Onko logiikka oikea, jos ajattelen, että mitä enemmän tarkennuspisteitä, sen helpompaa saada hyvä kuva. Esim. tarkennuspisteitä 11 tai yli 30.
Tarkennuspisteiden määrä
yksinkertainen b
66
1096
Vastaukset
- ldksfjhj
Tarkennuspisteiden määrä ei vaikuta kuvanlaatuun.
Parhaan tarkennuksen saa yhdellä pisteellä, mutta silloin pitää kuvaajan itsensä asettaa se oikeaan kohtaan.
Suuresta pistemäärästä on se etu, että ne on pieniä ja mahtuu tarvittaessa pieneen "rakoon" ja kaikkia pisteitä käytettäessä on suurempi mahdollisuus, että joku niistä osuu vahingossa pieneenkin liikkuvaan kohteeseen.- kiitän
No, tuota juuri tarkoitin, että on suurempi mahdollisuus osua siihen liikkuvaan kohteeseen. Kiitos asiallisesta vastauksesta.
- Dtyu Fty
kiitän kirjoitti:
No, tuota juuri tarkoitin, että on suurempi mahdollisuus osua siihen liikkuvaan kohteeseen. Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Ja kun puhutaan liikuvasta kohteesta niin suurin todennäköisyys saada tarkennus kohdalleen on kompromissi tarkennuspisteiden määrän ja nopeuden välillä. Uskoisin että useimmat Nikonilla ja 51 tarkennuspisteellä kuvanneet ovat huomanneet että parasta tulosta ei nopeissa tilanteissa saavuteta suurella tarkennuspistemäärällä.
Jos näin olisi tuskin valikossa edes olisi mahdollisuutta valita erilaisia tarkennuspistemääriä. Ja jo ihan maalaisjärjellä voi päätellä ettei suuren tarkennuspistemäärän datan käsittely voi olla yhtä nopeaa kuin pienemmän. Samalla se alue jota "skannataan" kasvaa suureksi.
Ihan kouluesimerkkinä urheilukuvauksesta: Paljon tarkenuspisteitä käytössä ja pituushyppääjältä tarkentuu eteen ojennetutut piikarit. Joskus ihan ok erikoisuutena mutta ei itselle tavoitetila keskimäärin.
- hyviä kuvia
”… helpompaa saada hyvä kuva”
Melkein hauska jos on trolli.
Kukaan ei voi tietää miten joku toinen saa helposti hyviä kuvia.
Sinun kannattaa käyttää aina niin paljon tarkennuspisteitä että tulee hyviä kuvia.
Meitä on monenlaisia, minä en tarkenna pisteitä vaan pyrin hallitsemaan syväterävyysaluetta.
Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niinkuin tulee hyviä kuvia.- hienoa, bojot sulle
Joo, mä kanssa joskus sitä syväterävyyttä. Mutta kun kuvaan käsivaralta (mitähän hauskaa mahdat löytää tästä) niin ei se aina niin vain olekaan sitten hieno!
Mä luulen, että sinulla on hirveän hienoja ja laadukkaita kuvia, parempia kuin kenelläkään mulla.
Sitten kun kysymys oli vain niistä tarkennuspisteitä, niin sinä tulet taas nokkailemaan asiaan omilla ylemmyyttä huokuvilla kommenteillasi. Kuinkahan monta keskustelua (ei toki aina minun aloittamiani) sinä pilaat juuri tällä nokkavuudellasi. Pakkohan sinun oli tähänkin tulla sotkemaan.
En toki pyydä selittämään, mutta ehkä sillä sitten ei ole mitään väliä, onko niitä tarkennuspisteitä yksi vain viisikymmentäviisi, kunhan kameran valmistajat tyhjänpäiväisiä tekniikan taitonäytteitä luovat markkinoille. ÄLÄ VASTAA!
En kiitä.
- Nanna Ala-Raisio
riippuu täysin kuvaajasta ja kuvauksen kohteesta.
Manuaalilla kuvatessa ei tarvitse yhtäkään pistettä.
Tällöin kyseeseen tulee laajakulmaisten ja normaalipolttovälien käyttö nopeissa tai melkonopeissa tilanteissa, jossa rajaus on oleellinen.
Eli kuvaaja miettii rajausta ja tarkentaa käsin kuvan, jotta saa terävyssalueen kohdalleen.
Noppeat urheilu ja eläinkuvat ovat taas toinen juttu jossa autofokus on parempi.
Kukaan ei tarkenna käsin lentävään pikkulintuun, mutta af saa sen joskus kohdilleen :-)
Montaa tarkennuspisttettä käyttää, riippuu taas kuvaajasta itsestään.
Muutaman pisteen käyttö parantaa osumatarkkuutta mutta ei tietenkään kata koko kuva-alaa.
Suuren pistemäärän käyttä taas kattaa suuremman alan, mutta hidastaa tarkennusta- Super Major
Kuinka tarkennuksesta on saatu elämää suurempi ongelma. Lähikuvausta, pitkiä putkia ja suurta aukkoa vaativia tilanteita (vähäinen valo) lukuun ottamatta sen ei pitäisi olla syvyysterävyyden takia ongelma. Voi oikeasti hakea sitä oikean hyvän kuvan hetkeä. Hankalampaa on tarkoituksella epäterävän alueen määrittely.
- ei tarkenna
”Kukaan ei tarkenna käsin lentävään pikkulintuun, mutta af saa sen joskus kohdilleen :-)”
—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu joskus kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”
– 1983 tuli ensimmäinen Nikonin AF-kamera (F3AF)
– 1992 tuli Canoniin moottoroitu af (EOS) - EOS 650 v 1987
ei tarkenna kirjoitti:
”Kukaan ei tarkenna käsin lentävään pikkulintuun, mutta af saa sen joskus kohdilleen :-)”
—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu joskus kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”
– 1983 tuli ensimmäinen Nikonin AF-kamera (F3AF)
– 1992 tuli Canoniin moottoroitu af (EOS)Oikeaa tietoa:
The Canon EOS 650 is a 35 mm single-lens reflex camera. It was introduced on 2 March 1987 A range of high-precision Ultrasonic Motor (USM) EF autofocus lenses were also developed successfully for the 650. - Ei tarkennakaan
ei tarkenna kirjoitti:
”Kukaan ei tarkenna käsin lentävään pikkulintuun, mutta af saa sen joskus kohdilleen :-)”
—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu joskus kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”
– 1983 tuli ensimmäinen Nikonin AF-kamera (F3AF)
– 1992 tuli Canoniin moottoroitu af (EOS)"—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu JOSKUS kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”"
-Juu ihan pelkällä tuurilla se silloin JOSKUS onnistui, satoja epätarkkoja otoksia jokaista onnistunutt kohden. Tätä varmaan tarkoiitit?
