http://yle.fi/uutiset/nakokulma_tyoton_jaa_kotiin_makaamaan/7532420
"Näkökulma: Työtön, jää kotiin makaamaan!
Työtön ystäväni on tehnyt kuten juhlapuheissa toivotaan: hän on ollut oma-aloitteinen, etsinyt osa-aikatöitä ja hakenut uutta opiskelupaikkaa. Palkinnoksi aktiivisuudestaan hän saattaa menettää kaikki tuet, jos hän pääsee opiskelemaan, ihmettelee Yle Satakunnan toimittaja Antti Laakso.
Antti Laakso Kuva: Yle
Yle Keski-Suomi teki keskiviikkona tärkeän uutisen : "Ei työttömyysturvaa eikä opintotukea – työtön opiskelija voi jäädä loukkuun".
Uutinen kertoo, että Suomessa 2010-luvulla työtön voi joutua täysin vaille tukia, jos ryhtyy opiskelemaan. Muutoksenhakulautakunnan jäsen Olli Häkkinen kuvailee tapauksia "yksittäisiksi".
Häkkisen mukaan vastaan tulee tilanteita, joissa opiskelemaan lähtenyt työtön huomaa jääneensä kaikkien tukien ulkopuolelle. Kyse on hänen mukaansa lainsäädännön ongelmasta, joka tuottaa väliinputoajia.
Itse olen seurannut yksittäistapausta läheltä. Ystäväni on opiskellut yliopistossa alalle, jonka työllisyystilanne hänen nykyisellä asuinpaikkakunnallaan on hyvin heikko. Muutto muualle on puolison työn takia hankalaa.
Koska töitä ei omalla alalla ole, ystäväni haluaa opiskella uuden ammatin. Ennen opintojen alkua hän elättää itseään työttömyysturvan lisäksi tekemällä pienipalkkaista osa-aikatyötä. Valtiokin säästää, kun työttömyysturva pienenee.
Työvoimatoimisto kuitenkin yllätti ilmoittamalla, että osa-aikatyöt saattavat johtaa siihen, että opintojen alkaessa ystävältäni evätään niin opintotuki kuin työttömyystukikin.
Opintotukea ei saa, koska hänellä on jo yksi tutkinto. Työttömyystuki taas voi mennä osa-aikatöiden tekemisen takia. Opintolainaakaan ei myönnetä. Aikuiskoulutustukeen hän on ollut liian vähän aikaa työelämässä. Suomessa on paljon tukimuotoja, mutta nähtävästi oma-aloitteinen ihminen voi pudota niiden kaikkien ulkopuolelle.
Yli kolmevuotiset opinnot pitäisi siis pahimmassa tapauksessa tehdä ilman mitään tukia. Osa-aikatyön teko voidaan tulkita niin, että työttömyystukeen opiskelun ohessa ei ole oikeuta. Tämä voidaan arvioida vasta, kun opinnot ovat alkaneet. Viranomaiset eivät siis etukäteen osaa sanoa, onko ystäväni tekemässä typerän tempun hakiessaan opiskelemaan.
Tilanne on absurdi. Poliitikot korostavat juhlapuheissa elinikäisen oppimisen ja oman aktiivisuuden merkitystä. Ystävältäni voidaan kuitenkin evätä kaikki yhteiskunnan tuet, kun hän yrittää noudattaa näitä ohjeita.
Mitä tästä opimme? Kannattavampaa olisi ollut unohtaa työnteon merkitystä korostavat opit, maata kotona ja antaa työttömyystuen juosta opintojen alkuun asti.
Olli Häkkinen toivoo lainsäädäntöön muutoksia, jotta tällaisia tapauksia ei tulisi. Niin toivoo ystävänikin.
Ainakin työvoimatoimiston pitäisi etukäteen osata kertoa, kuinka paljon työtä voi tehdä osa-aikaisesti työttömyysaikana, jotta opintojen alkaessa ei putoa kaikkien tukien ulkopuolelle. Lisäksi poliitikot voisivat miettiä, onko järkevää rajata opintomahdollisuuksia, kun yhä useampi joutuu vaihtamaan alaa.
Ystäväni uskoo, että työnteko ja aktiivisuus kannattaa aina. Työmoraali ja opiskeluinto ovat kuitenkin koetuksella, kun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan byrokratia näyttää huonoimpia puoliaan.
