Kyll määkin Turuus

- Maarit, moi!

Maarit katso epävarmana moikkasko joku sitä ja mistä, ja oikeastaan mäkin olin aika epävarma olisko mun pitänyt moikata, mut jotenkin alitajuisasti olin veivannut kuskin ikkunan auki ja kerinnyt huikkaa just kun se oli kohdalla. Mä olin siis parkissa tosa neljän korvil ehtopäivällä Hämeenkadulla ja mistä mä Maaritin tunsin tai tiesin, johtu siitä että Eki joka on aina ollut mulle läheinen serkku, alko hyysää mua tavallista enempi kun mä pari vuotta sitten erosin. Tai oikeastaan kai Onerva, Ekin vihitty muija, sillä alko tulla tavaksi ensin utelee missä mulla menee suhdannepuolella ja ikään kun se ei riittänyt, niin alkaa järkkää mulla shansseja. Niin, tään Maaritin kanssa erityiseen, useamman kerran oli niinkuin sattumalta järkätty että osuttiinkin kylään Ekille ja Onervalle yhtä aikaa. Ja jos ei Maarit ollut kylässä samaan aikaan, piti Onerva mulle siitä myyntipuheita kuinka viksu ja asiallinen nainen se o. Ja varmaan se onkin, tollanen pitkä solakka, muutama vuosi sitten kans eronnut, mutta ei meil mitään yhteist jutelemist kyll juur tuntunut olevan.

Maarit kurkkas sisään ja sano vähän hämillään:

-No, moi, Antero - heitätsä munt kotiin.

ja kun vittelöin sille kädelläni se kurvasi tulla sisään istuu pelkääjän paikalle. Oli niitä viimekesän harvoja helteisiä päiviä ja Maaritil oli päällään farkut ja t-paita ja sit se kanto sellasta olkakassii jos sill oli jotain rantavehkei ja kädessään se pyöritteli aurinkoklasei.

- Oleks lomil ny, mä kysyin
- Joo, lapset on isällään ja mä olen koko päivän ollu kaupunkil

Mä kurvasin parkist ja ulos lähdin ajelee kohti Varissuota, kun tiesin et Maarit asuu siellä, vaikken ihan tarkkaa osoitet silloin vielä tiennytkään. Jottain Maarit selitti mis se oli meinannut käydä, mut ei sitten ollut käynytkään, ja sit se istu pitkää hiljaa miettien kunnes sano:

- Vaivaaks suo ne Onervan hössötykset, mulla ei meinaan ole mitään osaa eikä arpaa niihin, se on vaan jostain saanut päähänsä et muka tarvittais mätsmeikkerii.
- No ei ne mua vaivaa, huvittaa kyll, mut mä en oo mittää viittinyt sanoo, Eki vuoks myöskään, kun on aina ollut niin hyvät välit.
- Mitä se on must kertonut, Onerva meinaan.
- Kuule, melkein kaiken maan ja taivaan väliltä, mä kuule tiedän kuin päin sulla on keisarinleikkausarpikin, sanoin ja sitten mä aloin hiljaa fundeerata että miks mä tommotton sanoin, vaikka tottahan se oli että Onerva oli selittänyt senkin. Maaritkin hätkähti ihan selvästi, mut sit sitäkin alko naurattaa. Sit se sano:

- Niin sustakin on kerrottu ja sun ja Pirjon liitosta ja miks se meni karil, vaikka mä olen kyllä kieltänyt ettei kertos kun en mä haluu juoruiluu kuulla.

Sit tuli vähän hiljasta kun me kummatkin hävettiin Onervan puolesta, vaikka ei se mitään viksuu ole sellainenkaan, sais hävetä ihan omast puolestaan ja omis nimissään ja jättää toiset rauhaan. Maarit sano osoitteen ja neuvo mihin kurvata. Sit se nousi autosta, heilautti kättään ja mä kattelin mist ovest se ja painoin osoitteen mieleen. Kummiskin. Vaikka olis mulla sen kännykkänumerokin, Onervalta, mutta en mä koskaan olis sellattiin soittanut.

No se oli alkuviikkoo, mä olin töis koko viikon, mut perjantaina alko pomo jo tossa aamukymmeneltä sanoo ett eiks otettais rokuliks lounastunnist alkaen, kun sill oli joku reissunpäälle lähtö ja kun meitin homma oli sellanen ettei sitä yhteen mieheen voinut tehdä ja se ei mistään ollut mulle löytänyt hanslankariks toista äijää kun useimmil vielä paino lomat päälle. No, mikäs siin sitten, nätti päivä oli tulos, sitä vois mennä vaikka terassille istuu.

