Eli koirani on luonteeltaan aika kovapäinen ja oman päänsä pitävä tapaus.
Ei kunnioita ketään eikä mitään, paitsi minua yleisesti ottaen.
Koira on pennusta asti pelännyt huonosti käveleviä ihmisiä ( tai oletan että kyse on pelosta/epävarmuudesta).
Omalla äidilläni on huonot jalat ja kävelee huonosti, aina kun äiti on kylässä niin koira ärisee ja näyttelee hampaitaan. Yleensä olen kieltänyt ja käskenyt toiseen huoneeseen, koira ei kuitenkaan lopeta murinaa vaan jatkaa sitä toisesta huoneesta niin kauan kun äitini on lähtenyt( yleensä lyhyitä vierailuja).
Nyt kuitenkin äitini terveystilanne on senverran huono, että asuu luonani ainakin väliaikaisesti huomisesta lähtien.
Mietin mitä minun tulisi tehdä koirani käytökseen liittyen?
Olisiko hyvä keino jotenkin siedättää?
Ottaa koira samaan tilaan vaikka hihnassa ja pitää niin kauan kuin on rauhallinen eikä ärise? Näkisikö koira näin ettei sille tapahdu mitään pahaa ja äitini on ihan turvallinen tyyppi?
Ei kunnioita ketään eikä mitään, paitsi minua yleisesti ottaen.
Koira on pennusta asti pelännyt huonosti käveleviä ihmisiä ( tai oletan että kyse on pelosta/epävarmuudesta).
Omalla äidilläni on huonot jalat ja kävelee huonosti, aina kun äiti on kylässä niin koira ärisee ja näyttelee hampaitaan. Yleensä olen kieltänyt ja käskenyt toiseen huoneeseen, koira ei kuitenkaan lopeta murinaa vaan jatkaa sitä toisesta huoneesta niin kauan kun äitini on lähtenyt( yleensä lyhyitä vierailuja).
Nyt kuitenkin äitini terveystilanne on senverran huono, että asuu luonani ainakin väliaikaisesti huomisesta lähtien.
Mietin mitä minun tulisi tehdä koirani käytökseen liittyen?
Olisiko hyvä keino jotenkin siedättää?
Ottaa koira samaan tilaan vaikka hihnassa ja pitää niin kauan kuin on rauhallinen eikä ärise? Näkisikö koira näin ettei sille tapahdu mitään pahaa ja äitini on ihan turvallinen tyyppi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samaan tilaan vaan koira hihnassa. Ja niin että sen ensisijainen tehtävä on totella sinua, ei lähestyä aluksi millään tavalla äitiäsi.
Pääseekö äitisi yhtään kävelemään? Kun kaikkein hellävaraisin totuttelutapa on laumauttaminen, jolloin kaikki käveltte samaa matkaa, ja koiran ensisijainen tehtävä on taas vain seurata omistajaansa aluksi. Sen jälkeen kun koira on rentoutunut, ja voi lähestyä rauhallisesti äitiäsi, kannattaa aloittaa positiivinen ehdollistaminen lisäksi, äitisi antaa jonkun koirannamun, jossain vaiheessa lisätään harjoitusta eli koira tottelee, vaikka vain istuu, ja äitisi palkitsee koiran.
Lisäharjoituksia voi etsiä mistään vaan, keneltä nyt vaan ilkeät kysyä voiko kävellä yhtämatkaa, on se ihminen kyynärsauvojen kanssa, rollaatorilla ym: mulla omat lemmikit on totutettu lastenvaunuihin, pyörätuoleihin, rollaattoreihin ym, eikä niistä mitään ole ollut omassa perheessä tai lähisukulaisella. Ja tuolla namittamisella ja laumauttamisella ovat niin ehdollistettuja pikkulapsiin ettei haittaa vaikka joku ipana ottaisi hännästä kiinni. Siis ovat varmuuden vuoksi ylitreenattuja, jotta olisivat mahdollisimman turvallisia lemmikeitä.
Kun käytöstä yritetään saada hallintaan yhdeltä osa-alueelta, niin yleensä kaikki koulutuksen lisääminen auttaa saamaan koiran kokonaisvaltaisesti hallintaan ja sitä kautta myös sen halutun asian.
Onks sen mummon pakko asua teillä kun koissu kärsii??? Eläinrääkkäystä, onhan niitä kaikkia palvelutalojakin mummoille. Te ootte koirulin ottaneet ja ootte vastuussa sen viihtymisestä, haloo miettikää ite vähän!!!
mäkättäjä, mene ittees.
Aloittaja on hienolla asialla. Toivottavasti koiran koulutus onnistuu!
Voisiko äitisi tarjoilla koiralle herkkuja ( jätä vaikka koiran ateria antamatta,9 ja vain äitisi antaa sitä ruokaa, vaikka istuen ja sitten jonkin matkan päähän ruokapaloja heitellen. Ja koira samaan tilaan, jos ei yritä näykkäällä, niin antaa murista, eikä murinoihin mitään huomiota.
Jos vaikuttaa vaaralliselsta, niin hihnassa kiinni samaan huoneeseen, ja taas murinoihin ei mitöön huomiota, mutta äitis voisi kuin ohimennen nakata murusen koiralle, vaikka niin että syhlkäisee ruokapalaa ja sitten heittää, (siivotonta ihmisten mielestä, mutta koirien maailmassa lauma on se, joka syö samaa ruokaa, ja emo ruokkii oksentamalla pentuaa, joten ruokkijan haju auttaa leimautumisessa, ja samalla sylki alentaa koiran pennun asemaan antajaan nähden.)
Voiko tämä olla edes totta. Taas samanlainen lällätys mitä täällä vähän väliä näkee. Alkaa samalla tavalla ja aina on tämä muriseva kova koira.
ehkä siksi samantapaisia tarinoita, kun koirat ovat pohjimmiltaan vain muutamaa perustyyppiä, arkoja, äkäisiä tai kaiken sietäjiä.