Älykkyyys ja viisaus

Voihan Nobel olla eräs älykkyyden mittarikin. Tosin usein tämän palkinnon jaossa nähdään tarkoituksen mukaissuuttakin, josta politiikkakaan ei ole kaukana.

Mielestäni älykkyys ei sulje pois aina viisauttakaan, joten hämäräksi koen monissa tapauksissa sen rajan.
Kyllähän useimmiten älykkääksi nimetään yhden asian perusteellisesti tutkineet tutkijat, jotka ovat löytäneet uuden merkittävän ratkaisun. Saattavat silti olla yhteiskunnassa yksisilmäisiä, monista asioista täysin tietämättömiä tuijottelijoita.

Voihan olla, että todella älykkäät hyvin harvoin edes politiikkaan ja yhteiskunnallisten asioiden hoitoon haluavat osallistua, koska kokevat turhan jaakaamisen hyödyttömäksi, pitkäveteiseksi aikansa tuhlaamiseksi. Eikähän sentään kaikkeen ehdikään.

Onhan vielä nimitys "älykkö". Ehkä siihen sopii myös yhdistettynä älykkyys ja viisaus. Joidenkin tiukkojen kriteerien mukaan Suomeen mahtuu vain kymmenkunta älykköä. En yritä luetella, vaikka jonkun luulen tietäväni. Mielestäni älyköltä vaaditaan tietojen joukkoon myös laaja sosiaalinen tuntemus, sosiaalipolitiikan ymmärtäminen ja merkitys.

Kyllähän joku narsisti kokee itsensä älyköksi ja jopa julistautuukin. Silloin kyllä voi puhua älyttömästä. Älykkääksi ei julistauduta, ei missistä, eikä jääkiekkoilijasta tule älykästä tai älykköä, vaikka alansa parhaana ryhtyisi jakelemaan opetuksia ja lausuntojaan laajemmalla skaalalla.

Tämä aamuverryttelyksi. Oikeastaan en ole pätevä koko asiaa käsittelemään, mutta onpahan pieni mielipiteeni.

Veteen piirretty viiva lienee parhaiten kuvaamaan viisauden ja älykkyyden rajaa, tyynessä vedessä sen huomaa seitenkymmpinen parhaiten.
Jollei ole älyä ei voi olla viisautta ja ehkä sama päinvastoin sanottuna ei voi olla viisautta ilman älyä ja sitä pitää käyttää.
Viisauttaan, kouluttuneisuuttaan voi soveltaa arkeen ammattiin tai vaikka kokonaiseen elämään.

Mielestäni ovat muutamia piiruja vaille samaa asiaa voi puida monelta kantilta ja tulla eri tuloksiin.

Iloista päivän jatkoa!

Älykkyyttä on niin monia eri lajeja, matemaattista, verbaalista, jopa sosiaalista. On nokkeluutta ratkoa kompakysymyksiä, ja paljon erityisalojen tietoa.

Silti en pidä sitä viisautena, monesta viisaasta vanhuksesta voi aistia elämänkokemusten tuomaa lempeyttä kanssaihmisiään ja elämää kohtaan, joka tuntuu viisaudelta.

Kun toit Albert Einsteinin aloitukseen, pidän tästä hänen ajatuksestaan:

"On vain kaksi tapaa elää elämää. Ensimmäinen on kuin ei mikään olisi ihmeellistä.
Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä"

Älykäs selviytyy tilanteista joihin viisas ei edes joudu.

Saa nähdä olenko edes piirun verran kartalla näistä kahdesta sanasta -
älykkyys ja viisaus. Älykkyyttä pidän syntymälahjana joka muovaa yksilön käyttäytymistä, viisautta käyttää älykkyyttä eri tilanteissa oikein.
Kumpikin on lisääntyvä luonnonvara ihmisellä joita voi lisätä sopivilla opiskeluvalinnoilla.

Työelämässä näiden lahjakkaiden ominaisuuksia käytetään usein väärin, johtuuko kateudesta vai mistä. Hupaisakin esimerkki, firmassa oli jo 15v ollut erittäin älykäs henkilö,jonka viisauden lahjaa käytettiin työelämässä esimerkillisesti hyödyksi.

Uusi virkapaikka aukeni, siihen valittiin keltanokka poju 1 sisäpuolelta. Syy oli kuitenkin, valittu ei halunnut samaan ryhmään itseään viisaampaa, älykkäämpää työntekijää. Mitä tästä voi päätellä, jos olet poliittisesti oikeassa populassa, sinut noteerataan eri tavalla, onpa lahjakkuutesi hyvää tai huonoa tasoa.

