Galluppi

Pyysinkö perusteluja? Taas sanot uskovasi useimpien lukijoiden hyväksyvän sun totuuden. Anna ihmiset ite kertoo sen.

KYLLÄ tai EI

Sinun JC totuus ei ole oikea totuus vaan aivopesun tulos..ala käyttää omia aivojasi ja näe todellisuus.

"Totuus ei ole kysymys, joka tulee alistaa äänestykselle. Se ei ole mielipideasia."

Harvinaista olla samaa mieltä ketkun kreationistin kanssa. Varsinkaan matemaattisesti käsiteltävissä olevaa väitettä tai kysymystä kysymystä ei ratkaista typerille KYLLÄ/EI-gallupeilla. Matemaattiset väitteet todistetaan matemaattisesti. JChän ei ole esittänyt ensimmäistäkään matemaattista todistusta väitteilleen, eikä tietenkään voikkaan, koska on tehnyt matematiikan vastaisia väitteitä.

"Omasta puolestani toivon, että koko tämä kysymys jo jätettäisiiin."

Ymmärrettävästi olet innokas jättämään koko aihepiirin, koska harvinaisen selvällä tavalla toit esille sen kuinka narsistinen kreationisti on valmis kieroilemaan ja jopa valehtelemaan jumalansa nimeen välttyäkseen tunnustamasta olleensa väärässä

"Se enintään sivuaa palstan aihepiiriä ja siitä on taatusti jo riittävästi keskusteltu."

Taatusti on riittävästi keskusteltu, mutta lähinnä evojen toimesta. Sinähän JC et oo keskustellut. Älyllisesti rehelliseen keskusteluun kun ei kuulu kieroilu kuten keskusteluiden lavastaminen multinikkeilyllä, lainauslouhinta tai vääristely, joihin kaikkiin JC on todistettavasti syyllistynyt.

"Olen itse täysin tyytyväinen keskustelun lopputulemaan."

Lopputulemahan oli selvä jo alusta lähtien. JC meni tekemään ymmärtämättömyyttään väärän väitteen koskien Enqvistin esimerkkiä eikä missään vaiheessa voinut myöntää suoraan ja rehdisti olleensa väärässä.

Olet siis JC tyytyväinen esittämääsi käsittämättömään määrään kieroiluja? Hämmentävää, mutta epärehellisyyteenhän ja valehteluun kreationisti perustuukin.

"Totuus on tullut ilmi riittävän selvänä ja uskon useimpien lukijoiden sen hyväksyvän sellaisena kuin se on."

Palstalla taitaa olla ainoastaan kaksi tolloa, jotka eivät ole hyväksyneet matemaattista totuutta: *JC ja kvasi2

"Omasta puolestani toivon, että koko tämä kysymys jo jätettäisiiin."

Se olisi jätetty jo 300 viestiä sitten, jos sinussa olisi miestä myöntämään olleesi väärässä. Olet itse palannut tähän lukuisia kertoja. Nämä lukemattomat viestit ovat osoittaneet, että pyhin uskonkappale kaikista sinulle on oma erehtymättömyytesi.

Minä myös (tiedän, ettei JC* puhu totta).

JC* EI ole oikeassa väitteissään E:n esimerkistä.

Emmehän tässä matemaattisesn lauseen totuusarvosta äänestä, vaan siitä ovatko *JC:n selitykset vakuuttaneet meidät hänen oikeassa olostaan.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Emmehän tässä matemaattisesn lauseen totuusarvosta äänestä, vaan siitä ovatko *JC:n selitykset vakuuttaneet meidät hänen oikeassa olostaan.

"Emmehän tässä matemaattisesn lauseen totuusarvosta äänestä, vaan siitä ovatko *JC:n selitykset vakuuttaneet meidät hänen oikeassa olostaan."

Tulkitsen kylläkin avauksen kysymyksen toisella tavalla, mutta tuohon esittämääsi tulkintaan vastaukseni on tietenkin: EI

Pahoittelen kylläkin, että kutsuin avaaja tolloksi täysin syyttä vaikka hän teki avauksen vilpittömästi. Erehdyin ensin luulemaan avaaja JCksi. Siinä suhteessa olin typerys ja pyydän anteeksi henkilöltä nimimerkin 'voi viddu' takana.

"No niin, vain yksi puoltava ääni ja sekin kvasilta, joka on alusta alkaen ymmärtänyt totuuden. "

Niin. Kvasi on "ymmärtänyt" sun "totuutesi" multinikki. Hih hih. Minkäs kvasi yksinkertaisuudelleen voi.

"Eli sen, mikä tapahtuma E:n kolikonheitossa toteutui ja millä todennäköisyydellä."

Ja kertaatko vielä meille kaikille mikä on täsmälleen sun mielipiteesi. Kun E:n satunnaiskoe suoritetaan ja yksi tulosvaihtoehtoina olevista kolikkojonoista, niin mikä tapahtuma toteutuu ja millä todennäköisyydellä. Kerro myös lisäksi, että onko se ainoa tapahtuma mikä toteutuu.

Luulitko multinikki, että kieroutesi ei tule tuostakin lauseesta ilmi?

"Myös kantaa ottava nimimerkki "jääköön tähän" kertoo olevansa totuuden puolella. Toivottavasti hän ymmärtää, mikä on totuus. Mutta mikseipä ymmärtäisi."

Nimimerkki "jääköön tähän" voi olla hyvinkin sun ja kvasin kanssa väärässä. Eihän kvasikaan ymmärrä.

"Muutamaan evoon olen pettynyt. Ehkäpä olen vaatinut heiltä liian paljon, en niinkään älyllisesti vaan psykologisesti. Totuus on heille ilmeisen epämiellyttävä."

En jaksa uskoa, että matemaattinen totuus siitä, että E:n todennäköisyyttä koskeva väittämä on matemaattisesti oikein olis kenellekkään evolle millään tavalla epämiellyttävä.

"Moni evo ei ole tähän Gallupiin osallistunut. Huomaan kyllä ketkä ja enköhän myös arvaa miksi."

Minäkin arvaan. Heitä ei yksinkertasesti jaksa kiinnostaa sun järjetön satojen kommenttien mittainen kieroilu yksinkertasta matemaattista tosiasiaa vastaan.

"Kunnioitan heidän valintaansa, kuten myös niiden kreationistien, jotka eivät ole kantaansa ilmoittaneet."

Ilmeisesti osa kreationisteista on sentään matematiikan suhteen rehellisiä toisin kuin sinä. Sinäkin puolustat väärää väitettäs käsittämättömällä määrällä kieroiluja ainoastaan narsistisen egosi vuoksi. Et siksi, että uskot todellisuudessa olevasi oikeassa.

Sait, mitä tilasitkin:

"Moni evo ei ole tähän Gallupiin osallistunut. Huomaan kyllä ketkä ja enköhän myös arvaa miksi."

Vieläkö kaipaat joitakuita? Juutas? Apo?

Voitko JC omin sanoin kuvita mitä E esimerkillään tahtoi kertoa?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Voitko JC omin sanoin kuvita mitä E esimerkillään tahtoi kertoa?

"Voitko JC omin sanoin kuvita mitä E esimerkillään tahtoi kertoa?"

Multinikkimme ei kykyne. JC kun on yrittänyt viimeaikoina muuttaa tarinaansa siitä mitä on tullut typeryyksissää väittäneeksi E:n esimerkin suhteen.

SOLON ei ole oikeassa.

myöskään kirjoitti:

SOLON ei ole oikeassa.

Sitäpä ei tässä ketjussa kysytty. Väärin ei pysty äänestämään.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Sitäpä ei tässä ketjussa kysytty. Väärin ei pysty äänestämään.

Olet väärässä.

