Kansallismuseo: "uskonnon merkitys ei ole vähentynyt"

Elämme globaalissa maailmassa, qwertyilija vain tuijottaa vain omaa takapihaa Impivaarassaan. Sitä paitsi uskonnollisuus ei vähene Suomessakaan, se vain muuttaa muotoaan. Kun joku sanoo olevansa ateisti, hän silti saattaa uskoa sujuvasti chakroihin jne.

käytä järkeäs kirjoitti:

Elämme globaalissa maailmassa, qwertyilija vain tuijottaa vain omaa takapihaa Impivaarassaan. Sitä paitsi uskonnollisuus ei vähene Suomessakaan, se vain muuttaa muotoaan. Kun joku sanoo olevansa ateisti, hän silti saattaa uskoa sujuvasti chakroihin jne.

Lue lisää

>>>uskonnollisuus ei vähene Suomessakaan, se vain muuttaa muotoaan

käytä järkeäs kirjoitti:

Elämme globaalissa maailmassa, qwertyilija vain tuijottaa vain omaa takapihaa Impivaarassaan. Sitä paitsi uskonnollisuus ei vähene Suomessakaan, se vain muuttaa muotoaan. Kun joku sanoo olevansa ateisti, hän silti saattaa uskoa sujuvasti chakroihin jne.

Lue lisää

"Elämme globaalissa maailmassa, qwertyilija vain tuijottaa vain omaa takapihaa Impivaarassaan."

Tarkoitatko sellaisia esimerkkejä uskonnon kasvavasta merkityksestä kuin Isis tai Al-Qaeda? Vai sitä, että Venäjällä on taas diktaattori joka tekee tiivistä yhteistyötä ortodoksikirkon kanssa?

qwertyilija kirjoitti:

>>>uskonnollisuus ei vähene Suomessakaan, se vain muuttaa muotoaan

Onko uskonto = kristinusko? Nyt alat sekoilla jo pahemman kerran.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Elämme globaalissa maailmassa, qwertyilija vain tuijottaa vain omaa takapihaa Impivaarassaan."

Tarkoitatko sellaisia esimerkkejä uskonnon kasvavasta merkityksestä kuin Isis tai Al-Qaeda? Vai sitä, että Venäjällä on taas diktaattori joka tekee tiivistä yhteistyötä ortodoksikirkon kanssa?

Lue lisää

Myös nuo kuuluvat kuvaan. Korostan sanaa MYÖS.

käytä järkeäs kirjoitti:

Elämme globaalissa maailmassa, qwertyilija vain tuijottaa vain omaa takapihaa Impivaarassaan. Sitä paitsi uskonnollisuus ei vähene Suomessakaan, se vain muuttaa muotoaan. Kun joku sanoo olevansa ateisti, hän silti saattaa uskoa sujuvasti chakroihin jne.

Lue lisää

"Käytä järkeäs". Ateistille noin voi sentään sanoa, uskovaiselle ei, tai voi tietty sanoa mutta se on ihan turhaa.

käytä järkeäs kirjoitti:

Onko uskonto = kristinusko? Nyt alat sekoilla jo pahemman kerran.

Ateisti on henkilö, joka ei usko jumaliin. Ei mikään estä ateistia uskomasta siihen chakraan tai horoskooppeihin.

käytä järkeäs kirjoitti:

Onko uskonto = kristinusko? Nyt alat sekoilla jo pahemman kerran.

käytä järkeäs

Itse esitit, että uskonnollisuus vain muuttaa muotoaan täällä Suomessa.
>>>Onko uskonto = kristinusko? Nyt alat sekoilla jo pahemman kerran. 21%

Eli sekoile ihan itse vaan.

"Samaan aikaan niiden osuus, jotka ilmoittivat, etteivät usko Jumalan olemassaoloon, on noussut kaikkien aikojen suurimmaksi, yli viidennekseen suomalaisista (21 %). Vuonna 2007 heitä oli 11 prosenttia ja kaikissa aikaisemmissa kyselyissä keskimäärin alle kymmeneksen. Tämä tarkoittaa, että niiden osuus, jotka eivät lainkaan usko Jumalan olemassaoloon on kaksinkertaistunut vain neljässä vuodessa"

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$file/Haastettu%20kirkko.pdf

käytä järkeäs kirjoitti:

Myös nuo kuuluvat kuvaan. Korostan sanaa MYÖS.

Onko poliittisen vallan ja uskonnon sekoittumisesta yhtään positiivista esimerkkiä?

qwertyilija kirjoitti:

käytä järkeäs

Itse esitit, että uskonnollisuus vain muuttaa muotoaan täällä Suomessa.
>>>Onko uskonto = kristinusko? Nyt alat sekoilla jo pahemman kerran. 21%

Eli sekoile ihan itse vaan.

"Samaan aikaan niiden osuus, jotka ilmoittivat, etteivät usko Jumalan olemassaoloon, on noussut kaikkien aikojen suurimmaksi, yli viidennekseen suomalaisista (21 %). Vuonna 2007 heitä oli 11 prosenttia ja kaikissa aikaisemmissa kyselyissä keskimäärin alle kymmeneksen. Tämä tarkoittaa, että niiden osuus, jotka eivät lainkaan usko Jumalan olemassaoloon on kaksinkertaistunut vain neljässä vuodessa"

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$file/Haastettu%20kirkko.pdf

Lue lisää

Pointtihan taisi olla, että ateismi ei aina tarkoita ateismia käytännössä...

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Onko poliittisen vallan ja uskonnon sekoittumisesta yhtään positiivista esimerkkiä?

Mikä olisi positiivista? Käykö sulle Tanska?

Kirkkohan on jo erotettu valtiosta. Ajat sitten.

käytä järkeäs kirjoitti:

Kirkkohan on jo erotettu valtiosta. Ajat sitten.

Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi osa evankelisluterilaisen kirkon säännöistä on yhä osa Suomen valtion lainsäädäntöä.

käytä järkeäs kirjoitti:

Kirkkohan on jo erotettu valtiosta. Ajat sitten.

Jäi vielä kysymättä, että minä vuonna tämä kirkon ja valtion ero on mielestäsi muka tapahtunut?

käytä järkeäs kirjoitti:

Kirkkohan on jo erotettu valtiosta. Ajat sitten.

Se ero on pelkkää silmänlumetta. Se mikä se suhde on muodollisesti se ja sama. Käytännössä meillä on valtiokirkko, sen perinteistä mallia kirkkoa suosivampi versio.

bgfbgfbvgfd kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi osa evankelisluterilaisen kirkon säännöistä on yhä osa Suomen valtion lainsäädäntöä.

Samoin SPR:n.

bgfbgfbvgfd kirjoitti:

Jäi vielä kysymättä, että minä vuonna tämä kirkon ja valtion ero on mielestäsi muka tapahtunut?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12643778

sdfga kirjoitti:

Se ero on pelkkää silmänlumetta. Se mikä se suhde on muodollisesti se ja sama. Käytännössä meillä on valtiokirkko, sen perinteistä mallia kirkkoa suosivampi versio.

