Aiemmissa kirjoissaan Vuontisjärvi on keskittynyt Luoteis-Lapin elämän kuvaamiseen. Ajassa toki liikkuen, nykypäivästä satojen vuosien taakse. Uusimmassa hypätäänkin yllättäen Tukholmaan viiden vuosisadan taakse.
Kalmarin unioni, oman aikansa mini-EU, vetelee viimeisiään riidellen kuin Eduskunta. Jotain huhuja on kuultu jonkun Lutherin kumousopeista, joille paavista kyllikseen ärtyneet scandinaavit kallistavat korvansa innolla. Siitä se pannajulistus johtuu. Tanskan kuningas Kristian II hyökkää niskuroivaan Ruotsiin ja valloittaa lopulta myös viimeisen kapinapesän, Tukholman. Valtionhoitaja Sten Sturen leski Katariina yrittäää puolustaa kaupunkia kykyjensä mukaan. Pannajulistuksen päähenkilö, nuori neito Birgitta Eerikintytär elää valtionhoitajan lesken luona hovissa epämääräisen sukulaisuuden suomassa asemassa. Kun juuttiarmeija lopulta valloittaa Tukholman niin lähtöhän siitä tulee entiselle eliitille. Tukholman verilöylyn nimellä tunnettu massahirttotapahtuma harventaa aatelistoa ja muuta seurapiirikermaa sangen kovasti. Katariina jouuu vankeuteen ja Birgitta pakenee kauas Itämaahan, Hämeen linnaan muka turvaan.
Maa on laaja, yhteydet huonot eikä tieto kulje. Korpilinnassa ei rauhaa kestä pitkään kun tanskalaiset jo kolkuttelevat portilla ja isännyys vaihtuu jälleen kerran. Juuri tässä odottelun, pitkän talven viipyilyssä kolkoissa saleissa ja vallanvaihdosten myrskyssä taktikoinnin kuvaamisessa Vuontisjärvi on parhaimmillaan. Hämeen linnassa ei tiedetä kuka Turussa on voitolla vai onko koko kaupunkia enää olemassa. Nettiä ei ole eikä lehtiä ilmesty. Ei muu auta kun pistää pojat asialla katsomaan tilannetta. Pari viikkoa taas vierähtää kaukopartiota takaisin odotellessa. No, menihän nykypäivänäkin pari kuukautta ennen kuin saimme tiedon ryssien uhittelusta meidän Arandalle Gotlannin rannikolla. Joten ei asiat niin hirveesti ole muuttunu vaikka värkit kehittyy.
Rinnalla kulkee tietennii myös vanha kunnon kehityskertomus. Birgitta kasvaa naisena ja ihmisenä epävarmasta teinistä itse elämästään päättäväksi aikuiseksi. Toki mukana on romantiikkaa ja sydämen häilymistä tanskalaisen komean linnapäällikön ja suomalaisen karunhiljaisen vartiopäällikön välillä.
En uskonut kuuluvani kohderyhmään, historiallis-romanttisen viihteen kuluttajiin. Ylläytyin miten suurella mielenkiinnolla tarina veti mukaansa. Rohkenen suositella.
Kalmarin unioni, oman aikansa mini-EU, vetelee viimeisiään riidellen kuin Eduskunta. Jotain huhuja on kuultu jonkun Lutherin kumousopeista, joille paavista kyllikseen ärtyneet scandinaavit kallistavat korvansa innolla. Siitä se pannajulistus johtuu. Tanskan kuningas Kristian II hyökkää niskuroivaan Ruotsiin ja valloittaa lopulta myös viimeisen kapinapesän, Tukholman. Valtionhoitaja Sten Sturen leski Katariina yrittäää puolustaa kaupunkia kykyjensä mukaan. Pannajulistuksen päähenkilö, nuori neito Birgitta Eerikintytär elää valtionhoitajan lesken luona hovissa epämääräisen sukulaisuuden suomassa asemassa. Kun juuttiarmeija lopulta valloittaa Tukholman niin lähtöhän siitä tulee entiselle eliitille. Tukholman verilöylyn nimellä tunnettu massahirttotapahtuma harventaa aatelistoa ja muuta seurapiirikermaa sangen kovasti. Katariina jouuu vankeuteen ja Birgitta pakenee kauas Itämaahan, Hämeen linnaan muka turvaan.
Maa on laaja, yhteydet huonot eikä tieto kulje. Korpilinnassa ei rauhaa kestä pitkään kun tanskalaiset jo kolkuttelevat portilla ja isännyys vaihtuu jälleen kerran. Juuri tässä odottelun, pitkän talven viipyilyssä kolkoissa saleissa ja vallanvaihdosten myrskyssä taktikoinnin kuvaamisessa Vuontisjärvi on parhaimmillaan. Hämeen linnassa ei tiedetä kuka Turussa on voitolla vai onko koko kaupunkia enää olemassa. Nettiä ei ole eikä lehtiä ilmesty. Ei muu auta kun pistää pojat asialla katsomaan tilannetta. Pari viikkoa taas vierähtää kaukopartiota takaisin odotellessa. No, menihän nykypäivänäkin pari kuukautta ennen kuin saimme tiedon ryssien uhittelusta meidän Arandalle Gotlannin rannikolla. Joten ei asiat niin hirveesti ole muuttunu vaikka värkit kehittyy.
Rinnalla kulkee tietennii myös vanha kunnon kehityskertomus. Birgitta kasvaa naisena ja ihmisenä epävarmasta teinistä itse elämästään päättäväksi aikuiseksi. Toki mukana on romantiikkaa ja sydämen häilymistä tanskalaisen komean linnapäällikön ja suomalaisen karunhiljaisen vartiopäällikön välillä.
En uskonut kuuluvani kohderyhmään, historiallis-romanttisen viihteen kuluttajiin. Ylläytyin miten suurella mielenkiinnolla tarina veti mukaansa. Rohkenen suositella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.