Lisäksi ennen autofucusta oli etsinkuvaan rakennettu muistaakseni "leikkoprismaksi" kutsuttu kötöstys jolla sopivia näkökentän linjoja tähdäten ja tarkennusrenkaasta eestaas sahaten sai käsityksen millä välillä tarkennusta kohde on. Samoin muita vastaavia oli kanssa käytössä.
Sanomattakin on selvää että lentävään pikkulintuun ei kyennyt kuin tuurilla tarkentamaan. Onneksi nuo ajat ovat takana ja voidaan keskittyä kuvaamisen syvempään olemukseen AF:n avulla eikä tarvitse aikaa ja energiaa (ja filmiä) käyttää tarkennusrenkaan hiplaamisen ja tuurilla-tarkaksi kuvausyrityksiin.. - leikkoprisma?
Ei tarkennakaan kirjoitti:
"—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu JOSKUS kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”"
-Juu ihan pelkällä tuurilla se silloin JOSKUS onnistui, satoja epätarkkoja otoksia jokaista onnistunutt kohden. Tätä varmaan tarkoiitit?
Lisäksi ennen autofucusta oli etsinkuvaan rakennettu muistaakseni "leikkoprismaksi" kutsuttu kötöstys jolla sopivia näkökentän linjoja tähdäten ja tarkennusrenkaasta eestaas sahaten sai käsityksen millä välillä tarkennusta kohde on. Samoin muita vastaavia oli kanssa käytössä.
Sanomattakin on selvää että lentävään pikkulintuun ei kyennyt kuin tuurilla tarkentamaan. Onneksi nuo ajat ovat takana ja voidaan keskittyä kuvaamisen syvempään olemukseen AF:n avulla eikä tarvitse aikaa ja energiaa (ja filmiä) käyttää tarkennusrenkaan hiplaamisen ja tuurilla-tarkaksi kuvausyrityksiin..”leikkoprismaksi”
Nytpä keksit hauskan hätävalheen.
Mulla on digijärkkärin tähyslasissa leikkokuva voiko sillä kuvata arkoja tipuja käsivaralta ”lennossa” jos hiplaa rengasta? - ei tarkenna
EOS 650 v 1987 kirjoitti:
Oikeaa tietoa:
The Canon EOS 650 is a 35 mm single-lens reflex camera. It was introduced on 2 March 1987 A range of high-precision Ultrasonic Motor (USM) EF autofocus lenses were also developed successfully for the 650.Jos noin on niin sitten ei kyllä kukaan voinut kuvata lentäviä lintuja ennen vuotta 1987.
- Ei tarkennakaan....
leikkoprisma? kirjoitti:
”leikkoprismaksi”
Nytpä keksit hauskan hätävalheen.
Mulla on digijärkkärin tähyslasissa leikkokuva voiko sillä kuvata arkoja tipuja käsivaralta ”lennossa” jos hiplaa rengasta?-
" ..voiko sillä kuvata arkoja tipuja käsivaralta ”lennossa” jos hiplaa rengasta"
Veikkaan että sitä renkaan hiplaamsta se tipun seuraaminen kohdallasi on ollut, "tipusta" riippumatta...
- - Leikkoprisma
leikkoprisma? kirjoitti:
”leikkoprismaksi”
Nytpä keksit hauskan hätävalheen.
Mulla on digijärkkärin tähyslasissa leikkokuva voiko sillä kuvata arkoja tipuja käsivaralta ”lennossa” jos hiplaa rengasta?Leikkoprisma on kötöstys joka tuottaa kuvaajalle leikkokuvan. Kokeneemmille kuvaajille tuo on vanhastaan tuttu juttu.
"Onkohan Canonin EOS 40D:een mahdollista saada etsimen lisävarusteeksi leikkoprismaa tai vastaavaa, tarkennusta helpottavaa lisäosaa?"
http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?topic=56071.0;wap2
http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12616814&view=previous&sid=2b6f9d0705d86694334ec874c681ea86
"Leikkoprisma jälkiasennuksena?"
http://eskelinen-haili-helenius.blogspot.fi/2006/11/manuaalilla-riolosuhteissa.html
"Muutaman kerran olen kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla joiden leikkoprisma kyllä oli havainnollisempi," - tähyslasi
Leikkoprisma kirjoitti:
Leikkoprisma on kötöstys joka tuottaa kuvaajalle leikkokuvan. Kokeneemmille kuvaajille tuo on vanhastaan tuttu juttu.
"Onkohan Canonin EOS 40D:een mahdollista saada etsimen lisävarusteeksi leikkoprismaa tai vastaavaa, tarkennusta helpottavaa lisäosaa?"
http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?topic=56071.0;wap2
http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12616814&view=previous&sid=2b6f9d0705d86694334ec874c681ea86
"Leikkoprisma jälkiasennuksena?"
http://eskelinen-haili-helenius.blogspot.fi/2006/11/manuaalilla-riolosuhteissa.html
"Muutaman kerran olen kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla joiden leikkoprisma kyllä oli havainnollisempi,"Leikkoprisma on ihan höpöhöpö-juttua. Ei kameran etsimen voi mitään leikkoprismaa asentaa. Eikä leikkokuva liity mitenkään prismaetsimeen. Se leikkokuva on aina tähyslasissa (ei prismassa) ja siksi sitä voi käyttää myös peilietsikameroissa joissa ei ole prismaa.
KatzEye lienee paras markkinoilla olevista.
Canoniin:
http://www.katzeyeoptics.com/cat--Canon-DSLRs--cat_canon.html
OptiBrite käsittely kirkastaa mukavasti (1–2 aukkoa) etsinkuvaa (pitää huomioida valotusta mitattaessa) - Leikkoprisma
tähyslasi kirjoitti:
Leikkoprisma on ihan höpöhöpö-juttua. Ei kameran etsimen voi mitään leikkoprismaa asentaa. Eikä leikkokuva liity mitenkään prismaetsimeen. Se leikkokuva on aina tähyslasissa (ei prismassa) ja siksi sitä voi käyttää myös peilietsikameroissa joissa ei ole prismaa.
KatzEye lienee paras markkinoilla olevista.
Canoniin:
http://www.katzeyeoptics.com/cat--Canon-DSLRs--cat_canon.html
OptiBrite käsittely kirkastaa mukavasti (1–2 aukkoa) etsinkuvaa (pitää huomioida valotusta mitattaessa)http://camerapedia.wikia.com/wiki/Split-image_device
In a reflex camera's focusing screen, a split Image, sometimes colled split image range finder or SPLIT PRISM
Tuo kaikki muu on ihan itse keksimääsi potaskaa, kuka on sanallakaan väittänyt minkään etsimeen leikkoprisman asentamisesta.
