olen laittamassa puukuitu puhallusvillaa vinoon yläpohjaan niin laitanko ilmansulkupaperin vai höyrysulun(muovi)? eli toimiiko ilman höyrysulkua, tiputtaako vettä?
puukuitueriste yläpohjaan
tasse
2316216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Laittaisin höyrynsulun. Ei rakenne mene siitä pilalle, että se saa vähemmän kosteutta kuin ilman höyrynsulkua.
Mikäli päädyt paperiin, on ainakin tuuletusraon oltava viimeisen päälle riittävä.
ei höyrynsulkua tässä tapaukseessa,vaan nimenomaan paperi eikä sillä ilmaraollakaan ole niin väliä.
Puukuituvillan erityisominaisuuksiin kuuluu juuri tuo että sillä on kyky sitoa kosteutta itseensä ja luovuttaa tarvittaessa.Toisinkuin mineraalivillalla.
Jos sen puukuitu eristeen peittää muovilla menettää sen erityisominaisuudet (lämpöä ja kosteutta tasaavat) jolloin on sama laittaako sinne hengittävää vai ei hengittäävää lämmöneristettä.Käytännössä tarkoittaa,että kun laittaa höyrynsulun rakenne ei hengitä enää ja ilmanvaihdon lisääntyvät ongelmat saattavat aiheuttaa muita ongelmia.Esim.koneellinen ilmanvaihto saattaa tulla pakolliseksi asumis viihtyvyyden vuoksi.
Ehkä niin jos on päre- tai olkikatto. Luulisin kuitenkin kyseessä olevan jonkun nykyaikaisemman.
Alkaa olla hygroskooppisiakin ominaisuuksia omaava eriste lujilla, jos joutuu koko talven kondenssivedet varaamaan.
Ulkoseinillähän ei tuuletusrakoa tarvi näillä eristeillä.
Laittakaa muovi höyrysuluksi ja seinän tuuletusraot ym. oppikirjojen mukaan. Niin tulee varmasti hyvä, eikä tarvitse rakentaa nettipalstojen mutu-tietojen mukaan - joskus päin honkiakin, kun näitä neuvoja lueskelee.
Menevät luonnonlait joskus uuteen uskoon.
Kirjoittaja siis jättäisi asuintalon yläkerrasta 50-luvun tapaan höyrysulun, tuuletusraon ja ilmanvaihdon pois.Aika hurjalta tuntuva ehdotus. Joskus muinoin se kyllä toimi, kun puita poltettiin, sauna ja pesutupa oli alakerrassa tai pihalla ja muutenkin veden kanssa touhuttiin sisätiloissa vähemmän.
Monikymmenkertainen (eräässä esimerkkilaskelmassa 200 kertainen) on nykyasumistavoilla kosteusrasitus varsinkin yläkerrassa kohdistuen kattorakenteen kylmempiin osiin.
Hometaloja on jo tarpeeksi, tee asuntoosi kunnon ilmanvaihto ja rakenne sellaiseksi, että itse uskot sen toimivuuteen.
Toi hengittävyys edelleen kummastuttaa, onko edellinen kirjoittaja todella sitä mieltä, että kun rakenteena on kuvattu puukuitu rakennuspaperi muut rakenteet, sen läpi tulee ilmaa taloon. Eiköhän kyse ole kosteuskäyttäytymisestä.
Tiedän sohaisseeni herkkää asiaa, mutta tähän niin yleiseen rakennusvirheeseen on pakko puuttua. Tietääkseni esim. Honkarakenne piirtää ainakin omakotitaloihin yläkerran "ei hirsisiin" rakenteisiin höyrysulkumuovin.
Mahtaakohan piirtää honka höyrysulkuja?
Tuo kanssa on mielenkiintoinen laskelma missä sitä vettä käytetään kaksisataa kertainen määrä? Ymmärtääkseni suihkutiloissa on oma erillinen kosteuspoistojärjestelmänsä ja keittiössä ilmahormi liesituuleetimella,pyykkejäkään ei varmaan ole enää tarkoitus kuvatella asuintiloissa.
Mistä sitä kaksisataa kertaista kosteutta tai kondenssivettä -niinkuin joku sanoi- pääsee tulemaan sinne kattoon tiivistymään?
Huvittavaa joskus seurata näitä nykyajan kasvavia rakennusalan vaatimuksia että ovatko alan ammattilaisetkin todellakin niin sokeita näkemään kenen ja minkä ehdoilla näitä laskelmia tehdään.
Enpä muista nähneeni montaa pientalorakentamista koskevaa rakennemääräystä tai suositusta jonka tarkoitus olisi laskea rakennusprojektien liikevaihtoa.
Eipä niissä viiskytluvun taloissa toisiaan ole muoveja,ilmanvaihtoja,tuuletusrakoja sun muita nykyajalle "välttämättömiä" juttuja mutta pystyssä niitä on ja paljon niissä asutaan ja toimivia systeemejä jos vaan niiden toimivuus ymmärretään,vaikka nykystandardeilla eihän ne voi toimia!