Ilmeisesti illuminatus löydät jonkin väitteeni, josta voit jotenkin tulkita olevasi eri mieltä kanssani ja kykenet sitten vastaamaan EI. Aloitushan on kovin epämääräisesti muotoiltu.

Mutta itse peruskysymyksestä, eli siitä mikä tapahtuma toteutui E:n esimerkin kolikonheitossa ja millä todenäköisyydellä, ei liene epäselvyyttä välillämme.

Ymmärräthän toki, mikä on käytännön satunnaiskokeen sigma-algebra silloin, kun yhtäkään tapahtumaa ei ole yksilöity, eli nimetty ennen kokeen suoritusta?

Onneton puolimutka ei tunnu ymmärtävän edes Loton sigma-algebran syntyä, joka tapahtuu sentään viikoittain.

*JC kirjoitti:

Ilmeisesti illuminatus löydät jonkin väitteeni, josta voit jotenkin tulkita olevasi eri mieltä kanssani ja kykenet sitten vastaamaan EI. Aloitushan on kovin epämääräisesti muotoiltu.

Mutta itse peruskysymyksestä, eli siitä mikä tapahtuma toteutui E:n esimerkin kolikonheitossa ja millä todenäköisyydellä, ei liene epäselvyyttä välillämme.

Ymmärräthän toki, mikä on käytännön satunnaiskokeen sigma-algebra silloin, kun yhtäkään tapahtumaa ei ole yksilöity, eli nimetty ennen kokeen suoritusta?

Onneton puolimutka ei tunnu ymmärtävän edes Loton sigma-algebran syntyä, joka tapahtuu sentään viikoittain.

Lue lisää

"Mutta itse peruskysymyksestä, eli siitä mikä tapahtuma toteutui E:n esimerkin kolikonheitossa ja millä todenäköisyydellä, ei liene epäselvyyttä välillämme."

Hih hih. Huvittavia nämä JCn läpinäkyvät kieroiluyritykset. On varmaan aika vaikeaa löytää ketään, joka ei ymmärtäisi miten JC yrittää tässä vanhaa ketkuiluaan Illun suhteen.

"Ymmärräthän toki, mikä on käytännön satunnaiskokeen sigma-algebra silloin, kun yhtäkään tapahtumaa ei ole yksilöity, eli nimetty ennen kokeen suoritusta?"

Ja mikäs onkaan "käytännön satunnaiskokeen" matemaattinen määritelmä? Ettei olis vaan multinikkimme ite aateltu metka ketkuilu?

"Onneton puolimutka ei tunnu ymmärtävän edes Loton sigma-algebran syntyä, joka tapahtuu sentään viikoittain."

Juu, ymmärränhän minä miten JC hörhöilee Loton sigma-algebran syntyvän. Nytpä pääsetkin JC meille sen jopa matemaattisesti esittelemään: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12799254#comment-72529857-view

Kun olet esitellyt meille matemaattisesti sen millainen sigma-algebra meille tuossa kuvitteellisessa esimerkissäni syntyy, niin voit sitten JC "opettaa" meitä lisää kreationistisesta sigma-algebran tulkinnasta seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:

1. Ovatko veikkauksen matemaatikot hyödyntäneet näitä viikottain "syntyviä" sigma-algebroita jotenkin ja jos ovat niin millä tavoin?

2. Estääkö "syntyvä" sigma-algebra esimerkiksi lottoriviä (1 2 3 4 5 6 7) sattumasta tulokseksi, jolloin toteutuu tapahtuma {(1 2 3 4 5 6 7)} ja P({(1 2 3 4 5 6 7)} = 1/15380937, vaikka kukaan lottoaja ei ole sitä "syntyvään" sigma-algebraan "määritellyt"?

3. Miten veikkaus hyödyntää "syntyvää" sigma-algebraa?

*PM kirjoitti:

"Mutta itse peruskysymyksestä, eli siitä mikä tapahtuma toteutui E:n esimerkin kolikonheitossa ja millä todenäköisyydellä, ei liene epäselvyyttä välillämme."

Hih hih. Huvittavia nämä JCn läpinäkyvät kieroiluyritykset. On varmaan aika vaikeaa löytää ketään, joka ei ymmärtäisi miten JC yrittää tässä vanhaa ketkuiluaan Illun suhteen.

"Ymmärräthän toki, mikä on käytännön satunnaiskokeen sigma-algebra silloin, kun yhtäkään tapahtumaa ei ole yksilöity, eli nimetty ennen kokeen suoritusta?"

Ja mikäs onkaan "käytännön satunnaiskokeen" matemaattinen määritelmä? Ettei olis vaan multinikkimme ite aateltu metka ketkuilu?

"Onneton puolimutka ei tunnu ymmärtävän edes Loton sigma-algebran syntyä, joka tapahtuu sentään viikoittain."

Juu, ymmärränhän minä miten JC hörhöilee Loton sigma-algebran syntyvän. Nytpä pääsetkin JC meille sen jopa matemaattisesti esittelemään: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12799254#comment-72529857-view

Kun olet esitellyt meille matemaattisesti sen millainen sigma-algebra meille tuossa kuvitteellisessa esimerkissäni syntyy, niin voit sitten JC "opettaa" meitä lisää kreationistisesta sigma-algebran tulkinnasta seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:

1. Ovatko veikkauksen matemaatikot hyödyntäneet näitä viikottain "syntyviä" sigma-algebroita jotenkin ja jos ovat niin millä tavoin?

2. Estääkö "syntyvä" sigma-algebra esimerkiksi lottoriviä (1 2 3 4 5 6 7) sattumasta tulokseksi, jolloin toteutuu tapahtuma {(1 2 3 4 5 6 7)} ja P({(1 2 3 4 5 6 7)} = 1/15380937, vaikka kukaan lottoaja ei ole sitä "syntyvään" sigma-algebraan "määritellyt"?

3. Miten veikkaus hyödyntää "syntyvää" sigma-algebraa?

Lue lisää

"1. Ovatko veikkauksen matemaatikot hyödyntäneet näitä viikottain "syntyviä" sigma-algebroita jotenkin ja jos ovat niin millä tavoin?"

Jonkin verran veikkauksen matemaatikkoja kinnostaa se, mikä on sigma-algebra yleisesti ottaen, eli mitä rivejä lottoajat veikkaavat. Tarkoitan siis kiinnostusta voitonmaksuun liittymättä. Tarkemmin he tutkivat sitä, onko lottokoneen antama rivi toistuvasti vain jokin rivi, eikä mitään muuta.

Lottoajaa sigma-algebran tulisi kiinnostaa sikäli, ettei tulisi lotonneeksi riveillä, joita lototaan paljon.

"2. Estääkö "syntyvä" sigma-algebra esimerkiksi lottoriviä (1 2 3 4 5 6 7) sattumasta tulokseksi,..."

Ei tietenkään estä. Jos riviä (1 2 3 4 5 6 7) ei ole kukaan lotonnut, se on sattuessaan vain jokin rivi. Eli toteutuu tapahtuma (jokin rivi), todennäköisyydellä 1. Rivi on silloin tuon tapahtuman suotuisa tapaus.

"...jolloin toteutuu tapahtuma {(1 2 3 4 5 6 7)} ja P({(1 2 3 4 5 6 7)} = 1/15380937, vaikka kukaan lottoaja ei ole sitä "syntyvään" sigma-algebraan "määritellyt"

Älä höpötä puolimutka. Vain ne tapahtumat, jotka kuuluvat sigma-algebraan, voivat toteutua.

"3. Miten veikkaus hyödyntää "syntyvää" sigma-algebraa?"

