Sukupuolineutraali avioliitto riistää lapsen oikeudet

Pisti kyllä ajattelemaan.

Just näin.

En milloinkaan hyväksyisi lesboa tai homoa lapseni kasvattajaksi.Saisivat väärän kuvan elämästä,että karvaiset karjut suutelisivat ja hipelöisivät toisiaan ja lesbot hankailisivat ja suutelisivat toisiaa lapsen nähden.Tehköön homot ja lesbot omat lapsensa vaikka koeputki hedelmöityksellä,muttai muiden lapsia tuollaisille perverssi friikeille hoitoon

Kannatan lapsia vain heteroille.

Äidit ja isät on lapsia varten piste

Miten tämä liittyy sijaisvanhemmuuteen?
Aivan tavalla sijoitetutkin lapset menettävät oikeuden äitiin ja isään. Vastustatko sitäkin automaattisesti? Entä vastustatko adobtiota silloin, kun pariskunta ei voi saada omaa lasta? Ja minne joutuu lapsi, jota ei kukaan adobtoi (adobtion tarpeessa olevia on kuitenkin enemmän kuin adoptioperheitä? Onko rakastava koti huonompi kuin vaikkapa venäläinen tai kiinalainen lastenkoti?

Tunnustan, en jaksanut tähän hätään lukea tuota kirjoitusta kovin pitkälle. Ehkä syvennyn siihen toiste ja kommentoin nimenomaan kyseistä tekstiä.

Nyt kommentoin lähinnä aloitusta.

Tähän vielä eräs kommentti aloittajalle.

»Kyllä on nyt aikuisen immeisen itsekkyys huipussaan ku riistää lapsen perusoikeudet.»

Sinulla on ilmeisesti hieman eri käsitykset lasten peruskoikeuksista, kuin vaikkapa YK:n Lapsen oikeuksien julistuksessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lasten_oikeudet#YK:n_Lapsen_oikeuksien_julistus

Nimittäin: mitä lapsen perusoikeuksia rikkoo orpolapsen adobtoiminen homoseksuaaliseen perheeseen?

Voi Suomi raukkaa olet ihan hukassa.

Mihin maailma on menossa?

"Luterilaisen kirkon Kirkkohallitus antoi kirkon puolesta Sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon Lapset ja rekisteröity parisuhde -mietinnöstä marraskuussa 2003. Toimikunnan mietinnössä ehdotettiin perheiden sisäisen adoption mahdollistamista rekisteröidyissä parisuhteissa. 1)
Kirkkohallitus piti lapsen etua keskeisimpänä kriteerinä punnittaessa toimikunnan ehdotuksia. Tästä johtuen kirkkohallitus katsoi, että ennen lapseksi ottamisen mahdollistamista tulee selvittää äitiyden ja isyyden biologisia, sosiaalipsykologisia ja oikeudellisia käsitteitä olennaisesti laajemmin ja perusteellisemmin kuin mitä mietinnössä on tehty.
Lapsen etua pohdittaessa kirkko piti lähtökohtana lapsen asemaa ja oikeuksia. Lapsella tulee olla oikeus sekä äitiin että isään aina kun se on mahdollista. Vanhemmuuden käsitteen laajentaminen biologista vanhemmuutta laajemmalle ei saa kaventaa lapsen oikeutta äitiin ja isään.
Kirkkohallitus piti mietinnön käsitystä isän puuttumisen merkityksestä lapsen kasvulle kestämättömänä. Suhde sekä samaa että vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan on tarpeen lapsen psykoseksuaalisen kehityksen kannalta. Isä auttaa lasta mm. eriytymään äidistään.
Toimikunta piti ensisijaisena sitä, että lapsen aseman yhdenvertaisuus toteutuu riippumatta lapsen biologisen vanhemman seksuaalisesta suuntautumisesta tai yhteiselämän muodosta. Kirkkohallitus katsoi tästä poiketen, että ensisijaisesti lapsen etu ja yhdenvertaisuus koskee suhdetta hänen äitiinsä ja isäänsä.
Lausunnossa painotettiin, että lasten saamisessa ja kasvattamisessa ei ole kysymys aikuisten itsetoteutuksesta tai ihmisoikeuksista. Lapset eivät ole vanhempiaan varten vaan vanhemmat lapsiaan varten.
Mietinnön perusongelmana kirkkohallitus piti sitä, että siinä erotettiin vanhemmuus äitiydestä ja isyydestä. Äitiyden ja isyyden realiteettien hämärtäminen ei voi olla lapsen etu, vaan kertoo asian tarkastelemisesta vanhempien oikeuksien kannalta: kaikille aikuisille halutaan samat oikeudet vanhemmuuteen riippumatta siitä, kuinka se vastaa lapsen tarpeisiin tai etuun.

