Hei!
Minulle tuli mitta täyteen, noiden meen lasten pelikoneiden kanssa!
Meillä on monenikäisiä lapsia ja nuoria, viikonloppuisin he ovat kaikki kotosalla.
Yleensä viikonloput vietetään ulkosalla ja ainakin nuoret lapset, mutta nyt oli kylmä ilma, niin pelikoneet "sauhusi", kaiken huippu oli, kun meen isokin poika pelasi jotain tappelupeliä silmät kiiluen, silloin minä räjähdin, että nyt on tulossa määräaika noihin pelikoneisiin, on ollut ennenkin, mutta taas lipsunut....
Miten onko teillä jokin sääntö, miten pelataan ja noudatetaanko ikärajoja?
Tiedän, että olen tiukkapipo, mutta jossain sen rajan pitää mennä....
Tuli mieleeni tuosta kissan tappojutusta täällä alempana, että mahtaakohan tuokin poika pelata jotain pelejä ja on mennyt niistä pää sekaisin ja ei enää erota todellisuutta.
Minusta nuo kielletyt pelit pitäisi vallan pistää pois, meillä ei pienillä ole, mutta sitten, kun isommat tulee kotiin, niin kuka niille sitte mahtaa, tai voi, vetää sähköt poikki, meille ainakin astui pelikielto ja niin se otti, että tippa tuli silmään, mutta en peru, ei ole hauskaa olla hävitön, mutta jonkun on ne rajatkin vedettävä johonkin!
Itseänikin harmittaa, kun aina saa pistää kieltoja, haluaisin olla sovinnossa, enkä aina mäkättää heille.
Tälläistä tää sijaisperheen arki on, vaikka olikin sunnuntai.
Minulle tuli mitta täyteen, noiden meen lasten pelikoneiden kanssa!
Meillä on monenikäisiä lapsia ja nuoria, viikonloppuisin he ovat kaikki kotosalla.
Yleensä viikonloput vietetään ulkosalla ja ainakin nuoret lapset, mutta nyt oli kylmä ilma, niin pelikoneet "sauhusi", kaiken huippu oli, kun meen isokin poika pelasi jotain tappelupeliä silmät kiiluen, silloin minä räjähdin, että nyt on tulossa määräaika noihin pelikoneisiin, on ollut ennenkin, mutta taas lipsunut....
Miten onko teillä jokin sääntö, miten pelataan ja noudatetaanko ikärajoja?
Tiedän, että olen tiukkapipo, mutta jossain sen rajan pitää mennä....
Tuli mieleeni tuosta kissan tappojutusta täällä alempana, että mahtaakohan tuokin poika pelata jotain pelejä ja on mennyt niistä pää sekaisin ja ei enää erota todellisuutta.
Minusta nuo kielletyt pelit pitäisi vallan pistää pois, meillä ei pienillä ole, mutta sitten, kun isommat tulee kotiin, niin kuka niille sitte mahtaa, tai voi, vetää sähköt poikki, meille ainakin astui pelikielto ja niin se otti, että tippa tuli silmään, mutta en peru, ei ole hauskaa olla hävitön, mutta jonkun on ne rajatkin vedettävä johonkin!
Itseänikin harmittaa, kun aina saa pistää kieltoja, haluaisin olla sovinnossa, enkä aina mäkättää heille.
Tälläistä tää sijaisperheen arki on, vaikka olikin sunnuntai.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aseta rajat ja noudata niitä. Peleissä on ikärajat sen vuoksi kun ihan tutkitusti visuaalinen peli tai video haittaa lapsen normaalia kehitystä. Ne kuvat mitä noista pelestä jää päähän vahingoittaa lasta ihan oikeasti. Samaa ei tapahdu jos lapsi lukee tai kuulee samankaltaisia asioita.
on rajoitukset kuinka paljon lapset saa pelata ja pelata saa vain viikonloppuisin tietyn ajan.myös pelien ikärajoituksia noudatamme suht tarkkaan tai ainakin itse tarkistamme pelin ennenkun annamme lasten niitä pelata ettei ole liian raaka.
varsinkin meidän perheen pojat pelaisivat joka päivä tuntikaupalla jos antaisimme,tytöt eivät ole niinkään kiinnostuneita koko peleistä.
näin tiukkoihin rajoihin päädyimme kun joka päivä oli kauhee nahistelu ja jatkuva jankutus millon saa pelata.lopulta kyllästyin ja kerroin selkeesti säännöt lapsille ja niistä en tingi kuin korkeintaan joskus esim syys ym lomilla.voi olla tiukkapipoista mutta yllättäen lapset keksivät pelaamisen tilalle jotain muuta tekemistä kuten leikkimistä tai ulkonaoloa mikä on mielestäni paljon kehittävämpää kuin jatkuva tietokoneen edessä istuminen.
Meillä ei pelailla ollenkaan. Tietokone peleineen on, mutta ei niillä pelata.
Olemme paljon pihalla ja jos pelaamme, pelaamme usein lautapelejä koko perhe.
