Olen aloittamassa kivtalojen vertailun ja olen kuullut, että harkkojen väliin tulevassa eps eristeessä on käytetty sisäilmalle myrkyllisiä palon ja-tai homeen-estoaineita.
Onko tähän jo tullut muutosta nykyharkoissa. Hirsitalokin on vaihtoehtona juuri sisäilman takia.
Onko tähän jo tullut muutosta nykyharkoissa. Hirsitalokin on vaihtoehtona juuri sisäilman takia.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Osta sitten kivitalo ilman eps tai spu eristettä. Tulee muutenkin edullisempi ja parempi
Onhan se kivaa rakentaa siposta. Harmi vaan ettei se mitään eristä. Vaatisi yli metrin seinät.
Ehkä joskus tulee jotain parempaa. Esim paisutettu lasi. Kovempi materiaali niin ilmavolyymi isompi eli alhaisempi lambda.
Siposta ei myöskään tehdä kellaria.
Muuten hyvä. Paitsi jos on imennyt vettä ja jäätyy.
Siposta ei tehdä enää mitään suomessa. tehdas ajettiin alas jo 2012. Ihan muita tuotteita käytetään niin massiiiseinissä ja kellareissakin. Päivitä siis tietosi. Tuosta eristävyydestä voit sitten kysyä sipotaloissa asuvilta ja päivittää faktasi. Suomenniemellä on tuhansia 375mm siposta tehtyjä taloja, joiden energiankulutus pesee nykyaikaiset muovipussitalot mennen tullen.
Mulla on 500mm seinät ja todella energiatehokas, kellari elementeistä, samasta materiaalista. kuivui todella nopeasti kun mitattiin ennen rappausta, ei ilmeisesti imenyt vettä vaikka sateitakin sattui runkovaiheeseen. Aivan huipputalo ja oli nopea asentaa, otin tosin tehdasasennuksen enkä mitään hiaseporukkaa kuten naapuri jonka talon rakentaminen oli vähän konstikkaampaa ja taisi tulla myös pirun kalliiksi.
Sipossa käytetään alumiinia. Eli valmistuksessa käytetään alumiinijauhetta, joka reagoi karkaisuprosessissa muodostaen vetyä eli kuplia. Alumiini on kyl aikas kova myrkky.. varmaan irtoaa noistakin harkoista jotain ilmaan
Tätä kivitalogiakin kannattaa seurata
http://tiilitalo.talopaketti.fi/porothermia-livena/
Ei löydy terveyshaittoja.
Sekavan ja työlään näköinen työmaa. Uretaania ja jotain Finnfoamin näköistä siellä täällä. Tuollainen muovikalvoeriste hengittävän keskellä ei vaikuta kovinkaan järkevältä.
Kennot täynnä pölyä ja likaa on hyvä pohja homeelle, huolellisuutta rakentamiseen. Yhdessä kulmassa oli sekoitettu vielä jotain betoniharkkoa ja ikkunapalkit täynnä kylmäsiltoja betonilla. Miljoona halkeilevaa saumaa, jotka huonosti kestävät mitään liikehtimistä. Älkää ainakaan töyssyjä eli näitä liikennehidasteita salliko lähimaisemiin.
Englannin jääkylmät tiilitalot ja kuumavesipullot eivät sovi Suomen ilmastoon, turhaa kehumista.
Vielä palonestoaineisiin, niitähän on maailma täynnä ja täysin turvallisia ihmisille. Palonestoaineiden käytön aikana on ihmiselämä pidentynyt lähes kahdellakymmenellä vuodella.
Onko noista palonestoaineista olemassa jotakin tutkimuksia, silti, en taida kyllä eps harkkoon päätyä, kevytbetoni kyllä kiinnostaa tai sitten hirsi. Kevytbetonin eduksi pitää laskea kyllä talon katto jonka saa kivirakenteisena ilman muoveja.