Amerikan psykologisen yhdistyksen sivuilla puolustetaan homo- ja lesbovanhemmuutta. 2) Charlotte J. Patterson kertoo, että homo- ja lesboperheiden tutkimus sisältää monia ongelmia. Tarpeeksi edustavan ja laajan otoksen saaminen on useasti vaikeaa. Lisäksi tutkimukset eivät useinkaan sisällä järkevää vertailuryhmää: lesboperhettä verrataan usein ainoastaan heteroseksuaalin vanhemman yksinhuoltajaperheeseen. Patterson korostaa kuitenkin tutkimuksen positiivisia löytöjä ja sivuuttaa tutkimuksen puutteet kevyesti.
Robert Lerner ja Althea Nagai ovat kirjoittaneet homo- ja lesbovanhemmuutta kriittisesti tarkastelevan kirjan No Basis: What Studies Don't Tell Us About Same-Sex Parenting (2001). 3) Kirjan esipuheessa kerrotaan, että tutkijat ottivat huomattavan riskin ammattiuraansa nähden uskaltamalla kirjoittaa kriittisesti homo- ja lesbovanhemmuudesta. Tutkijat havaitsivat, että 49:stä arvioidusta tutkimuksesta ainoastaan yksi oli neutraali, muiden tutkimusten tekijät halusivat tukea homovanhemmuutta ja homoliittoja. Tutkijat huomauttivat samoista tutkimuksellisista puutteista, joihin viitattiin Pattersonin yhteydessä.
Fiona L. Taskerin ja Susan Golombokin (1997) tutkimusta siteerataan usein todisteena siitä, että lesboperheessä kasvaneet lapset ovat yhtä tasapainoisia kuin heteroperheessä kasvaneet lapset. 4) Tutkimus sisältää tyypilliset homo- ja lesboperhetutkimuksiin liittyvät ongelmat ja virhepäätelmät:
a) Otos oli pieni: 54 lesboperhettä. Vertailukohteena oli 27 heteroseksuaalin äidin yksinhuoltajaperhettä. Tutkijat totesivat, että ehkä siksi "suuria eroja" ei löytynyt.
b) Seurannassa kadotettiin 38 % lapsista.
c) Vertailukohteena olevat perheet eivät olleet riittävän samankaltaisia lesboperheiden kanssa.
d) Tutkijat väittivät, että lesboäitiys ei lisännyt lasten homoseksuaalisuutta. Tosiasiassa lesboäitien lapsista 2/25 (8%) piti itseään homona, mutta ei yksikään heteroperheiden lapsista. Tutkijat totesivat, että lapset kokivat aikuisena homokiinnostusta, jos äiti oli avoin lesboseksin suhteen ja hänellä oli monia lesbosuhteita lapsen kouluiässä. Lisäksi tutkijat myönsivät, että lesboäitien perheissä oli enemmän homokokeiluja.
e) Vertailukohtana oli yksinhuoltajaperheet. Tämä on erittäin tyypillistä lesbo- ja homoperhetutkimuksille. Tällöin suuria eroja ei löydetä. Sitä vastoin yksinhuoltaja / avioeroperheiden ja kahden vanhemman perheiden vertailututkimukset osoittavat, että eroja löytyy mm. koulunkäyntimenestyksen, käytöshäiriöiden ja varhaisten seksikokeilujen suhteen. 5)
f) Lasten haastattelut eivät olleet anonyymejä. Perhetyötä tekevät ammattilaiset tietävät, että lapsi suojelee perhettään ja vanhempiaan, vaikka perheolot olisivat kuinka rikkinäiset. Siksi perheolojen arviointi on mahdollista usein vasta aikuisuudessa.
g) Tutkijat ilmaisivat olevansa "ristiretkellä" lesboperheiden puolesta haastaakseen kaikki kielteiset ennakkoluulot.


jatkuu..