Sen sijaan on kokeneemmille kuvaajille puhekielessä terminä hyvin tuttu asia tuo leikkoprisma (eng. Split Prism) jollatuo linkissä hyvin havainnollistettu leikkokuva aikaansaadaan. Taisit taas oppia jotain uutta? - tähyslasi
Leikkoprisma kirjoitti:
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Split-image_device
In a reflex camera's focusing screen, a split Image, sometimes colled split image range finder or SPLIT PRISM
Tuo kaikki muu on ihan itse keksimääsi potaskaa, kuka on sanallakaan väittänyt minkään etsimeen leikkoprisman asentamisesta.
Sen sijaan on kokeneemmille kuvaajille puhekielessä terminä hyvin tuttu asia tuo leikkoprisma (eng. Split Prism) jollatuo linkissä hyvin havainnollistettu leikkokuva aikaansaadaan. Taisit taas oppia jotain uutta?focusing screen, a split Image, sometimes colled split image range finder or SPLIT PRISM
Kyllä se ”focusing screen” on jollatuo leikkoprisma jos joku kerran on joskus sanonut ”SPLIT PRISM”
Kaikki tuntemani ammattilaiset osaavat sanoa suomeksi leikkokuva, tuo leikkoprisma lienee wannabe-kokeneemmille kuvaajille tarpeen. Kaikki vierasperäiset sanat tekee hörhöstä ihan kokeneen kuvaajan. - Sen sijaan on
Leikkoprisma kirjoitti:
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Split-image_device
In a reflex camera's focusing screen, a split Image, sometimes colled split image range finder or SPLIT PRISM
Tuo kaikki muu on ihan itse keksimääsi potaskaa, kuka on sanallakaan väittänyt minkään etsimeen leikkoprisman asentamisesta.
Sen sijaan on kokeneemmille kuvaajille puhekielessä terminä hyvin tuttu asia tuo leikkoprisma (eng. Split Prism) jollatuo linkissä hyvin havainnollistettu leikkokuva aikaansaadaan. Taisit taas oppia jotain uutta?”Muutaman kerran olen kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla joiden leikkoprisma kyllä oli havainnollisempi”
—kas siinäpä vasta kokenut kuvaaja kun on muutaman kerran ihan kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla.
”Laajakulmalla on helpompaa käyttää manuaalitarkennusta … pahemmissa olosuhteissa, hämärässä tai jopa 'pimeässä', automaattitarkennus ei vain toimi ja aukkoakaan ei saa riittävän pieneksi.”
—heh. Se onkin tosi paha kun kokenut kuvaaja ei saa pimeässä ”aukkoa riittävän pieneksi.
Meillä kokemattomilla tuppaa olemaan päinvastoin. Pitäisi saada aukko suuremmaksi pimeässä, että etsimestä näkyisi edes jotakin, tarkennuksesta puhumattakaan. - Super Major
Sen sijaan on kirjoitti:
”Muutaman kerran olen kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla joiden leikkoprisma kyllä oli havainnollisempi”
—kas siinäpä vasta kokenut kuvaaja kun on muutaman kerran ihan kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla.
”Laajakulmalla on helpompaa käyttää manuaalitarkennusta … pahemmissa olosuhteissa, hämärässä tai jopa 'pimeässä', automaattitarkennus ei vain toimi ja aukkoakaan ei saa riittävän pieneksi.”
—heh. Se onkin tosi paha kun kokenut kuvaaja ei saa pimeässä ”aukkoa riittävän pieneksi.
Meillä kokemattomilla tuppaa olemaan päinvastoin. Pitäisi saada aukko suuremmaksi pimeässä, että etsimestä näkyisi edes jotakin, tarkennuksesta puhumattakaan.Mikä kamera käyttää nykyään himmennetyn aukon mittausta ja tarkennusta?
- pimeä?
Super Major kirjoitti:
Mikä kamera käyttää nykyään himmennetyn aukon mittausta ja tarkennusta?
Tuo himmennetty mittaus lienee monissa järkkäreissä mahdollista samoin kuin syvaterävyysalueen tarkistus.
Pimeässä tuppaa ihan kaikissa kameroissa olemaan liian pieni aukko/valovoima tarkennukseen ja/tai edes etsinkuvan näkymiseen kun kumpikin perustuu valon määrään.
Useimmille markettikittien omistajille lienee tuttua, että suurin aukko ei riitä automaattitarkennukseen ja siksi haikaillaan suuremmasta valovoimasta. - Nanna Ala-Raisio
ei tarkenna kirjoitti:
”Kukaan ei tarkenna käsin lentävään pikkulintuun, mutta af saa sen joskus kohdilleen :-)”
—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu joskus kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”
– 1983 tuli ensimmäinen Nikonin AF-kamera (F3AF)
– 1992 tuli Canoniin moottoroitu af (EOS)"—osaatko selittää miten kuvattiin käsin lentävä lintu joskus kohdilleen silloin kun kameroissa ei vielä ollut ”af”"
Tarkennatko sinä? - Super Major
pimeä? kirjoitti:
Tuo himmennetty mittaus lienee monissa järkkäreissä mahdollista samoin kuin syvaterävyysalueen tarkistus.
Pimeässä tuppaa ihan kaikissa kameroissa olemaan liian pieni aukko/valovoima tarkennukseen ja/tai edes etsinkuvan näkymiseen kun kumpikin perustuu valon määrään.
Useimmille markettikittien omistajille lienee tuttua, että suurin aukko ei riitä automaattitarkennukseen ja siksi haikaillaan suuremmasta valovoimasta.Jankkaan vielä: miksi himmennetyllä aukolla mittaus, kun aikoinaan oli suuri edistysaskel aukkoarvon siirtäminen mittarille ilman himmennystarvetta. Liian pieni maksimiaukko on tietysti hämärässä ongelma.
- Dual Pixel
Aloittajan kannattaa hankkia uusi Dual Pixel -kennoinen Canon. Siinä on kaikki kennon pikselit tarkennuspisteitä.
Eli niitä on niin paljon, että kyllä tulee helposti hyviä kuvia.- Super Major
Minkä kannan terävyyden hakijat ottavat vuoden 2007 luontokuvaan?
Tuohon lentävän pikkulinnun kuvaamiseen haluaisin vielä sanoa muutaman sanasen.