Tuo kennotiili vaikutti seinänä ihan järkevältä, meille tulee kuitenkin ikkunoita ja pari kerrosta joten en lähde kyllä ikkunanpalkkeja betonista valamaan. Eikö tuosta saisi myös palkkeja aikaiseksi, ihan hyvä idea mutta puolitiessään.
Eps-talo on hyvä. Asunut nyt jonkin aikaa ja asumuskulut on olemattomat. Teräs, betoni ja eps on varmimmat materiaalit. Onneksi oli varaa valita parhaat materiaalit.
Puutalojen pitkän aikavälin arvo lähestyy tontin arvoa ja kai ymmärrätte mitä tarkoitan.
Näyttää siltä että täälläkin joudutaan pikkuhiljaa siirtymään puhtaampiin rakennusmateriaaleihin.
Kivitalot nuita poroja. Puutalot massiivisempia.
Sisäilmaongelmaa sen verran laajalti. Kansalaisetkin alkaa jo päästä jyvälle mikä vialla.
Parocci myytään jo ulkomaille...
Talon runkoon vain puhtaita aineita. Hirttä, kevytbetonia tai poltettua tiiltä. Niissä rakenteissa ei ole mitään lisäaineita. Näin pääsemme sisäilmaongelmista eroon ja parannemme asuinmukavuutta merkittävästi. Varmin keino pilata miellyttävä ja terveellinen sisäilma on tehdä puurunko höyrynsulkumuoveilla tai kivirunko lisäeristettynä esim. Eps- muovieristeellä
Katto pitää kuitenkin eristää ja lattiakin, seinää on vain vajaa parikymmentä prosenttia. Palonestoaineet ovat täysin turvallisia, niitä käytetään selluvilloissa sun muissa pumpuleissakin.
Homeita ja palonestoaineita ei kannata sotkea tahallaan keskenään sisäilmakeskusteluissa.
Huonekalut ja verhoilumateriaalit ovat suurimmat palonestoaineiden käyttäjät kannattaa vouhottajienkin huomioida.
No sitä yläpohjaa ei varsinkaan kannata epsillä eristää. Kivivilla on ainoa oikea eriste. Selluvillat ja muut puukuitueristeet kannattaa jättää hirsitalojen toimittajille.
Kivivilla on katon eristeenä edelleen kohtuullisen hyvä tuote ja sitä voi terästää vaikka 30 mm alumiinipintaisella Uretaanilevyllä.
Uretaania ja Finnfoamia ei pidä sekoittaa keskenään, Finnfoam on solupolystyreeniä ja eristyskyvyltäänkin noin puolet huonompaa.
Ilmatiiveys on se ratkaiseva asia, jolla voidaan energian kulutuksessa saada suuriakin säästöjä. Kylmäsillattomuus toinen ja se on ainakin Eps-harkkojen yksi merkittävistä eduista.
Kivitalosta saadaan helpommalla tiivis kuin puutalosta , rakenteiden liitoskohdan ovat näissäkin tehtävä huolellisesti. Keskustelu kumpi on halvempi puutalo vai kivitalo on lähes turhaa, rungon hinta on puolen miljoonankin talossa vain muutamia kymppitonneja.
Paras ja kylmäsillaton kivitalon runko tehdään kevytbetonista, samoin paras yläpohja tulee kevytbetonista kivivillaeristeellä. Ei turhaa muovieristämistä muualle, kuin ehkä maan alle. Siellä se on ok.
Betonista tulee paras runko, talo ja perustus. Tiivis ja kestää maanpainetta, sekä kantaa kuormansa.
Muovi on yksi maailman parhaista keksinnöistä, kevyttä ja hyvin eristävää. Sitä on käytetty talonrakentamisessa kymmeniä vuosia moitteetta ja sitä tarvitaan kivivillankin yhteydessä.
Eristäminen on tärkeää kaikissa ilmastoissa, niin kylmää, kuin kuumaakin vastaan, sekä varmasti kannattavaa.
Materiaali kehittyvät edelleen kovaa vauhtia maailmassa ja entistä paremmiksi, kuin henkilöautotkin.