Tasan ei käy onnen lahjat, älykäs, viisas henkilö osaa käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla, kun taas keltanokka toimii kuten se saattaa näyttää hyvältä, tällöin hän ei toimi viisaasti.

Olen tavannut elämän aikana älykkäitä, viisaita todella pitkälle edenneitä tutkijoita, eivät he tee numeroa itsestään, sillä todella älykäs ja viisas hänen ei tarvitse näytellä mitään, hän voi vapaasti olla oma itsensä.

Tämä mielipide on omaa mietiskelyä, tosin Nobelistien arviointiin ei tämä ylety!

Tosin tässä mietin, mikä oli Laura Kolben motiivi nostaa kartalle vanha luokkajako, aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat,jonka toi esille sukututkimuksien perusteella. Kyseenalaistan, onko tämän päivän yhteiskunnassa luokkajakoa, ainakin se on ajan saatossa hämärtynyt.
Kaikki me olemme tarpeellisia, olipa lähtökohdat mitkä hyvänsä. Joten näillä eväillä porkutellaan eteenpäin mitä Luoja on lahjaksi antanut joilla olemme osanneet leiviskämme hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Älykkäällä on hyvä hoksnokka. Hänen aivonsa pystyvät yhdistelemään siellä olevan tiedon ongelmien ratkaisemiseks yleensä nopeasti. Luulen että älykkyyteen sisältyy myös luovuus, hänelle tulee mieleen uusia avauksia ja ongelman ratkaisuja joita ei muille edes mieleen juolahda.
Tuli nyt tässä mieleen miten ihminen voi käyttää älykkyyttään sosiaalisessa käyttäytymisessään muiden kanssa.
Voihan siinä älykkyyttään käyttää sekä hyvään että pahaan. Voi ja taitaa välttää epäsopua ja voi ja osaa olla myös taitava pirullisuudessaan.
(please, älkää nyt osoittele ketään näihin kasteihin)

alotukseen :

Älykkyys = voisi olla lähinnä verrattavissa tunneälyyn, joka sisältää empaatian, sympatian siis tunneälykkään ihmisen jolla on myös kirjaviisautta tarvittava määrä pystyäkseen halitsemaan maailman kaikeutta,

Viisaus = verattavissa luettuun kirjaviisauteen, siis suureen määrään luettua tietoa,
josta on hyvä soveltaa viisautta kaikkeen maailman kaikeudessa olevaan tietoon ja ongelmiin,

Puhutaan älyn lahjoista, eli on kyse myös monenlaisista synnynnäisistä lahjakkuuksista. Älyä voi kehittää vain synnynnäisisä raameissa, kaikki eivät millään harjoituksella selviä vaikkapa lukion matematiikasta tai eivät opi vieraita kieliä. Jokainen inhimillinen olento on toki älykäs, mutta yleensä älykkyydellä kielenkäytössä tarkoitetaan jonkin alan tavallista suurempaa lahjakkuutta.

Älynväläyksistä puhutaan, eli joskus aivot tuottavat uusia oivalluksia. Älykkyyteen kuuluukin luovuus, kyky käyttää opittua hyväksi uudella tavalla, soveltaa . Koularvosanoissakin kiitettävään numeroon kuuluu soveltamisen taito, ei pelkkä ulkoa opittu suurikaan tietomäärä.

Viisaus on tosiaan eri asia kuin älykkyys, vaikka siinäkin on tuo opitun sovellus vahva elementti. Viisauteen kuuluu kokemuksesta oppiminen ja varmuus, asiat on vahvasti sisäistetty. Kaikki vanhukset ovat mielestäni viisaita, varsinkin kovia kokeneet ja vaikeista ajoista selvinneet. Viisautta seuraa mielenrauha. Viisas ei yleensä ota ylemmyyden asennetta, vaikka tietää asian paremmin. Viisas näyttää esimerkillään , antaa neuvoja ja vaihtoehtoja , ei tyrkytä valmiita ratkaisuja . Kasvattajankin on viisasta saada lapsi ymmärtämään tekojaan ja niiden seurauksia, ei vain komentaa.

Paljon on pohdittu täälläkin vuosien mittaan viisautta ja älyä, tunneälystäkin kokonaisia ketjuja.
Ollaan tavallaan lyöty viisaat päät yhteen. :)

Vai Albet;)

Tuota olen aina pitänyt pikkumaisena mietelmänä, pääasia, että ihminen elää elämänsä pitämällä ihmisyyden lippua korkealla, oli viisas tai älykäs, vaikka ihan tyhmäkin.
Yksi asia, mitä meillä nykyajan pitkästyneillä ihmisillä on aikaa mietiskellä.

