Lyyliä on hirveesti ikävä

Ei olis pitänyt päästää!

Hämmästyksellä seuraan palstalaisten höpinöitä.
Senoran kirjoittaessa tälle palstalle niin hän sai parhaillaan parilta vastauksen eikä lukemisinnosta näkynyyt häivähdystäkään.
Kukaan vastaajista ei ollut niitä, jotka eniten kertovat odottavansa.

Taidatte olla niitä "tyhmiä neitsyitä?"

on mairittelevaa minulle, että sie verneriino oot minnuu kaivannu.:) taiat tykätä jalmarista, olenkin hänest niin paljo tääl puhunu, et toiset jo meinas aikoinaa hermostuu.:))

mutta ihmisen elämäs ko on olt yks ihminen ainoona lähes 50 vuotta ja jalmari ko ol rehti mies hänest ei voi olla puhumatta.
kyllä jalmarikin otti näkäräisen juhlan kunniaksi,niinko siekii.

konjakit otettii jouluna, itsenäisyyspäivänä ja vaalien jälkee,riipuen mite vaalit mäni;) hää ol maalaisliittolainen. Vennamon aikaa otettii useammin ko myöhempinä aikoina.

mie kaipaan erityisesti häntä itsenäisyyspäivän aikoina. hää ol sotainvaliiti jos muistat ,oon siit puhuntkii.

hää sai kannaksella sirpaleet toiselle puolelle naamaa ja poski ja ohimo jäi kurttuseks loppuiäks. muutehan hää olis olt komia mies.

ehkä sen takkii hää ei kylil kulkentkaa ja oisko minnuu ees huolint jos ei olis olt vammaa.

kuulu jalmari torvisoittokuntaa ja metsästys seuraan, ne ol hänel tuttuja miehiä lapsuuesta asti,heitä hää ei aristelt.

ainahan myö koton oltii,ei oltais päästy elukoittenkaa takkii lähtemää. kerran käytii 60 luvul helsinkissä perunkirjotusten takkii ko hänen isä kuoli. sillo sain katsella yksinää kaupunkii kaksi tuntii ko hää ol tuomarin juttusil.

sie olisit sopint hyvin jalmarin pojaks ko hänest tykkäät kuulla, olisit varmaa tykänt sellasesta isästä.

luoja ei suont meille lapsii, vaik jalmari rakens talonkii niin suureks että lapsil ol varattu kaksi kamarii. tiiän että hää olis olt isä parhaammasta päästä.

monet sen ajan ihmiset etenkii miehet ei tunteista luritellu, ei jalmarikkaa .mutta hää osas näyttää tykkäämisen tekemisellä. se ei jäänt miulle koskaa epäselväks ,tiesin jotta mie olin hänen elämänsä tarkein ihminen.

vuosien mittaa oppii toisen ihmisen tuntemaa hyvin. miekii osasin herkät hetket ja sanat lypsää. ;))
kun ol varsominen tai vasikointi lähellä, ja ne ol ylleensä illalla ja yöllä. sillo keitin meille saikat tai kahvit pulloo ja myö valvottii tallis tai navetas.
siel jalmari ain herkisty.

jos hänel ol jottain ikävää tai muute vaa tärkeää sanottavvaa, ol hänel tapan sannoo et, tulehan tallii vähä avuks. hevoset ikkäänkuin anto hänel röörin puhhuu asiat
halki ja näyttää tunteet.

juttelen sinul taas toisee kertaa, oon nyt olt reisusta vähä väsyksis.
ikäihmisen ei passais ennää juosta maailman turuilla, ei se kunto ole sammaa ko kymmenen vuotta sitten.
terveisiä ja oikee hyvvää yötä.