Ennen automaattitarkennuksen aikakautta jotkut kuvaajat kehittyivät niin hyviksi käsintarkentajiksi, että pystyivät saamaan teräviä kuvia lentävistä linnuista. Kuvauskohteet olivat kuitenkin pääasiassa isoja tai keskikokoisia ja suhteellisen hitaasti lentäviä lintuja. Nopeasti ja poukkoillen lentävän pikkulinnun kuvaaminen taas ei tahdo nykykameroillakaan onnistua. Pikkulinnun lentäessä sopivalta kuvausetäisyydeltä muutaman metrin päästä sen kulmanopeuskin on niin suuri, että kuvaaminen on vaikeaa. Helpointa pikkulinnuista on saada lentoonlähtö, paikallaan lentämis- ja laskeutumiskuvia. Tällaistenkin kuvien saaminen oli kuitenkin ennen vanhaan vaikeaa, koska filmien herkkyydet eivät usein riittäneet kyllin lyhyen suljinajan saamiseen. Pikkulintuja lennosta kuvatessa esim. 1/2000 s on vielä riskialtis suljinaika, jolla voi tulla liike-epäterävyyttä. Joskus pikkulinnun pörrätessä paikallaan ilmassa siitä tosin saattaa saada pidemälläkin suljinajalla hyvän kuvan, ja tarkennuskin saattaisi onnistua taitavalta käsintarkentajalta. Joka tapauksessa entisaikojen lintukuvaajilla meni paljon filmiä hukkaan, jos he yrittivät vaikeita toimintakuvia.- terävyyden hakija
”Pikkulintuja lennosta kuvatessa esim. 1/2000 s on vielä riskialtis suljinaika, jolla voi tulla liike-epäterävyyttä.”
—miksi tuollaisen sadun huitaisit?
Mun Nikon F3:n sulkimen jousta kiristettiin huollossa niin, että lyhimmäksi suljinajaksi tuli 1/4000. Tarvitsin lyhyttä aikaa nimenomaan suurien lintujen kuvaamiseen.
Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella, eipä taida pikkutirpat moiseen pystyä. - Siiven Veikko
terävyyden hakija kirjoitti:
”Pikkulintuja lennosta kuvatessa esim. 1/2000 s on vielä riskialtis suljinaika, jolla voi tulla liike-epäterävyyttä.”
—miksi tuollaisen sadun huitaisit?
Mun Nikon F3:n sulkimen jousta kiristettiin huollossa niin, että lyhimmäksi suljinajaksi tuli 1/4000. Tarvitsin lyhyttä aikaa nimenomaan suurien lintujen kuvaamiseen.
Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella, eipä taida pikkutirpat moiseen pystyä."Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella"
Ihan mielenkiinnosta kysyn, liikkuuko joutsenen siivenkärjet nopeampaa kuin muu osa joutsenesta? Jos liikkuu niin eikö ne siivenkärjet ole aikaisemmin perillä kuin muu osa joutsenesta? terävyyden hakija kirjoitti:
”Pikkulintuja lennosta kuvatessa esim. 1/2000 s on vielä riskialtis suljinaika, jolla voi tulla liike-epäterävyyttä.”
—miksi tuollaisen sadun huitaisit?
Mun Nikon F3:n sulkimen jousta kiristettiin huollossa niin, että lyhimmäksi suljinajaksi tuli 1/4000. Tarvitsin lyhyttä aikaa nimenomaan suurien lintujen kuvaamiseen.
Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella, eipä taida pikkutirpat moiseen pystyä.Markus Varesvuo, Lintukuvauksen käsikirja:
"Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että linnun koon kasvaessa sen liikkeet hidastuvat ja terävien toimintakuvien ottaminen helpottuu. Kun esimerkiksi taivaalla rauhallisesti kaartelevan petolinnun liikkeen pysäyttämiseen saattaa riittää valotusajaksi 1/500 s, niin pikkulintujen lentokuvaus vaatii nyrkkisääntönä vähintään valotusaikaa 1/3200 s, mikäli tavoitellaan myös siivenkärkien pysähtymistä."Siiven Veikko kirjoitti:
"Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella"
Ihan mielenkiinnosta kysyn, liikkuuko joutsenen siivenkärjet nopeampaa kuin muu osa joutsenesta? Jos liikkuu niin eikö ne siivenkärjet ole aikaisemmin perillä kuin muu osa joutsenesta?Ne siivenkärjet liikkuvat ylös-alas-suunnassa.
- Siiven Veikko
biologinalku kirjoitti:
Markus Varesvuo, Lintukuvauksen käsikirja:
"Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että linnun koon kasvaessa sen liikkeet hidastuvat ja terävien toimintakuvien ottaminen helpottuu. Kun esimerkiksi taivaalla rauhallisesti kaartelevan petolinnun liikkeen pysäyttämiseen saattaa riittää valotusajaksi 1/500 s, niin pikkulintujen lentokuvaus vaatii nyrkkisääntönä vähintään valotusaikaa 1/3200 s, mikäli tavoitellaan myös siivenkärkien pysähtymistä."Näyttää sille että "biologinalku" johtaa 3-0
- terävyyden hakija
Siiven Veikko kirjoitti:
"Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella"
Ihan mielenkiinnosta kysyn, liikkuuko joutsenen siivenkärjet nopeampaa kuin muu osa joutsenesta? Jos liikkuu niin eikö ne siivenkärjet ole aikaisemmin perillä kuin muu osa joutsenesta?Ihan mielenkiinnosta vastaan.
Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat nopeammin kuin mikään muu osa joutsenesta.
Joutsenen siivenkärjet liikkuvat n. siniaallon muotoista rataa linnun lentäessä. Eli siivet liiukkuvat samanaikaisesti sekä eteenpäin, että ylös tai alas suuntaan. Siksi siivenkärkiä ei saanut terävänä kuvaan alle 1/4000 nopeudella.
Ihan mielenkiinnosta kysyn,
– liikkuuko uivan joutsenen jalat nopeampaa kuin muu osa joutsenesta? Jos liikkuu niin eikö ne jalat ole aikaisemmin perillä kuin muu osa joutsenesta?
– liikkuuko juoksevan Siiven Veikon jalat nopeampaa kuin muu osa joutsenesta? Jos liikkuu niin eikö ne jalat ole aikaisemmin perillä kuin muu osa joutsenesta?
– liikkuuko pyöräilevan Siiven Veikon jalat hitaammin kuin pyörä? Jos liikkuu niin eikö se pyörä ole aikaisemmin perillä kuin Siiven Veikko? - biologinloppu
biologinalku kirjoitti:
Ne siivenkärjet liikkuvat ylös-alas-suunnassa.
Lentävän linnun siivenkärjet ei liiku ylös-alas-suunnassa vaan aalyomaista rataa.