Textbook of Homosexuality and Mental Health - teoksessa Martha Kirkpatrick toteaa lesboperhetutkimuksiin liittyvistä ongelmista, että ne olivat tehdyt tarkoitushakuisesti puolustamaan lesboäitiyttä, otanta oli pieni, vertailuryhmä ei ollut sopiva tai jatkoseurantaa ei tehty. Vain harvat lesbot olivat synnyttäneet lapsen lesbosuhteessa ollessaan. 6)
Katsaus homoisiä ja heidän lapsiaan koskeviin tutkimuksiin osoittaa, että niitä koskevat samat ongelmat kuin lesboperhetutkimuksia. 7)
Lesboaktivisti Paula Kuosmanen väittää kirjassa Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen (1997), että homo- ja lesboperheissä kasvaneet lapset ovat yhtä tasapainoisia kuin heteroperheissä kasvaneet. Kuosmanen vetoaa kahteentoista tutkimukseen joita on tehty tästä aiheesta. 8)
Kuosmasen mainitsevat tutkimukset eivät ole ongelmattomia. Textbook of Homosexuality and Mental Health - teokseen kirjoittanut Martha Kirkpatrick totetaa viidestä Kuosmasen mainitsemasta tutkimuksesta, että ne olivat tehdyt tarkoitushakuisesti puolustamaan lesboäitiyttä. Lisäksi niiden otanta oli pieni, eikä jatkoseurantaa tehty. 9)
Jäljelle jäävien tutkimusten ongelmana on se, että ne vertasivat eronneiden heteroiden lapsia lesbojen ja homomiesten lapsiin. Eronneiden vanhempien lapsista tiedetään, että heillä on muita lapsia enemmän erilaisia ongelmia.

"Isän menetyksellä on haitallinen vaikutus sekä tyttöjen ja poikien sukupuoli-identiteetin turvalliselle kehitykselle (Hetherington, Cox & Cox 1978). Esimerkiksi Hetherington (1973) havaitsi, että isän puuttumisen vaikutukset tyttöihin ilmenevät nuoruudessa. Ne ilmentyvät pääasiassa kykenemättömyytenä solmia yhteyttä sopivalla tavalla miehiin (s.52). Samoin Roy (1985) löysi pienen, kuitenkin merkittävän yhteyden aikuisiän depression ja ennen 17. ikävuotta tapahtuneen vanhemman menetyksen välillä. Tämä koski sekä tyttöjä ja poikia." 10)


jartkuu..

David R. Shaffer toteaa kehitys psykologiaa käsittelevässä oppikirjassaan, että varhaislapsuutensa isästä erossa kasvaneet pojat kehittyvät enemmän tunneriippuvaisiksi sekä vähemmän aggressiivisiksi, päämäärätietoiseksi ja maskuliiniseksi kuin isien kansaa kasvaneet pojat. Näin tapahtuu erityisesti, jos isä lähtee perheestä pojan ollessa alle 4-vuotias. Mikäli ero isästä tapahtuu myöhemmin, poika kehittyy usein ylimaskuliiniseksi. Hänestä kasvaa liioitellun itsevarma ja kapinallinen, joka kompensoi naisseikkailuillaan haurasta miehisyyttään. Avioeroperheissä ilman isää kasvaneet tytöt antautuvat varhaisiin seksikokeiluihin miesten kanssa. 11) Ei siis ihme, että suuria eroja ei löydy lesboperheiden ja heteroavioeroperheiden väliltä!
Tähän asti laajin tutkimus homoisien pojista raportoi, että 9 % heistä kasvoi homoseksuaaleiksi. Määrä on yli neljä kertaa suurempi kuin homomiesten yleinen osuus väestöstä (n.2.2 %). Poikien suhdetta isiinsä kuvastanee osittain se, että tutkijat eivät pystyneet tavoittamaan 48% pojista. 12) Tutkija Diana Baumrind arvelikin, että homoseksuaalien poikien määrä olisikin todellisuudessa suurempi tässä tutkimuksessa. 13)
Eräs laaja tutkimus lesboäitien lapsista totesi, että 12 % tytöistä kasvoi lesboiksi. 14) Yleisessä väestössä 2,2%:lla miehistä ja1,1%:lla naisista on useita seksikokemuksia samansukupuolen kanssa. 15) Homoisien pojista kasvaa siis yli 4 kertaa useammin homo kuin muun väestön keskuudessa. Lesboäitien tytöistä kasvaa lesboja sitä vastoin kymmenen kertaa useammin.