Jos ei ole valtionkirkkoa, ei ole. Käytä toista nimeä. Eihän sinuakaan kutsuta Riitaksi, jos olet Salme.

käytä järkeäs kirjoitti:

Samoin SPR:n.

Lukaisepa kumpaakin koskevat lait, seka katso kumpi mainitaan perustuslaissa. Tule sitten kertomaan uudelleen, onko kyseessä ihan vertailukelpoiset asiat.

anti-piispa kirjoitti:

Lukaisepa kumpaakin koskevat lait, seka katso kumpi mainitaan perustuslaissa. Tule sitten kertomaan uudelleen, onko kyseessä ihan vertailukelpoiset asiat.

Perustuslaissahan kirkkolaki on - niin miksi?

"Merkittävä siirtymä kirkon ja valtion erottamiseen tapahtui kirkkolaissa (KL) 1869, jolloin kirkkolaille asetettiin erillinen säätämisjärjestys turvaamaan kirkon autonomia suhteessa valtioon."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12643778

KL on PL:ssa, jotta kirkon ja valtion ERO olisi taattu.

käytä järkeäs kirjoitti:

Perustuslaissahan kirkkolaki on - niin miksi?

"Merkittävä siirtymä kirkon ja valtion erottamiseen tapahtui kirkkolaissa (KL) 1869, jolloin kirkkolaille asetettiin erillinen säätämisjärjestys turvaamaan kirkon autonomia suhteessa valtioon."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12643778

KL on PL:ssa, jotta kirkon ja valtion ERO olisi taattu.

Lue lisää

Miksi sitten eduskunnan täytyy edelleen hyväksyä kirkon omat säännöt, mutta ei minkään muun uskonnollisen yhteisön?
Miksei ev.lut kirkon kohdalla riitä sama laki uskonnonvapaudesta kuin muille? Jos valtion ja kirkon ero on muka niin selvä juttu, miksei sitä toteuteta loppuun asti ihan käytännössäkin?

Jos luit noita lakeja, ymmärsitkkö etteivät SPR ja kirkko ole ollenkaan verrannollisia lainsäädännönkään osalta?

käytä järkeäs kirjoitti:

Perustuslaissahan kirkkolaki on - niin miksi?

"Merkittävä siirtymä kirkon ja valtion erottamiseen tapahtui kirkkolaissa (KL) 1869, jolloin kirkkolaille asetettiin erillinen säätämisjärjestys turvaamaan kirkon autonomia suhteessa valtioon."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12643778

KL on PL:ssa, jotta kirkon ja valtion ERO olisi taattu.

Lue lisää

"KL on PL:ssa, jotta kirkon ja valtion ERO olisi taattu."

Tämän sinun kierrelogiikkasi mukaan synagoga (tai juutalainen seurakunta) ei ole erotettu valtiossa, koska tuo ero ei ole erikseen mainittu perustuslaissa.

Jotain realismia näihin vedätyksiinkin.

abti-piispa kirjoitti:

Miksi sitten eduskunnan täytyy edelleen hyväksyä kirkon omat säännöt, mutta ei minkään muun uskonnollisen yhteisön?
Miksei ev.lut kirkon kohdalla riitä sama laki uskonnonvapaudesta kuin muille? Jos valtion ja kirkon ero on muka niin selvä juttu, miksei sitä toteuteta loppuun asti ihan käytännössäkin?

Jos luit noita lakeja, ymmärsitkkö etteivät SPR ja kirkko ole ollenkaan verrannollisia lainsäädännönkään osalta?

Lue lisää

Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa. Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa.

Epäjumaleinkieltäjä kirjoitti:

"KL on PL:ssa, jotta kirkon ja valtion ERO olisi taattu."

Tämän sinun kierrelogiikkasi mukaan synagoga (tai juutalainen seurakunta) ei ole erotettu valtiossa, koska tuo ero ei ole erikseen mainittu perustuslaissa.

Jotain realismia näihin vedätyksiinkin.

Lue lisää

Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa. Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa.

uskonnonvapauslaki kuitenkin edellyttää, että kirkon tulee saada määritellä oma tunnustuksensa valtion sekaantumatta. Siksi valtiolla on vain veto-oikeus kirkkolakiin.

Samalla periaatteella myös juutalaisen yhdyskunnan säännöt on jätetty valtion valtion vahvistettavaksi. Valtiolla on veto-oikeus sääntöihin, mutta ei oikeutta sanella niitä. Myös Vapaa-ajattelijain Liiton säännöt on vahvistettu tätä menettelyä noudattaen. Menettely on analoginen kirkkolain vahvistamisen kanssa, erona vain lakitasoisuus, jota julkisoikeudellinen yhteisö edellyttää.

käytä järkeäs kirjoitti:

Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa. Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa.

uskonnonvapauslaki kuitenkin edellyttää, että kirkon tulee saada määritellä oma tunnustuksensa valtion sekaantumatta. Siksi valtiolla on vain veto-oikeus kirkkolakiin.

Samalla periaatteella myös juutalaisen yhdyskunnan säännöt on jätetty valtion valtion vahvistettavaksi. Valtiolla on veto-oikeus sääntöihin, mutta ei oikeutta sanella niitä. Myös Vapaa-ajattelijain Liiton säännöt on vahvistettu tätä menettelyä noudattaen. Menettely on analoginen kirkkolain vahvistamisen kanssa, erona vain lakitasoisuus, jota julkisoikeudellinen yhteisö edellyttää.

Lue lisää

Juutalaisilla yhdyskunnilla on julkinen tehtävä: vihkiminen.

Laki ortodokisesta kirkosta ei mainita perustuslaissa. Sinun päättelyäsi seuraten siis pitäisi mainita.

käytä järkeäs kirjoitti:

Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa. Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa.

uskonnonvapauslaki kuitenkin edellyttää, että kirkon tulee saada määritellä oma tunnustuksensa valtion sekaantumatta. Siksi valtiolla on vain veto-oikeus kirkkolakiin.

Samalla periaatteella myös juutalaisen yhdyskunnan säännöt on jätetty valtion valtion vahvistettavaksi. Valtiolla on veto-oikeus sääntöihin, mutta ei oikeutta sanella niitä. Myös Vapaa-ajattelijain Liiton säännöt on vahvistettu tätä menettelyä noudattaen. Menettely on analoginen kirkkolain vahvistamisen kanssa, erona vain lakitasoisuus, jota julkisoikeudellinen yhteisö edellyttää.

Lue lisää

Vahvistaako eduskunta SPR:n säännöt? Ovatko SPR:n säännöt osa Suomen lakia?

