Kokemuksia Rottweilereista haluaisin. Suunnitelmissa olisi laittaa meille kyseisen rodun edustaja mahdollisesti (yksi vaihtoehto), mutta tästä meillä on kaikkein vähiten tietoa ns. alan ammattilaisilta eli kyseisen rodun edustajien omistajilta.
Mitkä ovat niitä arkipäivän hyviä ja huonoja puolia, millainen on suhtautuminen uusiin asioihin, vieraisiin, lapsiin, toisiin eläimiin ym.
Ja ennen kaikkea, mikä Rotikassa on parasta ja mikä huonointa! =)
Pilkettä silmäkulmaan, ja naputelkaa jotakin vastaukseksi niin tästäkin saataisiin sitä ensikäden tietoa mahdollisimman monelta.
Mitkä ovat niitä arkipäivän hyviä ja huonoja puolia, millainen on suhtautuminen uusiin asioihin, vieraisiin, lapsiin, toisiin eläimiin ym.
Ja ennen kaikkea, mikä Rotikassa on parasta ja mikä huonointa! =)
Pilkettä silmäkulmaan, ja naputelkaa jotakin vastaukseksi niin tästäkin saataisiin sitä ensikäden tietoa mahdollisimman monelta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ehdottomasto parasta on se lämpöinen pehmeys kun kapuaa syliin silitettäväksi.. huonoa tietysti koko kun tulee syliin.. päivääkään en vaihtaisi pois enkä yhtään yötä jolloin löydän itseni nukkumasta lattialta koiran viedessä koko sängyn..
Maailman ihanin koirarot..
Sopeutuu erityisin hyvin lapsiin, poikkeuksia lukuun ottamatta :)
sopeutuu myös hyvin uuteen ympäristöön yms...
Todella hellä, lämmin, iso sydämenvaltaaja..
Tosin tarvii hirveen paljo aikaa, huomiota ja ulkoilua sekä hellyyttä..
Kannattaa valita huolella paikka mistä ottaa sen, koska yksityiset voi sanoa että koira on täysin terve eikä sitä sitten kuitenkaan ole.. Joten suosittelisin ottamaan kennellistä.. Sitäpaitsi kennellistä annetaan yleensä kaikkea tietoa kyseisestä rodusta mitä vaan keksii kysyä..
Onnea ja menestystä koiran hankinnalle. Toivottavasti löydätte hyvän koiran!
ja hyvät myöhäiset uudet vuodet!
Rotikat voivat olla aika "kovapäisiä" kasvatettavia (ainakin urokset) poikkeuksia voi toki olla, mutta en suosittelisi koiraa kotiin jossa ei ole kokemusta koirista!! Rottiksen suhtautumin toisiin eläimiin riippuu sen kokemuksista tiettyä eläinlajiakohtaan! Oma rotikkani vihaa kissoja ylikaiken mutta on toisten koirien ja hevosten ystävä!!
Parasta rodussa on sen kunnioitus ja luottamus omaa omistajaa kohtaan!! Oma koirani rakastaa yli kaiken metsälenkkejä joissa se saa juosta vapaasti niinkuin haluaa!! Parasta koirassani on sen suloinen ja iloinen katse kun tulen kotiin ja tietysti kun se nukkuu sylissä!! Selviä huonoja puolia ei koirassani ole. Oma koirani suhtautuu lapsiin paremmin kuin joihinkin aikuisiin, jotka pelkäävät ja katsovat sitä silmiin!! toivottavasti tästä oli apua!!
meillä on ollut kotona 3 rottista ja kaikki ovat olleet ihania ja lapsirakkaita. todella luotettvia ja ihania otuksia! meiän koirat vaan ei ole pitäneet toisista koirista.. mutta ihmisistä ja lapsista kyllä! joten suosittelen Rottweilerin ottamista!! saat uskollisen ja ihmisrakkaan nallekarhun moneksi vuodeksi!!
Minusta Rotikka on ihan hyvä ja kiva koira-rotu harrastavalle ja aktiiviselle perheelle!!
Itselläni ei ole ollut, eikä varmaankaan tulekkaan olemaan sen rotuista(harrastan metsästystä) mutta kokemukseni työskentelystä eräässä rotua kasvattavassa kennelissä saatua.