Veikkaus maksaa syntyneen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille voitot. Veikkaus pitää kirjaa lottoajien esittämistä tapahtumista. Eli lottoajat saavat sigma-algebran aikaan, synnyttävät sen viikoittain.

"Ja mikäs onkaan "käytännön satunnaiskokeen" matemaattinen määritelmä?"

Vai matemaattinen. Satunnaiskokeita suoritetaan käytännössä siksi, että halutaan koetella sattumalla toteutuvatko merkitykselliset tapahtumat vai eivätkö ne toteudu. Lotto on käytännön satunnaiskoe.

Yhtäkään satunnaiskoetta ei tarvitse suorittaa sen takia, että saataisiin selvyys kaikista mahdollisista tapahtumista. Eikä ketään täysijärkistä kiinnosta, mitkä kaikista mahdollisista tapahtumista kulloinkin toteutuvat, jos niistä joka ainoa on kuitenkin täysin merkityksetön, yhdentekevä.

Kieltämättä E:n esimerkki oli huono käytännön satunnaiskoe. Mutta se esitettiin siinä sävyssä, että se olisi ollut järkevä käytännön satunnaiskoe. Työlään kolikonheiton jälkeen tulos piti vielä ylöskirjata, vaikka se oli täysin merkityksetön. Ja sitten seurasi huijauksen ydin, merkityksetön jono nimettiin "juuri tuoksi", ikään kuin sattuma muka olisi valinnut tietyn ja merkityksellisen jonon. Mutta jono ei ollut tietty eikä merkityksellinen, eikä sillä ollut tietyn ja merkityksellisen jonon väitettyä minimaalista todennäköisyyttä.

Jono oli vain jokin jono, todennäköisyydellä 1. "Välttämättä jokin", koska mitään muuta mahdollisuutta ei ollut.

*JC kirjoitti:

Ilmeisesti illuminatus löydät jonkin väitteeni, josta voit jotenkin tulkita olevasi eri mieltä kanssani ja kykenet sitten vastaamaan EI. Aloitushan on kovin epämääräisesti muotoiltu.

Mutta itse peruskysymyksestä, eli siitä mikä tapahtuma toteutui E:n esimerkin kolikonheitossa ja millä todenäköisyydellä, ei liene epäselvyyttä välillämme.

Ymmärräthän toki, mikä on käytännön satunnaiskokeen sigma-algebra silloin, kun yhtäkään tapahtumaa ei ole yksilöity, eli nimetty ennen kokeen suoritusta?

Onneton puolimutka ei tunnu ymmärtävän edes Loton sigma-algebran syntyä, joka tapahtuu sentään viikoittain.

Lue lisää

Älä viitsi enää sönköttää. Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä.

*JC kirjoitti:

"1. Ovatko veikkauksen matemaatikot hyödyntäneet näitä viikottain "syntyviä" sigma-algebroita jotenkin ja jos ovat niin millä tavoin?"

Jonkin verran veikkauksen matemaatikkoja kinnostaa se, mikä on sigma-algebra yleisesti ottaen, eli mitä rivejä lottoajat veikkaavat. Tarkoitan siis kiinnostusta voitonmaksuun liittymättä. Tarkemmin he tutkivat sitä, onko lottokoneen antama rivi toistuvasti vain jokin rivi, eikä mitään muuta.

Lottoajaa sigma-algebran tulisi kiinnostaa sikäli, ettei tulisi lotonneeksi riveillä, joita lototaan paljon.

"2. Estääkö "syntyvä" sigma-algebra esimerkiksi lottoriviä (1 2 3 4 5 6 7) sattumasta tulokseksi,..."

Ei tietenkään estä. Jos riviä (1 2 3 4 5 6 7) ei ole kukaan lotonnut, se on sattuessaan vain jokin rivi. Eli toteutuu tapahtuma (jokin rivi), todennäköisyydellä 1. Rivi on silloin tuon tapahtuman suotuisa tapaus.

"...jolloin toteutuu tapahtuma {(1 2 3 4 5 6 7)} ja P({(1 2 3 4 5 6 7)} = 1/15380937, vaikka kukaan lottoaja ei ole sitä "syntyvään" sigma-algebraan "määritellyt"

Älä höpötä puolimutka. Vain ne tapahtumat, jotka kuuluvat sigma-algebraan, voivat toteutua.

"3. Miten veikkaus hyödyntää "syntyvää" sigma-algebraa?"

Veikkaus maksaa syntyneen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille voitot. Veikkaus pitää kirjaa lottoajien esittämistä tapahtumista. Eli lottoajat saavat sigma-algebran aikaan, synnyttävät sen viikoittain.

"Ja mikäs onkaan "käytännön satunnaiskokeen" matemaattinen määritelmä?"

Vai matemaattinen. Satunnaiskokeita suoritetaan käytännössä siksi, että halutaan koetella sattumalla toteutuvatko merkitykselliset tapahtumat vai eivätkö ne toteudu. Lotto on käytännön satunnaiskoe.

Yhtäkään satunnaiskoetta ei tarvitse suorittaa sen takia, että saataisiin selvyys kaikista mahdollisista tapahtumista. Eikä ketään täysijärkistä kiinnosta, mitkä kaikista mahdollisista tapahtumista kulloinkin toteutuvat, jos niistä joka ainoa on kuitenkin täysin merkityksetön, yhdentekevä.

Kieltämättä E:n esimerkki oli huono käytännön satunnaiskoe. Mutta se esitettiin siinä sävyssä, että se olisi ollut järkevä käytännön satunnaiskoe. Työlään kolikonheiton jälkeen tulos piti vielä ylöskirjata, vaikka se oli täysin merkityksetön. Ja sitten seurasi huijauksen ydin, merkityksetön jono nimettiin "juuri tuoksi", ikään kuin sattuma muka olisi valinnut tietyn ja merkityksellisen jonon. Mutta jono ei ollut tietty eikä merkityksellinen, eikä sillä ollut tietyn ja merkityksellisen jonon väitettyä minimaalista todennäköisyyttä.

Jono oli vain jokin jono, todennäköisyydellä 1. "Välttämättä jokin", koska mitään muuta mahdollisuutta ei ollut.

Lue lisää

"Jonkin verran veikkauksen matemaatikkoja kinnostaa se, mikä on sigma-algebra yleisesti ottaen, eli mitä rivejä lottoajat veikkaavat."

Hih hih. Tilasto, joka saadaan tietokantahaulla Veikkauksen Loton tietokannasta, ei oo mikään sigma-algebra. Mutta huvittava aivopieru oli tämäkin sössötyksesi multinikki.

"Tarkoitan siis kiinnostusta voitonmaksuun liittymättä. Tarkemmin he tutkivat sitä, onko lottokoneen antama rivi toistuvasti vain jokin rivi, eikä mitään muuta."

Hih hih. Vai niinkö oot pelle ihan ite aatellu?

"Lottoajaa sigma-algebran tulisi kiinnostaa sikäli, ettei tulisi lotonneeksi riveillä, joita lototaan paljon."

Hih hih. Kerroppas meille multinikki missä kohtaa sigma-algebraa tai todennäkösyysavaruutta määritellään veikkattujen tapahtumien määrä. Eli miten sigma-algebrasta nähdään miten monta kertaa mitäkin tapahtumaa on veikattu? En oikein keksi miten voisit pöljyyttäsi sigma-algebran suhteen paremmin esitellä multinikki.

"Ei tietenkään estä."

"Jos riviä (1 2 3 4 5 6 7) ei ole kukaan lotonnut, se on sattuessaan vain jokin rivi. Eli toteutuu tapahtuma (jokin rivi), todennäköisyydellä 1. Rivi on silloin tuon tapahtuman suotuisa tapaus."

