Sokeutuminen

Ekana tulis mieleen ns. AIVOPERÄISET toimintahäiriöt eli pidähän huoli, että sinut tutkitaan erittäin huolella ja tilannetta seurataan!

Sinun tapauksesi on jo itsessään aika epätavallinen ja siksi askarruttaa heti myös silmälääkäriäkin...
Oliko kyseessä molemman silmän yhtäaikainen sokeutuminen? Mikäli näin on, eivät kyseeseen tule silmäperäiset sairaudet (jotka yleensä vaikuttavat vain yhteen silmään kerrallaan, etenkin näin akuutisti). Näinpä tulevat kyseeseen vasta sairaudet/muutokset jotka vaikuttavat näköhermojen risteytymiskohtaan tai taaemmaksi pääkopassa (eli näköhermojen risteys, näköradat sekä aivojen näkökeskus takana aivoissa).
Syynä voi olla esim. aneurysma (aivovaltimon pullistuma, usein synnynnäinen, joka puhkeaa ja aiheuttaa verenvuodon joka painaa hermoja/aivoja) tai kasvain (äkillinen verenvuoto kasvaimeen). Nämä on sinun tapauksessasi varmastikin kuvauksissa poissuljettu, toiseksi näiden aiheuttamat muutokset eivät palautuisi 5 tunnin sisällä kuten sinulla.
Tavallista "pahempi" migreenikohtaus voisi myös selittää sinunlaisesi tapauksen - oliko pääkipua ennen tai jälkeen tai sokeutumisen aikana? Onko sinulla muuten migreeniä?

Myös ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö sopisi selitykseksi. Tai verenpaineen tai veren happiosapaineen lasku voisi tällaista aiheuttaa (tosin tuolloin usein myös menisi tajuttomaksi).

Temporaaliarteriitti (eli valtimoiden tulehdustauti) voi aiheuttaa molemman(kin) silmän sokeutumisen päivän-parin sisällä. Tuolloin näkö ei juuri koskaan enää palaa ennalleen, joten tämäkään ei tapaustasi selitä.

Psyykkiset syyt voivat myös johtaa "sokeutumiseen". Tällöin ihminen ei ole sokea siinä mielessä, että silmät, näköhermot, näköradat tai aivojen näkökeskus ei toimisi (tällöinhän syy ei siis olisi psyykkinen), vaan näetty "unohdetaan" tietoisuudesta samoin kuin esim. jatkuvan musiikin voi "unohtaa" eli sitä ei tiedosta, mutta huomaa heti, kun joku sammuttaa musiikin. Tällaista voi esiintyä stressitilanteissa, esim. tyypillinen (joskin harvinainen) ilmiö on koululainen, joka ei syystä tai toisesta pärjää koulussa ja kokee siitä stressiä ja tietämättään hoitaa ongelman siten, että "näkee huonosti" - näin saadaan syy huonosti pärjäämiselle ja kukaan ei voi syyllistää henkilöä, joka esim. ei osaa lukea huonon näkönsä vuoksi. Usein kun ulkoinen stressi hellittää, palaa näkökin ihmeen kaupalla taas normaaliksi.

Vieläpä löytyy ns. simulantteja, jotka tahallaan (tietoisesti) teeskentelevät näkevänsä huonosti, esim. onnettomuuden jälkeen voi saada vakuutusyhtiöltä suuret korvaukset, mikäli näkö alenee riittävän huonoksi. Nämäkin tapaukset ovat hankalia tutkittavia, jos potilas on huolella tutustunut mahdollisiin tutkimuksiin ja osaa niissä vakuuttavasti näytellä heikkonäköistä... Tämä ei tietenkään sinun tapauksessasi tule kyseeseen, mutta kuuluu psyykkisten "sokeutumisten" listalle.

Valoherkkyytesi tuskin vaikuttaa millään lailla mainitsemiisi oireisiin, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan, se on normaalia.

Oireille, vaikka niihin olisi selvä syy olemassa, ei aina löydy selitystä. Esim. aivoverenkiertohäiriö voi olla ohimenevä, jolloin tutkimuksissa ei välttämättä löydy yhtään mitään poikkeavaa. Ja mitä paremmin tutkitaan ja mitä vähemmän poikkeavaa löytyy, sen parempi sinulle (vaikkakaan ei välttämättä psyykkisesti, kun jää kalvamaan epävarmuus siitä, mikä oireet aiheutti).

Itse kyllä (arvuuttelemalla) kallistuisin hakemaan orgaanista (siis ei psyykkistä) syytä eli verenkiertohäiriötä, migreeniä jne. ennemmin kuin psyykkistä syytä oireisiisi siksi, että oireet kestivät sen verran lyhyen ajan. Psyykkiset ongelmat kun yleensä eivät näin nopeasti parane. Toki mikäli sinulla on ollut tuolloin kovasti stressiä (työsurut, lemmensurut, kuolemia jne) tuona aikana, voisi sitä myös päätyä psyykkiselle puolelle, mutta tuolloinkin kyllä pitäisin tätä aika kaukaa haettuna selityksenä.