Meillä ei lapset ole kaivanneetkaan niitä.
tukilapset jotka käyvät meillä, pelaavat kotonaan, mutta ei ole koskaan halunnut meillä pelata, koska olen heti kertonut, että meillä tehdään muunlaisia juttuja. Ovat tykänneet!
Eli niitä ilmankin tulee toimeen.
Yhteistä aikaa käytetään mielummin muuhun kuin tietokoneen töllöttämiseen. Kun emme ole alunperinkään ottaneet tavaksi tietokonepelejä, ei niitä kaivatakaan. Lapset ovat kyllä vielä ala-asteen ensimmäisillä luokilla, joten todennäköisesti kiinnostus tietokonepelejä kohtaan kasvaa vielä joskus. Tällä hetkellä kuitenkin käyttävät tietokonetta vain noin pari kertaa kuussa ja silloinkin mielellään piirtelevät ja kirjoittavat sillä. Pelejä olisi vaikka millä mitalla, mutta ne eivät tällä hetkellä kiinnosta.
Pelien ikärajoista pidetään ehdottomasti kiinni. Se nyt on helppoakin, kun ei ole suuria ikäeroja.
Enemmän lapsia kyllä kiinnostaa videoiden katselu. Sitä kyllä rajoitetaan. Pari kertaa viikossa voidaan katsoa video, jos kertakaikkiaan ei ole parempaa tekemistä. Katsoisivat kyllä varmasti koko ajan, jos annettaisiin. Yksi lapsista onkin sellainen, että jos telkkari on auki, silloin hän ei huomaa mitään ympärillä tapahtuvaa. Telkkaria on töllötettävä, vaikka siellä olisi pelkkä virityskuva.
Ikärajoja noudatetaan videoissakin. Kun ei olla alunperinkään tehty mitään poikkeuksia suositusikärajoihin, lapset eivät edes vaadi saada katsoa mitään isommille tarkoitettua, vaan pitävät itsestäänselvänä sitä ikärajaa.
Hei!
Meillä on kahdella lapsella mummon luona oma kone ja ne pelit ovat pahemmasta päästä, kun lapset kertoo, meen isommille pojille, viikon vierailut ovatkin usein viikon pelimatkoja" ja olenhan minä protestia tehnyt ja sossuillekin sanonut asiasta, mutta heen mielestä, se nyt on pikkuasia.
kerran oli ostettu lapsille lahjaksi peli, jos muuten ei ymmärrä niin päälikansi antoi viitteen sen raakuudesta K-18 ja kuva sen mukainen.
Kun otin sen pois, sain vihat niskaan ja nipottajan leiman.
Tapaamiset kuluvat videovuokraamosta lainaten ja uusi peli joka kerta, kotiin ei saisi kertoa, mutta kertovat kuitenkin toisille.
Enkä minä kokonaan voi kieltää, kun kaveritkin pelaa, mutta nyt vähän aikaa pelikone levolla.
Mutta mitä nuo pelit tekee näille lapsille, jotka eivät oikein erota, mikä on oikein ja mikä väärin, tulee tuon kaltaisia kuin tuo kissantappojuttu oli, mistä nyt en tiedä mitään, eli en yleistä sitä peleihin.
...että tämmöiset ongelmat tulisivat pelien pelaamisesta?!? Apua. Silloinhan jokaiikinen lapsi olisi tappaja! Kyllä ongelmat kumpuaa lapsen varhaislapsuuden kokemuksista ymym. Pelaamisesta puheenollen, meillä ei saa pelata ns. tappelupelejä, ei edes isommat. seikkailupelit, kilpa-ajot ok. ikäraja on ja pysyy peleissä 11v. tasolla. Pelirajoituksia ei ole, koska lapset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita peleistä. Afrikan tähti on kiinnostavampi! Lisäksi sijaislapsemme eivät edes jaksaisi keskittyä peleihin, että se siitä. Jos teillä on peleistä ongelmia, sopikaa pelipäivät tai es. kuinka monta tunti päiväsä saa pelata. Hyvä systeemi on antaa lasten pelata yhtä monta tuntia kun ovat päivässä ulkona, eli 2h ulkoilua = 2h pelejä!!! Keskustelkaa rakentavasti, ei syyttäen, kun ette ihmisten elämän yksityiskohtia tunne!!!!
Otit kyllä asian liikaa itseesi, kuten sanoinkin etten tiedä taustaa tähän tekoon, muutakuin kamala se on tekona.
Sanot, että silloinhan jokainen lapsi olisi tappaja, siis teidänkin lapset kuiten pelaa vai mitä?
Se et aloitin tämän keskustelun, täällähän voi jokainen käydä latomassa päivän niin hyviä, kuin huonoja asioitakin, mua vaan eilen risoi tää peliasia ja minusta se on hyvä ottaa myös puheeksi.
Mutta et voi kieltää sitäkään, etteikö väkivalta nyt puhun peleistä siis, eräissä lapsissa herätä pahoja ajatuksia, koska peleissä ei mitään seuraamuksia koskaan tule, vaikka tunnin hakkaisit toista, tää oli mun pointti, mitä ajoin takaa.
