Gynekologilla

Oli syyskuun loppu, ilma oli kamalan kylmä ja istun ikkunan ääressä pienessä asunnossani. Olin menossa gynekologilleni epämääräisten oireiden takia. Jostain syystä minua jännitti kovasti, vaikka tiesin varanneeni ajan tutulle lääkärille. Jotenkin vatsan vääntelystä selvisi että päivä toisi tullessaan vielä jonkun yllätyksen.

Minulle oli aina ollut tärkeää käyttää siistejä alusvaatteita. Valitsin kaapista kauniit mutaa pitsia olevat rintsikat ja nätit mustat alushousut. Katoin itseäni peilistä. Vartaloni oli aikaa isoa kokoa, mutta rintani näyttivät todella hyviltä. Pukeuduin ja lähdin kävelemään kaupungille päin.

Kävin kahvilla odotellessani ajan juoksua. Istun kahvilassa yllättävän kauan, joten minulle tuli kiire käydä kahvilan wc:ssä alapesulla ja lähteä kohti lääkäriasemaa. Tulin aulaan sisään ja ilmottauduin. Kesti kauhean kauan ennenkuin ilmoittautumisen rouva löysi minut koneelta. Lopulta hän sanoi: valitettavasti oma lääkärisi on tänään sairaana, tahdotko ajan jollekin toiselle? Päätin mennä kun nyt tänne astin olin päässyt. Rouva ei sanonut lääkärin nimeä, antoi vain mukaani joitakin papereita ja ohjasi käytävällä eteenpäin.

Odottaminen kesti kamalan kauan. Palelin edelleen, sillä olin ottanut takin pois kun ei kellään muullakaan sellaista ollut päällä. Selailin papereita löytääkseni lääkärin nimen. Sitä ei papereissa lukenut. Vastaanottohuoneiden ovissa oli niin mies- kuin naispuolistenkin lääkärien nimiä, joten siitäkään en osannut päätellä kenelle olin menossa. Alkoi jännittää yhä enemmän.

Viimein, kun melkein jo nukuin tuolissa odottamassa kuulin nimeäni huudettavan. Lääkäri oli ehtinyt jo takaisin huoneeseen joten otin muutaman juoksuaskeleen ehtiäkseen hänen peräänsä. Kun laitoin oven perässäni kiinni hän kääntyi minuun päin ja hymyili. "valitettavasti MArja on tänään kipeä, kuulitkin varmaan?". Mumisin vastaukseksi jotakin epämääräsitä ja samassa tunsinkin jo kädessäni hänen voimakkaan puristuksen, pehemän ja lämpimän ihon. Hän ihmettli miten käteni olivat niin kylmät ja kehotti minua käymään istumaan.

Ehdin katsella häntä tarkemmin hetken kun hän etsi tietokoneelta tietojani. Hän oli noin 35-vuotias, tummahiuksinen ja sinisilmäinen hiukan normaalivartaloista isompi mies. Hän oli erittäin komea valkoisessa takissaan ja mustissa farkuissaan istuessaan suuren pöytänsä takana.

