Tanssiasennossa esiintyvä ja kaivattu vaste on lyhyesti ja ytimekkäästi suomeksi sanottuna: kiihdyttämistä (jarruttaminen on myös kiihdyttämistä). Tämä lienee kaikille selvää? Mutta minkä kiihdyttämistä? No oman vartalon tietenkin! Siksi esimerkiksi sormikoukku ja kädenvääntö eivät ole kiihdyttämistä eli vastetta, vaan voimailu-urheilulajeja.
Kiihdyttämällä omaa vartaloa pääsee toisen vartalosta kummalta tahansa puolelta helposti ohi, kunhan muistaa ensin astua toisen vartalon vierelle. Jos ei muista astua toisen vartalon vierelle ennen oman vartalon kiihdyttämisen aloittamista, toisen vartalo kiihdyttää myös, koska hurjasti kiihtyvä oma vartalo työntää sitä edellään eikä auraa tielleen joutunutta toista vartaloa sivuun tieltään.
Kiihdyttämällä omaa vartaloa pääsee toisen vartalosta kummalta tahansa puolelta helposti ohi, kunhan muistaa ensin astua toisen vartalon vierelle. Jos ei muista astua toisen vartalon vierelle ennen oman vartalon kiihdyttämisen aloittamista, toisen vartalo kiihdyttää myös, koska hurjasti kiihtyvä oma vartalo työntää sitä edellään eikä auraa tielleen joutunutta toista vartaloa sivuun tieltään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jäikö aamulla lääkkeet ottamatta ?
Minusta tuntuu, että sinä sekoitat nyt vasteen ja stressin. Pressi sensijaan syntyy silloin, kun kaksi eri vartaloa kiihdyttävät toinen toisiaan kohti eikä kumpikaan vartaloista siirry sivuun eli alta pois.
Pressi on suomeksi lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: päälle jäänyt vaste. Pressi voi olla myös vetoa, siis päälle jäänyttä vastetta. Vetomuotoinen pressi li päälle jäänyt vaste on kaikkein haastavin vasteen monista eri lajeista: yhdeksässäsadassayhdeksässäkymmenessäyhdeksässä tapauksessa tuhannesta vetomuotoisen pressin kohde puhuu närkästyneenä hinauksesta ja vain yksi toteaa, että olipa sulla hyvä vetopressi eli päälle jättämäsi vetomuotoinen vaste.
aa, miltä tuntuu jäädä prässin alle ? ei kiva.
Luulen, että mukavemmalta tuntuu kuin stanssaimen alle jääminen. Tietysti stanssaimen shokkivaikutus voi tovin viivyttää tunteen tulemista, mutta kun se stanssaimen jäljiltä lopulta tulee, niin pahemmalta taatusti tuntuu kuin prässin alle jääminen: prässi ei stanssaimen tavoin napsahda kiinni kuin rotanloukku, vaan puristaa pikkuhiljaa kohdettaan, jolloin prässäyskohde yleensä ennättää menettää tajuntansa, ennen kuin prässi puristaa täysillä.
Tanssitekniikasta kiinnostuneille vaste on yksinkertaisesti sanottuna massan hitautta: massa on hitaampi kuin ajatus, sillä kenen tahansa ajatus voi siirtyä samantien vaikkapa sopivan autiolle aurinkosaarelle ja sieltä takaisin, vaikka massalta menee sinne siirtymiseen tuntikausia ja sama aika takaisin.
Kaunista naista tanssittaessa voi ajatukset karata vaikka minne :-D
Eli Herran tarvii olla tosi Cooli ja pitää ajatukset vain siinä vasteessa mitä on tarjolla. Tanssilavalla kuin ei ole mitään muuta tarjolla.
Juurikin näin, mutta tässä keskustelussa oli tarkoitus selittää vaste tanssikansantajuisesti. Vasteetta tanssivan naisen kanssa on herran hyvin vaikea pitää ajatukset tanssiteknillisissä hienouksissa kuten esimerkiksi vasteessa: nimittäin vasteetta tanssiva nainen suorastaan tarjoilee toinen toistaan loistavampaa tilaisuutta tarttua jopa kaksin käsin niistä herraa kohti työntyvistä, pystyssä törröttävistä rinnoista.
Vaste kuuluu niin oleellisena paritanssiin.
Vaste on kirjoitellessa ja tanssitellessa sama: yleensä saa aika vähän tai ainakin erilaista vastetta, kuin oli alunperin ajatellut tanssitellessa ja kirjoitellessa
Hienosti todettu. Monesti se vasteen absoluuttinen voima (tiettyyn rajaan asti) ei ole oleellisinta, kunhan molemmat osaavat sitä tilanteen mukaan säädellä samaksi. Paljoa sitä ei tarvitse aina olla tunteakseen naisen olevan läsnä (=vietävissä). Jos se puuttuu, ollaan vähän hukassa, tosin se tarjoaa syyn tehdä hetken omia juttuja.
"Oikeaoppisen" vasteen suuruuden tiedostaminen on lähes mahdotonta, koska niitä viejiä ja seuraajia on joka lähtöön.
Kaveri kävi dynämötikän luennolla, kun hänellä on niitä opintolainoja nostamatta ja innostui dynämötikästä kovin, kun tajusi että dynämötikällä esmes semmonen aidapaitanen kaasu alkaa hermodynaamisesti tarkasteltuna käyttäytyä ihan samalla tavalla kuin salillinen lauantaitanssijoita! Et mitä enempi sit aidapaitast kaasuu laitetaan kanisteriin niin sitä ahtaampaa sille siellä kanisterissa tulee ja mitä ahtaampaa sillä siellä kanisterissa on niin sitä kuumempana se rupiaa aidapaitanen kaasukin käymään! Ja sit jos laitetaan korkki kanisterista kii niin kanisteriin jää moneks tunniks kauhee määrä kaasuu ja sitku korkki avataa nii kanisterist tulee hirmu kyytii ulos tosi paha hajust kaasuu vaik se oli sinne kanisterii mennes iha hajutonta jos siin ei ollu teotoranttii mukan ja jos oli teotoranttii nii se oli hyvä hajust. Vaik myyhä ne odoroksin hajuhappiiki, mut ehä kukaa täysjärkine saati tommone aidapaitane kaasu minkää hajuhapi kaa liiku.