Nostalgiatarinat

ovat aina kivoja luettavia veteraanille. Tuntuu siltä että ennen oli siellä Pattiksella kaikki asiat paremmin vai kultaako muistot pilvenreunoja?
Uskon ensinmainittuun vaihtoehtoon.

Jotain 90- luvulla oli vielä se vanha laituri The Pier- mökin vieressä. Oli varmasti kova homma se laituri purkaa, itse näin sen joskus puoliksi purettuna.

Noh, kuitenkin nykyisen laiturin paikalla oli rauhallinen pikkuranta. Sinne ei moni eksynyt koska oli pitkän kävelymatkan päässä. Me kavereiden kanssa asustelimme silloin yleensä Right Spot Innissä tai City Wievissä tai niillämain joten se oli meille jopa lähempänä. Lisäksi se oli pilvenpolttajan paratiisi. En voine sanoa että kaikki olisivat hippejä tai radikaaleja siellä olleet mutta meno oli vapaata ja huoletonta.

Rantasiivua ylläpitivät pariskunta joilla oli 1 pikkupoika, 1 koira ja 1 sivuvaunullinen ikivanha Norton ilman äänenvaimennusta. Sivuvaununsa oli ukko rakentanut itse; oli kuin pieni avolava ja tehty tuuman neliöputkesta ja vanerista.

Äijä oli kääppäri; n. 140 pitkä mutta vaimonsa ja poika olivat normipituiset. Vaimo piti keittiötä jolta sai aivankin erinomaista krapulasoppaa josta hiet kyllä irtosivat.

Äijä oli oikea ikiliikkuja huolimatta pienistä vääristä sääristään. Kävi Nortonillaan joka aamu torilla ostamassa muorille tarpeita keittiöön. Samalla toi meille vähän heinää. Nortoninsa kun polkaisi käyntiin niin hauva hyppäsi aina kyytiin.

Yhdessä pariskunta hoiteli sitten tilaukset rantapöydillemme.

Monta hienoa ja mukavaa rantapäivää sieltä muistan mutta niistä sitten toisella kertaa.