Säätääkö kirkkolaki vain kirkon julkisoikeudellisista tehtävistä? Vai sisältääkö kirkkolaki muutakin kuin vain julkisoikeidellsiia tehtäviä koskevia pykäliä?

jori.mantysalo kirjoitti:

Juutalaisilla yhdyskunnilla on julkinen tehtävä: vihkiminen.

Laki ortodokisesta kirkosta ei mainita perustuslaissa. Sinun päättelyäsi seuraten siis pitäisi mainita.

Lue lisää

"Juutalaisilla yhdyskunnilla on julkinen tehtävä: vihkiminen."

Avioliittolaki 14 §

"Laki ortodokisesta kirkosta ei mainita perustuslaissa. Sinun päättelyäsi seuraten siis pitäisi mainita."

Totta ja tämä on jokseenkin erikoista. Todennäköisesti ortodoksinen kirkko ei ole kokenut valtiota tunnustukselleen uhaksi samalla tavoin kuin luterilainen kirkko, joka on aktiivisesti tehnyt pesäeroa valtioon.

jimmyogg kirjoitti:

Vahvistaako eduskunta SPR:n säännöt? Ovatko SPR:n säännöt osa Suomen lakia?

Säätääkö kirkkolaki vain kirkon julkisoikeudellisista tehtävistä? Vai sisältääkö kirkkolaki muutakin kuin vain julkisoikeidellsiia tehtäviä koskevia pykäliä?

Lue lisää

SPR:stä tutustu:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238

Kirkkolaista tutustu:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054

käytä nettiäs kirjoitti:

SPR:stä tutustu:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238

Kirkkolaista tutustu:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054

Lue lisää

Kiitos vaan, olen kyllä tutustunut näihin jo aiemmin.
Ymmärrettävästi et halunnut suoraan vastata kysymyksiin, joiden tarkoitus oli osoittaa ettei SPR ja kirkko ole lainsäädäntömielessäkään juuri mitenkään toisiinsa verrannollisia.

Vastaan siis itse, kun sinä et siihen pystynyt:

Vahvistaako eduskunta SPR:n säännöt?
- Ei vahvista. Kirkkolaki sen sijaan pitää sisällään kirkon koko toiminnan säännöt, ja osana lainsäädäntöä eduskunnan on nämä käsiteltävä ja hyväksyttävä.

Ovatko SPR:n säännöt osa Suomen lakia?
- Eivät ole. Vertaapa tätä tilannetta kirkkolakiin.

Säätääkö kirkkolaki vain kirkon julkisoikeudellisista tehtävistä?
- Ei, vaan pääosin kaikesta muusta mahdollisesta kirkon toiminnassa, ml. hallinto, organisaatio, päätösvalta, seurakunnat, hiippakunat, päätöksenteko jne millä ei ole mitään tekemistä julkisoikedellisten tehtävien hoitamisen kanssa.
Jos tarkoitat näillä julkisoikeudellisilla tehtävillä esimerkiksi hautaustoimea, niin siitä ei edes säädetä kirkkolaissa, vaan Hautaustoimilaissa, jossa ev.lut. seurakunnat velvoitetaan ylläpitämään hautausmaita.

käytä järkeäs kirjoitti:

Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa. Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa.

uskonnonvapauslaki kuitenkin edellyttää, että kirkon tulee saada määritellä oma tunnustuksensa valtion sekaantumatta. Siksi valtiolla on vain veto-oikeus kirkkolakiin.

Samalla periaatteella myös juutalaisen yhdyskunnan säännöt on jätetty valtion valtion vahvistettavaksi. Valtiolla on veto-oikeus sääntöihin, mutta ei oikeutta sanella niitä. Myös Vapaa-ajattelijain Liiton säännöt on vahvistettu tätä menettelyä noudattaen. Menettely on analoginen kirkkolain vahvistamisen kanssa, erona vain lakitasoisuus, jota julkisoikeudellinen yhteisö edellyttää.

Lue lisää

"Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa."

Niinpä. Miksi yhdelläkään uskonnollisella yhteisöllä pitäisi olla sellaisia julkisoikeudellisia tehtävä, joita ei voisi antaa kaikille uskonnollisille yhteisöille. Esimerkiksi avioliittoon vihkiminen on esimerkki oikeudesta joka on monella yhteisöllä eikä noita muita mainita perustuslaissa.

Tämä perustelu on tyylipuhdas kehäpäätelmä: koska kirkolla on erityisasema, sillä täytyy olla erityisasema.

"Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa."

Maailmassa on yksi Punainen Risti / Punainen Puolikuu ja Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut sen ympärille luotuun kansainväliseen järjestelmään. Tämä ei ole milätään osalta verrattavissa uskonnollisiin yhteisöihin, joita demokratiassa lähtökohtaisesti on useita.

"Samalla periaatteella myös juutalaisen yhdyskunnan säännöt on jätetty valtion valtion vahvistettavaksi."

Älä sotke laadullisesti täysin eri tasoisia asioita toisiinsa. Miksei kaikille uskontokunnille riitä samanlainen sääntöjen lainmukaisuuden varmistaminen?

" Menettely on analoginen kirkkolain vahvistamisen kanssa, erona vain lakitasoisuus.."

Kukaan ei voi olla niin huonolla suhteellisuudentajulla varustettu, että pitää yhden uskonnollisen yhteisön mainitsemista perustuslaissa "vain" yksityiskohtana. Kyse on siis epärehellisyydestä ja asioiden tahallisesta sotkemisesta.

Peruskysymys jää kaiken sumutuksen, kiertelyn ja vääristelyn jälkeen vastaamatta: miksi uskonnollisten yhteisöjen pitää olla länsimaisessa demokratiassa keskenään eriarvoisessa juridisessa asemassa?

käytä järkeäs kirjoitti:

Jos ei ole valtionkirkkoa, ei ole. Käytä toista nimeä. Eihän sinuakaan kutsuta Riitaksi, jos olet Salme.

"Jos ei ole valtionkirkkoa, ei ole."

Taidat olla tyypillinen kristitty, jolle muoto ja silmänpalvonta on tärkeämpää kuin sisältö ja arvot.

jimmyogg kirjoitti:

Kiitos vaan, olen kyllä tutustunut näihin jo aiemmin.
Ymmärrettävästi et halunnut suoraan vastata kysymyksiin, joiden tarkoitus oli osoittaa ettei SPR ja kirkko ole lainsäädäntömielessäkään juuri mitenkään toisiinsa verrannollisia.

Vastaan siis itse, kun sinä et siihen pystynyt:

Vahvistaako eduskunta SPR:n säännöt?
- Ei vahvista. Kirkkolaki sen sijaan pitää sisällään kirkon koko toiminnan säännöt, ja osana lainsäädäntöä eduskunnan on nämä käsiteltävä ja hyväksyttävä.

Ovatko SPR:n säännöt osa Suomen lakia?
- Eivät ole. Vertaapa tätä tilannetta kirkkolakiin.