- eiku
biologinloppu kirjoitti:
Lentävän linnun siivenkärjet ei liiku ylös-alas-suunnassa vaan aalyomaista rataa.
oops kirotusvihre
aalyomaista po. aaltomaista - siipiveikko?
Siiven Veikko kirjoitti:
Näyttää sille että "biologinalku" johtaa 3-0
Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Miksi haluat julkaista tyhmyytesi täällä
- Siiven Veikko
siipiveikko? kirjoitti:
Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Miksi haluat julkaista tyhmyytesi täällä
Näyttää myös sille että väittelyssä tappiolle jääminen "biologinalulle" kirpaisee aiika lailla viivamiestä.
LOL!
ps. miksi satuilet ja väität että joutsenen siipi liikkuisi lähes äänen nopeudella?
Kuulostaa uskomattomalle ja google ei myös tue väitettä. Myönnätkö satuilleesi vai kykenetkö jotankin väitteen todeksi osoittamaan? Siiven Veikko kirjoitti:
Näyttää myös sille että väittelyssä tappiolle jääminen "biologinalulle" kirpaisee aiika lailla viivamiestä.
LOL!
ps. miksi satuilet ja väität että joutsenen siipi liikkuisi lähes äänen nopeudella?
Kuulostaa uskomattomalle ja google ei myös tue väitettä. Myönnätkö satuilleesi vai kykenetkö jotankin väitteen todeksi osoittamaan?Olen vain vähän kyllästynyt siihen, että täällä esitetään aivan perättömiä väitteitä ja johdetaan ihmisiä harhaan.
- Nanna Ala-Raisio
"Ennen automaattitarkennuksen aikakautta jotkut kuvaajat kehittyivät niin hyviksi käsintarkentajiksi, että pystyivät saamaan teräviä kuvia lentävistä linnuista. Kuvauskohteet olivat kuitenkin pääasiassa isoja tai keskikokoisia ja suhteellisen hitaasti lentäviä lintuja. Nopeasti ja poukkoillen lentävän pikkulinnun kuvaaminen taas ei tahdo nykykameroillakaan onnistua. Pikkulinnun lentäessä sopivalta kuvausetäisyydeltä muutaman metrin päästä sen kulmanopeuskin on niin suuri, että kuvaaminen on vaikeaa."
- Nanna Ala-Raisio
Nanna Ala-Raisio kirjoitti:
"Ennen automaattitarkennuksen aikakautta jotkut kuvaajat kehittyivät niin hyviksi käsintarkentajiksi, että pystyivät saamaan teräviä kuvia lentävistä linnuista. Kuvauskohteet olivat kuitenkin pääasiassa isoja tai keskikokoisia ja suhteellisen hitaasti lentäviä lintuja. Nopeasti ja poukkoillen lentävän pikkulinnun kuvaaminen taas ei tahdo nykykameroillakaan onnistua. Pikkulinnun lentäessä sopivalta kuvausetäisyydeltä muutaman metrin päästä sen kulmanopeuskin on niin suuri, että kuvaaminen on vaikeaa."
"Ennen automaattitarkennuksen aikakautta jotkut kuvaajat kehittyivät niin hyviksi käsintarkentajiksi, että pystyivät saamaan teräviä kuvia lentävistä linnuista. Kuvauskohteet olivat kuitenkin pääasiassa isoja tai keskikokoisia ja suhteellisen hitaasti lentäviä lintuja. Nopeasti ja poukkoillen lentävän pikkulinnun kuvaaminen taas ei tahdo nykykameroillakaan onnistua. Pikkulinnun lentäessä sopivalta kuvausetäisyydeltä muutaman metrin päästä sen kulmanopeuskin on niin suuri, että kuvaaminen on vaikeaa."
Näin juuri.
Näin juurikin. - Nanna Ala-Raisio
terävyyden hakija kirjoitti:
”Pikkulintuja lennosta kuvatessa esim. 1/2000 s on vielä riskialtis suljinaika, jolla voi tulla liike-epäterävyyttä.”
—miksi tuollaisen sadun huitaisit?
Mun Nikon F3:n sulkimen jousta kiristettiin huollossa niin, että lyhimmäksi suljinajaksi tuli 1/4000. Tarvitsin lyhyttä aikaa nimenomaan suurien lintujen kuvaamiseen.
Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella, eipä taida pikkutirpat moiseen pystyä."”Pikkulintuja lennosta kuvatessa esim. 1/2000 s on vielä riskialtis suljinaika, jolla voi tulla liike-epäterävyyttä.”
—miksi tuollaisen sadun huitaisit?"
Taidat olla idiootti?
"Lentävän joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella, eipä taida pikkutirpat moiseen pystyä. "
Et olekkaan idiootti.
Taidat olla äänennoppeusexpertti :-) Siiven Veikko kirjoitti:
Näyttää sille että "biologinalku" johtaa 3-0
"Näyttää sille että "biologinalku" johtaa 3-0 "
Taitaa olla Diamies asialla taas.
Siinä on koko maailman erikoisin kuvaaja.
Näiden juttujen perusteella hän ei ole koskaan edes nähnyt joutsenta.
sorsan ehkä.
- Kaksinkertainen?
JA ehkä tässäkäänasiassa määrä ei korvaa laatua?
Eikä mikään teknologia ole,, absoluulosen ,luotettava ratkaisu lähtökohtaiseen
epätarkkuudenmukaisuuteen.
Riittää että. haluttu tarkennuspointti on OK
Pikseleitä ja tarkennuspisteitä kyllä myydään ja paljon
vaikkei kaikki niillä kaikilla tee mitään?
Kas kun ei osaa tehdä.
Sumea logiikka saa tarkentaa.
Tai 3D seuranta?
Tulevaisuudessa? - Testattu on
"JA ehkä tässäkään asiassa määrä ei korvaa laatua"
Erään ulkolaisen Fotolehden AF testissä paras oli Sony Alfa 99 19 AF sensoria ( 15,5 % testikuvista epäteräviä ), seuraava Canon 5DMKIII 61 AF sensoria ( 18,5 % epäteräviä) ja huonoin Nikon D800 51 sensoria ( 22,5 % epäteräviä ). Eli mitä vähemmän AF tarkennuspisteitä ( poikkeus Canon ) sitä paremmin "osuu".- Super Major
Mielenkiintoinen väite, että joutsenen siivenkärjet liikkuvat noin äänen nopeudella, siis noin 300m/sek. Jos katsoo lentoon lähtevää lintua, jolloin tehot varmasti ovat täysillä, tätä on vaikea uskoa. Voisi ajatella että äänen nopeus satunnaisesti ylittyy, ja silloin kait pitäisi kuulua samanlaisia kovia pamauksia kuin suihkuhävittäjät vastaavassa tilanteessa päästävät. Siinä kyllä taitavat siipisulat pölähdellä.
