80-luvun lopulta ohjelmistoalalle tuli olio-ohjelmointi vallitsevaksi paradigmaksi. Entiset proseduaariseen ohjelmointiin tottuneet ohjelmoijat joutuivat omaksumaan tämän uuden tavan ohjelmoida. Vanhoilla opeilla ei ollut enää käyttöä ja moni joutuikin jättämään ohjelmistoa-alan.
Nyt 20 vuoden kuluttua olemme samassa pisteessä. Ohjelmoijat ovat oppineet olio-ohjelmoinnin hyvin ja kokemusta tästä on kertynyt roppakaupalla. Ohjemointikielten kehittäjät ovat kuitenkin siirtymässä uuteen paradigmaan, funktionaaliseen ohjelmointiin. Oliokielet kuten Java muutetaan funktionaalisiksi kieliksi Lambda-ominaisuuksilla.
Vuosikymmenten olio-ohjelmointikokemuksen osaavat ohjelmoijat eivät ole enää ajan tasalla jos eivät omaksu tätä uutta paradigmaa. Moni tippuukin kelkasta ja korvataan nuoremmilla tulokkailla jotka ovat uuden paradigman oppineet.
Nyt 20 vuoden kuluttua olemme samassa pisteessä. Ohjelmoijat ovat oppineet olio-ohjelmoinnin hyvin ja kokemusta tästä on kertynyt roppakaupalla. Ohjemointikielten kehittäjät ovat kuitenkin siirtymässä uuteen paradigmaan, funktionaaliseen ohjelmointiin. Oliokielet kuten Java muutetaan funktionaalisiksi kieliksi Lambda-ominaisuuksilla.
Vuosikymmenten olio-ohjelmointikokemuksen osaavat ohjelmoijat eivät ole enää ajan tasalla jos eivät omaksu tätä uutta paradigmaa. Moni tippuukin kelkasta ja korvataan nuoremmilla tulokkailla jotka ovat uuden paradigman oppineet.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ajan tasalla, mut kukaan muu ei voi sitä oppia. Vai?
Periaatteessa tuossa ei ole mitään niin ihmeellistä, mitä kuka vaan ei opettelisi kahdessa päivässä.
Samalla lailla vielä 90-luvulla proseduaarisen opin mukaan töitä tehneet koettivat soveltaa proseduaarista oppia myös oliomaailmassa kun eivät olleet OOPin kosepteja sisäistäneet.
Kunnolla OOPin sisäistivät sitten vasta nuoremmat ohjelmoijat ja heitä on työelämässäkin suosittu.
En näe mitään syytä miksi tässäkin paradigman muutoksessa ei kävisi samalla lailla. Vanha koira ei uusia temppuja opi.
...sinä olit ainoa joka oppi silloinkin kunnolla OOP:n. Olit nuori sillonkin?
Sulla on paradigma niin syvällä haitarissa, että oikein pahaa tekee.
tottakai. 80-luvun puukengät siirrettiin kortistoon nuorten OOP taitoisten tieltä - ja samalla palkat eli kulut puolittuivat. Ja nyt nuo OOP-taitoiset puukengät siirretään kortistoon ja taas palkat puolittuu.
Luuletteko te tosiaan että siirtymisessä funktionaalisiin kieliin olisi jokin tekninen peruste. No ei ole, bisnesperusteet siellä taustalla on.
eli se kaveri joka mottasi nörttiä välitunnilla on tämän kaiken takana. Se pani sitä sun muijaaski ensin ja sulle jäi vain jämät.
Näin se maailma katsos pyörii, rakas nörttini
Tollasta ei koskaan oikeasti tapahtunut.
Ketjun aloittaja on 2. vuoden opiskelija, joka on juuri oppinut uuden asian.
Kuuluu sarjaan "kun sinulla on vasara, koko maailma näyttää naulalta"
Funktionaalisilla kielillä on oikeasti etunsa. Esim. Scalalla voin tehdä helposti webbisivuja, joissa yhtä sivua koostaa monta säiettä samaan aikaan. Tätä en ainakaan Javalla ja J2EE:llä osaisi tehdä.
hei oikeesti. eihän nyt kukaan enää kodaa websivuja kun paljon parempia, nopeampia ja standardienmukaisempiakin tapoja on.
sulla lienee scalan kanssa myös owaspit hallussa?
Onneksi tuli aikoinaan suoritettua funktionaalianalyysin ykkös- ja kakkoskurssit erinomaisin arvosanoin, joten ei hätää.
Jaa mutta se onkin taas tätä.. pyörän uudelleen keksimistä ;) Annetaan asioille vähän eri nimet ja korostetaan hiukan eri puolia asioista, niin johan taas näyttää homma hullulta vanhoilla silmillä ja uudet pääsee taas lähemmäksi eturintamaa.. napu napu
Ainakin Teknillisessä korkeakoulussa jo aikanaan 1990-luvun alkupuolella opetettiin tietotekniikan opiskelijoille ensimmäisenä ohjelmointikielienä funktionaalisen paradigman mukaista ohjelmointikieltä laajalla peruskurssilla. Tämä "uusi" paradigma on nähdäkseni kuulunut perusosaamiseen jo 20 vuotta sitten.
Totta, mutta välissö tehtiin tosin ja nyt vanha keksittiin uudelleen. menee sellainen 15-20v niin joku hehkuttaa että OOP on se tulevaisuuden juttu ja puukenkä-Lambdat voi siivota kortistoon ja eläkkeelle reliikkeinä.
Muoti katsos tässäkin seuraa aikaansa