Miksi Raamattu salaa tietoja?

Eikö maalauksessa ole Magdalan Maria, jota kutsutaan Jeesuksen vaimoksi.

Minä viis veisaan tuhansien vuosien sitten olleista kuvitelmista, tässä päivässä on elämää tarpeekseen.

Missäs kohtaa Raamatussa sellainen maalaus on? Mihin sinä sitä Mooseksen hautaa tarvitsisit? Haluaisitko viedä kukkia vai?

naah.

da Vinci "Viimeinen ehtoollinen" nyt on tehty taiteilijan elässä. Pelkkää ,pelkuvitusta. Noithan ne taiteilijst teki rahapulassaan. Mutt eipä niillä ole raamatun, tahi tosiasioitten kanssa ole mitään tekemistä. Sitäpaitsi, jos puhut kuvasta, siinä on käsiä just oikea määrä. Ei tarvi katso tarkastikkaan. Kato kenen käsi se on.

Kehno provo. Oisit laittaut kunnonlla linkin, ois edes vakuuttanut:

http://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/ns/o8g/0xe4/351848/914421720.jpg

Amis kai on amis jo syntyessään.

=DW=

Raamattu kokoomateos tuhansien vuosien varrelta
- historian siipien havinaa - entisajan verokuititkin oli savipalalle kirjoitettu paljonko hopeaa, kultaa tai pronssia piti hallinnolle maksaa veroja. Verotoimistoreissut tli kansalle papyryksen keksimisen jälkeen vähän kevyemmiksi ehken kun ei tarvinnu tiiliskivikuittia kuljettaa mukanaan aasilla tai muulilla matkaa tehden.

Täytyy muistaa, että Vincit ja muut sen ajan taidemaalarit tekivät kaikenlaisia piilojekkuja maalauksissaan, joka avautui vain heille itselleen, tietenkin ja ehkä muutamalle kaverille. Sen jälkeiset spekulaatiot ovat pääosin tulkintoja ja arvailuja. Muun muassa Vatikaanin Sikxtuksen kappelin katosta löytyy pari jekkuja. Nimittäin maalarit osasivat olla boheemeita, diivoja ja tosi vittumaisia jo satoja vuosia sitten. Vincilläkin oli vara sanoa, ettekö te tiedä kuka mä olen? Sen ajan historia on Salattuja elämiä parempaa ja todellisenpaa.
Se että viimeisestä ehtollisesta puuttuu henkilö, sille on olemassa luonnollinenkin vastaus. Muistelen, että tekijä ujutti myös itsensä kuvaan mutta myöhemmin se on restauroitu. Kuva löytyy meikältäkin. Tosin se on rullalla ja ollut vaatehuoneen nurkkalaatikossa varmaan kymmenen vuotta. Ehkä se tulee kehystettyä joskus, ehkä ei.
Mitä tulee raamattuun, sitä kirjaa ei löydy dekkarihyllystäni enkä tunne kirjan sisältöä niin hyvin, että voisin alkaa keskustelemaan ollenkaan viisaita.

Siihen aikaan kun Jessen faija alkoi suunitella veden-paisumusta, antoi hän
meille tehtäväksi suunnitella kirja.
Ainoa ohje oli: Dramatisoikaa niin paljon kuin haluatte, kunhan aina on
höpinöidenne perustana joku totuus.
Me aprikoimme kauan ilman järkevää johto-ajatusta.
Peekele, sanoi Jesse, tehdään kuten peekelekin tekee.
Joka tapauksessa tulevaisuus tulee kirjasta vitsejä vääntämään.
Olemme olleet Jessen kanssa tyytyväisiä tekeleeseemme.
Ei ole unholaan vaipunut, ei.
Älkää kyselkö, josko joku kirjan nais-henkilöistä on meille läheisempi kuin joku
toinen.
Jo silloin niitä tuli ja meni.


H.

Eikö tämänpäiväinen auringonpimennyskin ollut joku taivaallinen ilmestys?
Pimeinmmällä hetkellä kuva taivaalla oli kuin suuri sarvipäisen härän pää
- entisajan uskonnoissa ja uskomuksissa kansojenklttuureissa paljon kertomuksia varmaan siitäkin ennen kristinuskon syntyä. Ilmankos raaamatussakin on kehoiitus ihmisile pelätä avaruudenkin henkivaltoja.