Lapsi tarvitsee kehittyäkseen kummankin vanhemman mallin, tarpeeksi ehyen isän ja äidin, miehen ja naisen mallin. Mikäli lapsi joutuu hakemaan jomman kumman vanhemman mallia perheen ulkopuolelta, identiteetti ongelmat ovat vaarassa kasvaa suureksi. 16)"


jatkuu..

Edellinen pätkä on otettu kirjasta
Puonti, Ari. Homoseksuaalisuus, hämmennyksestä selkeyteen. 2004. s. 176-184. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Lähdeviitteet:
1) Kirkkohallitus 25.11.: "Lapsen oikeutta sekä äitiin että isään ei saa kaventaa"
http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e0057 86b4/3a3a7e83ee6fc287c2256de8004d2f5c
2) Patterson, Charlotte J.: "Lesbian and Gay Parenting" www.apa.org/pi/parent.html
3) Lerner, Robert ja Nagai, Althea: "No Basis: What Studies Don't Tell Us About Same-Sex Parenting". 2001. Marriage Law Project, Ethics and Public Policy Center. Washington, D.C.
4) Tasker Fiona L. ja Golombok Susan: "Growing Up in a Lesbian Family: Effects on Child Development". 1997. New York: Guilford Press.
5) Teachman, J. ym.: "Sibling Resemblance in Behavioral and Cognitive Outcomes: the Role of Father Presence" Journal of Marriage and the Family 1998, 60, s. 835-848.
Upchurch, D. ym.: "Gender and Ethnic Differences in Timing of First Sexual Intercourse" Family Planning Persppectives 1998, 30, s. 121-127.
Cookson, J.T.: "Parental Supervision and Family Structure: Effects on Adoscent Problem Behaviors" Journal of Divorce and Remarriage 1999, 31, s. 107-127.
6) Kirkpatrick Martha: "Lesbians as Parents" teoksessa Textbook of Homosexuality and Mental Health, toim. Robert P. Cabaj ja Terry S. Stein. 1998, s. 359. Washington, London: American Psychiatric Press Inc.
7) Charlotte J. Patterson ja Raymond W. Chan "Gay Fathers and Their Children" teoksessa Textbook of Homosexuality and Mental Health, toim. Robert P. Cabaj ja Terry S. Stein. 1998, s.371-393. Washington, London: American Psychiatric Press Inc.
8) Kuosmanen 1997, s. 109-110.
9) Kirkpatrick Martha: "Lesbians as Parents" teoksessa Textbook of Homosexuality and Mental Health, toim. Robert P. Cabaj ja Terry S. Stein. 1998, s. 359. Washington, London: American Psychiatric Press Inc. Ks. myös Baumrind, Diana: "Commentary on Sexual Orientation: Research and Social Policy Implications" Developmental Psychology 1995, Vol.31, No.1, 134.
10) Carlson, Robert C. ja Butler, James N.: Abnormal Psychology and Modern life. 1992, s. 127. Ninth ed. New York: Harper Collins Publishers.
11) David R. Shaffer: Developmental Psychology. Theory, Research and Applications. 1985, s. 552-526, 538-544. California: Brook/Cole Publishing Company.
12) Bailey, J.M.: "Sexual Orientation of Adult Sons of Gay Fathers" Developmental Psychology 1995, 31, 124-129.
13) Baumrind, Diana: "Commentary on Sexual Orientation: Research and Social Policy Implications" Developmental Psychology 1995, Vol.31, No.1, s. 134.
14) Tasker Fiona ja Golombok Susan: "Adults Raised as Childern in Lesbian Families" Developmental Psychology 1995, 31, s. 213.
15) Kontula, Osmo ja Haavio-Mannila, Elina: Suomalainen seksi, 1993, s. 251, 254. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.
16) Ks. Friedman, Richard C, ja Stern, Leonore, O.: "Fathers, Sons and Sexual Orientation, Replication of a Bieber Hypothesis" Psychiatric Quarterly 1980, 52, 3, 175-189.
Vesa Manninen: Pojan alku, isän tie. 1991. 49-51. Helsinki: Kirjayhtymä.
David R. Shaffer: Developmental Psychology. Theory, Research and Applications. 1985. California: Brook/Cole Publishing Company.