Ikärasismi

Olet edelleen siis työtön ja työtä ei ole tarjolla. Voit luopua. Työtä ei sinulle enää ole.

Samoilla linjoilla.

Kaikki riippuu alasta ja ammatista. Siivoamista ja lähihoitajan hommia piisaa. Insinööribuumi meni jo. Paljon muutakin työtä, mikä vähentynyt, tai lopunut kokonaan. Enää ei ole maitoautojen pänikännostelijan paikkoja, ei linja-autojen rahastajia, ei latojia kirjapainoissa, ei kännykän laturien kokoojia, lista todella pitkä.

Tekijät ja duunit ei kohtaa. Ikinä miettinyt, maataloustyöntekijöistä, motokuskeista, monista perinteisistä ammateista tullut niin spesiaaleja ja koulutusta vaativia, tekijät loppuu kesken. Siis kyse samasta, kuin alussa mainitsemistani, perusammattien tekijöistä. Ei siivoojaksikaan pääse, ellei ole muutamia diploomeja taskussa ja päälle mieluusti se työkokemus. Marjanpimijaksi pääsee aina, suomalaiset ei niitä viitsi ite poimia.

Ite Yiesin, että kiire saada duuniasiat kuntoon, kun alkoi neljät kympit lähestyyn. Töitä oli, mutta kuinka kauan, se epävarmaa. Alkoi kymmenen vuoden helvetti, koitin viiskymppiseksi asti hakea duuneja, kävin koulutuksiia, tein tutkinnonkin. Noo, sai orjatöitä ja harjoittelija-paikkoja.Siis hain paljon töitä ja kokeilin kaikenlaista, yhtä pään seinään hakkaamista se oli. Kun tuli viiskymmentä täyteen, totesin, se siitä työurasta. Vikana väärä ala, jolla olin ollut parikymppisestä, siis media-ala. Ois ollut paljon järkevämpää alkaa bussikuskiksi jo nuorena, kestää aikansa, ennenkuin automaattiohjaus yleistyy liikenteessä. Nykyisin sanon olevani freelancer. Käytännössä läjinnä työtön, joskus jotain lyhyitä projekteja, joista saa kalja ja tupakkirahat. Koittanut säätää menot mahdollisimman alas ja koska eläke tulee olemaan pieni, mutta pitkäkestoinen, koitan lähinnä henkisesti valmistautua siihen. Edellä mainitsemani hommelit vaativat hyvää terveyttä, fyysistä kuntoa, sellaisiin hommiin minä en pysty.

Se, että monet aika iäkkäätkin on töissä, johtuu mun mielestä hyvästä ammatinvalinnasta ja erittäin tiukasta ammattiosaamisesta. Tärkein ammatinvalinta. Ei nykyajan nelikymppisellä ole osaamista ja kokemusta, millä kilpailla. Ainoa, mikä toimii kilpailuvalttina, on hintakilpailu. Eli jos on tarpeeksi pätevä ja tarpeeksi halpa, oikealla alalla, voi jotain elantoa töitä tekemällä saadakin.

Niettä aloittajaa neuvoisin "vanhemman ja kokeneemman" oikeudulla miettimään ammatinvalintaansa tosi tarkasti. Alan vaihtaminen ei erikoinen asia ole. Mutta ensin kannattaisi opetella vaikkapa kirjoittamaan suomenkieltä kunnolla. Vain pari riviä tekstiä ja noin monta kirjoitusvirhettä. Että peilin eteen katsomaan, mihin tollanen työtön voisi työllistyä ja kuka kelpuuttaisi töihin, tekemään mitä?

=DW=

Kyllä ikärasismi on raakaa todellisutta tällä hetkellä. Olen kokenut sen itsekkin, kun työnantaja sanoi suoraan että hän ei halua meitä (40 ) tänne töihin. Että näin se menee ja nuoria kokemattomia otetaan vaativiin tehtäviin vaikka kokemusta ei olisikaan kyseiseen työtehtävään. Monessa firmassa on hassattu rahaa, kun arvostetaan ainoastaan nuoruttaa.