Kulutukset putoavat ja maailma pelastuu.
Korjaus. Kivivilla tarvitsee muovia höyrynsuluksi vain jos tekee synteettisen, homeelle herkän muovipussirakenteen. Kun tekee kunnon massiivikivitalon, niin muovia on rakenteissa ainoastaan maan alla missä siitä ei pääse erittymään niitä vaarallisia yhdisteitä sisäilmaan.
Ainoassakaan kivitalossa ei käytetä höyrynsulkua, kuin korkeintaan katossa. Solupolystyreenin vesihöyrynvastus on betonia pienempi, eikä aiheuta vesihöyryn kululle minkäänlaista ongelmaa.
Kiviseinä myös kestää hyvin kosteutta ja kuivuu lämmittämällä ulospäin. Solupolystyreeni ei lahoa, mätäne tai homehdu.
Solupolystyreeni eristeisiä taloja on tehty kymmeniä vuosia, eikä niissä ole todettu ongelmia kosteuskäyttäytymisen kanssa. Rakennetta voidaan pitää siis kestävänä ja ongelmattomana.
Höyrynsulkumuovista levitetään paljon virheellistä tietoa siitäkin, on paljon vaarallisempaa olla käyttämättä sitä.
Polystyreeni on yksi parhaista keksinnöistä rakennusteollisuudessa heti betonin jälkeen. On todella merkillistä on tämä on VIELÄKIN joillekin ihmisille epäselvää.
Just niin... Betonin jälkeen. Siksi teenkin mieluummin massiivibetonista taloni lattiasta kattoon ja laitan uretaania vain ikkunoiden ja läpiventien tiivistykseen.
Valitsimme thermoharkkoja matalaenergia- ja nollaenergiarakentamiseen. Thermotalon harkot ovat Basfin Neoporista valmistettuja kevyitä muottiharkkoja, jotka kasataan legopalikoiden tavoin ja valetaan betonilla. Näin saadaan äärimmäisen eristävä rakenne ilman kylmäsiltoja ja ennennäkemättömällä nopeudella.
http://raksanainen.blogspot.fi/2014_10_01_archive.html
Taitaa tulla vilu tavella massiivibetonitalossa. Tai ainakin energiaa menee tolkuttomasti.
200m2 lämmitän ja 8000Kw menee vuodessa. En nyt sitten tiedä onko se paljon... Ei mielestäni
Mikä on massiivibetonitalo, taitaa kaikissa kuitenkin olla eristystä melkoisesti.
Parinsadan neliön talossa eristeitä on nykymääräyksin helposti 200 m3. Se siitä massiivibetonitalosta.
Betoni ei eristä oikein yhtikäs mitään, ilmatiiveyttä sillä kyllä saadaan ja sekin on eduksi energian kulutukselle. Maalämmöllä voi lämpöä tietenkin puristaa betonin sisään edullisemmin, vaatii vain investointeja ja huoltokustannuksia eli rahaa.
Minun massiivibetonitalossa on eristettä koko talo
Köyhät tekee puutaloja.
Mistä noita muovivouhkaajia oikein riittää. Kämppä kuitenkin muovia Tupperware kipoista lähtien. Loppuun kulumaan ei tahdo saada millään.
Muovi on kevyttä , helppoa työstää, eikä siitä irtoa mitään pölyjä tai vaarallisia aineita. Eristää erinnomaisesti ja oikeaan paikkaan sijoitettuna estää rakenteen haitallisen kondenssin.
Pelkkä hokeminen ei riitä älykkäälle ihmiselle, muovi on huono, muovi on huono. Kirjoittakaa myös perusteluita.
Muovi ei homehdu, lahoa eikä mätäne ja se on edullista, niin rakentaa kuin hankkia. Muovit kehittyvät hurjaa vauhtia ja aina vain paremmiksi. Muovit ovat kierrätettäviä kohtuullisen helposti ja näin ympäristöystävällisiäkin.