- kovia pamauksia
Muistelen lukeneeni jutsenen siivenkärkien nopeudesta jostakin Hannu Hautalan kirjasta. Hänelläki taisi olla Canonissa viritetty sulkimen jousi.
Se, että joku liikkuu lähes äänen nopeudella ei aimeuta mitään pamauksia. Tuskimpa siipisulan kärki suurta pamausta aiheuttaisi vaikka äänennopeus ylittyisi, mutta kyllähän nuo lentoon lähtevän joutsenen siivet melkoisen mekkalan saavat aikaan. - pöllähtelyä
kysy.fi & wikipwdia:
laulujoutsentenkin on nähty lentävän … yli 100 km/h tuntinopeudella …kahlaajilla ja haikaroilla on mitattu jopa 180 km/h lentonopeus.
Pienten varpuslintujen keskimääräinen lentonopeus on vain n. 40 km/h.
Muuttohaukka on maailman nopein lintu ja voi saavuttaa lähes 400 km/h
Lintujen lentonopeuksista tutkalla mitattuna: Varis 50km/h, Tervapääsky 23km/h.
Lähteet:
http://timosuvanto.blogspot.fi/2011/09/linnun-lennon-fysiikkaa-suurinpiirtein.html
eralle.net:
http://212.50.147.149/tornio/admin/kaavat/tiedostot/liite4.11_puuska2_linnusto_final_21112012_p.pdf
http://www.tringa.fi/wp2/wp-content/uploads/2009/03/90 vuorokausirytmiikka.pdf- Siiven Veikko
"Muuttohaukka on maailman nopein lintu ja voi saavuttaa lähes 400 km/h"
-Entäs sitten?
No siitäkin on TODELLA pitkä matka väitettyyn joutsenen saavuttamaan äänennopeuteen joka on merenpinnan tasolla noin 343 metriä sekunnissa eli 1 230 km/h.
Taisi tulla viimeinen naula joutsenväiteen arkkuun? Miten muka tervapääsky lentää vain 23 km/h? Sehän on pyöräilijän nopeus. Tervapääsky lentää varmasti yli 100km/h. Kurki ja kattohaikara, jotka ovat kaartelua harrastavia purjelentäjiä lentävät muka sitten hirveän nopeasti. Ei vaikuta oikein pätevältä lähteeltä tuo blogi.
Siiven Veikko kirjoitti:
"Muuttohaukka on maailman nopein lintu ja voi saavuttaa lähes 400 km/h"
-Entäs sitten?
No siitäkin on TODELLA pitkä matka väitettyyn joutsenen saavuttamaan äänennopeuteen joka on merenpinnan tasolla noin 343 metriä sekunnissa eli 1 230 km/h.
Taisi tulla viimeinen naula joutsenväiteen arkkuun?Saanen huomauttaa, että linnun lentonopeus on aivan eri asia kuin sen siiven kärkien liikkeen nopeus, joka voi olla aika suurikin. Kuitenkin kuulostaa aika hurjalta väitteelt, että se lähestyisi äänen nopeutta.
- Hohhoijaa.....
biologinalku kirjoitti:
Saanen huomauttaa, että linnun lentonopeus on aivan eri asia kuin sen siiven kärkien liikkeen nopeus, joka voi olla aika suurikin. Kuitenkin kuulostaa aika hurjalta väitteelt, että se lähestyisi äänen nopeutta.
Ja saanen huomauttaa että pieni shiftaus siivenkärjen nopeusväitteestä lentonopeusväitteeseen on provoilua puhtaimmillaan. Viivamiehelle pitää & täyty antaa hänen omaa lääkettään, ja tuplamäärin takaisin.
Harvoin on tuplamies joutunutniin nalkkiin ilmeisen perättömästä väittämästä kuin on tuo äääääänennopeusväittämä.
Ja vielä vähän asiaa ensimmäiseen viestiini ja sen saamaan ensimmäiseen vastaukseen liittyen.
Joutsenia kuvatessa voidaan kysyä, miksi siivenkärjet pitäisi saada pysähtymään. Jos niissä on vähän liike-epäterävyyttä, ei lintu näytä niin "muoviselta" kuvassa. Sama tietenkin pätee myös pikkulintuihin, mutta pikklinnun lentäessä läheltä sen kulmanopeus on niin suuri, että muuallekin kuin siipiin voi tulla helposti liike-epäterävyyttä, joka ei näytä hyvältä toisin kuin pieni liike-epäterävyys siivenkärjessä. Siksi pikkulintuja lennosta kuvataessa tarvitaan lyhyttä suljinaikaa. Joutsenista taas voi saada 1/500 s suljinajalla hyviä kuvia, joissa pää ja kroppa ovat teräviä, mutta siivenkärjissä on hieman liike-epäterävyyttä.- terävyyden hakija
”Joutsenia kuvatessa voidaan kysyä, miksi siivenkärjet pitäisi saada pysähtymään.”
—älä tee missään tapauksessa niinkuin minä tein n. 35 vuotta sitten joutsenia kuvatessani, olen varottava esimerkki!
Sinun ottamissaa kuvissa pitää ehdottomasti olla liike-epäterävyyttä, muuten kaikki näyttää kuvissa muovisilta. Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi. terävyyden hakija kirjoitti:
”Joutsenia kuvatessa voidaan kysyä, miksi siivenkärjet pitäisi saada pysähtymään.”
—älä tee missään tapauksessa niinkuin minä tein n. 35 vuotta sitten joutsenia kuvatessani, olen varottava esimerkki!
Sinun ottamissaa kuvissa pitää ehdottomasti olla liike-epäterävyyttä, muuten kaikki näyttää kuvissa muovisilta. Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi."Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi."
Hyvä vitsi, melkein repesin nauramaan.- Hohhoijaaaaa........
terävyyden hakija kirjoitti:
”Joutsenia kuvatessa voidaan kysyä, miksi siivenkärjet pitäisi saada pysähtymään.”
—älä tee missään tapauksessa niinkuin minä tein n. 35 vuotta sitten joutsenia kuvatessani, olen varottava esimerkki!
Sinun ottamissaa kuvissa pitää ehdottomasti olla liike-epäterävyyttä, muuten kaikki näyttää kuvissa muovisilta. Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi.-Ohitit vastata tuohon väitteeseesi joutsenen siivenkärjen nopeudesta?
Voitaneen siis tulkita ettet kykene väitettäsi mitenkään todentamaan ja ole sanontaasi käyttäen "satuillut" ?