Säätääkö kirkkolaki vain kirkon julkisoikeudellisista tehtävistä?
- Ei, vaan pääosin kaikesta muusta mahdollisesta kirkon toiminnassa, ml. hallinto, organisaatio, päätösvalta, seurakunnat, hiippakunat, päätöksenteko jne millä ei ole mitään tekemistä julkisoikedellisten tehtävien hoitamisen kanssa.
Jos tarkoitat näillä julkisoikeudellisilla tehtävillä esimerkiksi hautaustoimea, niin siitä ei edes säädetä kirkkolaissa, vaan Hautaustoimilaissa, jossa ev.lut. seurakunnat velvoitetaan ylläpitämään hautausmaita.

Lue lisää

Jos tekisit kotiläksyt paremmin, huomaisit, ettei kirkon säännöstö ole kokonaan kirkkolaissa. Tiedätkö, mikä on kirkkojärjestys?

Kirkkolaissa on laajasti määritelty yhteisön luonne. Voi toki olla eri mieltä siitä, kuinka laajasti sitä tarvitsee käsitellä. Periaate on kuitenkin selvä: kirkkolaissa on julkisoikeudellisen aseman kannalta säädettävät asiat. Sitten voit tutustua siihen kirkkojärjestykseen ja miettiä, mikä se on.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Kirkolla on julkisoikeudellisia tehtäviä, joista on säädettävä laissa."

Niinpä. Miksi yhdelläkään uskonnollisella yhteisöllä pitäisi olla sellaisia julkisoikeudellisia tehtävä, joita ei voisi antaa kaikille uskonnollisille yhteisöille. Esimerkiksi avioliittoon vihkiminen on esimerkki oikeudesta joka on monella yhteisöllä eikä noita muita mainita perustuslaissa.

Tämä perustelu on tyylipuhdas kehäpäätelmä: koska kirkolla on erityisasema, sillä täytyy olla erityisasema.

"Samasta syystä säädetään myös SPR:stä laissa."

Maailmassa on yksi Punainen Risti / Punainen Puolikuu ja Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut sen ympärille luotuun kansainväliseen järjestelmään. Tämä ei ole milätään osalta verrattavissa uskonnollisiin yhteisöihin, joita demokratiassa lähtökohtaisesti on useita.

"Samalla periaatteella myös juutalaisen yhdyskunnan säännöt on jätetty valtion valtion vahvistettavaksi."

Älä sotke laadullisesti täysin eri tasoisia asioita toisiinsa. Miksei kaikille uskontokunnille riitä samanlainen sääntöjen lainmukaisuuden varmistaminen?

" Menettely on analoginen kirkkolain vahvistamisen kanssa, erona vain lakitasoisuus.."

Kukaan ei voi olla niin huonolla suhteellisuudentajulla varustettu, että pitää yhden uskonnollisen yhteisön mainitsemista perustuslaissa "vain" yksityiskohtana. Kyse on siis epärehellisyydestä ja asioiden tahallisesta sotkemisesta.

Peruskysymys jää kaiken sumutuksen, kiertelyn ja vääristelyn jälkeen vastaamatta: miksi uskonnollisten yhteisöjen pitää olla länsimaisessa demokratiassa keskenään eriarvoisessa juridisessa asemassa?

Lue lisää

Eiväthän ne ole eriarvoisessa asemassa. Sääntely on tehtävien mukaan. Yhtä hyvin voisit kysyä, miksi SPR on laissa, mutta joku muu yhdistys ei. No tietysti tehtävien mukaan. Ollaksesi johdonmukainen, sinun pitäisi vaatia SPR-lain poistamista: pelkkä yhdistyslaki riittää. Mutta ei. Vain kirkko on sinulle ongelma. Suhtaudut siis epätasa-arvoisesti yhteisöihin kirkon vahingoksi. En sinuna paljon kehuisi tasa-arvovaatimuksilla....

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Jos ei ole valtionkirkkoa, ei ole."

Taidat olla tyypillinen kristitty, jolle muoto ja silmänpalvonta on tärkeämpää kuin sisältö ja arvot.

Sitten sinua voi kai kutsua kristityksi. Mitäpä pikku muotoseikkoihin takertumaan!

Vastapeili kirjoitti:

Eiväthän ne ole eriarvoisessa asemassa. Sääntely on tehtävien mukaan. Yhtä hyvin voisit kysyä, miksi SPR on laissa, mutta joku muu yhdistys ei. No tietysti tehtävien mukaan. Ollaksesi johdonmukainen, sinun pitäisi vaatia SPR-lain poistamista: pelkkä yhdistyslaki riittää. Mutta ei. Vain kirkko on sinulle ongelma. Suhtaudut siis epätasa-arvoisesti yhteisöihin kirkon vahingoksi. En sinuna paljon kehuisi tasa-arvovaatimuksilla....

Lue lisää

"Eiväthän ne ole eriarvoisessa asemassa."

Onko sinulla musta vyö itsepetoksessa, vai valehteletko tietoisesti? Kun perustuslaista lähtien yhden uskontokunnan asemasta säädetään erikseen, niin totta kai uskontokunnat ovat eriarvoisessa asemassa.

Demokratiassa uskonnonvapauden tulisi olla kuten poliittiset vapaudet. Yhden uskontokunnan aseman määrittely lainsäädännössä muista poikkeavaksi on sama asia kuin jos yksi puolue nostettaisiin eri asemaan. Mitä jos Keskustalla olisi verotusoikeus, vain sen säännöt olisivat osa lakia jne jne.

"Sääntely on tehtävien mukaan."

Mikä on peruste, että yksi tai kaksi uskonnollista yhteisöä asetetaan eri asemaan lainsäädännössä? Miksi kaikkia uskonnollisia yhteisöjä voi koskea samat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet kuten uskonnonvapauden perusteella tulisikin olla?

"Yhtä hyvin voisit kysyä, miksi SPR on laissa, mutta joku muu yhdistys ei."

SPR:llä on erityisasema perustellusti. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on maailman suurin humanitaarinen liike johon Suomen valtio on sopimuksellisesti sitoutunut. Jo Geneven sopimuksissa 1906, 1929 ja 1949 on määritelty järjestölle erityisasema. Kansalliselle punaiselle ristille on taattu samantapainen asema kaikissa sivistysmaissa.

Uskonnollisilla yhteisöllä ei ole tällaisia kansainvälisiä tehtäviä. Kaikista vähiten niitä on ev.lut. kirkolla, joka on globaalisti pelkkä sirpalelahko ja vieras suurimmalle osalle kristittyjä muista uskonnoista puhumattakaan.

"Vain kirkko on sinulle ongelma."

Kirkon juridinen asema on minulle ongelma, koska se on uskonnonvapauden periaatteiden vastainen ja se tulee väistämättä muuttumaan.