Tietenkin se on vain yksi mahdollisista, mutta rivi jonka sattumisen todennäkösyys on 1/15380937 kun tuo rivi sattuu toteutuu tapahtuma jonka todennäkösyys on 1/15380937. Tuon rivin sattumisen todennäkösyys ei voi olla 1, koska silloinhan kyse ei olis satunnauskokeesta. Hauskaa multinikki että toistuvasti todistat, että et ymmärrä edes alkeellisimpia perusteita todennäkösyydestä.

"Älä höpötä puolimutka. Vain ne tapahtumat, jotka kuuluvat sigma-algebraan, voivat toteutua."

Hih hih. Juurihan myönsit että rivi (1 2 3 4 5 6 7) voi sattua eli tapahtuma {(1 2 3 4 5 6 7)} voi toteutua. Ihan tarkoituksellako sinä haluat olla täysi typerys? Sehän sopii minulle.

"Veikkaus maksaa syntyneen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille voitot. "

Hih hih. Sigma-algrebraako he tutkivat päättäessään voittojen maksut? Me normaalijärkiset ja asioita ymmärtävät olemme ajatelleet, että Veikkaus hyödyntää tietokantaansa, johon tallennetaan lottoajien kuponkien tiedot.

"Satunnaiskokeita suoritetaan käytännössä siksi, että halutaan koetella sattumalla toteutuvatko merkitykselliset tapahtumat vai eivätkö ne toteudu. Lotto on käytännön satunnaiskoe."

Hih hih. Ja mites Lotossa "koetellaan"? Mitkä ovat Lotossa merkityksellisiä tapahtumia ja kenelle.

"Yhtäkään satunnaiskoetta ei tarvitse suorittaa sen takia, että saataisiin selvyys kaikista mahdollisista tapahtumista."

Ja kukas on väittäny että tarvitsisi? Matematiikkalla, jota sinä et todistettavasti hallitse, asia hoituu. Entä tarvitseeko satunnaiskokeessa määritellä kaikki tapahtumat ennen satunnaiskoetta tapahtumien suotusat tapaukset nimeällä ennenkuin, jotta ne voivat ko. satunnaiskoe suoritettaessa toteutua.

"Mutta se esitettiin siinä sävyssä, että se olisi ollut järkevä käytännön satunnaiskoe. "

Ja missäs kohtaa E:n kuvausta niin annetaan ymmärtää?

"Työlään kolikonheiton jälkeen tulos piti vielä ylöskirjata, vaikka se oli täysin merkityksetön. "

Merkityksetönhän se on mutta sillä ei oo mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäkösyyksiin niinkuin sinä multinikki oot yrittänyt säälittävästi sönköttää. Me matikkaa ymmärtävät ymmärrämme, että kyse oli tietty pelkästään ajatuskokeesta, jota ei tarvitse oikeasti suorittaa. Satunnaiskoe on triviaali, että sen tulosvaihtojen todennäkösyys 1/2^100 on helppo päätellä.

"Ja sitten seurasi huijauksen ydin, merkityksetön jono nimettiin "juuri tuoksi", ikään kuin sattuma muka olisi valinnut tietyn ja merkityksellisen jonon. "

Hih hih. Niin sinä typeryksenä oot kuvitellut. Sattuma valitsi vain satunnaisen ja merkityksettömän jonon. Mutta tuloksena on vain yksi jono 2^100 mahdollisesta. Todennäkösyys sille että juuri se jono sattuu mikä paperilla näkyy on tietenkin 1/2^100. Ei se voi olla 1 niinkuin sinä umpitollo sönkötät, koska silloin täsmälleen sama jono pitäisi tulla joka ikinen kerta koe toistettaessa.

"Mutta jono ei ollut tietty eikä merkityksellinen, eikä sillä ollut tietyn ja merkityksellisen jonon väitettyä minimaalista todennäköisyyttä."

Eihän E:n satunnaiskokeessa ole yhtään tiettyä tai satunnaiskokeen kannalta merkityksellistä jonoa. On vain 2^100 erilaista jonoa. Ja yhdenkään jonon sattumisen todennäkösyys ei voi 1 koska silloin ko. jono sattuisi aina.

Kerrotko itse JC että oletko väistämättä:

a) umpitollo, kun ainoana palstalaisena (mahdollisesti kvasin ohella) et näin triviaalia satunnaiskoetta ymmärrä oikein?

b) kiero ketku, joka ei haluu oman narsisminsa ja uskonnollisen ideologiansa vuoksi myöntää typeryrää väärässä oloaan?

c) Väistämättä pahansuopa kreationistinen trolli ja multinikki?

Koska mitään muuta mahdolliisuutta ei ole. Hih hih.

Typerä, ketku ja multinikkihän sinä joka tapauksessa todistetusti oot.

illuminatus kirjoitti:

Älä viitsi enää sönköttää. Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä.

"Älä viitsi enää sönköttää."

Mutta kun *JC haluaa sönköttää. Kun muutakaan ei osaa oppimattomana, tiedekateellisena denialistollona.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

No ei sitä oo epäillyt oikeasti edes umpikiero multinikkimmekään.

illuminatus kirjoitti:

Älä viitsi enää sönköttää. Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä.

ILLU ei ole oikeassa.

illuminatus kirjoitti:

Älä viitsi enää sönköttää. Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä.

"Älä viitsi enää..."

Vain totuutta vastaan tehtyjen loukkausten takia olen joutunut tätä näin pitkään jatkamaan. Voit uskoa, että muuten olisin jättänyt tämän ikäväksi tulleen keskustelun jo kauan sitten.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

E lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos onkin "välttämättä jokin". Se on totuus, totuus sellaisena kuin olen sen alusta alkaen kertonut. Tämän samanmielisyyteesi Enqvistin kanssa tietenkin hyväksyn. Välillämme ei siis ole erimielisyyttä itse peruskysymyksestä.

*JC kirjoitti:

"Älä viitsi enää..."

Vain totuutta vastaan tehtyjen loukkausten takia olen joutunut tätä näin pitkään jatkamaan. Voit uskoa, että muuten olisin jättänyt tämän ikäväksi tulleen keskustelun jo kauan sitten.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

E lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos onkin "välttämättä jokin". Se on totuus, totuus sellaisena kuin olen sen alusta alkaen kertonut. Tämän samanmielisyyteesi Enqvistin kanssa tietenkin hyväksyn. Välillämme ei siis ole erimielisyyttä itse peruskysymyksestä.

Lue lisää

Kysehän ei ollut siitä, että saadaanko satunnaiskokeessa tulos, vaan siitä, mikä tulos saadaan ja mikä on sen todennäköisyys.

Ja kuten E:n esimerkistä näimme, pienetkin todennäköisyydet eivät ole este kyseisen tuloksen toteutumiselle.

JC vain ketkuilee kun ei voi myöntää sitä alkuperäistä virhettään. Ja päätyy vain syvemmälle tuohon suohon.

*JC kirjoitti:

"Älä viitsi enää..."

Vain totuutta vastaan tehtyjen loukkausten takia olen joutunut tätä näin pitkään jatkamaan. Voit uskoa, että muuten olisin jättänyt tämän ikäväksi tulleen keskustelun jo kauan sitten.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

E lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos onkin "välttämättä jokin". Se on totuus, totuus sellaisena kuin olen sen alusta alkaen kertonut. Tämän samanmielisyyteesi Enqvistin kanssa tietenkin hyväksyn. Välillämme ei siis ole erimielisyyttä itse peruskysymyksestä.

Lue lisää

Tämäkin ketju taas todisti ettei luomissatu voi olla totta. Eihän näin typerät ihmiset voi saada aikaiseksi mitään luomisteoriaa, kun näinkin yksinkertaiset asiat on hakusessa. Varmaan senkin takia paavikin tunnusti evoluution todeksi... Jatkakaa :)

myöskään kirjoitti:

ILLU ei ole oikeassa.