Teoria on yhtä elämä toista.
Noita vanhoja puutaloja rapattiinkin ulkopuolelta, ja hengittelivät silti.
Maalarimestari sanoi telkkarissa, että rappauksen kun maalaa lateksilla tms., alkaa seinien happaneminen heti.
taloon tulee ilmanvaihto(LTO) ja tuuletusrako löytyy! niin toimiiko ilman höyrynsulkua?
Kuten sanottu, ei se sillä pilalle mene. Suurempi riski epäonnistua on jättää se pois.
Talo ei muutu pulloksi, jos vinokaton osuuksilla on höyrynsulku ja ulkoseinillä ei.
Ulkoseinä- ja kattorakennetta ei voi suoraan verrata keskenään, lisäksi sisäilmasta kattorakenteeseen kohdistuva kosteusrasitus on yleensä suurempi kuin ulkoseiniin kohdistuva.
Mutta loppujen lopuksi, mitäs se meille kuuluu, mitä teet...
Samaa mieltä jokainen tekee kuis lystää,muuten eri mieltä.
Kerrot vaan vielä ,että mistä sitä kosteusrasitetta sinne kattoon tulee niin paljon ,että kannattaa riskeerata muovilla.Varsinkin kun kysyjä meinaa joka tapauksessa laittaa lto:n
Pieneksi vinkiksi vielä. kummalla kosteusriskit mahtaa sittenkin olla suuremmat muovilla vai ilman?
Eipä ole talon tai rakeenteen vika jos sen toimintaan ei ymmärretä. Kaiken saa pilattua ja tuhottua kun ei ymmärretä/kiinnosta ottaa asioista selvää.
Onko parempi päästää sisäilmassa oleva kosteus kattorakenteeseen, jossa se voi tiivistyä ensimmäiseen kylmään pintaan, vai olla päästämättä?
Tyylillään.
sekoitat uutta ja vanhaa. ymmärtämättä syy- seuraussuhteita.jos siellä katolla olisi mineraali villaa olisit oikeassa.
esimerkissä puhuttiin selluvillasta. sitäpaitsi mistä sitä kosteutta tulee sisäilmaan niin paljon ettei selluvilla sitoisi sitä?
En ole väittänyt, etteikö ilmansulullinen, ekovilla-vinokattorakenne voisi toimia. Se toimii (tai ainakin pitäisi), kun eristepaksuus on riittävä ja vesikatteen alla on riittävä tuuletusväli. Ongelmia tulee, jos eristettä on liian vähän, jolloin myös eristekerroksen kyky varastoida sisäilmasta tulevaa kosteutta ei riitä. Liikaa kosteutta pääsee siitä läpi ja tiivistymään. Siinä vaiheessa homma alkaa kusta. Ekovilla sietää vesihöyryä, vaan ei ehtaa vettä.
Kannatan höyrynsulun käyttöä vinokatossa eristeestä riippumatta. Varmuuden vuoksi. Pelkän ilmansulun käyttö on outoa kikkailua, kun varman päällekin voi tehdä. Ei minunkaan mökissäni ollut palaakaan höyrynsulkua saunan, pesuhuoneen eikä keittiön katoissa, ei myöskään vikaa eristeenä olevissa puruissa. Silti sen laitoin kun katot uusin. Ei ole ainakaan kolmessa vuodessa muovin takia mädäntynyt, enkä millään jaksa uskoa, että estämällä kosteuden pääsyn rakenteeseen se pilalle meneekään.
en ymmärrä sun logiikkaa.just myönsit että vaikka tönösi puruissa ei ollut kosteus ongelmia ilman kelmujakaan niin silti änkeät niitä sinne.
Sellu villa sietää vesi höyryä ja jossain määrin kyllä ehtaa vettäkin.
höyrysulun ja mineraalivillan yksi ongelma on juuri sen kyvyttömyys sietää odottomattomia tilanteita,vesivahinkoja,kondenssi vuotoja jne.mistä johtuu paljolti nykyajan home ym. ongelmat.
Toisin on hengittävillä materiaaleilla kunhan vuodon aiheuttaja on korjattu ajoissa niin aina ei tarvita mitään sen kummenpia remontteja.Paikat kuivuu ajan kanssa itsekseen.
tuossa esimerkissä yksi riski muovilla on se,että jos vesikatossa jostain syystä on vuoto (työvirhe materiaalivirhe jne.)ja vesi pääsee yläkautta eristeisiin niin muovi levittää veden koko lappeen pituudelle ja salaa vian mahd.pitkäksikin aikaa jolloin vahinko laajenee.
muoviton rakenne päästää veden nopeammin läpi paljastaen korjaustarpeen ja pitää vian paikallisena vuodon lähiympäristössä.
se siitä varmuuden vuoksi muovista.