Et osaa perustella mitenkään sitä miksi kirkolla on tällainen erityisasema. Jauhat samaa levyä, jonka mukaan kirkolla pitää olla erityisasema, koska kirkolla on erityisasema. Jos sinulla olisi joku kestävä peruste, olisit varmaan sen jo kertonut.

Oppituokio kirjoitti:

Jos tekisit kotiläksyt paremmin, huomaisit, ettei kirkon säännöstö ole kokonaan kirkkolaissa. Tiedätkö, mikä on kirkkojärjestys?

Kirkkolaissa on laajasti määritelty yhteisön luonne. Voi toki olla eri mieltä siitä, kuinka laajasti sitä tarvitsee käsitellä. Periaate on kuitenkin selvä: kirkkolaissa on julkisoikeudellisen aseman kannalta säädettävät asiat. Sitten voit tutustua siihen kirkkojärjestykseen ja miettiä, mikä se on.

Lue lisää

No miksipä SPR:n "luonnetta" ei ole samalla tavalla kirjattu lakiin kuin kirkon kohdalla? Kun tuossa aiemmin yritettiin väittää että kirkko ja SPR on samanlaisia Kummasti SPR:n asema voidaan määritellä laissakin paljon kevyemmin kuin kirkon, ja ihan ilman perustuslakiakin.
Edelleen aivan turhaa huuhaata esittää että kirkko ja SPR olisivat mitenkään verrannollisia.

anti-piispa kirjoitti:

No miksipä SPR:n "luonnetta" ei ole samalla tavalla kirjattu lakiin kuin kirkon kohdalla? Kun tuossa aiemmin yritettiin väittää että kirkko ja SPR on samanlaisia Kummasti SPR:n asema voidaan määritellä laissakin paljon kevyemmin kuin kirkon, ja ihan ilman perustuslakiakin.
Edelleen aivan turhaa huuhaata esittää että kirkko ja SPR olisivat mitenkään verrannollisia.

Lue lisää

Johtuisiko kirkon suuruudesta? Miten se kirkkojärjestys? Oletko tutustunut, kuten sait neuvon? Oletko ymmärtänyt, mistä siinä on kyse suhteessa kirkkolakiin?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Eiväthän ne ole eriarvoisessa asemassa."

Onko sinulla musta vyö itsepetoksessa, vai valehteletko tietoisesti? Kun perustuslaista lähtien yhden uskontokunnan asemasta säädetään erikseen, niin totta kai uskontokunnat ovat eriarvoisessa asemassa.

Demokratiassa uskonnonvapauden tulisi olla kuten poliittiset vapaudet. Yhden uskontokunnan aseman määrittely lainsäädännössä muista poikkeavaksi on sama asia kuin jos yksi puolue nostettaisiin eri asemaan. Mitä jos Keskustalla olisi verotusoikeus, vain sen säännöt olisivat osa lakia jne jne.

"Sääntely on tehtävien mukaan."

Mikä on peruste, että yksi tai kaksi uskonnollista yhteisöä asetetaan eri asemaan lainsäädännössä? Miksi kaikkia uskonnollisia yhteisöjä voi koskea samat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet kuten uskonnonvapauden perusteella tulisikin olla?

"Yhtä hyvin voisit kysyä, miksi SPR on laissa, mutta joku muu yhdistys ei."

SPR:llä on erityisasema perustellusti. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on maailman suurin humanitaarinen liike johon Suomen valtio on sopimuksellisesti sitoutunut. Jo Geneven sopimuksissa 1906, 1929 ja 1949 on määritelty järjestölle erityisasema. Kansalliselle punaiselle ristille on taattu samantapainen asema kaikissa sivistysmaissa.

Uskonnollisilla yhteisöllä ei ole tällaisia kansainvälisiä tehtäviä. Kaikista vähiten niitä on ev.lut. kirkolla, joka on globaalisti pelkkä sirpalelahko ja vieras suurimmalle osalle kristittyjä muista uskonnoista puhumattakaan.

"Vain kirkko on sinulle ongelma."

Kirkon juridinen asema on minulle ongelma, koska se on uskonnonvapauden periaatteiden vastainen ja se tulee väistämättä muuttumaan.

Et osaa perustella mitenkään sitä miksi kirkolla on tällainen erityisasema. Jauhat samaa levyä, jonka mukaan kirkolla pitää olla erityisasema, koska kirkolla on erityisasema. Jos sinulla olisi joku kestävä peruste, olisit varmaan sen jo kertonut.

Lue lisää

Se nyt vaan on käytännöllistä, että kirkko hoitaa tiettyjä tehtäviä. Voidaanhan asiat järjestää toisinkin, mutta miksi itseisarvoisesti pitäisi tehdä toisin. Voisihan punaisten ja vihreiden liikennevalojenkin merkitykset vaihtaa toisinpäin.

Uskonnonvapaus toteutuu jo. Myönnä pois, että jauhat vain samaa levyä: kirkolta pitää ottaa tehtävät pois, koska kirkko on a priori paha. Pragmaattisemminkin voisi ajatella.

Rajat vapareille kirjoitti:

Johtuisiko kirkon suuruudesta? Miten se kirkkojärjestys? Oletko tutustunut, kuten sait neuvon? Oletko ymmärtänyt, mistä siinä on kyse suhteessa kirkkolakiin?

"Johtuisiko kirkon suuruudesta?"

Mitä ihmettä kirkon koolla on tämän kanssa tekemistä? Kirkkohan on näin iso sille suotujen etuoikeuksien takia. Miksi Suomen suurin ja rikkain uskonnollinen yhteisö ei pärjää samoilla säännöillä kuin vaikka juutalainen seurakunta?

Rajat vapareille kirjoitti:

Se nyt vaan on käytännöllistä, että kirkko hoitaa tiettyjä tehtäviä. Voidaanhan asiat järjestää toisinkin, mutta miksi itseisarvoisesti pitäisi tehdä toisin. Voisihan punaisten ja vihreiden liikennevalojenkin merkitykset vaihtaa toisinpäin.

Uskonnonvapaus toteutuu jo. Myönnä pois, että jauhat vain samaa levyä: kirkolta pitää ottaa tehtävät pois, koska kirkko on a priori paha. Pragmaattisemminkin voisi ajatella.

Lue lisää

"Se nyt vaan on käytännöllistä, että kirkko hoitaa tiettyjä tehtäviä."

Ei se ole käytännällistä vaan se on historiallinen jäänne. Yhden uskontokunnan juridinen erityisasema on vastoin uskonnonvapauden periaatetta.

"Uskonnonvapaus toteutuu jo."

Ei toteudu täysimääräisenä. Uskonnolliset yhteisöt eivät ole juridisesti eikä käytännössä samassa asemassa keskenään. Et saa seliteltyä mustaa valkoiseksi.

Pidät kirkon etuoikeuksia "käytännöllisinä" vain ja ainoastaan siitä syystä, että se sattuu olemaan sinun uskonnollinen yhteisösi. Saatko peräti palkkasi sieltä?