Ja "biologinalku" johtaa selkeästi väittelyä edelleen 4-0. - erävyyden hakija
Hohhoijaaaaa........ kirjoitti:
-Ohitit vastata tuohon väitteeseesi joutsenen siivenkärjen nopeudesta?
Voitaneen siis tulkita ettet kykene väitettäsi mitenkään todentamaan ja ole sanontaasi käyttäen "satuillut" ?
Ja "biologinalku" johtaa selkeästi väittelyä edelleen 4-0.Joo en vastaile omiin ”väitteisiini” eikä sinunkaan ole syytä vastata. Jos haluat väitellä asiasta niin se on sinun päänsärkysi.
Minä sain lyhennetyllä valotusajalla joutsenista sellaisia muovisia lentokuvia kuin halusin. Uskoin itseäni viisaampia luontokuvaajia ja toimin heidän ohjeittensa mukaan.
Älä missään tapauksessa tee samoin kuin minä – olen varottava esimerkki – kuten totesin. - Pilven VEikko
erävyyden hakija kirjoitti:
Joo en vastaile omiin ”väitteisiini” eikä sinunkaan ole syytä vastata. Jos haluat väitellä asiasta niin se on sinun päänsärkysi.
Minä sain lyhennetyllä valotusajalla joutsenista sellaisia muovisia lentokuvia kuin halusin. Uskoin itseäni viisaampia luontokuvaajia ja toimin heidän ohjeittensa mukaan.
Älä missään tapauksessa tee samoin kuin minä – olen varottava esimerkki – kuten totesin.-
Viivamies on nalkissa!!
Jäi tuossa kiinni satuilusta ja perättömän väitteen esittämisestä eli levittää väärää tietoa!!!
SUM: Vaikka viivamies miten tuolla ylempänä väittää niin joutsenen siivenkärvi eikä varsinkaa itse joutsen saavuta läheskään äänen nopeutta.
Ja tämä pätee nousuun, laskuun ja liitolenroon!!!. - Super Major
Pilven VEikko kirjoitti:
-
Viivamies on nalkissa!!
Jäi tuossa kiinni satuilusta ja perättömän väitteen esittämisestä eli levittää väärää tietoa!!!
SUM: Vaikka viivamies miten tuolla ylempänä väittää niin joutsenen siivenkärvi eikä varsinkaa itse joutsen saavuta läheskään äänen nopeutta.
Ja tämä pätee nousuun, laskuun ja liitolenroon!!!.Olin aamulla koiran kanssa pellolla ja se ajoi joutsenet lentoon. Yksi tuli suoraa kohti ja veti sitten jyrkän kaarron. Komeaa katseltavaa. Yritin arvioida siivenlyöntejä mutta ei siinä saanut tarkkaa käsitystä. Sanotaan ehdotomana maksimina 10 metrin lyöntiä sekunnissa. Siis 100 m/sek (360 km/t). Jos kameran valotusaika on 1/1000, siiven kärki liikkuisi siinä ajassa 10 cm. Melko varmasti paljon vähemmän, ehkä puolet tästä. Linnun nopeus vaikkapa 36 km/t eli 10 m/sek. Em. suljinnopeudella lintu etenee suoraan sivusta nähtynä 1 cm (menikö oikein). Näin kuvaan saadaan sekä terävyyttä että epätervyyttä eli liikkeen vaikutelma, jota kaivattiin. Mitäs kuvausetäisyys ja kuvauskulma tähän vaikuttaa. Ei osaa laskea, ei edes arvuutella.
- arvuutella?
Super Major kirjoitti:
Olin aamulla koiran kanssa pellolla ja se ajoi joutsenet lentoon. Yksi tuli suoraa kohti ja veti sitten jyrkän kaarron. Komeaa katseltavaa. Yritin arvioida siivenlyöntejä mutta ei siinä saanut tarkkaa käsitystä. Sanotaan ehdotomana maksimina 10 metrin lyöntiä sekunnissa. Siis 100 m/sek (360 km/t). Jos kameran valotusaika on 1/1000, siiven kärki liikkuisi siinä ajassa 10 cm. Melko varmasti paljon vähemmän, ehkä puolet tästä. Linnun nopeus vaikkapa 36 km/t eli 10 m/sek. Em. suljinnopeudella lintu etenee suoraan sivusta nähtynä 1 cm (menikö oikein). Näin kuvaan saadaan sekä terävyyttä että epätervyyttä eli liikkeen vaikutelma, jota kaivattiin. Mitäs kuvausetäisyys ja kuvauskulma tähän vaikuttaa. Ei osaa laskea, ei edes arvuutella.
”10 metrin lyöntiä sekunnissa”
– siis 1m alas ja 1m ylös = 2x10m/sek = n. 720 km/h? - kärkinopeus
Super Major kirjoitti:
Olin aamulla koiran kanssa pellolla ja se ajoi joutsenet lentoon. Yksi tuli suoraa kohti ja veti sitten jyrkän kaarron. Komeaa katseltavaa. Yritin arvioida siivenlyöntejä mutta ei siinä saanut tarkkaa käsitystä. Sanotaan ehdotomana maksimina 10 metrin lyöntiä sekunnissa. Siis 100 m/sek (360 km/t). Jos kameran valotusaika on 1/1000, siiven kärki liikkuisi siinä ajassa 10 cm. Melko varmasti paljon vähemmän, ehkä puolet tästä. Linnun nopeus vaikkapa 36 km/t eli 10 m/sek. Em. suljinnopeudella lintu etenee suoraan sivusta nähtynä 1 cm (menikö oikein). Näin kuvaan saadaan sekä terävyyttä että epätervyyttä eli liikkeen vaikutelma, jota kaivattiin. Mitäs kuvausetäisyys ja kuvauskulma tähän vaikuttaa. Ei osaa laskea, ei edes arvuutella.
Meneekö se näin
Jos siipien kärkiväli on esim 2,5m ja siipi kääntyy n. 90 astetta niin siiven kärki liikkuu korkeussuunnassa 1,5 – 2 metriä
Jos siiveniskuja on 10/sek (ylös–alas) niin siiven kärki liikkuu korkeussuunnassa noin 30–40 m/sek.