Ketä tuollaisen puskastahuutelijan mielipiteet kiinnostaa?

*JC kirjoitti:

"Älä viitsi enää..."

Vain totuutta vastaan tehtyjen loukkausten takia olen joutunut tätä näin pitkään jatkamaan. Voit uskoa, että muuten olisin jättänyt tämän ikäväksi tulleen keskustelun jo kauan sitten.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

E lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos onkin "välttämättä jokin". Se on totuus, totuus sellaisena kuin olen sen alusta alkaen kertonut. Tämän samanmielisyyteesi Enqvistin kanssa tietenkin hyväksyn. Välillämme ei siis ole erimielisyyttä itse peruskysymyksestä.

Lue lisää

"Vain totuutta vastaan tehtyjen loukkausten takia olen joutunut tätä näin pitkään jatkamaan."

Vain narsistisen egosi ja täydelllisen kyvyttömyytesi myöntää väärässä oloasi vuoksi sinä multinikki oot kieroiujasi jatkanut.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

"E lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos onkin "välttämättä jokin"."

Sama vanha kieroilusi taas. Lainauslouhit aivan toista esimerkkiä, jossa Enqvist todellisuudessa toteaa näin:


http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme?"

Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60

Enqvist: "Eipä tietenkään. Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

Eli yhden alkeistapahtumista {ωi} (P({ωi}) = 1/n) on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1

Enqvist: "Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, näyttipä sarja meistä miten kummalliselta tahansa. Ihmisillä vain on taipumus nähdä merkityksiä satunnaisuudessakin. Yksittäisellä, ainutkertaisella tapahtumalla ei kuitenkaan ole minkäänlaista tilastollista luonnetta, ja siksi niihin liitetyillä todennäköisyyksilläkään ei ole merkitystä. Jos jotakin täytyy tapahtua, se tapahtuu todennäköisyyksistä piittaamatta."

Säälittävää multiketku. Jäät nolosti kiinni tuosta lainauslouhinnastasi. Miksi olleenkaan vaivaudut?

"Se on totuus, totuus sellaisena kuin olen sen alusta alkaen kertonut."

Se mitä sinä multinikki olet alusta lähtien väittänyt ja missä sinä oot lähtien ollut väärässä on tämä:

JC: "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10538289#comment-54314417-view

Tulokseksi sattuvan rivin todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska sehän tarkoittasi että kyseinen rivi sattuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa ja silloin kysymyksessä ei olisi enää satunnaiskoe. Oli tulokseksi sattuva rivi mikä tahansa 2^100 mahdollisesta rivistä niin ko. rivin todennäkösyys sattua on 1/2^100, koska ne kaikki ovat täsmälleen yhtä todennäköisiä.

Kuinka typerä JC voit olla kun samoja kieroiluasi sönköttämällä kuvittelet todistavasi oikeassa olosi?

JCta komppava kvasi voisi wannabe-matemaatiikkona todistaa matemaattisesti, että JC on oikeassa. Saa JCkin tietenkin todistaa. Ei vaan ole toistaiseksi kyennyt.

*PM kirjoitti:

"Jonkin verran veikkauksen matemaatikkoja kinnostaa se, mikä on sigma-algebra yleisesti ottaen, eli mitä rivejä lottoajat veikkaavat."

Hih hih. Tilasto, joka saadaan tietokantahaulla Veikkauksen Loton tietokannasta, ei oo mikään sigma-algebra. Mutta huvittava aivopieru oli tämäkin sössötyksesi multinikki.

"Tarkoitan siis kiinnostusta voitonmaksuun liittymättä. Tarkemmin he tutkivat sitä, onko lottokoneen antama rivi toistuvasti vain jokin rivi, eikä mitään muuta."

Hih hih. Vai niinkö oot pelle ihan ite aatellu?

"Lottoajaa sigma-algebran tulisi kiinnostaa sikäli, ettei tulisi lotonneeksi riveillä, joita lototaan paljon."

Hih hih. Kerroppas meille multinikki missä kohtaa sigma-algebraa tai todennäkösyysavaruutta määritellään veikkattujen tapahtumien määrä. Eli miten sigma-algebrasta nähdään miten monta kertaa mitäkin tapahtumaa on veikattu? En oikein keksi miten voisit pöljyyttäsi sigma-algebran suhteen paremmin esitellä multinikki.

"Ei tietenkään estä."

"Jos riviä (1 2 3 4 5 6 7) ei ole kukaan lotonnut, se on sattuessaan vain jokin rivi. Eli toteutuu tapahtuma (jokin rivi), todennäköisyydellä 1. Rivi on silloin tuon tapahtuman suotuisa tapaus."

Tietenkin se on vain yksi mahdollisista, mutta rivi jonka sattumisen todennäkösyys on 1/15380937 kun tuo rivi sattuu toteutuu tapahtuma jonka todennäkösyys on 1/15380937. Tuon rivin sattumisen todennäkösyys ei voi olla 1, koska silloinhan kyse ei olis satunnauskokeesta. Hauskaa multinikki että toistuvasti todistat, että et ymmärrä edes alkeellisimpia perusteita todennäkösyydestä.

"Älä höpötä puolimutka. Vain ne tapahtumat, jotka kuuluvat sigma-algebraan, voivat toteutua."

Hih hih. Juurihan myönsit että rivi (1 2 3 4 5 6 7) voi sattua eli tapahtuma {(1 2 3 4 5 6 7)} voi toteutua. Ihan tarkoituksellako sinä haluat olla täysi typerys? Sehän sopii minulle.

"Veikkaus maksaa syntyneen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille voitot. "

Hih hih. Sigma-algrebraako he tutkivat päättäessään voittojen maksut? Me normaalijärkiset ja asioita ymmärtävät olemme ajatelleet, että Veikkaus hyödyntää tietokantaansa, johon tallennetaan lottoajien kuponkien tiedot.

"Satunnaiskokeita suoritetaan käytännössä siksi, että halutaan koetella sattumalla toteutuvatko merkitykselliset tapahtumat vai eivätkö ne toteudu. Lotto on käytännön satunnaiskoe."

Hih hih. Ja mites Lotossa "koetellaan"? Mitkä ovat Lotossa merkityksellisiä tapahtumia ja kenelle.

"Yhtäkään satunnaiskoetta ei tarvitse suorittaa sen takia, että saataisiin selvyys kaikista mahdollisista tapahtumista."

Ja kukas on väittäny että tarvitsisi? Matematiikkalla, jota sinä et todistettavasti hallitse, asia hoituu. Entä tarvitseeko satunnaiskokeessa määritellä kaikki tapahtumat ennen satunnaiskoetta tapahtumien suotusat tapaukset nimeällä ennenkuin, jotta ne voivat ko. satunnaiskoe suoritettaessa toteutua.

"Mutta se esitettiin siinä sävyssä, että se olisi ollut järkevä käytännön satunnaiskoe. "

Ja missäs kohtaa E:n kuvausta niin annetaan ymmärtää?

"Työlään kolikonheiton jälkeen tulos piti vielä ylöskirjata, vaikka se oli täysin merkityksetön. "

Merkityksetönhän se on mutta sillä ei oo mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäkösyyksiin niinkuin sinä multinikki oot yrittänyt säälittävästi sönköttää. Me matikkaa ymmärtävät ymmärrämme, että kyse oli tietty pelkästään ajatuskokeesta, jota ei tarvitse oikeasti suorittaa. Satunnaiskoe on triviaali, että sen tulosvaihtojen todennäkösyys 1/2^100 on helppo päätellä.