Osaksi ongelmat syntyvät juuri siitä, että valtio ei ole kiinnostunut uskonnoista. Silloin ongelmat pääsevät kasvamaan. Parempi on, että uskonto on julkisen keskustelun piirissä, myös valtiotasolla.

käytä järkeäs kirjoitti:

Osaksi ongelmat syntyvät juuri siitä, että valtio ei ole kiinnostunut uskonnoista. Silloin ongelmat pääsevät kasvamaan. Parempi on, että uskonto on julkisen keskustelun piirissä, myös valtiotasolla.

Lue lisää

Julkisen keskustelun piirissä, ok. Mutta ei osana julkista valtaa.

anti-piispa kirjoitti:

Julkisen keskustelun piirissä, ok. Mutta ei osana julkista valtaa.

No miksei? Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. En ottaisi vahvaa ideologista kantaa puolesta tai vastaan.

käytä järkeäs kirjoitti:

No miksei? Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. En ottaisi vahvaa ideologista kantaa puolesta tai vastaan.

miksi julkisen vallan tulisi tukea jotain uskontokuntaa? Julkisen vallan tulee olla neutraali, ja antaa kaikille yhtäläinen asema lakien ja asetusten puitteissa. Jonkin uskomuksen tukeminen ja asettaminen muihin nähden eriarvoiseen asemaan ei ole tasa-arvoisuutta eikä neutraaliutta. Uskonto ei kuulu osaksi julkista valtaa.

anti-piispa kirjoitti:

miksi julkisen vallan tulisi tukea jotain uskontokuntaa? Julkisen vallan tulee olla neutraali, ja antaa kaikille yhtäläinen asema lakien ja asetusten puitteissa. Jonkin uskomuksen tukeminen ja asettaminen muihin nähden eriarvoiseen asemaan ei ole tasa-arvoisuutta eikä neutraaliutta. Uskonto ei kuulu osaksi julkista valtaa.

Lue lisää

Sinulla on nyt tuommoinen ideologinen lähestysmistapa. Minä taas ajattelen praktisesti: jos homma toimii ja kaikilla on vapaus vakaumukseensa, homma on kunnossa. Don't fix if it works.

käytä järkeäs kirjoitti:

Sinulla on nyt tuommoinen ideologinen lähestysmistapa. Minä taas ajattelen praktisesti: jos homma toimii ja kaikilla on vapaus vakaumukseensa, homma on kunnossa. Don't fix if it works.

Lue lisää

But it does not work. So let's fix it already!

anti-piispa kirjoitti:

But it does not work. So let's fix it already!

Ja mikähän ei toimi?

käytä järkeäs kirjoitti:

Ja mikähän ei toimi?

Julkisen vallan ja ev.lut. kirkon suhde. Vrt. kaikkien katsomusten tasavertaisuus ja julkisen vallan neutraalius.

anti-piispa kirjoitti:

Julkisen vallan ja ev.lut. kirkon suhde. Vrt. kaikkien katsomusten tasavertaisuus ja julkisen vallan neutraalius.

Tuo nyt on sitä ideologiaa. Käytännössä mikään ei estä sinua olemasta mikä olet eikä sinua mitenkään sorreta. Kirkko hoitaa hautausmaat, kun niillä on asiaan aika pitkä kokemus. Se nyt on vaan käytännöllistä ja toimii. Don't fix if it works.

käytä järkeäs kirjoitti:

Tuo nyt on sitä ideologiaa. Käytännössä mikään ei estä sinua olemasta mikä olet eikä sinua mitenkään sorreta. Kirkko hoitaa hautausmaat, kun niillä on asiaan aika pitkä kokemus. Se nyt on vaan käytännöllistä ja toimii. Don't fix if it works.

Lue lisää

Samalla kun kirkkoa käytetään ylläpitämään valtiolle kuuluvia tehtäviä, kirkko saa tekosyyn mainostaa itseään "tärkeänä osana suomalaista kulttuuria". Todellisuudessa suurinta osaa suomalaisista kiinnostaa kirkossa vain häät ja hautajaiset. Porukka ei edes usko jumalaan niin kuin ev.lut. kirkossa opetetaan.

Kirkko myös tunkee itseään mm. julkisiin oppilaitoksiin, mitä katsotaan läpi sormien. Joulu-, ja kevätkirkkojen järjestäminen kouluajalla ei ole oppilaitosten tehtävä, eikä ole oikein, että oppilaiden on osallistuttava niihin tai vaihtoehtoiseen toimintaan.

Lapset liitetään kirkkoon vauvoina, ja mahdollisuus itsenäiseen eroamiseen annetaan vasta 18-vuotiaana. Lisäksi ev.lut uskonnon opetuksessa keskitytään nimenomaan kristinuskoon, ja uskonnonopetus on pakollista ala-asteesta lukioon. Nuoret menevät rippikouluun päästäkseen viikoksi pois kotoa leireille, joissa on saman ikäistä porukkaa ja saadakseen rahaa ja lahjoja sukulaisilta.

Kirkko annostelee itseään pieninä annoksina läpi suomalaisten elämän siinä toivossa, että ihmiset antavat tämän kierteen jatkua siitä huolimatta, että he eivät usko kristinuskon jumalaan tai kirkon oppeihin. Tällä järjestelmällä ev.lut kirkko ylläpitää Suomessa "tapakristillisyyttä" ja pitää jäsenlukuaan yllä, jotta se voi jälleen väittää olevansa merkittävä osa suomalaisten elämää.

käytä järkeäs kirjoitti:

No miksei? Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. En ottaisi vahvaa ideologista kantaa puolesta tai vastaan.

"No miksei? Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys."

Riippuu arvoistasi tai niiden puuttumisesta. Jos arvoihisi kuuluisi esimerkiksi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen niin tämä on kaikkea muuta kuin tarkoituksenmukaisuuskysymys.

käytä järkeäs kirjoitti:

Tuo nyt on sitä ideologiaa. Käytännössä mikään ei estä sinua olemasta mikä olet eikä sinua mitenkään sorreta. Kirkko hoitaa hautausmaat, kun niillä on asiaan aika pitkä kokemus. Se nyt on vaan käytännöllistä ja toimii. Don't fix if it works.

Lue lisää

"Tuo nyt on sitä ideologiaa."

Niin on. Sen aatteen nimi on länsimainen demokratia.

kirkon kierre kirjoitti:

Samalla kun kirkkoa käytetään ylläpitämään valtiolle kuuluvia tehtäviä, kirkko saa tekosyyn mainostaa itseään "tärkeänä osana suomalaista kulttuuria". Todellisuudessa suurinta osaa suomalaisista kiinnostaa kirkossa vain häät ja hautajaiset. Porukka ei edes usko jumalaan niin kuin ev.lut. kirkossa opetetaan.