En mä kuitenkaan mennyt terassille enkä edes lounaal vaan ajoin Varissual Maaritin kortteeril, parkkeerasin auton kadunposkeen ja menin rohkeesti työvaatteis soittaa ovikelloon. Se tuli vähän hämillään avaa, pyyhe ympärillään ja sano olevansa aamusaunassa vaikka kello just puolenpäivän korvil onkin. Käski munt keittiöön odottaa ja ottaa kaffee. Mä sit istuin ja pyörittelin päätäni ja kattelin siit paikaltani ympärilleni. Yksin se näytti olevan. SIt se tuli saunast kylpytakiss, pyyhe pään ympäril, otti kaffee mukiinsa ja istu vastapäätä pöytään.

- Olin baarissa illalla, meni vähän myöhään tai varhaseen, miten vaan. Heräsin just ... ja ihan yksin, se sano ja hymyili vähän virnuillen. Sit se katteli meikäläisen ulkoasua ja sano vielä:
- Ei maar - siel on sauna vielä kuumana, mene nyt saman tien, pyyhkei on siinä pesuhuoneen kaapis.

Mä menin ja kylvin, ja hyvää se tekikin pestä työmaan pölyt nahasta. Harmi vaan kun ei ollut matkas mittään puhtai vaattei vetää niskaan ja kun en mä viittinyt heti vetää niit työrytkyikään takasin, niin menin pelkässä pyyhkeessä istuu sen terassille ja kiittelin saunasta.

- Mitä sä olet meinannut tehdä, Maarit kysy multa ja mä aprikoin sille jotain pitkän viikonlopun alottamisest terassikierroksel jahka saisin omilt kämpilt jotain menovermei niskaan.

- No voi, mul tulee lapset kotti tossa kolmen-neljän korvil, mä ajattelin tehdä ruokaakin vast sit.

Mä kuulin kun kännykkä soi sisällä ja Maarit meni vastaa siihen, mä jäin terassille juamaan sitä vissypulloo jonka se mulle tuonut. Kauan se puhukin ja sit kun se tuli takasin oli sill semmonen virnu ilme naamal ja sanos:

- Se oli Onerva, mä sanosin sille että sä olet mun luona ja pelkkä pyyhe päälläs.
- Ai sanosit vai?
- No en vai sanonukkaan... Mä sanosin Onerval etten mää ole mittään vakavampaa suhdet ettimäs vaan tahdon nyt elää omaa elämääni rauhas, ja saman mä voin sanoo sullekkin. Niin et miks sä oikeestaan tulit tänne?

Mä fundeerasin muutaman sekunnin jos olisin keksinyt jottan oiken nokkelaa ja kun en muuta keksinyt päästin suustani:

- Mä tulin kattoon onks se sun navanalusarpes semmontten kun Onerva on kuvannu.

Maarittii nauratti ja sitten se raotti kylpytakkinsa alaosaa ja paino pikkareitaan vähän alaspäin.

- No, tule kattoo nyt, mitäs tykkäät?

Kivaltahan se maha näytti, mulla alko sellattiin mukavasti lämmittää nivusissa. Sit se avas kylpytakkiaan enempi ja vilautti oikeaa tissiään mulle. Mä taisin tollottaa sitä kun joku keskenkasvunen kloppi, kun Maarit sit tarttu mun käteeni ja veti perässään sisälle.

- Kyllä sä varmaan ymmärrät ettei kannata ruveta luulee mitään juttuja jos kaks aikuista haluu vähän hyvää keskenään, eiks niin.

Mä nyökkäilin ja itse asiassa en siinä tilanteessa luullut kyllä yhtään mitään. Jälkeenpäin mä olen fungeerannu että se tais olla vähän puuttees yksi vietetyn loman jälkeen, baareist ei ollut löytynyt mitään sopivaa ja mun kans asian vois hoitaa siististi ja riskittä. Tai näin mä olen sitä tulkinnut, mut voi se olla vähän itsekäs tulkintakin. Miten vaan, mut silloin mua vietiin kun pässiä liakassa. Sisäl kun päästiin Maarit nappas multa sen pyyhkeen ympäriltä ja katteli miltä äijä näytti munasillaan. Jolu mulla oli silloin jo sellases orastavas etunojas, vaikkei viel missään täyres juhlakunnos ollukkaan. Sitä juhlakuntoo se Maarit alko ensteks siihen työstämäänkin, pehmeil käsillään se otti sitä varrest kiinni ja alkoi vetelee ees takas.