ö-Öö kirjoitti:

Samoilla linjoilla.

Kaikki riippuu alasta ja ammatista. Siivoamista ja lähihoitajan hommia piisaa. Insinööribuumi meni jo. Paljon muutakin työtä, mikä vähentynyt, tai lopunut kokonaan. Enää ei ole maitoautojen pänikännostelijan paikkoja, ei linja-autojen rahastajia, ei latojia kirjapainoissa, ei kännykän laturien kokoojia, lista todella pitkä.

Tekijät ja duunit ei kohtaa. Ikinä miettinyt, maataloustyöntekijöistä, motokuskeista, monista perinteisistä ammateista tullut niin spesiaaleja ja koulutusta vaativia, tekijät loppuu kesken. Siis kyse samasta, kuin alussa mainitsemistani, perusammattien tekijöistä. Ei siivoojaksikaan pääse, ellei ole muutamia diploomeja taskussa ja päälle mieluusti se työkokemus. Marjanpimijaksi pääsee aina, suomalaiset ei niitä viitsi ite poimia.

Ite Yiesin, että kiire saada duuniasiat kuntoon, kun alkoi neljät kympit lähestyyn. Töitä oli, mutta kuinka kauan, se epävarmaa. Alkoi kymmenen vuoden helvetti, koitin viiskymppiseksi asti hakea duuneja, kävin koulutuksiia, tein tutkinnonkin. Noo, sai orjatöitä ja harjoittelija-paikkoja.Siis hain paljon töitä ja kokeilin kaikenlaista, yhtä pään seinään hakkaamista se oli. Kun tuli viiskymmentä täyteen, totesin, se siitä työurasta. Vikana väärä ala, jolla olin ollut parikymppisestä, siis media-ala. Ois ollut paljon järkevämpää alkaa bussikuskiksi jo nuorena, kestää aikansa, ennenkuin automaattiohjaus yleistyy liikenteessä. Nykyisin sanon olevani freelancer. Käytännössä läjinnä työtön, joskus jotain lyhyitä projekteja, joista saa kalja ja tupakkirahat. Koittanut säätää menot mahdollisimman alas ja koska eläke tulee olemaan pieni, mutta pitkäkestoinen, koitan lähinnä henkisesti valmistautua siihen. Edellä mainitsemani hommelit vaativat hyvää terveyttä, fyysistä kuntoa, sellaisiin hommiin minä en pysty.

Se, että monet aika iäkkäätkin on töissä, johtuu mun mielestä hyvästä ammatinvalinnasta ja erittäin tiukasta ammattiosaamisesta. Tärkein ammatinvalinta. Ei nykyajan nelikymppisellä ole osaamista ja kokemusta, millä kilpailla. Ainoa, mikä toimii kilpailuvalttina, on hintakilpailu. Eli jos on tarpeeksi pätevä ja tarpeeksi halpa, oikealla alalla, voi jotain elantoa töitä tekemällä saadakin.

Niettä aloittajaa neuvoisin "vanhemman ja kokeneemman" oikeudulla miettimään ammatinvalintaansa tosi tarkasti. Alan vaihtaminen ei erikoinen asia ole. Mutta ensin kannattaisi opetella vaikkapa kirjoittamaan suomenkieltä kunnolla. Vain pari riviä tekstiä ja noin monta kirjoitusvirhettä. Että peilin eteen katsomaan, mihin tollanen työtön voisi työllistyä ja kuka kelpuuttaisi töihin, tekemään mitä?

=DW=

Lue lisää

Mitä jos DW opettelisit itse ensin oikeinkirjoituksen :).

johnnyvoy kirjoitti:

Mitä jos DW opettelisit itse ensin oikeinkirjoituksen :).

Miten kommenttisi liittyy aloitukseen ja aloituksen aiheeseen?

=DW=