Pahvit ja muut orgaaniset aineet ovat olleet herkkiä kosteudelle ja mekaaninenkin kestävyys heikohko. Kivitaloja muovisilla eristeillä on tehty vuosikymmeniä, ilman minkäänlaisia ongelmia, niin sisäilman kuin kestävyydenkään kanssa. Voidaan jo hyvin puhua pitkäaisestakin kestävyydestä.
Eristeet ovat nykypäivää, eivätkä ne ole mitenkään huonoja, oikeastaan ne ovat välttämättömiä.
Jäätyneitä Siporex taloja on tehty jo riittävästi, joista seinät pudonneet kymmenen sentin palasina pihamaalle.
Jep jep =). Ei taida muovitalot käydä kaupaksi kun pitää täällä vouhkota. Kyllä kivitalo ja varsinkin massiivikivitalo Siporexista on ihan omaa luokkaansa kaikilla ominaisuuksilla mitattuna. Ei pärjää muovitalot siinä kisassa.
Valuraudasta tehty autokin olisi vahvempi, mutta kyllä ne nykyisin vain tehdään muovista ja suurlujuusteräksestä.
Markkinoiden massiivisin putoaa kovaa vauhtia kilpailun tiimellyksessä, kevyt ja lämmin on muodissa.
Kolme sanaa... Yksiaineinen, massiivinen ja hengittävä. Niin teen kivitaloni.
Millainen on se yksiaineinen katto ja lattia, niitähän neliöinä talossa on eniten. Taitaa siinä yksiaineisessa olla vielä muutama ikkunakin, kyllä muoviakin tarvitaan runsaasti.
Retu Kivinen oli maailman ensimmäinen yksiaineisuuden kannattaja. Renkaatkin olivat autossa kiveä, nykyisin esim. Kumho laittaa renkaisiinsa paljon muovia, hirmuisen liukkaat, mutta kestävät kilometrejä paljon.
Jotkut EPS_muottiharkkovalmistajat toimittavat palosuojattua harkkoa ilman HBCD palonestoainetta. Ainakin neopro
Meillä on EPSiä ulkopuolella ja sielläkin rappauksen alla. Talo on todella tiivis, joten on erittäin vaikea ymmärtää miten mikään EPSin rakennematriisissa oleva aine tai yhdiste pääsisi hengitysilmaan.
Mikä on se kulkureitti, jolla EPSin kemikaalit siirtyvät hengitysilmaan? Tulipalo on ainoa minulle mieleen tuleva, ja tulipalossa on jo muitakin myrkyllisiä kemikaaleja ja ongelmia.
Palonsuojakemikaaleja käytetään mm. leikkikaluissa ja vaatteissa. Noissa käyttömuodoissa altistuminen on suora.
Katossa on PIR-eriste ja sekin alumiinin takana.
Mikään rakennusmateriaali ei ole töydellinen (muussa tapauksessa kaikki talot rakennettasiiin tismalleen samoista materiaaleista). Rakennusala on yksinkertaisten ihmisten business, jossa tuntee ja mustatuntuu leviää kuin kulovalkea. Itse luen rakennusalan tekstejä vain nauraakseni sille, että alan gurut eivät osaa edes yhdyssanoja.
Tästä seuraa kaksi asiaa:
1) Täydellisyyteen ei kannata edes pyrkiä.
2) Ns. "ammattilaisten" puheet kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Samaa mieltä, eritoten tuosta viimeisestä. Jokaisella raksa-alalla työskentelevällä on omat vankat ja vankkumattomat mielipiteensä kaikesta rakentamiseen liittyvästä, myös asioista jotka ovat kokonaan hänen osaamisalueensa ulkopuolella. Kaikkia ratkaisuja mainostetaan vaan "turvallisina" ja siinä sitten keskiverto amatööri yrittää luovia hakemalla erilaisilta neuvojilta sellaisia mullistavia hyviä neuvoja kuten "käytä vain ammattitaitoisia suunnittelijoita luotettavia ammattilaisia".