Niin hyvält se tuntus jo siinä etten mä oikein osannut muuta kuin seistä seista runkattavana silmät nurinperin päässä. Jotenkin kun olin Pirjon kanssa melkein kymmenen vuotta ja temput oli urautunu siihen malliin et esileikiksi muisteltiin kumman vuoro olis olla päällä, niin ei must oikein ollut toimeen tarttujaksi. Mä pyysin kuitenkin Maarittiin hoplaa faarttii ja työnsi silt kylpytakin pois päätä, niin et sill oli sit viel pikkarit jalas. Että se oli laiha nainen, kylkiluut näkys ja lantion kaikki kaaret. Laiha ja pitkä.

Maarit veti munt ihan viereensä ja silitti mun päätä. Sit se näytti sormellaan korvannipukkaansa ja sano:

- Pussaa tosta

Ja kun mä aloin pussailee, imee ja lirkuttaa kielellä, näytti se aina uusia paikkoja mihin tarttis edetä. Niin me sit edettiin alaspäin ja oltiin siin sit et Maarit piteli tissejään kämmenillään ja mä otin vuorotellen sen nännejä huulien väliin. Sit mä laskeutusin sen eteen polvilleni, pussailin sen navanympäryksen ja laskin hiljalleen pikkarit nilkkoihin paljasten siististi rajatun tussun. Maarit potkasi pikkarit nilkastaan ja lähti menee makuuhuoneen puolelle. Mä menin peräs ja kun näin se ettivän kaapista jotain, istuin sänkyn reunalle. Koht se tuli mun etteeni ja mä kosketin sen tussuu kädelläni.

Maarit liuku sellattiin näppärästi kahareisin mun polven päälle ujuttaen mun toisen käden väliin, niin mä vaan sit istuin siin ja pidin kättäni siinä ja tunsin kun se tuli kosteeks ja liukkaaks, kun Maaret kiersi itteensä sitä vasten pidellen mua olkapäistä kiinni. Mun jolu seilas jossain siel välis täydes juhlameinikis osuen aina välillä jonnekkin Maaretin pehmiään ihoon. Ääni sen kurkus alko muuttuu sellasen yninäks ja liikkeet mun kädel ja polvel lyhyiks ja nykiviksi ja site puristi reitensä mun jalan ympärille ja huakas pitkään.

- Tuu mu sissään, tuu mu sissään, ynisi Maarit mun korvaani
- Mull ei kuule oo mittään kortonkiin mukan, mä sain soperrettuu kun se nousi ja painoi munt selälleen siihen petinreunalle. Sit mä näin kun sil kävi paketti kouras ja heti perään alko rullaamaan kummii kun vehkeen päälle. Mää hivutin itseäni keskemmälle sänkyyn samal kun Maarit kapus jalat levällään mun päälleeni. Mä kattelin ihan lumos miten se levitti häpynsä etu- ja keskisormellaan ja ohjas meikäläisen sisään. Sitt se alko ratsastaan mun päälläni, vähän etukenos tissit mun naamanedes heiluen, kädet mun olkapäilläni, kädet mun olkapäilläni kuin varmistaen etten mää vaan lähtis karkuun. Mä pidin käsiäni sen lanteilla ja must alko tuntumaan että mult tulee juur ja koht.

- Mä ..
- Älä viel, älä viel, kerjäs Maarit. Sit se heittäyty naamalleen mun viereen siihen sängylle ja mun jolo kortonki puolitankos lässähti mun mahalleni.

- Mä tartten viel, Maarit sano ja ohjas nyt mun toisen käden alleen. Mä työnsin etusormeni sen pimppiin ja se alko hinkata itteensä mun kämmentä vasten. Se ynisi, hinkkasi ja puristeli jalkojaan. Sit se jännitti selkänsä ja mumisi voihkien jotain jost ei saanut selvää. Maattiin ihan hiljaa, mä selälläni veltto vehje kortonkis ja Maarit mahallaan kun kädenpäällä. Tuntus vähän helkkarin hyvältä. Mä fundeerasin että pitäisköhän sanoo tai selittää jotain niinkuin nätiks välitilinpäätökseksi, mut en kyl keksinyt yhtään mittään.

Sit Maarit hyppäs pystyyn ja sano:

- Antero, sun täytyy lähtee heti, kello on vaikka mitä.

Mä istuin siinä vielä hetken kortsu kourassa kun se pyöris ympäriinsä kuin valkotornaado pistellen paikkoi järjestykseen ja kiskoen samalla ittelleen vaattteita päälle. Sit se toi mun työrytkyt saunalta ja nappas sen kortsun kourasta. Mä ymmärsin et taitais olla viisaampi kiirehtii, kun se vielä sano että

- Hopi hopi ny