Äidin stressistä..en tiiä minne muuallekkaa avautuisin

Eli kirjoitan tämän tänne, koska tuntuu että en mä voi tästä isälle sanoa tai puhua, enkä pysty kunnolla avautumaan parhaalle ystävällenikään, koska hän sanoi viimeksikin vain jotain että 'höh,ehkä se tilanne muuttuu'. Ei muutu.
Mun mutsi käy töissä, se on vanhustenkodilla töissä ja se polkee PYÖRÄLLÄ joka päivä töihin 7km talvella ja kesällä. Tai ei joka päivä, sillä on myös samaan aikaan se lähihoitaja koulutus jns, joten se käy siellä sen ystävän vaa aina samaan aikaan koulutuspäivillä. Se on jo näistä tosi stressaantunu. Sit nyt mun mutsi on ihan seonnu, tai no ei seonnu seonnu mut silleen kumminki ja se johtuu siitä, että kun se ei pitänyt kesällä sitä 5 vkn lomaa ku sen työpaikka lupas sen lomat nyt lokakuulle,mut se ei saa niitä lomia koska sillä on koulutuspäivät jns, se saa sen lomat pätkittäin.(vapaa päivä siellä täällä,ei useeta päivää putkeen). Mutsi romahti ku se sai kuulla tän puhelimessa eilen. Se oli suunnitellu et ku sil on lomat nii me tehtäs suursiivous ym vietettäs joku yhteinen ilta ym .. mut ku se sai kuulla et se ei saa niit lomia se lopetti sen puhelun ja rupes itkemään. Se itki ja työns mut pois ku menin halaa sitä. Se itki koko illan ja korkkas pullon jos toisenkin.. mutsi on oikeesti ollu tosi stressaantunut aiemminkin ja se on puhunu et sitä vit*uttaa sen eläminen kun se on vaan työtä ja koulua. Rahat mitkä tulee ne menee laskuihin ja ruoan hankkimiseen ja se kun mutsi sanoo että ei jaksa elää,tuntuu hirveen pahalle. Kotona se olen minä joka siivoaa koulun jälkeen, teen sen täysin vapaaehtoisesti koska tiiän että mutsi ei pysty ku sillä on työ/koulu. Ja faija.. no siitä ei tartte puhuu. Mua ahistaa nykysin nähä äiti ku mä en osaa olla enää sen lähellä, vaikka mä kerron sille kuulumisia koulupäivän menot ym kaiken hauskan mitä tapahtunu jne.. mutsi hymyilee ja naureskelee,mut siit näkyy silti et se on väsyny. Tää tilanne ahistaa ja pelottaa mua. Mä itken iltasin kun mä oon miettiny jo et millasta mun elämä ois jos äitii ei ois. Vaik mä oon 15 mä voin sanoo et äiti on jokaiselle ihan helvetin tärkee asia. Se tuntuu pahalle oikeesti ku näkee et oma ÄITI on väsyny,stressaantuneena tiuskii asioista ja ei oo enää 'äiti' vaikka se onki äiti. Mä en vittu tiiä mitä mun pitäs tehä.. Ja mua pelottaa, et joku päivä joku soittaa tai ym vastaavaa kertoo mulle osanotot, ku mutsi on saanut tarpeekseen eikä oo jaksanu enää tätä. Tää ei ehkä kuulosta kovin kummoselta, mutta oikeesti se on näin nuoresta aika iso juttu.. ainaki mulle ja mä en häpeile näin teininä sanoa että ÄITI ON TÄRKEE, koska se on. Mua ei hävetä se, päin vastoin mä oon ylpee mun äidistä ja mä toivon,että kaikki muutkin on.