Kirkko myös tunkee itseään mm. julkisiin oppilaitoksiin, mitä katsotaan läpi sormien. Joulu-, ja kevätkirkkojen järjestäminen kouluajalla ei ole oppilaitosten tehtävä, eikä ole oikein, että oppilaiden on osallistuttava niihin tai vaihtoehtoiseen toimintaan.

Lapset liitetään kirkkoon vauvoina, ja mahdollisuus itsenäiseen eroamiseen annetaan vasta 18-vuotiaana. Lisäksi ev.lut uskonnon opetuksessa keskitytään nimenomaan kristinuskoon, ja uskonnonopetus on pakollista ala-asteesta lukioon. Nuoret menevät rippikouluun päästäkseen viikoksi pois kotoa leireille, joissa on saman ikäistä porukkaa ja saadakseen rahaa ja lahjoja sukulaisilta.

Kirkko annostelee itseään pieninä annoksina läpi suomalaisten elämän siinä toivossa, että ihmiset antavat tämän kierteen jatkua siitä huolimatta, että he eivät usko kristinuskon jumalaan tai kirkon oppeihin. Tällä järjestelmällä ev.lut kirkko ylläpitää Suomessa "tapakristillisyyttä" ja pitää jäsenlukuaan yllä, jotta se voi jälleen väittää olevansa merkittävä osa suomalaisten elämää.

Lue lisää

Olisi se aika omituista väittää, että kirkko ei olisi tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Jos nyt aloitettaisiin Agricolasta ja niin edelleen. Pikkuisen voisi olla suhteellisuudentajua, vaikka kirkkoa vastustaakin.

käytä järkeäs kirjoitti:

Ja mikähän ei toimi?

"Ja mikähän ei toimi?"

Uskonnonvapaus ei toimi, kun uskonnolliset yhteisöt ovat perustuslaista lähtien keskenään eriarvoisessa juridisessa asemassa.

kirkon jäsen kirjoitti:

Olisi se aika omituista väittää, että kirkko ei olisi tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Jos nyt aloitettaisiin Agricolasta ja niin edelleen. Pikkuisen voisi olla suhteellisuudentajua, vaikka kirkkoa vastustaakin.

Lue lisää

Voi tollo hyvä, onko suomalaiset kirkkokansaa? Kiinnostaako suomalaisia kristinusko? Vaikuttaako kristinusko suomalaiseen arkeen merkittävällä tavalla? Ei, joten kirkko ei ole tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei se, että kirkko on vaikuttanut joskus kauan sitten suomalaisten elämään tee siitä merkittävää osaa suomalaista nykykulttuuria. Kristinusko ei vaan ole enää tärkeä osa suomalaisten elämää.

ei-kirkon jäsen kirjoitti:

Voi tollo hyvä, onko suomalaiset kirkkokansaa? Kiinnostaako suomalaisia kristinusko? Vaikuttaako kristinusko suomalaiseen arkeen merkittävällä tavalla? Ei, joten kirkko ei ole tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei se, että kirkko on vaikuttanut joskus kauan sitten suomalaisten elämään tee siitä merkittävää osaa suomalaista nykykulttuuria. Kristinusko ei vaan ole enää tärkeä osa suomalaisten elämää.

Lue lisää

Eikö Agricolan aikaansaannoksilla ole merkitystä edelleen? Noin niinku vaan yhtenä esimerkkinä.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Tuo nyt on sitä ideologiaa."

Niin on. Sen aatteen nimi on länsimainen demokratia.

Joopa joo. Kun valtiolla ei ole uskonnollista tunnustusta niin valtion neutraalius ja katsomusten tasa-arvo toteutuu. Mutta sun mielestä varmaan ei ja siinä se sun ideologinen juttus onkin. Mua kiinnostaa vaan se, että toimiiko ja toimiihan se.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Ja mikähän ei toimi?"

Uskonnonvapaus ei toimi, kun uskonnolliset yhteisöt ovat perustuslaista lähtien keskenään eriarvoisessa juridisessa asemassa.

ja samaa tähän ku yllekin. Joopa joo. Kun valtiolla ei ole uskonnollista tunnustusta niin valtion neutraalius ja katsomusten tasa-arvo toteutuu. Mutta sun mielestä varmaan ei ja siinä se sun ideologinen juttus onkin. Mua kiinnostaa vaan se, että toimiiko ja toimiihan se.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"No miksei? Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys."

Riippuu arvoistasi tai niiden puuttumisesta. Jos arvoihisi kuuluisi esimerkiksi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen niin tämä on kaikkea muuta kuin tarkoituksenmukaisuuskysymys.

Lue lisää

ja kerran vielä.

Joopa joo. Kun valtiolla ei ole uskonnollista tunnustusta niin valtion neutraalius ja katsomusten tasa-arvo toteutuu. Mutta sun mielestä varmaan ei ja siinä se sun ideologinen juttus onkin. Mua kiinnostaa vaan se, että toimiiko ja toimiihan se.

käytä järkeäs kirjoitti:

ja kerran vielä.

Joopa joo. Kun valtiolla ei ole uskonnollista tunnustusta niin valtion neutraalius ja katsomusten tasa-arvo toteutuu. Mutta sun mielestä varmaan ei ja siinä se sun ideologinen juttus onkin. Mua kiinnostaa vaan se, että toimiiko ja toimiihan se.

Lue lisää

"Kun valtiolla ei ole uskonnollista tunnustusta niin valtion neutraalius ja katsomusten tasa-arvo toteutuu."

Katsomusten tasa-arvo ei tietenkään toteudu, kun kaikki uskontokunnat eivät ole juridisesti tasa-arvoisia. Mustaa ei edes Jeesus taio valkeaksi.

käytä järkeäs kirjoitti:

Joopa joo. Kun valtiolla ei ole uskonnollista tunnustusta niin valtion neutraalius ja katsomusten tasa-arvo toteutuu. Mutta sun mielestä varmaan ei ja siinä se sun ideologinen juttus onkin. Mua kiinnostaa vaan se, että toimiiko ja toimiihan se.

Lue lisää

"Mua kiinnostaa vaan se, että toimiiko ja toimiihan se."

Sinua kiinnostaa vain se toimiiko se sinun kannaltasi. Se on varmaan sitä kristillistä lähimmäisenrakkautta. Holy Trinity: Me, I and myself.

käytä järkeäs kirjoitti:

Eikö Agricolan aikaansaannoksilla ole merkitystä edelleen? Noin niinku vaan yhtenä esimerkkinä.

On kai Talvisodallakin merkitystä yhä nykypäivään. Ei se silti poista sitä, että nyt eletään rauhan aikaa.

jori.mantysalo kirjoitti:

On kai Talvisodallakin merkitystä yhä nykypäivään. Ei se silti poista sitä, että nyt eletään rauhan aikaa.