Yhdyssanoilla ei ole merkitystä rakentamisen laatuun, sen tekee suurimmalta osalta ihminen. Rakentamisessa opitaan paljolti myös kantapään kautta, ei niin kuin edellä kirjoitellut teoreetikko kirjoja pänttäämällä ulkoa, sen paremmin ymmärtämättä.
Antaisin toisenlaisen neuvon, monasti pitkään alalla ollut rakennusmestari voi aivan hyvin tietää omasta alastaan paljon enemmän kuin tekniikan tohtori, joka pitää muita yksinkertaisina. Kannattaa muistaa että äly on synnynnäistä, kouluttaa sitä voi huonohkosti.
Omakotirakentamissa vähemmän tarvitaan tosiaankin tohtoreita, käden taidot ja yleisosaaminen ohjeista riittää. Ammatti ylpeys olisi hyvä palauttaa ja ottaa jopa opiaineeksi rakentamisen vaatimattomimmissakin koulutuksissa.
Eps eristeissä käytettävät palonestoaineet ovat tutkitusti turvallisia ja ihmiselle vaarattomia. HBCD yhdiste on käytössä vielä sallitusti muutaman vuoden ja uudet aineetkin jo kehitetty. Tietääkseni Suomessakin uudet palonestoaineet ovat jo laajasti käytössä Eps eristeissäkin.
Rakennusala on yksinkertaisten miesten liiketoimintaa. Suomen kielessä yhdyssana on hyvä indikaattori. Ranskan kielessä vastaava mittari on subjunktiivi.
Teoria ja käytäntö eivät ole vastakohtia. Eilen tuli hitsattua ja maalattua. Muuraan ja rappaan keskitason ammattilaiseen verrattuna hyvin. LVIS asennukset ovat minulle suurta huvia. Joku soittaa viulua, joku rakentaa huvikseen.
Wikipediasta "Rakennusmestari (lyhenne rkm. tai rak.mest.[1]) on rakennusalan tutkinto ja ammattinimike. Se oli 1990-luvulle saakka opistotasoinen tutkinto, joka sijoittui vaativuudeltaan insinöörintutkinnon alapuolelle."
Ammattiylpeys on yhdyssana.
No ainakin tämä tohtori on rakentanut omakotitaloja.
Omakotitaloja on rakentanut mielestään moni muukin, eikä siihen tarvita kuten kerroit tekniikan tohtoria tai kauppatieteen maisteria. Lopputulos onkin sitten eri asia, kaikki eivät ole aina onnistuneet.
Rakennusmestari on työnjohdon koulutus, eikä sen tietäminen vaadi Wikipediaa. Jälkeeni on koulutettu ilman työkokemusta insinöörejä työmaa johtoon ja perseelleen meni ( ei yhdyssana ).
Väärillä koulutuksilla ei laatu ainakaan ole parantunut. Tervetuloa vaan tohtori laudoittamaan näitä kasitien siltoja niin nähdään mihin sinusta on ! Ettei vaan tulisi vilu ja taidonpuute, tietoahan sinulla onkin jo riittävästi.
Aivan suoraan sanottuna ole ylimielinen kyrpä, jollaiset saa puolestani passittaa kortistoon verorahoja tuhlaamasta. Siellä sinulla on sitten aikaa miettiä niitä yhdyssanoja. Maistereita ja tohtoreita täällä on ylläpidettäviksi jo liikaa, kuten insinöörejä autonkuljettajina entisessä Neuvostoliitossa.
Kiitän kutsusta.
Valitettavasti en rakennuskiireiltäni ehdi.
Rakennusmestareilla on aika erikoinen asenne minuun (ja verokorttiini). Sen ainoan kerran, kun RKM on ollut esimies, niin pomo ilmoitti irtisanutuessani seuraavaa: "niin kauan kuin minulla on töitä, on sinullakin".