Liikkuuko siiven kärki n. 1000km/h? - jossittelua
Super Major kirjoitti:
Olin aamulla koiran kanssa pellolla ja se ajoi joutsenet lentoon. Yksi tuli suoraa kohti ja veti sitten jyrkän kaarron. Komeaa katseltavaa. Yritin arvioida siivenlyöntejä mutta ei siinä saanut tarkkaa käsitystä. Sanotaan ehdotomana maksimina 10 metrin lyöntiä sekunnissa. Siis 100 m/sek (360 km/t). Jos kameran valotusaika on 1/1000, siiven kärki liikkuisi siinä ajassa 10 cm. Melko varmasti paljon vähemmän, ehkä puolet tästä. Linnun nopeus vaikkapa 36 km/t eli 10 m/sek. Em. suljinnopeudella lintu etenee suoraan sivusta nähtynä 1 cm (menikö oikein). Näin kuvaan saadaan sekä terävyyttä että epätervyyttä eli liikkeen vaikutelma, jota kaivattiin. Mitäs kuvausetäisyys ja kuvauskulma tähän vaikuttaa. Ei osaa laskea, ei edes arvuutella.
Ojalan laskuopilla
Jos siiven pituus olisi esim 1m, siiven liike olisi 90 astetta ja kärki liikkuisi korkeussuunnassa ympyrän kaaren muotoista rataa. Niin kärki liikkuu edestakaisessa siiveniskussa 3,14 m korkeussuunnassa (3,14 · 2 : 4 = 1,57)? - Super Major
jossittelua kirjoitti:
Ojalan laskuopilla
Jos siiven pituus olisi esim 1m, siiven liike olisi 90 astetta ja kärki liikkuisi korkeussuunnassa ympyrän kaaren muotoista rataa. Niin kärki liikkuu edestakaisessa siiveniskussa 3,14 m korkeussuunnassa (3,14 · 2 : 4 = 1,57)?Tarkasti ottaen epätieteellinen havaintoni olisi pitänyt pukea muotoon "10 kpl 1 metrin pituista siiven liikettä sekunnissa". Liäksi vielä epätieteellisempi toteamus "ilmeisesti huomattavasti vähemmän". Kokeilkaa muuten itse joskus yrittää laskea ja pitää ajan kulku mielessä. Vai olenko niin kuin R. Reagan, joka ei pystynyt kävelemään ja jauhamaan purukumia samaan aikaan.
- vidiootti
Super Major kirjoitti:
Tarkasti ottaen epätieteellinen havaintoni olisi pitänyt pukea muotoon "10 kpl 1 metrin pituista siiven liikettä sekunnissa". Liäksi vielä epätieteellisempi toteamus "ilmeisesti huomattavasti vähemmän". Kokeilkaa muuten itse joskus yrittää laskea ja pitää ajan kulku mielessä. Vai olenko niin kuin R. Reagan, joka ei pystynyt kävelemään ja jauhamaan purukumia samaan aikaan.
Kannattanee kuvata tai googlettaa video ja laskea siitä iskufrekvenssi.
- Hohhoijaa....
terävyyden hakija kirjoitti:
”Joutsenia kuvatessa voidaan kysyä, miksi siivenkärjet pitäisi saada pysähtymään.”
—älä tee missään tapauksessa niinkuin minä tein n. 35 vuotta sitten joutsenia kuvatessani, olen varottava esimerkki!
Sinun ottamissaa kuvissa pitää ehdottomasti olla liike-epäterävyyttä, muuten kaikki näyttää kuvissa muovisilta. Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi." Sinun ottamissaa kuvissa pitää ehdottomasti olla liike-epäterävyyttä, muuten kaikki näyttää kuvissa muovisilta. Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi."
-Sanoi viivamies uhkuen pohjatonta halveksuntaa noviisia kohtaan.
Vuoden luontokuvakilpailun voittaja Matti Pukki kertoo voittokuvan kuvaustapahtumasta:
"Aloin ajankuluksi kuvaamaan lokkeja pitkällä valotuksella liikuttaen samalla kameraa ylös ja alas. "
Uskoisin että Suomen Luonnonvalokuvaajat ry välittää mielellään ohjeesi Pukille ettei hän enää sorru moiseen virheeseen.
Kaikki tämä *****lu ihan sillä että yksi ja sama kärämätäs (viivamies) jaksaa kylvää myrkkyä ja kaikkitietävää huonotuulisuuttaan täällä kuukaudesta toiseen. - noviisia kohtaan
Hohhoijaa.... kirjoitti:
" Sinun ottamissaa kuvissa pitää ehdottomasti olla liike-epäterävyyttä, muuten kaikki näyttää kuvissa muovisilta. Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi."
-Sanoi viivamies uhkuen pohjatonta halveksuntaa noviisia kohtaan.
Vuoden luontokuvakilpailun voittaja Matti Pukki kertoo voittokuvan kuvaustapahtumasta:
"Aloin ajankuluksi kuvaamaan lokkeja pitkällä valotuksella liikuttaen samalla kameraa ylös ja alas. "
Uskoisin että Suomen Luonnonvalokuvaajat ry välittää mielellään ohjeesi Pukille ettei hän enää sorru moiseen virheeseen.
Kaikki tämä *****lu ihan sillä että yksi ja sama kärämätäs (viivamies) jaksaa kylvää myrkkyä ja kaikkitietävää huonotuulisuuttaan täällä kuukaudesta toiseen.”Luonnonvalokuvaajat ry välittää mielellään ohjeesi Pukille ettei hän enää sorru moiseen virheeseen.”
@ taidat nähdä virheitä siellä missä niitä ei ole
”Jos kohde ei liiku niin heiluta kameraa ”
vs
”pitkällä valotuksella liikuttaen samalla kameraa ylös ja alas”
Missä se kuvitteleasi sirhe on – olisiko herne nenussa?
- laskuja
Lentävän linnu siivenisku pysähtyy ylhäällä ja alhaalla joten ääriasennossa korkeussuuntainen nopeus on 0 m/sek. Joten huippunopeus pitää olla varsin huima jos keskinopeus tuottaa esim 10 siiceniskua/sek
- terävyyden hakija
Mitä minä sanoin
”… heiluta kameraa muovisuuden välttämiseksi”
Vuoden luontokuvakilpailu voitettiin kuvalla jissa on ”liian” pitkä valotusaika ja muovisuuden välttämiseksi on varmuuden vuoksi vielä heilutettu kameraa.
http://www.vuodenluontokuva.fi/vlk/userfiles/vlk/2014/sarjavoittajat/f. taidetta luonnosta. lokkien taidelento. matti pukki.jpg - Tuurilla?
Muita 2014 kisassa palkittuja luontokuvia mm.
A. Valmiit lumpeen siemenet. Pekka Tuuri
E. Jalokivet. Pekka Tuuri
E. Rakkautta vedessä. Pekka Tuuri
E. Titit könkäällä. Pekka Tuuri
G. Pussillinen muikkuja. Pekka Tuuri
G. Saalistaja saaliina. Pekka Tuuri
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1842001Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en521908Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351588Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1451495Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411324Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41204Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481185Naisten tyypilliset...
Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa101163Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"31128Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on101119