Eikä meillä sellaisia pelejä saa lapset pelata, eikä meillä niitä olekaan.
Minä en hyväksy edes muitakaan pelejä, jos niitä pelataan liikaa.
Afrikan tähti on hyvä peli ja paljon muutakin on kertynyt Monopoli on suosittu, Jäniksen loikka on pienempien mieleen ym.....
Tottakai lapsella on silloin jokin muu hätä, jos kauheuksia tekee, mutta noista peleistäkin voi saada kimmokkeen.
Ongelmia tulee aina eteen, useimmin niistä selviää, joko teillä on asia pojan kanssa selvitetty, kaikkea hyvää Sinulle, en kohdista sinuun vain kirjoitan yleisellä tasolla.
Heippa taas!
Meillä ei ole varsinaisia pelikoneita, mutta tietokonepelejä on.
Play Stationia tms. en ole antanut ostaa edes omilla rahoilla, tuntuisi aikaa kuluvan tietokonepelienkin kanssa liikaa ellei olisi rajoitettu l. peliaikaa 1 h/vrk ja yksi pelitön päivä viikossa (koskee lähinnä 11-vuotiasta, joka pelaisi rajattomasti, hänellä myös sääntönä, että ensin läksyt ja vähintään tunnin ulkoilu ennen kuin voi mennä tietokoneelle).
6- ja 8- vuotiaat eivät vielä käytä tietokonetta, eivät edes Game Boyta tms. kannettavia pelikoneita.
Ikärajoista pidetään kiinni niin peleissä kuin videoissakin.
Aikanaan nyt 17-vuotias poika napisi, kun ei saanut pelata väkivaltapelejä, vaikka kavereilla oli, mutta tyytyi sitten jääkiekko yms. peleihin (valikoima oli kyllä olematon, järjestään olivat räiskintää). Nyt kyllä pelaa netissä näitä väijyntäpelejä, mutta ilman kotiyleisöä, omassa huoneessaan - enemmän kuitenkin käyttää aikaansa muuhun, kuten musiikin tekemiseen ja soittamiseen.
Poikien touhua tuo pelaaminen meillä enemmän on, tytöt tuntuvat viihtyvän paremmin erilaisissa internetin keskuteluryhmissä.
Meillä on hyvinkin tiukkaa pelien ja videoiden suhteen. Pelejä saa pelata vaan silloin tällöin ja aina lupaa hän kysyykin, kun haluaa pelata ja korkeintaan tunnin ajan. Pelit ovat meillä kaikki sallittuja, ei mitään tappelu, räiskintä ym. pelejä. "Pleikkaria" ei olisi edes ostettu, ellei lapsen bio olisi sitä lapselle hankkinut. Meillä on tietokone, jota lapsi saa käyttää, kun aikuinen on kotona. Ei meillä ole mitään ongelmia oikeastaan ollutkaan, koska säännöt ovat olleet hyvin selvät alusta alkaen.
Enemmän tuntuu olevan murhetta siitä, että biovanhempi haluaisi ja onkin ostanut jonkun 15v. pelin, jota lapsikaan ei olisi halunnut itselleen. Siinä sitten sovittiinkin niin, että lapsen ei tarvitse/ei saa tuoda sitä peliä meille kotiin. Lapsi oli hyvin tiukkana myös biolleen, että hän laittaa pelin niin, ettei lapsen tarvitse sitä nähdä, kun on vanhempansa luona kyläilee.
Kyllähän lapset pelaisivat, jos vaan antaisi. Mutta kun on muutakin tekemistä, siitä pelaamisesta ei tule niin hirmu tärkeetä.
Meillä lapset eivät ole oikeastaan koskaan kiinnostuneet pelaamisesta. Vanhempi käy joskus tietokoneella "pelaamassa" jotain ja pienemmän kanssa harjoitellaan käden ja silmän yhteistyötä Naperolan avulla. Pojalla on Nintendo, jota pelaa tosi harvoin. Meillä on pelikielto arkisin ja ei poika näytä viikonloppuisinkaan pelaavan. Pelit ovat autokilpailuja ja lumilautailua yms. tokaluokkalaiselle sopivaa.
Videoissa on myös katselukielto arkisin. Viikonloppuisin saa katsoa yhden elokuvan lastenohjelmien lisäksi. Ikärajoja noudatan melko kirjaimellisesti. Tosin Harry Potteri on luettua esikoisen kanssa sekä katsottu videolta kaksi ensimmäistä.
Joku viisas ihminen sanoi vuosia sitten,"vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa pettymyksiä lapsille".
Rajojen asettaminen ja niissä johdonmukaisesti pysyminen on pahuksen raskasta ja käy ihan työstä.
Uskelletaan vaan olla vastuullisia vanhempia ja näytetään kuinka rakastetaan,välitetään,ollan iloisia,tunnetaan suuttumusta yms.lapsillemme.
Näin se juuri on!