Riittää, että on ihminen ihmiselle.

Sanotaan, että älykkyyttäkin on monen laista. Albert Einstein oli joidenkin kriteerien mukaan melkoinen tyhmä tumpelo, vaikka loikin suhteellisuusteorian.
Einstein oli matemaattisesti lahjakas, suorastaan nero, vaikka ei osannut sitoa kengännauhojaan.
Arvostan kaikenlaista lahjakkuutta, muun muassa sosiaalisia taitoja, sillä sosiaalisesti älykäs, usein sanotaan fiksu ihminen, selviää konfliktitilanteissa hoksaamalla mikä on oikea tapa olla ja käyttäytyä määrätyissä tilanteissa.
Sitten on olemassa sellainen käsite kuin typeryys. Oma älyni ja viisauteni eivät riitä käsittelemään näitä eri osa-alueita. Alkaa hymyilyttää koko älykkyyden ja viisauden , tyhmyyden ja typeryyden ajatteleminen. Eaidan olla vähän henkisesti rajoitteinen:-D

Ihminen voi olla viisas vaan ei järkevä.
Koulutettu mutta yksinkertasissa käytännön tilanteissa tumpelo.
Akateemiseen ammattiin kouluttautunut mutta kykenemätön päättelyy.

Yksi esimerkki. 6-kymppinen yleislääkäri puolisoineen oli vieraanamme 2-viikkoa vapaa-ajan asunnollamme.
Näytin kaiiken tarpeellisen.

Kun he menivät sinne kahdestaan niin puhelin alkoi soimaan.

Sähkön pääkytkin eteisen seinässä. Kaksi peiniketta. Lekuri soitti ja kysy kumpaa pitäisi painaa! Jukolauta! Olisi painanut ensin toista, mieluummin koholla olevaa. Jos ei toimi niin sitten toista.

Seuraava soitto. Tiskipöydän alla, vesimittarin jälkeen, on veden pääventtiili. vipuhana. Kirjallisissa ohjeissani mainitsin sen paikan ja ohjeen sen sulkemiseksi pois lähtiessä.
Soitto: Mikä on venttiili?!

Kaasulieden käyttö. Torvelot laittoivat renkaalle ensin pannun tai kattilan ja sitten yrittivät sörkkiö renkaaseen tulta.
Ei juolahtanut mieleenkään ensin sytyttää ja sitten laittaa kattila liekin päälle.
Tietenkin he käyttivät pienintä kattilaa suurimman liekkirenkaan päällä.
Bakeliittikahvat paloivat.

Pyykkinarut. 4-narua keittiön ja makuuhuoneen ikkunoiden välillä.
Lekuri valitti käytön vaikeutta. Hän ei ollut 4:ssä viikossa ymmärtänyt, että nehän liikkuvat trissojen kautta.

&-kymppinen yleislekuri ja hänen lenkkuteksikko puolisonsa eivät vakuuttaneet soveltavalla älykkyydellään.

Puhelinasenta, varaosamyyjä, puutarhatyöntekijä jne. olivat aivan eri luokkaa.

Selittyy nyt sekin miksi sairaaloissa hoiturit laittavat "tipan". Joku on kertonut, että lääkäreitä ei ole koulutettu siihen.

Järki ho-hoii, äly älä jätä.

Enkä tarkoittanut ketään enkä maininnut yhtään nikkiä

Kuuliko järki/äly sinun kaipaavan toiveesi? Koit varmaan, että sinut jätetään lopullisesti ja huhuilit "tolkkua" palaamaan, kun se vaikutti mielestäsi jättävän sinut kokonaan. En tarkoittanut ketään. Olisikin lapsellista mainita kenenkään nimimerkkiä.
Anteeksi, taisitkin huutaa nimimerkillä "lapsellista", joten voi olla, että tarkoitinkin sinua, mutta toisaalta ethän taida olla oikein kukaan:)

HALUSIN JOTAIN MUKAVAA SUNNUNTAIN RATOKSI,



http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014051318296351_fd.shtml




OLKAA HYVÄ..

Arvo Lehtovaara kirjassaan Psykologia:

Älykkääksi eli oivallusta osoittavaksi sanomme käyttäytymistä, kun elollinen olento uudessa tilanteessa kykenee käyttäytymään mielekkäällä tavalla - edellyttäen, että tämä käyttäytyminen ei ole vaiston ohjaamaa eikä ennen opittua pelkkää toistamista.