"
"Näkökulma: Työtön, jää kotiin makaamaan!
Työtön ystäväni on tehnyt kuten juhlapuheissa toivotaan: hän on ollut oma-aloitteinen, etsinyt osa-aikatöitä ja hakenut uutta opiskelupaikkaa. Palkinnoksi aktiivisuudestaan hän saattaa menettää kaikki tuet, jos hän pääsee opiskelemaan, ihmettelee Yle Satakunnan toimittaja Antti Laakso.
Antti Laakso Kuva: Yle
Yle Keski-Suomi teki keskiviikkona tärkeän uutisen : "Ei työttömyysturvaa eikä opintotukea – työtön opiskelija voi jäädä loukkuun".
Uutinen kertoo, että Suomessa 2010-luvulla työtön voi joutua täysin vaille tukia, jos ryhtyy opiskelemaan. Muutoksenhakulautakunnan jäsen Olli Häkkinen kuvailee tapauksia "yksittäisiksi".
Häkkisen mukaan vastaan tulee tilanteita, joissa opiskelemaan lähtenyt työtön huomaa jääneensä kaikkien tukien ulkopuolelle. Kyse on hänen mukaansa lainsäädännön ongelmasta, joka tuottaa väliinputoajia.
Itse olen seurannut yksittäistapausta läheltä. Ystäväni on opiskellut yliopistossa alalle, jonka työllisyystilanne hänen nykyisellä asuinpaikkakunnallaan on hyvin heikko. Muutto muualle on puolison työn takia hankalaa.
Koska töitä ei omalla alalla ole, ystäväni haluaa opiskella uuden ammatin. Ennen opintojen alkua hän elättää itseään työttömyysturvan lisäksi tekemällä pienipalkkaista osa-aikatyötä. Valtiokin säästää, kun työttömyysturva pienenee.
Työvoimatoimisto kuitenkin yllätti ilmoittamalla, että osa-aikatyöt saattavat johtaa siihen, että opintojen alkaessa ystävältäni evätään niin opintotuki kuin työttömyystukikin.
Opintotukea ei saa, koska hänellä on jo yksi tutkinto. Työttömyystuki taas voi mennä osa-aikatöiden tekemisen takia. Opintolainaakaan ei myönnetä. Aikuiskoulutustukeen hän on ollut liian vähän aikaa työelämässä. Suomessa on paljon tukimuotoja, mutta nähtävästi oma-aloitteinen ihminen voi pudota niiden kaikkien ulkopuolelle.
Yli kolmevuotiset opinnot pitäisi siis pahimmassa tapauksessa tehdä ilman mitään tukia. Osa-aikatyön teko voidaan tulkita niin, että työttömyystukeen opiskelun ohessa ei ole oikeuta. Tämä voidaan arvioida vasta, kun opinnot ovat alkaneet. Viranomaiset eivät siis etukäteen osaa sanoa, onko ystäväni tekemässä typerän tempun hakiessaan opiskelemaan.
Tilanne on absurdi. Poliitikot korostavat juhlapuheissa elinikäisen oppimisen ja oman aktiivisuuden merkitystä. Ystävältäni voidaan kuitenkin evätä kaikki yhteiskunnan tuet, kun hän yrittää noudattaa näitä ohjeita.
Mitä tästä opimme? Kannattavampaa olisi ollut unohtaa työnteon merkitystä korostavat opit, maata kotona ja antaa työttömyystuen juosta opintojen alkuun asti.
Olli Häkkinen toivoo lainsäädäntöön muutoksia, jotta tällaisia tapauksia ei tulisi. Niin toivoo ystävänikin.
Ainakin työvoimatoimiston pitäisi etukäteen osata kertoa, kuinka paljon työtä voi tehdä osa-aikaisesti työttömyysaikana, jotta opintojen alkaessa ei putoa kaikkien tukien ulkopuolelle. Lisäksi poliitikot voisivat miettiä, onko järkevää rajata opintomahdollisuuksia, kun yhä useampi joutuu vaihtamaan alaa.
Ystäväni uskoo, että työnteko ja aktiivisuus kannattaa aina. Työmoraali ja opiskeluinto ovat kuitenkin koetuksella, kun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan byrokratia näyttää huonoimpia puoliaan.
"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.