"Ja sitten seurasi huijauksen ydin, merkityksetön jono nimettiin "juuri tuoksi", ikään kuin sattuma muka olisi valinnut tietyn ja merkityksellisen jonon. "

Hih hih. Niin sinä typeryksenä oot kuvitellut. Sattuma valitsi vain satunnaisen ja merkityksettömän jonon. Mutta tuloksena on vain yksi jono 2^100 mahdollisesta. Todennäkösyys sille että juuri se jono sattuu mikä paperilla näkyy on tietenkin 1/2^100. Ei se voi olla 1 niinkuin sinä umpitollo sönkötät, koska silloin täsmälleen sama jono pitäisi tulla joka ikinen kerta koe toistettaessa.

"Mutta jono ei ollut tietty eikä merkityksellinen, eikä sillä ollut tietyn ja merkityksellisen jonon väitettyä minimaalista todennäköisyyttä."

Eihän E:n satunnaiskokeessa ole yhtään tiettyä tai satunnaiskokeen kannalta merkityksellistä jonoa. On vain 2^100 erilaista jonoa. Ja yhdenkään jonon sattumisen todennäkösyys ei voi 1 koska silloin ko. jono sattuisi aina.

Kerrotko itse JC että oletko väistämättä:

a) umpitollo, kun ainoana palstalaisena (mahdollisesti kvasin ohella) et näin triviaalia satunnaiskoetta ymmärrä oikein?

b) kiero ketku, joka ei haluu oman narsisminsa ja uskonnollisen ideologiansa vuoksi myöntää typeryrää väärässä oloaan?

c) Väistämättä pahansuopa kreationistinen trolli ja multinikki?

Koska mitään muuta mahdolliisuutta ei ole. Hih hih.

Typerä, ketku ja multinikkihän sinä joka tapauksessa todistetusti oot.

Lue lisää

"Merkityksetönhän se on mutta sillä ei oo mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäkösyyksiin niinkuin sinä ... oot yrittänyt..."

Ei puolimutka. Olemme keskustelleet siitä, mikä tapahtuma toteutui ja millä todennäköisyydellä E:n kolikonheitossa. Todennäköisyyslaskento määrittää ennen kaikkea tapahtumien todennäköisyyksiä ja juuri tapahtumien toteutumisen koettelu sattumalla on käytännön satunnaiskokeiden tarkoitus.

Tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäköisyyksistä ei ole ollut kyse. Vähänkin matematiikka ymmärtävä tietää, että tietty tulosvaihtoehto satuu tulokseksi todennäköisyydellä 1/n, missä n on kaikkien tulosvaihtoehtojen lkm. Jokin kolikonheittely on tälle tosiasialle aivan merkityksetön.

Olet oikella tiellä, kun myönnät tuloksen olleen merkityksetön, eli vain jokin jono. Miksi et nyt puolimutka viimein jo myöntäisi mikä on tapahtuman (jokin jono) sattumisen todennäköisyys?

"Eihän E:n satunnaiskokeessa ole yhtään tiettyä tai satunnaiskokeen kannalta merkityksellistä jonoa."

Mitähän nyt tarkoitat merkityksellisellä jonolla "satunnaiskokeen kannalta"? Mutta yhtään tiettyä jonoa ei todellakaan ollut - siksi tulos oli "välttämättä jokin".

"Todennäkösyys sille että juuri se jono sattuu mikä paperilla näkyy on tietenkin 1/2^100."

Todellisuudessa paperilla näkyy "välttämättä jokin " jono, todennäköisyydellä 1. Todennäköisyys 1/2^100 on tietyn jonon sattumisen todennäköisyys - ja olet itsekin kieltänyt että ko. jono sellainen olisi ollut.

"Me matikkaa ymmärtävät ymmärrämme, että kyse oli tietty pelkästään ajatuskokeesta, jota ei tarvitse oikeasti suorittaa."

Ajatuskoe on matemaattisesti aivan yhtä todellinen kuin suoritettu satunnaiskoekin. Eli suoritettiinpa E:n esimerkin kolikonheittoa tai ei, sen tulos on aina "välttämättä jokin" jono, todennäköisyydellä 1.

"...kun tuo rivi sattuu toteutuu tapahtuma jonka todennäkösyys on 1/15380937."

Ei toteudu, koska E:n esimerkissä ei sellaista tapahtumaa lainkaan ole.

"Vai niinkö oot ... ihan ite aatellu?"

Ei ole muuta tietä (matemaattiseen) ymmärrykseen kuin ajatella itse. Tinkimättömän oman ajatteluni merkitys on ikääntyessäni vain korostunut ja toisaalta luottamukseni auktoriteetteihin on jatkuvasti vähentynyt.

Ilman ymmärrystä joutuu harhapoluille ja lopulta suoraan ristiriitaan totuuden kanssa. Tästähän varoitin teitä evoja jo kauan sitten.

antimytomaani_orig kirjoitti:

Kysehän ei ollut siitä, että saadaanko satunnaiskokeessa tulos, vaan siitä, mikä tulos saadaan ja mikä on sen todennäköisyys.

Ja kuten E:n esimerkistä näimme, pienetkin todennäköisyydet eivät ole este kyseisen tuloksen toteutumiselle.

JC vain ketkuilee kun ei voi myöntää sitä alkuperäistä virhettään. Ja päätyy vain syvemmälle tuohon suohon.

Lue lisää

"Kysehän ei ollut siitä, että saadaanko satunnaiskokeessa tulos,.."

Kukaan ei ole väittänyt, että siitä olisi ollut kyse.

"...vaan siitä, mikä tulos saadaan ja mikä on sen todennäköisyys."

Aivan oikein. Saatiin "välttämättä jokin" jono, tietysti todennäköisyydellä 1.

"Ja kuten E:n esimerkistä näimme, pienetkin todennäköisyydet eivät ole este kyseisen tuloksen toteutumiselle."

Jos sattumalla olisi ollut mahdollisuus valita yksilöity tietty jono, se olisi voinut toteutua, tulla valituksi todennäköisyydellä 1/2^100. Mutta koska yksikään jono E:n esimerkissä ei ollut tietty jono, todennäköisyys sellaisen sattumiselle oli 0.

Eli tapahtuma väitetyllä minimaalisella todennäköisyydellä ei voinut E:n esimerkissä toteutua.

Ja siksi mikään ei voinut estää sitä, että tulokseksi saatiin jokin jono. Muuta mahdollisuutta ei ollut.

*PM kirjoitti:

"Vain totuutta vastaan tehtyjen loukkausten takia olen joutunut tätä näin pitkään jatkamaan."

Vain narsistisen egosi ja täydelllisen kyvyttömyytesi myöntää väärässä oloasi vuoksi sinä multinikki oot kieroiujasi jatkanut.

"Olen täysin Enqvistin kanssa samaa mieltä."

"E lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos onkin "välttämättä jokin"."

Sama vanha kieroilusi taas. Lainauslouhit aivan toista esimerkkiä, jossa Enqvist todellisuudessa toteaa näin:


http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme?"

Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60

Enqvist: "Eipä tietenkään. Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

Eli yhden alkeistapahtumista {ωi} (P({ωi}) = 1/n) on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1

Enqvist: "Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, näyttipä sarja meistä miten kummalliselta tahansa. Ihmisillä vain on taipumus nähdä merkityksiä satunnaisuudessakin. Yksittäisellä, ainutkertaisella tapahtumalla ei kuitenkaan ole minkäänlaista tilastollista luonnetta, ja siksi niihin liitetyillä todennäköisyyksilläkään ei ole merkitystä. Jos jotakin täytyy tapahtua, se tapahtuu todennäköisyyksistä piittaamatta."

