Olen myymässä 50-luvun lopulla valmistunutta taloani ja katselin sen piirustuksia enkä löytänyt mitään mainintaa salaojista. Yhdessä leikkauskuvassa näkyy kahden anturan vieressä ympyrä, joka voisi olla salaoja.
Tontti on rinnetontti ja moreenipohjainen, joten kosteuden kanssa ei ole tarvinnut tapella. En kuitenkaan haluaisi tästä asiasta tapella ostajankaan kanssa.
Tontti on rinnetontti ja moreenipohjainen, joten kosteuden kanssa ei ole tarvinnut tapella. En kuitenkaan haluaisi tästä asiasta tapella ostajankaan kanssa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Asun itse 1989 tehdyssä paritalossa ja kuvien mukaan pitäisi olla salaojat, mutta kun ei ole. Ei ainakaan ole löydetty. Niin että tuskin 50-luvullakaan ne mitenkään pakolliset ovat olleet-
vaikka kuvissa on, paritaloja rakentaa jo ammattilaiset, joilla on tietoa
...kunnan rakennusvalvoja on lomalla ja urakoitsija saa kesälomasijaisen vakuuttumaan siitä, ettei salaojia tarvita tällaiselle somerikolle. Löytyy vielä papereista! (rivitalo, -89)
ne tehtiin tiiliputkilla mutta niin kuin nytkin oli silloin isäntiä jotka eivät niitä laittaneet. Silloin kaivettiin kaivanto (grundi) perustuksen kohtaan. Pohjalle hiekkaa vähän sitten putket ja hiekkaa päälle.
Tämä kaivanto piti tehdä routarajan alapuolelle saakka. Hiekka (mukana sai olla kivenmurikoita) juntattiin pienin kerroksin kovaksi.
Jos sieltä löydät salaojaputket ovat ne varmasti tukossa edellyttäen, että ovat alkuperäiset.
...Kiitos. Väintänpä että eivät olleet pakolliset 50-luvulla! Tiedän myös aika monta taloa 70-luvulta joissa EI OLE salaojia...Mahtoiko olla pakolliset edes silloin???
eri tavalla käsite kuin nyt. Ei löydy selvää asetusta mutta rakentamisessa oli "hyvä tapa", josta poikkeaminen aiheutti henkilön maineen tahraantumisen.
Minä olin monessa uudisrakennuksessa kesisin töissä ja asensin näitä salaojaputkia grundin pohjalle.
Nyt ei sekoiteta mökinrakentajia tähän heille ei ollut mitään tarkkoja tarkastuksia mutta voit yrittää selvittää vanhan Maatilahallituksen (on muistitiedon varassa tuo nimi) arkistoista näitten rintamamiestalojen historiaa ja viraston jakamaa materiaalia.
70-luvulla määräsi aravasäännöt rakentamista ja katselmuksia pidettiin määräysten mukaan. Niistä määräyksistä ei ollut mahdollista lipsua, kuin kunnan rakennustarkastajan luvalla. Tarkastaja kirjasi kaikki poikkeamat ja ne on arkistoitu.
Silloin käytettiin jo keltaista muovista salaojaputkea routasuojan alla mutta kyllä moni jätti jopa routasuojat pois säästäessään. Tiiliset salaojaputket menivät pois pakollisesta käytöstä, peltojen salaojituksessa niikin myöhään kuin 80-luvulla.
esiin ja 59-vuonna oli opetuksessa teknillisessä, jopa koekysymys kosteuden johtamisesta perustuksista ja vastauksessa oli salaojat tai huolehtia muuten että kosteus pääsee esteettä pois.
hain kaikki kopiot kaikista tarkastuspöytäkirjoista eikä missään ollut mitään mainintaa salaojista tai niiden tarkastuksesta. Talo ei ole rintamiestalo, vaan isän rakentama/rakennuttama tiilitalo.
Vielä 50-luvulla oli riittävästi tonttimaata ja taloille voitiin valita mahdollisimman hyvä rakennuspaikka. Ilmeisesti sinunkin talosi kohdalla on siinä onnistuttu, koska kosteuden kanssa ei ole ollut ongelmia.
Näitä hyviä rakennuspaikkoja toki löytyy vieläkin ja siksi ei edes voimassa olevassa rakennusmääräyskokoelmassa ole salaojitusta määrätty pakolliseksi, vaan siinä todetaan:
"Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole haitallinen."
Löysin koko textin netistä: Suomen rakentamismääräyskokoelma vuodelta 1998.
Yhden riitajutun takia jouduin kaivamaan kirjallisuutta 1900-luvun alun rakentamisesta.
Salaojan määritelmänä oli silloin: kaivetaan talon vierelle oja ja täytetään se kivillä.
Tuliskohan tästä se sanonta salaisesta ojasta.
Ostettiin kaksi vuotta sitten talo mallia -82. Myyjä ei tietänyt salaojien olemassaolosta mitään. Asuttuamme talossa vuoden päivät, asia alkoi vaivaamaan ja soitin alkuperäiselle asukkaalle, joka kertoi, että ainakaan silloin ei tarvinnut meidän taloon tehdä salaojia, koska maa on ns. karimaata. No, ongelmia ei ole ollutkaan, mutta silti salaojattomuus vaivaa silloin tällöin... Mutta onko niiden kaivaminen tässä tapauksessa turhaa? Ainakaan näkyviä ongelmia ei ole ollut ja talon yhteydessä olevassa varastossa on kaksi metriä syvä kuoppa, johon on joskus ollut tarkoitus laittaa öljysäiliö, mutta sitten kuitenkin öljylämmityksestä oli luovuttu. Tähän kuoppaan ei ole nyt näin sateisenakaan kesänä ilmaantunut vettä. Joten onkohan salaojien kaivuu ihan turhaa tässä tapauksessa?
remontata myyjän laskuun tupasi, jos päästät vettä talonalle ja väität, että oli rakennevika,
Miten tahallinen kosteusongelman aiheuttaminen on rakennevika mielestäsi?
Ei mene oikeudessa tuollaiset hölmöilyt läpi. Oikeudessa pitää pystyä todistamaan että kyseessä on rakennevika josta ongelma on aiheutunut.