Hän kyseli minulta perusjuttuja kuukautisten alkamisesta ja niiden säännöllisyydestä. Sitten hän kysyi miksi tulin näin pian uudestaan, edellisestä kerrasta oli vasta pari kuukautta. Hän katsoi minua silmiin kysyvästi ja minusta tuntui kuin kaikki sanat olisivat takertuneet tiukasti kurkkuuni. "on ollut vähän kipuja", sain viimein sanotuksi. Hän kysyi missä. Sanoin etten tarkalleen osannut sanoa, mutta kerroin niiden alkaneen reilu kuukausi sitten tapahtuneen raiskauksen jälkeen. MAinitsin vielä että rikos oli kyllä jo selvitetty. Minua hävetti. Siinä minä, 18-vuotias nainen istuin hänen edessään ja kerroin että minut on raiskattu. "selvä", hän sanoi hitaasti ja katsoi tietokoneelle. "Oletko sen jälkeen käynyt lääkärissä kertaakaan"?. "En, paitsi heti sen jälkeen kun näytteitä otettiin." Lääkäri nousi seisomaan ja sanoi "jospa mä sitten vähän tutkisin mistä ne kivut voisi johtua". Hän pyysi minua ottamaan paitani ylös ja istumaan oikein suorassa. Hän otti stetoskoopin kaulaltaan ja tuli taakseni seisomaan. "Hengität sitten vaan ihan rauhallisesti" hän sanoi pehmeällä äänellään. Hän painoi kylmältä tuntuvat stetoskoopin selälleni. Värähdin. Hän asetti ison lämpöisen kätensä olkapäälleni ja sanoi rauhoittaen "älä karkuun mene". Minulla oli todella vaivautunut olo. Hengitykseni tuntui vaan kiihtyvän entisestään. Hän piti edelleen lämpöistä kättänsä olallani ja siirteli stetoskooppia selälläni. "Koitapas hengittää vähän rauhallisemmin", hän sanoi minulle. Yritin väkisin saada hengitykseni tasaantumaan. Vähän ajan päästä hän otti stetoskoopin pois korviltaan ja käveli eteeni. Hän otti pyörillä kulkevan tuolinsa eteeni ja sanoi että voin laskea paidan alas. Hänistuutui ihan lähelleni minua vastapäätä ja kysyi "pelottaako sua joku?". Nyökkäsin ihan varovasti, tuskin huomattavasti. Lääkäri silitti poskeani lämpimällä kädellään ja katsoi minua silmiin samalla kun sanoi "ei sun täällä mun kanssani tarvitse pelätä yhtään mitään. Täällä ei tapahdu mitään vastoin sun tahtoasi". Istuin siinä vaivautuneena hänen edessään ja tahdoin vajota todella alas maan rakoon. Minua hävetti. "JAtketaan sitten, mutta koitahan nyt vähän rauhoittua", lääkäri sanoi ja otti taas pöydältä stetoskoopin käteensä. "Otatko paidan pois", hän pyysi ja odotti istuen edessäni. Riisuin paidan tällä kertaa kokonaan pois ja koitin istua oikein suorassa etten näyttäisi niin kauhean paksulta. Lääkäri asetti stetoskoopin korvilleen, otti minua taas olkapäältä kiini ja hymyili minulle. Sitten hän asetti kylmän stetoskoppin vasemman rintani päälle. Suljin silmäni ja koitin rauhoittua. Hän kuunteli kauan ja piti koko ajan kättään olkapäälläni. Sitten hän otti stetoskoopin pois korviltaan ja sanoi "kyllä sun sydämellä tuntuu kaikki hyvin olevan, mutta toi sun hengitys olisi hyvä saada tasaantumaan ettet ala hyperventiloimaan", hän naurahti ja kääntyi tuolinsa kanssa pois ja kirjoitti jotakin tietokoneelle. "Voisit ottaa nuo rintsikat pois ja käydä makaamaan tuohon ttukimuspöydälle, voit pitää housut vielä jalassa", hän sanoi. Huoneessa oli kaksi pöytää. Se normaali gynekologin tuoli ja tavallinen pritsi. Ajattelin hänen tarkoittaneen tavalista, joten kävin siihen makuulle. "Käy vatsallesi ensin", hän pyysi. "otetaan nämä rintsikat nyt kuitenkin pois kun kerran jo pyysin", hän sanoi ja avasi hakaset. Minua hävetti. Olin kokonaan unohtanut. Vedin liivit altani pois ja koitin rauhoittua. Lääkäri siveli selkääni hellästi käsillään ja paineli sitä joka puolelta. Hän paineli kylkiäni ja tunti lähes siltä kuin hän olisi yrittänyt päästä takaapäin kiinni rintoihini. Hän pienli niitäkin sivuilta. Sitten hän pyysi minua kääntymään selälleni. Hetken harkínnan jälkeen käännyin. Hän aloitti alavatsalta. Hän veti housujani pari senttiä alaspäin ja paineli alavatsaani. Välillä hän kuunteli stetoskoopilla vatsaani ja sitten paineli taas. Se tuntui kestävän ikuisuuden. Hän paineli eri kohtia ja kyseli sattuuko. Vähitellen hän nousi lämpöisten käsiensä kanssa ylöspäin. Hän paineli jokaista kylkiluutani ja kysyi sattuiko. Suljin silmäni. Mitä lähemmäs rintojani lääkäri tuli käsiensä kanssa sitä voimakkaammin nännini tuntuivat kovettuvan. Pian hän oli jo rintojeni kohdalla. Hän paineli ensin keskeltä, niin että sattui. Äännähdin, hän katsoi minua ja kysyi sattuiko. Joo, vastasin. Jatketaanko, hän kysyi. Sopiihan se, sanoin ja yritin taas rentoutua. Hän tunnuteli molempia rintojani. Vuorotellen molemmilla käsillä yhtä ja yhtä aikaa molempia. Hän paineli ja tutuki niitä vaikka kuinka kauan, ja tunsin miten aloin vähitellen kiihottua yhä enemmän hänen lämpöisissä käsissään. Hän otti instrumenttipöydältä lasisen nännipumpun ja imaisi vasemman nännini sen sisään. Se nipisti ihanasti. Huokaisin. Hän kokeili myös toista nänniä. Hän irroitti pumpun ja tarttui sormillaan koviin nänneihini. Hän puristeli niitä hellästi sormiensa välissä. En halunnut avata silmiäni. Pelkäsin herääväni omasta sängystäni alapää täysin kosteana.