Noin niinku vaan yhtenä esimerkkinä ei ole edes kovin yllättävää, että tyyppi, joka kuului pappissäätyyn, jonka vesoilla oli varmaankin parhaat mahdollisuudet heti aatelisten jälkeen saada korkeamman asteen koulutusta, oli se, joka vaikutti merkittävästi suomen kirjakielen kehitykseen. Ruvetaanko me nyt sitten samalla kiittelemään miehiä, kun se oli mies se joka tämän suomen kirjakielen kehitti?

jori.mantysalo kirjoitti:

On kai Talvisodallakin merkitystä yhä nykypäivään. Ei se silti poista sitä, että nyt eletään rauhan aikaa.

Talvisotaa muistellaan edelleen ja siitä luetaan kouluissa. Mutta ehkä historian opiskelu tulisi poistaa koulusta rauhan aikana.

Agricola ei ollut pappissuvusta. Sellaisia ei katolisessa kirkossa ollut tai ole. Aina kannattaa lukea läksyt.

Vastapeili kirjoitti:

Talvisotaa muistellaan edelleen ja siitä luetaan kouluissa. Mutta ehkä historian opiskelu tulisi poistaa koulusta rauhan aikana.

Agricola ei ollut pappissuvusta. Sellaisia ei katolisessa kirkossa ollut tai ole. Aina kannattaa lukea läksyt.

Lue lisää

Sorry, meni sekaisin. Varakkaasta suvusta se Agricola kuitenkin oli, ja ehti olla piispakin.

Pointti oli kuitenkin se, ettei kirkolla tai kristinuskolla ei ole mitään osuutta siihen, mitä yksittäiset ihmiset saavat aikaan. Sen ajan yhteiskunnassa kun ei oikein voinut olla muuta kuin kristitty, ja uskonto oli läsnä ihan kaikessa. Nykyään on toisin.

Historiaa ei voi mitenkään verrata ev.lut. kirkon erityisasemaan. Todella huono yritys.

Vastapeili kirjoitti:

Talvisotaa muistellaan edelleen ja siitä luetaan kouluissa. Mutta ehkä historian opiskelu tulisi poistaa koulusta rauhan aikana.

Agricola ei ollut pappissuvusta. Sellaisia ei katolisessa kirkossa ollut tai ole. Aina kannattaa lukea läksyt.

Lue lisää

Tottakai luetaan. Minustakin kristinuskosta kuuluu ilman muuta kertoa historian tunnilla.

"Merkittävä siirtymä kirkon ja valtion erottamiseen tapahtui kirkkolaissa (KL) 1869, jolloin kirkkolaille asetettiin erillinen säätämisjärjestys turvaamaan kirkon autonomia suhteessa valtioon."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12643778

PL siis varmistaa, että Suomessa ei ole valtionkirkkoa.

käytä järkeäs kirjoitti:

"Merkittävä siirtymä kirkon ja valtion erottamiseen tapahtui kirkkolaissa (KL) 1869, jolloin kirkkolaille asetettiin erillinen säätämisjärjestys turvaamaan kirkon autonomia suhteessa valtioon."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12643778

PL siis varmistaa, että Suomessa ei ole valtionkirkkoa.

Lue lisää

Vapaa-ajattelijat esittävät kirkon ja valtion erilllisyyden selkeyttämistä. Kun tuo 12 kohdan ohjlema on toteutunut, näyttääkin jo mukavasti nykyistä selkeämmältä:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/10/23/ihmisten-yhdenvertaiseen-kohteluun-julkisen-vallan-toiminnassa-vapaa-ajattelijain-liitto-ryn-ehdotuksia-uuden-eduskuntakauden-tavoitteisiin-hallitusohjelmaan-ja-hallituksen-toimintaan/

Huhhahheijaaa kirjoitti:

Vapaa-ajattelijat esittävät kirkon ja valtion erilllisyyden selkeyttämistä. Kun tuo 12 kohdan ohjlema on toteutunut, näyttääkin jo mukavasti nykyistä selkeämmältä:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/10/23/ihmisten-yhdenvertaiseen-kohteluun-julkisen-vallan-toiminnassa-vapaa-ajattelijain-liitto-ryn-ehdotuksia-uuden-eduskuntakauden-tavoitteisiin-hallitusohjelmaan-ja-hallituksen-toimintaan/

Lue lisää

Tunnustavatko vaparit siis, ettei Suomessa olekaan valtionkirkkoa, vaikka olette siitä jauhaneet aiemmin?

Vastapeili kirjoitti:

Tunnustavatko vaparit siis, ettei Suomessa olekaan valtionkirkkoa, vaikka olette siitä jauhaneet aiemmin?

Tuosta semantiikasta voidaan jauhaa loputtomiin, mutta se on vain savuverhoa itse asialle. Kirkolla on valtavan paljon erioikeuksia ja erivapauksia. Vaikka valtionkirkko -termi onkin ehkä muutamasta paikasta poistettu, niin nuo erivapaudet ja -oikeudet silti vain ovat ja pysyvät. Tästä on ihan perusteltua käyttää nimitystä valtionkirkko, mutta jos se ei kelpaa niin olkoon vaikka "Taika-Jim ja Nardan kosto", itse ongelmaa nimikikkailu ei vaan poista yhtään mihinkään.

jimmyogg kirjoitti:

Tuosta semantiikasta voidaan jauhaa loputtomiin, mutta se on vain savuverhoa itse asialle. Kirkolla on valtavan paljon erioikeuksia ja erivapauksia. Vaikka valtionkirkko -termi onkin ehkä muutamasta paikasta poistettu, niin nuo erivapaudet ja -oikeudet silti vain ovat ja pysyvät. Tästä on ihan perusteltua käyttää nimitystä valtionkirkko, mutta jos se ei kelpaa niin olkoon vaikka "Taika-Jim ja Nardan kosto", itse ongelmaa nimikikkailu ei vaan poista yhtään mihinkään.

Lue lisää

Ruvetkaa sitten käyttämään tuota nimeä, jottei tästä tarvitse enää keskustella. Mutta ettekä taida. Menisihän siinä hyvä valtionkirkkovale hukkaan.

Rajat vapareille kirjoitti:

Ruvetkaa sitten käyttämään tuota nimeä, jottei tästä tarvitse enää keskustella. Mutta ettekä taida. Menisihän siinä hyvä valtionkirkkovale hukkaan.

Mikä "valtionkirkkovale": Et tainnut tajuta, että tuo nimikikkailu juuri on turhaa väistelyä ja sumutusta. Sen sijaan että suostuisitte edes keskustelemaan ongelmasta, yritätte harhauttaa keskustelua terminologiasta kinasteluun.
Eritysiasemakirkko on erityisasemakirkko, ja valtionkirkkonimi on ihan perusteltua, tykkäsittepä siitä tai. Ongelman ydin kuitenkin on se erityisasema, ei mitä nimeä siitä käytetään.