Tutkintapyynnön

Yleensähän nämä tutkintapyynnöt ovat poliisin
kannalta ns. paskajuttuja, mutta tietysti poliisi
on velvollinen niitäkin tutkimaan. Kuitenkin, jos
pyydetään tutkimaan asianomistajarikosta ei po-
liisi yleensä tee mitään ellei pyynnössä myös
ilmoiteta, että mikäli rikos on tapahtunut, niin
siitä vaaditaan myös rangaistusta.

Ei tavalliselta maallikolta voida olettaa, että hän tietää aina, onko kyseessä rikos tai mikä mahdollinen rikosnimike on. Tämän takia on poliisit, jotka ovat velvollisia selvittämään nämä asiat.

Lisäksi jos asia ei ole kovin yksinkertainen ja asia vaatii hiukan selvittelemistä (eli onko tapahtunut rikos vai ei?), kannattaa mielestäni tehdä tutkintapyyntö. Ja jos asiakas tulee päivystykseen tekemään rikosilmoitusta, niin ilmoitusta vastaanottava henkilö ei välttämättä osaa aina suoralta kädeltä sanoa, mikä rikos on kyyseessä (jos kyseessä joku erikoisempi, ei-rikoslaki-rikos). Ja jos ruuhka on kova, ei päivystäjän aika riitä tämän asian selvittämiseen (asian selvittää jutulle määrätty tutkija).

Ja usein tutkintapyynnön tekijälle on turvallisempaa, että hän ei ala nimittämään ketään tiettyä henkilöä rikoksesta epäillyksi (jos tekee rikosilmoituksen), vaan pyytää mielummin poliisia tutkimaan, onko kyseinen ihminen syyllistynyt johonkin rikokseen.

Poliisinhan on periaatteessa (tiettyjä poikkeuksia on) kirjattava kaikki ilmoitukset (tutkintapyynnöt = S-ilmoitus ja rikosilmoitukset = R-ilmoitus) järjestelmään. Tutkintapyynnön perusteella voidaan kuitenkin asiasta kirjata samantien rikosilmoitus, jos voidaan heti suoralta kädeltä sanoa, että kyseessä on rikos.

Minä suosittelen, että asiakas käy tai soittaa ensin poliisille ja kysyy neuvoa. Tämän jälkeen poliisi neuvoo tekemään asiasta joko rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Molemmat voidaan tehdä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti.

Useat tutkijat pyytävät yleensä, että mukana on kaikki asiaa koskevat liitteet.

mielipiteeni kirjoitti:

Ei tavalliselta maallikolta voida olettaa, että hän tietää aina, onko kyseessä rikos tai mikä mahdollinen rikosnimike on. Tämän takia on poliisit, jotka ovat velvollisia selvittämään nämä asiat.

Lisäksi jos asia ei ole kovin yksinkertainen ja asia vaatii hiukan selvittelemistä (eli onko tapahtunut rikos vai ei?), kannattaa mielestäni tehdä tutkintapyyntö. Ja jos asiakas tulee päivystykseen tekemään rikosilmoitusta, niin ilmoitusta vastaanottava henkilö ei välttämättä osaa aina suoralta kädeltä sanoa, mikä rikos on kyyseessä (jos kyseessä joku erikoisempi, ei-rikoslaki-rikos). Ja jos ruuhka on kova, ei päivystäjän aika riitä tämän asian selvittämiseen (asian selvittää jutulle määrätty tutkija).

Ja usein tutkintapyynnön tekijälle on turvallisempaa, että hän ei ala nimittämään ketään tiettyä henkilöä rikoksesta epäillyksi (jos tekee rikosilmoituksen), vaan pyytää mielummin poliisia tutkimaan, onko kyseinen ihminen syyllistynyt johonkin rikokseen.

Poliisinhan on periaatteessa (tiettyjä poikkeuksia on) kirjattava kaikki ilmoitukset (tutkintapyynnöt = S-ilmoitus ja rikosilmoitukset = R-ilmoitus) järjestelmään. Tutkintapyynnön perusteella voidaan kuitenkin asiasta kirjata samantien rikosilmoitus, jos voidaan heti suoralta kädeltä sanoa, että kyseessä on rikos.

Minä suosittelen, että asiakas käy tai soittaa ensin poliisille ja kysyy neuvoa. Tämän jälkeen poliisi neuvoo tekemään asiasta joko rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Molemmat voidaan tehdä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti.

Useat tutkijat pyytävät yleensä, että mukana on kaikki asiaa koskevat liitteet.

Lue lisää

S-ilmoitus = Sekalaisilmoitukset, joihin mm. tutkintapyynnöt kuuluvat, ellei niistä tehdä rikosilmoitusta heti.

R-ilmoitus = Rikosilmoitukset