Säälittävää multiketku. Jäät nolosti kiinni tuosta lainauslouhinnastasi. Miksi olleenkaan vaivaudut?

"Se on totuus, totuus sellaisena kuin olen sen alusta alkaen kertonut."

Se mitä sinä multinikki olet alusta lähtien väittänyt ja missä sinä oot lähtien ollut väärässä on tämä:

JC: "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10538289#comment-54314417-view

Tulokseksi sattuvan rivin todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska sehän tarkoittasi että kyseinen rivi sattuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa ja silloin kysymyksessä ei olisi enää satunnaiskoe. Oli tulokseksi sattuva rivi mikä tahansa 2^100 mahdollisesta rivistä niin ko. rivin todennäkösyys sattua on 1/2^100, koska ne kaikki ovat täsmälleen yhtä todennäköisiä.

Kuinka typerä JC voit olla kun samoja kieroiluasi sönköttämällä kuvittelet todistavasi oikeassa olosi?

JCta komppava kvasi voisi wannabe-matemaatiikkona todistaa matemaattisesti, että JC on oikeassa. Saa JCkin tietenkin todistaa. Ei vaan ole toistaiseksi kyennyt.

Lue lisää

"Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60"

Ei, vaan ketkuilee E:n esimerkin tapaan. Eli esittää saadun tuloksen olevan tietty, vaikka se oli vain jokin.

"Matemaattinen ilmaisusi" yksilöi joka ainoan tulosvaihtoehdon yksi kerrallaan tietyiksi, aivan toisin kuin E:n esimerkissä tapahtui. Eli se ei kelpaa E:n esimerkin tuloksen väitetyn todennäköisyyden todisteeksi, itse asiassa se todistaa sitä vastaan.

Huijauksen uusiminen ei käy aiemman vastaavan huijauksen todisteeksi.

"Eli yhden alkeistapahtumista {ωi} (P({ωi}) = 1/n) on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1"

"Välttämättä jokin" tulos on tietenkin yksi alkeistapauksista. Todennäköisyyden kannalta ei ole yhtään mitään väliä sillä mikä niistä se on.

"Tulokseksi sattuvan rivin todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska sehän tarkoittasi että kyseinen rivi sattuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa ja silloin kysymyksessä ei olisi enää satunnaiskoe."

Höpönhöpö. E:n esimerkissä sattuu rivi (jokin rivi) joka ainoa kerta kolikonheitto suoritettaessa. Todennäköisyydellä 1. Kelvoton satunnaiskoehan se toki on. Jo aivan alussa kirjoitin sen olevan teatteria, että olisi ollut parempi jättää koko koe tekemättä.

*JC kirjoitti:

"Merkityksetönhän se on mutta sillä ei oo mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäkösyyksiin niinkuin sinä ... oot yrittänyt..."

Ei puolimutka. Olemme keskustelleet siitä, mikä tapahtuma toteutui ja millä todennäköisyydellä E:n kolikonheitossa. Todennäköisyyslaskento määrittää ennen kaikkea tapahtumien todennäköisyyksiä ja juuri tapahtumien toteutumisen koettelu sattumalla on käytännön satunnaiskokeiden tarkoitus.

Tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäköisyyksistä ei ole ollut kyse. Vähänkin matematiikka ymmärtävä tietää, että tietty tulosvaihtoehto satuu tulokseksi todennäköisyydellä 1/n, missä n on kaikkien tulosvaihtoehtojen lkm. Jokin kolikonheittely on tälle tosiasialle aivan merkityksetön.

Olet oikella tiellä, kun myönnät tuloksen olleen merkityksetön, eli vain jokin jono. Miksi et nyt puolimutka viimein jo myöntäisi mikä on tapahtuman (jokin jono) sattumisen todennäköisyys?

"Eihän E:n satunnaiskokeessa ole yhtään tiettyä tai satunnaiskokeen kannalta merkityksellistä jonoa."

Mitähän nyt tarkoitat merkityksellisellä jonolla "satunnaiskokeen kannalta"? Mutta yhtään tiettyä jonoa ei todellakaan ollut - siksi tulos oli "välttämättä jokin".

"Todennäkösyys sille että juuri se jono sattuu mikä paperilla näkyy on tietenkin 1/2^100."

Todellisuudessa paperilla näkyy "välttämättä jokin " jono, todennäköisyydellä 1. Todennäköisyys 1/2^100 on tietyn jonon sattumisen todennäköisyys - ja olet itsekin kieltänyt että ko. jono sellainen olisi ollut.

"Me matikkaa ymmärtävät ymmärrämme, että kyse oli tietty pelkästään ajatuskokeesta, jota ei tarvitse oikeasti suorittaa."

Ajatuskoe on matemaattisesti aivan yhtä todellinen kuin suoritettu satunnaiskoekin. Eli suoritettiinpa E:n esimerkin kolikonheittoa tai ei, sen tulos on aina "välttämättä jokin" jono, todennäköisyydellä 1.

"...kun tuo rivi sattuu toteutuu tapahtuma jonka todennäkösyys on 1/15380937."

Ei toteudu, koska E:n esimerkissä ei sellaista tapahtumaa lainkaan ole.

"Vai niinkö oot ... ihan ite aatellu?"

Ei ole muuta tietä (matemaattiseen) ymmärrykseen kuin ajatella itse. Tinkimättömän oman ajatteluni merkitys on ikääntyessäni vain korostunut ja toisaalta luottamukseni auktoriteetteihin on jatkuvasti vähentynyt.

Ilman ymmärrystä joutuu harhapoluille ja lopulta suoraan ristiriitaan totuuden kanssa. Tästähän varoitin teitä evoja jo kauan sitten.

Lue lisää

"Ei puolimutka. Olemme keskustelleet siitä, mikä tapahtuma toteutui ja millä todennäköisyydellä E:n kolikonheitossa."

Eihän siinä oo todellisuudessa mitään keskustelemista - varsinkaan kun sinä et oo missään vaiheessa keskustellut. Oot vain kieroillut. E:n satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu lukemattomia tapahtumia. Ja yksinkertaisin niistä on yksi alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys toteutua on 1/2^100. Uskomme sinua kun matemaattisesti todistat ettei tapahdu.

"Todennäköisyyslaskento määrittää ennen kaikkea tapahtumien todennäköisyyksiä ja juuri tapahtumien toteutumisen koettelu sattumalla on käytännön satunnaiskokeiden tarkoitus."

Hih hih. Niin varmaankin kreationistisessa todennäkösyysmatematiikassa.

"Tulosvaihtoehtojen sattumisten todennäköisyyksistä ei ole ollut kyse."

Niinkö multinikki mussutat? Todellisuudessa kun satunnaiskokeiden tapahtumien todennäkösyydet riippuvat tulosvaihtoehtojen todennäkösyyksistä.

"Vähänkin matematiikka ymmärtävä tietää, että tietty tulosvaihtoehto satuu tulokseksi todennäköisyydellä 1/n, missä n on kaikkien tulosvaihtoehtojen lkm. Jokin kolikonheittely on tälle tosiasialle aivan merkityksetön."

Pelkkää kieroilua yrittää sössöttää jostain "tietystä" tulosvaihtoehdosta. Kerro minkä tulosvaihtoehdon todennäköisyys E:n kokeessa ei oo 1/2^100.

"Olet oikella tiellä, kun myönnät tuloksen olleen merkityksetön, eli vain jokin jono. Miksi et nyt puolimutka viimein jo myöntäisi mikä on tapahtuman (jokin jono) sattumisen todennäköisyys?"

Joo, heti kun määrittelet formaalisti, joukko-opin avulla mikä tapahtuma on "(jokin jono)". Enhän minä voi määritellä kieron ketkun epämääräisen tapahtuman todennäköisyyttä. Ymmärrän kyllä, että formaali matematiikka tuottaa sinulle multinikki ongelmia. Minkäs sinä oppimattomattomuudellesi voit.