Höyrysulun ei tarvitse olla muovia,se voi olla mitä tahansa ,mutta kuitenkin höyryvastuksen pitää olla viisinkertainen tuulensuojan vastukseen verrattuna, kaikissa olosuhteissa.
Homevaurio on usemmiten ihmisen itse aiheuttama, kaksi yleisintä syytä:1. Höyrysulku puuttuu kokonaan 2.tuulensujalevy liian tiivis.
Purkutyömailla voi tutustua eri seinärakenteisiin. tällä hetkellä purkukohteet -65--75vuodelta, kipsilevyn ja lasivillan käyttö alkanut v.-65-75. Kaikki eristeet mustssa homeessa jos höyrysulku puuttuu.
Siis mitä yrität sanoa?
Sitäkö ,että mineraalivillan kanssa pitää laittaa höyrynsulku? joo samaa mieltä
Vai ,että kaikkien eristeiden kanssa pitää olla höyrynsulku? siitä olen eri mieltä.
Joka eristeellä pitää olla höyrysulku, jos et halua "hometaloa".Höyrysulku voi olla tapettia,maali, vaneria ym. mutta ei kipsilevyä, tuulensuojalevyä jne.
KIRJALLISUUTTA:
Niemelä T Vinha J lindberg R Puukuitueristeisen seinärakenteen hengittävyys. TTKK Talonrakennustekniikka julkaisu 67. Tampere 1996.
... että näitä omatekoisia teoriapellejä löytyy. (väärin, väärin...)
Suomihan on tunnettu luovista ajattelijoistaan Ranskassa asti. Ja "Havukka-Ahon Ajattelijakin" henkiinherätettiin uudelleen.
(tosin uudessa kirjassa ei pohdita kovin lennokkaasti, vaan huoli on leivästä ja lämpimästä elämän ehtoopuolella)
Kuluttaja saa valita, jos on itse ymmärryksessä. Sairaana voi käydä terveyskeskuksessa, tai sitten vaihtoehto: niksauttaja, naksauttaja, verenseisauttaja, välskäri, poppamies.... ja mitä niitä nyt onkaan, jotka edustavat kokemus- ja tunneperäistä osaamista. Ehkä nyt tiedetään, että sokeritautia ei pidä hoitaa kylvyin ja vastuukysymykset ovatkin konstikkaita, kun "hoitaja" hoitaa muita kun itseään!
Laki vaatii rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimaan yhdestä sun toisesta asiasta. Sinun on turha pohtia näitä kysymyksiä; voit jättää ne palkkaamasi rakennesuunnittelijan vastuulle!
Tutkimustuloksiin ja koerakentamiseen perustuvaa todellista tietoa saat tästä:
http://www.tut.fi/public/index.cfm?MainSel=1&Sel=1119&Show=1044&view=detail&siteid=0&NewsID=12907&ID=12907
Vai oli tuolla todellista tietoa?
Vaikutti paremminkin muovirakentamisen ylistykseltä.
Kirjoitelman alussa todettiin ,että höyrynsulun asemasta on olemassa ristiriitaisia näkemyksiä,juuri näin.Ja tässä kirjoitettiin vaan yhdestä totuudesta ja yhden tutkijan vetämästä näkemyksestä.
Paikoitellen vaikutti kyllä ,että pojat on olleet liian kauan laboratorioissaan,ovatkohan koskaan ottaneet vasaraa käteen ja eläneet elävää elämää?
Enpä menisi kyllä varauksettomasti luottamaan lakisäätäjien ja rakennesuunittelijoiden totuuksiin.Niitä totuuksia säädetään erilaisista syistä eikä aina asujalle edullisista. Tässä maassa on paljon tasakattoja,maanvaraisia laattapohjia,piiloon vedettäviä putkistoja, ym. typeryyksiä joita on joko suosittu tai pakotettu em.toimesta.
Hei
Mielestäni hyvä sääntö on seuraava. Mikäli käytät puukuitueristettä, pellavaa tai muutavastaavaa niin laita ilmnasulkupaperi. Mikäli käytät mineraalivillaa laita muovi.
Itse rakennan tällähetkellä hirsitaloa ja eristeeksi laitan puukuitueristettä jonka alle ilmansulkupaperin.
T: Juho
Lue Juha Vinhan (tek.lis.)TTKK :ssa tekemä tutkimus. Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta. Tutkimus on tehty uudella laitteistolla jossa on voitu huomioida luonnolliset olosuhteet.
Laita ilman muuta se höyrynsulku, rakenne toimii varmasti paremmin höyrynsululla paremmin kuin ilman sitä. Mieti tarkasti miten teet esim. seinän ja katon liittymä kohdan. Ainoana oikeana neuvona tähän kysymykseesi sanoisin, että palkkaa ammattitaitoinen suunnittelija ja anna hänen tehdä suunnitelmat remontistasi ettet tee hölmöyksiä.