Suomalaiset sotakirjat/kirjailija

Esa Anttala, oikealta nimeltään Usko Lempiäinen. On kirjoitanut todenmukaisia juttuja ja myös vakoilusta.

Tikkanen
Lehväslaihon kirjat on hyviä.

Niilo Lautaamus

Mäkelän kirjat ym.

Kirjastossa on paljon, joten sieltä voi katsella muitenkin kirjoittajien kirjoja

Mulla on noita kaikkia kirjailijoita sivuillani myynnissä linkin suomi 1917-1944 alla. http://kotisivu.dnainternet.net/juhmiett/
Lauttamus on hyvä ja Palolampi

-----

Kannattaa ehdottomasti tutustua:
kuumin sotakirjallisuuden uutuus Mikael Juntusen kirjoittama Paukan pommi. Ehdottoman hyvä lukunautinto! uudenlainen näkökulma sodan julmuuksiin...

nykysotakirjailijaa: Jääskeläinen, Seppo; Otava, mm:
Sankarin sota, 2002; Punainen Hanko, 2003; Sodan vanki, 2001. Ovat hyvinkirjotettuja teoksia.

Remeksen kirjoissa ainaki on vannattu ranskan tiedustelupalvelun nimeen

No Talvisodasta kehoittaisin lukemaan ainakin Eino Hosian(kaatui Jatkosodassa) Tuliholvin alla.Vaikuttava kuvaus Taipaleenjoen ja Vuoksen taisteluista tavallisen sotilaan kokemana.
Toinen ehdottomasti suositeltava on Wolf H.Halstin Talvisodan päiväkirja.Kuvaa Summan taisteluja divisioonan huoltopäällikön paikalta koettuina.

Onni Palasteella on monta hyvää sotakirjaa:

- Rukajärven sissit
- Minä, desantti
- Sissi rajan takaa
- Suomussalmen sankarit
- Viimeiseen sissiin
- Korpisodan sankarit
- Kaukopartio

Kirjailija Palaste soti itse sissinä sekä talvi- että jatkosodan.

Taisto Huuskonen.

Antti Tuurin koostama Rukajärvi trilogia on suosikkini. Hieman myöhässä vastaus kun alkup. viesti jo yli 10 vuotta vanha...

Tuolla arvosteluja!
https://legendarywarbooks.blogspot.fi/

Kalle Päätalon kirja Ahdistettu maa ja siitä neljä viisi teosta eteenpäin kertovat kirjailijan sotareissun suhteellisen perusteellisesti. Mukana on myös kotirintaman elämää. Aiemmin kirjoitettu Nälkämäki käsittelee vaihetta jossa Päätalo on vankileirin talousaliupseerina.
Monien mielestä saattaa olla raskasta tekstiä mutta fiilikseen pääsee parhaiten kun lukee koko Iijoki-sarjan.

Oma kirjani https://www.adlibris.com/fi/e-kirja/sininen-divisioona-valkoinen-kuolema-9789528002178
ei ainakaan ole kallis:)

Niilo Lauttamus.
Asiantuntevaa, nasakkaa tekstiä.

Olen lukenut melkoisen määrän sotakirjoja. Enimmäkseen Suomen sodista, mutta joitain myös ulkomaiden sodista. Suomalaiset sotakirjat ovat aika avuttomia, useimmat on tehty hätäisesti huitaisten. Erityisesti sota-aikoina tehdyt kirjat on kirjoitettu suurella "paatoksella" ja heikolla kieliopilla.
Jotkut kirjat on ikäänkuin jatkettu joillain erillisillä pätkillä. Se tuntuu keinotekoiselta ja tökeröltä.
Tikkanen, Lehväslaiho, Lauttamus, Tuuri, Jääskeläinen, Pietola jne.
Saattaahan sotakirjojen kirjoittamisen ajankohta tehdä sen vaikutelman, ettei kirjat enää tämän päivän ihmistä oikein vakuuta.
Erityisesti kirjat tiedustelumatkoista vihollisen selustaan vaikuttava usein suorastaan lapsellisilta.

Sodan aikana tiedustelu-upseerina työskennellyt Jukka L. Mäkelä (1917-1977) kirjoitti hyviä sotakirjoja.

Nyt luen Kannas salamoi - sotaromaania, missä ei ole muuta vikaa, kuin se, kuinka ihannoiden ja suorastaan jumaloiden kirjoittaja suhtautuu kenraaliluutnantti K.L Oeschiin.

Kirjaa voidaan pitääkin kampanjana täyden kenraalin arvon saamiseksi Oeschille. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaikka itse Oesch meni vielä vanhoilla päivillään silloisen puolustusvoimien komentajan kenraali Lauri Sutelan puheille.

Sutela on muistellut, kuinka häntä säälitti arvostettu kenraali, joka lähes viimeisillä voimillaan lähtee kyselemään kunniansa perään...

Itse Sutelahan toimi jatkosodassa pioneeriluutnanttina ja komppanianpäällikkönä Oeschin komentamassa IV armeijakunnassa.

Nyt menee jo hieman aiheen vierestä, mutta lisään vielä pari merkittävää yksityiskohtaa ko. herroihin liittyen.

Paitsi kenraaliluutnantti K.L Oeschin, kehui kirjailija Mäkelä myös eversti V.K Nihtilän maasta taivaisiin.

Sen sijaan kirjailija arvosteli ankarasti silloista kenraalimajuri T Laatikaista, joka komennettiin muutamaksi päiväksi Oeschin sijaiseksi hänen saatuaan voimakkaan influenssan ja jouduttua sairaalahoitoon.

Kuitenkin myöhempinä vuosina kävi niin, että Oesch ja Nihtilä jäivät samoihin upseerinarvoihinsa, mutta Laatikainen sai vielä kaksi ylennystä kohoten peräti jalkaväenkenraaliksi.

Lehväslaihon kirjoissa astutaan/ tai työnnetään käsi paskaan joka luvussa ainakin kerran
En suosittele !!!!

Esa Siren on loistava sotakirjailija.

Korkkarit on luettu. Pa-pa-pa....Arch , himmel.

Tunnen vähän huonosti sotakirjoja, mutta osaisiko joku neuvoa lentosodasta kertovia kirjoja? Aihe kiinnostaa...

En lue sotaa. Se tulee luokse lukemattakin.

Muistakaa nyt kertakaikkiaan että osa on myyntituotteita , osassa on pelkkää keksittyä tarinaa osassa voi olla totta jokunen kohta tai vain keksittyjä ihmisiä tai kopioitu ehkä osa voi olla todenperäistä. Kirjailijoille elinkeino . On keksittyjä nimiä sama kuin elokuvissa ettei mikään ole totta niissä.

Pentti Haanpään Korpisotaa on jotenkin aiheettomasti unohdettu klassikko.
Haanpää oli talvisodassa varsin kusisissa paikoissa.
Itse asun nykyään muutaman km päässä siitä rajasta, josta Haanpää sanoo Korpisodan viimeisessä lauseessa laittamattoman osuvasti: ”Se on miekalla piirretty halki elävän maan.”