Sinne meni siiten tänään talvitalliin moto.
Tuollainen Bemu k 1200 rs. Hulvattoman pitkä kausi olikin, kun se tänä vuonna Lounais-suomessa alkoi jo 1.3.2014. Senverran arktista ilmaa on Pekka povannut loppuviikoksi, että usko loppui kauden jatkumiseen. Alunperin suunnittelin ajamista marraskuun puolelle.
Pystyssä pysyin ja teknisiä murheitakaan ei kesään mahtunut. Suurin hankaluus kaudessa oli elokuun hellejakso! Tämä ei taida tavallinen valituksen aihe Suomessa olla, mutta tänä kesänä oli. Ei nimittäin tahtonut ajokamppeet päällä matailusta tulla mitään nautittavaa, kyllä puvun sisällä ja umpikypärä päässä oli niin tukalaa.
Jos hirveät ajohalut vielä iskevät päälle, täytyy lainata pojan moposkootteria lääkkeeksi.
Tuollainen Bemu k 1200 rs. Hulvattoman pitkä kausi olikin, kun se tänä vuonna Lounais-suomessa alkoi jo 1.3.2014. Senverran arktista ilmaa on Pekka povannut loppuviikoksi, että usko loppui kauden jatkumiseen. Alunperin suunnittelin ajamista marraskuun puolelle.
Pystyssä pysyin ja teknisiä murheitakaan ei kesään mahtunut. Suurin hankaluus kaudessa oli elokuun hellejakso! Tämä ei taida tavallinen valituksen aihe Suomessa olla, mutta tänä kesänä oli. Ei nimittäin tahtonut ajokamppeet päällä matailusta tulla mitään nautittavaa, kyllä puvun sisällä ja umpikypärä päässä oli niin tukalaa.
Jos hirveät ajohalut vielä iskevät päälle, täytyy lainata pojan moposkootteria lääkkeeksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sama täällä eli Suitsa VL1500 pistin talliin odottelemaan ensikevättä. Saman mittainen ajokausi mullekin tuli ja kilometrejä aika tavanomaiset 12000, mutta ne olivat laadukkaita kilometrejä ja sattui matkalla kommelluksiakin, mutta isommilta vammoilta ja kolhuilta säästyttiin.
Tämän kesän muistan poikkeuksellisen lämpimästä keväästä (ajokauden alku oli kaikkein mukavinta aikaa) ja ihan yhtä poikkeuksellisen kylmästä kesäkuusta (taisi yhteisenä kokemuksena kansakunnalle syöpyä mieleen ne juhannuksen lumisateet), taitaa vieläkinn olla lämpimämpää kuin kesäkuussa keskimäärin. niin ja sitten tuo halavatun helteinen loppukesä ja kostea syksy. Norjan reissu ja muutkin reissut syöpyivät omaan mieleeni sydämen siniseen rasiaan tuomaan voimaa elämäni loppuvuosiksi.
Uusi pyörä näytti tapansa ja ensimmäinen ajokausi sillä nyt takana ja talvella jatkamme kuhertelua tallissa (pää täynnä suunnitelmia mitä sille teen tänä talvena).
Koitetaan nyt jaksaa edes kevääseen:-).
No, kaikki on niin suhteellista. Oma kausi ei ole vielä edes alkanut, kohta alkaa ja neljännen kerran jo. Mulla on kesällä ihan muuta tekemistä. Äkkiähän se meni taas. En todellakaan tykkää ajaa lämpösessä enkä muiden kanssa samaan aikaan tuolla tiellä. Siellä on joku aina pelleilemässä ja elvistelemässä, mutta eipä ole nyt ollut enää vuosiin minun aikana. Kun pakkanen putoaa vaikka -20 asteeseen, niin alkaa todellakin jyvät erottua akanoista, ja niistä jotka ei pelkää ja oikeesti haluu hyöty-ajaa eikä vain harrastaa. Minulla ei kylmä tule noissakaan tempeissä, kun olen panostanut tuohon asiaan haudanvakavasti. Minulla on myös 250W prätkään tarkoitettu lohkolämmitin, niin saa lämpösen startin aina. Se lämmittää samalla öljyt, lohkon ja koko koneen. Sitä tarvii vain yön jälkeen, eikä kerkeä päivällä jäähtymään kylmäksi, kun ei pysäköi taivasalle, tai liian moneksi tunniksi.
Koko homma alkoi oikeastaan siitä, kun eräänä vuonna tammikuussa päätin hakea jo prätkän talvisäilöstä, ja huomasin että hei täähän sujuu vaikka on lunta ja jäätä ja eikun menoksi ja ajokausi käyntiin. Hemmetin tylsää oli odotella. Sitten myöhemmin se muuttuikin vain talviajoksi pelkästään. Talven masennus haihtui, kesän hikoilu loppui. Hemmetin kivaa on ollut ja ihmisillä ei tunnu olevan muita kysymyksiä, kuin että onko kylmä, sen lisäksi että tulevat monttu auki autolla vastaan. Sanotaan näin, että 60 astetta ulkoilmaa lämpimämpi tarvittaessa, eli siitä voipi laskea paljon on vaikka -40 asteessa. Mutta niinkuin sanoin, haudanvakavasti suunniteltu ja panostettu tämä homma loppuun asti.
Niin eihän tuo talvella pakkasessa ajaminen ole kuin pukeutumiskysymys. Harrastin itse aikoinaan rättikoneilla lentämistä ja talvella lennettiin ihan yhtä lailla, kunnon varusteet vaan päälle ja homma oli ihan mielekästä kovallakin pakkasella.
Moottoripyörissä olen pitänyt vakuutuksia voimissa läpi vuoden ja mopossakin. Harvemmin nykyään olen täällä Suomessa talvella prätkällä ajellut, mutta silloin tällöin olen Harrikan akkua ladannut talvellakin ja mopollakin tehnyt pieniä lenkkejä. Ulkomailla olen talvella sitten enempi ajellut, Intiassa monena talvena. Tuleva talvi on tosin vielä auki ulkomaiden ajeluissa, sattuu emännän kuntoutusreissu niin pahaan aikaan, ettei taideta päästä lähtemään oikein mihinkään.
Tänä aamuna töhin, kuudelta aamulla 3 astetta pakkasta, kuulas ilma ja kuiva tie. Tuulenpitävät kalsarit alla, halvarrsonin kalvonahkarotsi, biker-bootsit teknosukilla, mellakkahanskat, avopotta buffin ja nappikuulokkeiden kera, hyvin pärjää. Hankin motobattin (ensiasennus akkua vääntävämmän akun), customi jyrähtää nikottelematta käyntiin, annoin lämmetä sillä aikaa kun pukee hanskat ja laittaa popit soimaan. Juuri ehti ennen valojen syttymistä vetämään sinfoniat kivikanjonissa ja ah niin pirteänä töihin! kyllähän ne vähän hulluna pitää, mutta so what?? Ja edellä mainittu toistuu aina ja joka kerta kuivina aamuina kunnes ei ilman nastarenkaita pärjää.
Säälittävää rimpuilua jonkun tosibaikkeri statuksen saamiseksi...
Noista tosipaikkereista tiedä mutta miksipä ei jos hyvältä tuntuu niin antaa palaa.En itsekkään aio viellä laittaa mopoa naftaliiniin mutta en nyt sentään pakkasella lähde jos lämpöasteita niin ei kun menoksi.