Taitaa olla rakennusalalla paha työvoimapula, vai miten tämä pysyvä kutsu rakennusalalle on ymmärrettävissä?
Tohtori teit pahan virheen aloittaessasi mollaamaan rakennusalaa, vähättelemään sen koulutusta ja korostamalla ihmeellisiä kykyjäsi kaikkeen.
Jopa autonasentaja osaa korjata autoja paremmin, koulutusta se on kaikki koulutus, sekä kaikki ammatit tarpeellisia.
Ilman siivoojaa pysähtyy sinunkin edustamasi virasto, vaikka kuinka pätevä työssäsi olisitkin.
Turhia tohtoreita on mielestäni maailma täynnä ja varsinkin tuollaisia itsensä ylentäjiä. Raamatusta voit lukea miten tuollaisille käy, eikä ole yhdyssana.
Talon olen saannut minäkin aikaiseksi, tarvitsin siihen kuitenkin ammattilaistenkin apua.
Saattaa tulla autonasentajalle yllätyksenä, mutta väitteleminen ei millään tavalla sulje pois asennustaitoja. Se kertoo kyllä sitten siitä, että on kyky lukea ja tulkita tieteellisiä tekstejä.
Autojen korjaaminen on toki vain harrastus. Teen itse pieniä remontteja kuten jäähdyttimien vaihtoa, maalausta, jarruremontteja, sähköremppoja ja iskunvaimentimia olen vaihdellut. Harrastus on pienimuotista, joten en kommentoi sitä sen enempää. Rakentamiseen liittyvissä asennuksissa menestyn kyllä melkoisen hyvin.
Ja asiaan: EPSin palonestoaineet eivät ole ongelmallisia, mutta varsinainen ongelma liittyy tulipaloihin. Asuntopaloissa ikkunat saattavat lähteä karmeineen ja paljastaa pinnoitteen alla olevan EPSin. Se vuorostaan voi syttyä kovassa lämpötilassa estoaineista huolimatta.
Jos näin pääsee käymään, on lopputulos ns. nestepalo. Sen sammuttaminen on vaikeaa, kuten jokainen meistä vpklaisista osaa kertoa. (Juu ja väittely ei lainkaan haittaa palojen sammuttamista. Tosin olen vain kerran ollut tositilanteessa, muutoin vain harjoitellut. Tämä voi olla karvas pala autoasentajalle!)
Eps-eristeet eivät ole sisäilmalle myrkyllisiä, olet lukenut väärin. Palonestoaineiden on luontoon joutuessaan väitetty vaikuttavan lisääntyvyyteen.
Eps-eristeet kuuluvat sisäilman päästöluokkaan M 1 ja ovat varmasti yksi maailman tutkituimmista tuotteista, sekä myös käytetyimmistä.
Seinästä pinnoitteiden alta ei sisäilmaan voi maalaisjärjelläkin ajateltuna tulla sen enempää päästöjä, kuin betonilattiankaan alta.
Kivivilla taas homehtuu seinän sisälläkin, kun sinne kertyy pölyä tuuletettaessa rakennetta. Kivitalojen elementit ovat kivivillarakenteisina lähes kaikki homeessa, löydetty jo päiväkodeissa ja kouluissa, jotka tehty villa elementeillä.
Valveutuneet Eps-valmistajat ovat kyllä vaihtaneet palonestoaineetkin, entä selluvillan tekijät ?
Eps-eristeitä voi huoletta käyttää rakennuksissa, ne ovat toimineet esimerkillisesti, eivätkä edes homehdu tai levitä kuituja hengitykseen.
Uusi ei-hbcd palonestoaine maksaa 5% enemmän, joten ei se rahasta oo kii.
Entäs nämä homeenestoaineet Boracolit sun muut selluvilloissa ? Orgaaninen homehtuu, lahoaa ja mätänee, tee talosi betonista, kestää isältä pojalle.
Taitaa olla nuo monien ihannoimat selluvillat melkoisesti myrkytettyä.
Perätöntä. Ei moisia aineita ole.