"Jos sitten katsottaisiin vähän sitä alapäätä", lääkäri sanoi ja päästi nipistäen irti nänneistäni. Hän pyysi minua riisumaan housuni, ja lopulta olinkin hänen edessään aivan alastomana. Hän ohjasi minut tutkimuspöydälle, jolle pästessäni hän tuli hetkeksi seisomaan viereeni ja kysyi "onko sulla jotain sitä vastaan että mä laitan sule nämä". Hän piti kädessään käsirautoja ja kahta nännipumppua. Varovasti sain sanotuksi "ei", ja hellästi hän kiinnitti käteni käsiraudoilla tutkimuspöydän yläpäähän. Hän asetti nännipumput todella tiukasti nänneihini ja testasi vielä vetämällä että ne ovat kunnolla kiinni. Hän meni jalkojeni väliin ja suoritti tarkastuksen perusteellisesti. Hän laittoi sisääni kaksi sormea ja totesi naurahtaen "tänne ei taidakaan liukastetta lisäksi tarvita". Hän paineli taas vatsaani sormet sisälläni. Hän jätti sormet sisälleni ja alkoi hellästi peukalollaan hyväilemään turvonnutta klitoristani. Hän istui jalkojeni välissä ja näki pilluni koko ajan. Aloin väännähtelemään ja ääntelemään. Kiihotuin yhä enemmä ja enemmän. Sitten hän lopetti ja kuulin miten hän alkoi avata housujaan. Avasin hetkeksi silmäni ja näin isoimman peniksen mitä koskaan olen nähnyt. Hän runkkasi sitä kädellään muutaman kerran, asetti sen päälle kondomin ja työntyi hitaasti sisälleni. Hän piti polvistani kiinni ja alkoi hitain pitkin työnnöin nussimaan tiukkaakin tiukempaa pilluani. Hengitykseni kiihtyi entisestään, vartaloni alkoi heilua työntöjen tahdissa. Nännipumput repivät ihanasti nipistäen nännejäni kun aloin lähentyä huippua. Lääkäri nosti tahtia nopeammaksi ja nopeammaksi pitäen yhä tiukemmin minusta kiinni. Lopulta saavutimme molemmat orgasmin tarkalleen samaan aikaan, ja jälkeenpäin epäilen että minun huutoni kuului varmasti käytävälle.

LAuettuamme hän irroitti minut ja silitti hellästi poskeani. Hän hymyili minulle ja sanoi "voisit tulla heti huomenna jälkitarkastukseen minun luokseni". Sanoi että "sopiihan se", ja pukeuduin nopeasti. Hän antoi minulle paperilapun jossa oli hänen puhelinnumeronsa ja osoitteensa. Sama kiva jatkuikin kauan lähes päivittäin, kunnes seuraavana kesänä päätimme muuttaa yhteen. Ainakaan seksielämän saralla meillä ei koskaan ole ollut mitään ongelmia..