralta kädeltä sanoa, että kyseessä on rikos.
Minä suosittelen, että asiakas käy tai soittaa ensin poliisille ja kysyy neuvoa. Tämän jälkeen poliisi neuvoo tekemään asiasta joko rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Molemmat voidaan tehdä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti.
Useat tutkijat pyytävät yleensä, että mukana on kaikki asiaa koskevat liitteet.
S-ilmoitus = Sekalaisilmoitukset, joihin mm. tutkintapyynnöt kuuluvat, ellei niistä tehdä rikosilmoitusta heti.
R-ilmoitus = Rikosilmoitukset
0Äänestä
Anonyymi
Emätinvuoto SUPO.
0Äänestä
Anonyymi
Emätinvuoto SUPO.
0Äänestä
Anonyymi
Helena Snellmanin emätin vuotaa kytät evakkoon asemalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Otsikoksi: TUTKINTAPYYNTÖ
Selotus esim.:
Pyydän poliisia tutkimaan, onko seuraavassa asiassa tapahtunut jokin rikos... tai onko seuraavassa asiassa syyllistytty kunnianloukkaukseen (esimerkkirikos) tai johonkin muuhun rikokseen...
Sitten kerrot mitä ja miten tapahtui, missä tapahtui, milloin tapahtui, miksi tapahtui, kuka teki, kelle teki, onko todistajia jne...
Sitten laitat tutkintapyyntöön jokaisen asianosaisen nimet, osoitteet, henkilötunnukset, puhelinnumerot jne., niin kattavasti kuin pystyt.
Lopuksi allekirjoitat tutkintapyynnön ja päiväät sen sekä liität mukaan mahdolliset dokumentit. Ja tietysti omat yhteystietosi.
Yleensähän nämä tutkintapyynnöt ovat poliisin
kannalta ns. paskajuttuja, mutta tietysti poliisi
on velvollinen niitäkin tutkimaan. Kuitenkin, jos
pyydetään tutkimaan asianomistajarikosta ei po-
liisi yleensä tee mitään ellei pyynnössä myös
ilmoiteta, että mikäli rikos on tapahtunut, niin
siitä vaaditaan myös rangaistusta.
Sillä ei ole mitään väliä onko kysymyksessä tutkintapyyntö vai rikosilmoitus (otsikoltaan tai sisällöltään). Poliisi tutkii, mikäli sille esille tuodun perusteella on SYYTÄ EPÄILLÄ RIKOSTA (esitutkintalain 2§) tai jos vastaavasti tätä syytä ei ilmene esim. sille kerrottuna, EI poliisi saa asiaa tutkia. Lain esitöistä löytyy määrite syytä epäillä käsitteelle.
Selvää on että syytä epäillä kynnyksen kannalta on viisaampi tuoda selkeästi esiin rikosepäilynsä kuin pyytää poliisia tutkimaan omia uumoilujaan ja mutujaan epämääräisten tutkintapyyntöjen perusteella ja toivoo että poliisi joka tapauksessa asian tutkisi. Yhtä hölmöä on esim. toimittaa laatikollinen paperia poliisille ja pyytää poliisia siitä tutkimaan, jos joku papereista ilemenevä tapahtuma olisi rikos.
Jotkut asiat, kuten esim. kuolemansyyn tutkinnat kuuluvat poliisille, mutta silloin kysymyksessä ei ole rikoksen (esitutkinta) vaan poliisilain tarkoittama poliisitutkinta.
Ei tavalliselta maallikolta voida olettaa, että hän tietää aina, onko kyseessä rikos tai mikä mahdollinen rikosnimike on. Tämän takia on poliisit, jotka ovat velvollisia selvittämään nämä asiat.
Lisäksi jos asia ei ole kovin yksinkertainen ja asia vaatii hiukan selvittelemistä (eli onko tapahtunut rikos vai ei?), kannattaa mielestäni tehdä tutkintapyyntö. Ja jos asiakas tulee päivystykseen tekemään rikosilmoitusta, niin ilmoitusta vastaanottava henkilö ei välttämättä osaa aina suoralta kädeltä sanoa, mikä rikos on kyyseessä (jos kyseessä joku erikoisempi, ei-rikoslaki-rikos). Ja jos ruuhka on kova, ei päivystäjän aika riitä tämän asian selvittämiseen (asian selvittää jutulle määrätty tutkija).
Ja usein tutkintapyynnön tekijälle on turvallisempaa, että hän ei ala nimittämään ketään tiettyä henkilöä rikoksesta epäillyksi (jos tekee rikosilmoituksen), vaan pyytää mielummin poliisia tutkimaan, onko kyseinen ihminen syyllistynyt johonkin rikokseen.
Poliisinhan on periaatteessa (tiettyjä poikkeuksia on) kirjattava kaikki ilmoitukset (tutkintapyynnöt = S-ilmoitus ja rikosilmoitukset = R-ilmoitus) järjestelmään. Tutkintapyynnön perusteella voidaan kuitenkin asiasta kirjata samantien rikosilmoitus, jos voidaan heti suoralta kädeltä sanoa, että kyseessä on rikos.
Minä suosittelen, että asiakas käy tai soittaa ensin poliisille ja kysyy neuvoa. Tämän jälkeen poliisi neuvoo tekemään asiasta joko rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Molemmat voidaan tehdä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti.
Useat tutkijat pyytävät yleensä, että mukana on kaikki asiaa koskevat liitteet.
S-ilmoitus = Sekalaisilmoitukset, joihin mm. tutkintapyynnöt kuuluvat, ellei niistä tehdä rikosilmoitusta heti.
R-ilmoitus = Rikosilmoitukset
Emätinvuoto SUPO.
Emätinvuoto SUPO.
Helena Snellmanin emätin vuotaa kytät evakkoon asemalta.