Tottuvat melko hyvin uusiinkin ihmisiin, ja ovat hyvä luontoisia, vaikka usein vaikuttaisivat agressiivisilta.
Totta on että urosten kanssa saattaa joutua vaikeuksiin jollei ole riittävästi määrätietoisuutta kouluttaessa! Mutta kuitenkin uroksetkin ovat erittäin lempeitä ja ystävällisiä jos on huolehdittu asiallisesta koulutuksesta.
Ja kun on jotain koralle opettanut, niin voi olla varma että tottelee käskyä epäröimättä!
Ainakin minun kokemusteni mukaan oppii vieraisiin koiriinkin melko hyvin. Ja myös muihin eläimiin kunhan tottuu.
Lapsiinkin tottuu hyvin varsinkin jos jo pentuna saa olla lasten kanssa.
Siis suosittelen rotua, vaikken itse omista!
Meillä on lähes 7-vuotias rotikkauros, ja on kyllä todella ihana koira. Itse olen tuntenut sen vasta neljä ja puoli vuotta ja hyvin se on minut hyväksynyt perheeseemme (se on siis mieheni koira).
Rex on hyvin hellyydenkipeä ja rauhallinen koira, johtuu jo iästäkin. Se tulee hyvin toisten koirien ja ihmisten kanssa toimeen, kissoja ja poroja se vihaa. Kuitenkin se on hyvin dominoiva toisia uroksia kohtaan, jota monet rotikat yleensä ovat. Eli siihen kannattaa varautua. Meidän koira ei alistu toisille koirille, en ainakaan ole vielä tavannut kuin yhden ja sekin oli mieheni entinen koira, hirvikoiranarttu. Vieraat ihmiset se päästää hyvin sisälle, ja suhtautuu niihin todella hyvin, mutta jos olemme nukkumassa tai poissa kotoa, niin en suosittelisi sisälle menemään. Jos se sisälle päästäisikin, niin sitten ei ainakaan ulos.
Rex on hyvin itsevarma koira ja on ollut sitä jo pennusta asti. Siitä olisi tullut melko varma "pommi" väärissä käsissä, eli sellaisissa, joka olisi päästänyt sen pomottamaan.
Rotikka on sellainen koulutettava että kertaakaan ei saa antaa periksi. Rotikka voi myös yrittää yletä arvojärjestyksessä kaikilla pienillä asioilla: ruokakupilla (saako siihen omistaja koskea tai saako ylipäätään kulkea ohi), sohvalla (tullaanko alas silloin kun omistaja sitä haluaa), päättämällä milloin häntä rapsutetaan ja milloin ei jne. Kaikkiin tällaisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Koulutuksessa ei kannata myöskään käyttää tarpeetonta kuritusta ja huutoa, koska ne kehittyvät myöhemmin ongelmaksi.
Arkielämässä rotikka on todella hyvä ja turvallinen, kunnioitusta herättävä kumppani. En uskaltaisi minäkään kulkea yksin kaupungin laidoilla iltaisin jos Rex ei olisi mukana.
Lapsista vielä sen verran, että yleensä lapsiperheiden rotikat ovat todella suojelevaisia perheen pienimmistä. Olen kuullut jutun, jossa yksi rotikka oli kantanut perheen pienimmän pois tieltä, kun se oli sinne juossut ja tuonut takaisin pihalle.
Jos sinusta tuntuu, että olet itse tarpeeksi määrätietoinen ja vahvahermoinen, niin ota vaan, jos hiukkaakaan epäröit, niin jätä väliin. Ei ole kiva huomata myöhemmin omistavansa koiran, joka päättää mitä sinä saat tehdä.
en lukenut kaikkia saamiasi vastauksia. joku saattoi sanoakin että ei kannattaisi ottaa rotikkaa ekaksi koiraksi, mistä olen täysin eri mieltä.
koiran kanssa pärjää vallan mainiosti kun saa suhteen kuntoon sen kanssa. luottamusta puolin ja toisin.
sen näkee jo pentuna millainen koira on.
itselläni on vuoden vanha narttu, minun ja poikaystäväni ensimmäinen koira. meillä ei ole ollut mitään ongelmia.
mielelläni kerron lisää vaikka mailissa, kasvattajista ym.