Minä voin auttaa: Voit valita mitä tapahtumaa "(jokin jono)" formaalisti tarkoittaa:

a) Tapahtumaa: Ω ?
b) Tapahtumaa {ω}, missä ω ∈ Ω {ω} ⊂ Ω ?

"Todellisuudessa paperilla näkyy "välttämättä jokin " jono, todennäköisyydellä 1."

Kerro mikä on todennäköisyys sille että paperilla näkyvän on juuri se jono mikä siinä näkyy eikä jokin muu. Jos väität että todennäköisyys on 1, niin kerro miksei se sama jono tule joka kerta kolikot heitettäessä.

"Todennäköisyys 1/2^100 on tietyn jonon sattumisen todennäköisyys - ja olet itsekin kieltänyt että ko. jono sellainen olisi ollut."

Jokaisen mahdollisen jonon todennäköisyys sattua on sama 1/2^100. Jos väität vastaan niin kerro mikä tai mitkä jonoista ovat sellaisia ettei niiden todennäkösyys oo 1/2^100?

"Ajatuskoe on matemaattisesti aivan yhtä todellinen kuin suoritettu satunnaiskoekin."

Itsehän lässytät "käytännön satunnaiskokeesta" ja todennäköisyyksien koettelemisesta niillä. Todellisuudessa arvontavälineet eivät tuota täysin symmetrisiä tulosvaihtoehtoja.

Eli suoritettiinpa E:n esimerkin kolikonheittoa tai ei, sen tulos on aina "välttämättä jokin" jono, todennäköisyydellä 1.

""...kun tuo rivi sattuu toteutuu tapahtuma jonka todennäkösyys on 1/15380937."

Ei toteudu, koska E:n esimerkissä ei sellaista tapahtumaa lainkaan ole."

Tuo todennäköisyys koskee tietenkin Lottoa. Näkee kyllä ettei sulla oo multinikki mitään todellista argumentoitavaa, kun jaarittelet ja lässytät ketkuun tapaamasi.

"Ei ole muuta tietä (matemaattiseen) ymmärrykseen kuin ajatella itse. Tinkimättömän oman ajatteluni merkitys on ikääntyessäni vain korostunut ja toisaalta luottamukseni auktoriteetteihin on jatkuvasti vähentynyt. "

Ja samalla pöljien hörhöilyjesi määrä on vain lisääntynyt ... Hih hih.

"Ilman ymmärrystä joutuu harhapoluille ja lopulta suoraan ristiriitaan totuuden kanssa."

Aivan. Sinä typerys oot loistava esimerkki tuosta. Oot idiooti sönköttänyt ja kieroilut matematiikan vastaisesti jo yli parin vuoden ajan.

"Tästähän varoitin teitä evoja jo kauan sitten."

Turhaan meitä varoittelet, meillä ei oo ymmärryksen kanssa mitään ongelmia. Seuraisit vain itse omaa ohjettasi tollo.

Haluat siis jatkaa typeryytesi esittelyä? Sehän sopii.

*JC kirjoitti:

"Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60"

Ei, vaan ketkuilee E:n esimerkin tapaan. Eli esittää saadun tuloksen olevan tietty, vaikka se oli vain jokin.

"Matemaattinen ilmaisusi" yksilöi joka ainoan tulosvaihtoehdon yksi kerrallaan tietyiksi, aivan toisin kuin E:n esimerkissä tapahtui. Eli se ei kelpaa E:n esimerkin tuloksen väitetyn todennäköisyyden todisteeksi, itse asiassa se todistaa sitä vastaan.

Huijauksen uusiminen ei käy aiemman vastaavan huijauksen todisteeksi.

"Eli yhden alkeistapahtumista {ωi} (P({ωi}) = 1/n) on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1"

"Välttämättä jokin" tulos on tietenkin yksi alkeistapauksista. Todennäköisyyden kannalta ei ole yhtään mitään väliä sillä mikä niistä se on.

"Tulokseksi sattuvan rivin todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska sehän tarkoittasi että kyseinen rivi sattuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa ja silloin kysymyksessä ei olisi enää satunnaiskoe."

Höpönhöpö. E:n esimerkissä sattuu rivi (jokin rivi) joka ainoa kerta kolikonheitto suoritettaessa. Todennäköisyydellä 1. Kelvoton satunnaiskoehan se toki on. Jo aivan alussa kirjoitin sen olevan teatteria, että olisi ollut parempi jättää koko koe tekemättä.

Lue lisää

"Ei, vaan ketkuilee E:n esimerkin tapaan. Eli esittää saadun tuloksen olevan tietty, vaikka se oli vain jokin."

Missä kohtaa Enqvist väittää esittää, että tulos on jokin ennalta yksilöity? Epätoivossasi ketku lässytät "tietystä" tuloksesta kun et muutakaan keksi.

Jos meillä on satunnaiskoe S, jossa on N kappaletta (N > 1) symmetrisiä tulosvaihtoja, niin kerroppa voiko satunnaiskokeessa olla sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/N?

""Matemaattinen ilmaisusi" yksilöi joka ainoan tulosvaihtoehdon yksi kerrallaan tietyiksi, aivan toisin kuin E:n esimerkissä tapahtui."

Lässyn lässyn. Eikö multinikkimme enää säälittävämpää ketkuilua keksi? Kerrohan meille mitä tarkoittaa tietty tulosvaihtoehto? Ja miten sillä että jokin tulosvaihehto on "tietty" on vaikutus tulosvaihtoehdon todennäköisyyteen? Mielellämme me täällä palstalla lueskelemme sun kreationistisia hörhöilyjä.

"Eli se ei kelpaa E:n esimerkin tuloksen väitetyn todennäköisyyden todisteeksi, itse asiassa se todistaa sitä vastaan.""

Voi kun sinun läpinäkyvillä ja lapsellisilla ketkuiluillasi ei oo mitään vaikutusta matemaattisiin faktoihin.

"Huijauksen uusiminen ei käy aiemman vastaavan huijauksen todisteeksi."

Mutta sitähän sinä multinikki teet juuri itse koko ajan. Kierrätät täällä vanhoja ketkuilijasi yhä uudelleen ja uudelleen.

"Eli yhden alkeistapahtumista {ωi} (P({ωi}) = 1/n) on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1"

""Välttämättä jokin" tulos on tietenkin yksi alkeistapauksista. Todennäköisyyden kannalta ei ole yhtään mitään väliä sillä mikä niistä se on."

Ei olekaan väliä mikä se on koska ne ovat kaikki symmetrisinä saman todennäköisyyden 1/N omaavia.

""Tulokseksi sattuvan rivin todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska sehän tarkoittasi että kyseinen rivi sattuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa ja silloin kysymyksessä ei olisi enää satunnaiskoe."

Höpönhöpö. E:n esimerkissä sattuu rivi (jokin rivi) joka ainoa kerta kolikonheitto suoritettaessa."

Ja mikähän se "jokin rivi" on? Onko se täsmälleen sama aina? En kyllä keksi miten joku voisi typerämmin yrittää puolustaa pöljää matematiikan vastaista väitettään kuin sinä multinikki. Hih hih.

"Todennäköisyydellä 1. Kelvoton satunnaiskoehan se toki on. Jo aivan alussa kirjoitin sen olevan teatteria, että olisi ollut parempi jättää koko koe tekemättä."

Ja missähän Envist kokeen muka suoritti?

Olet taas tollo narahtanut esittelemään typeryyttäsi palstalaisille. Sehän sopii mainiosti.

*PM kirjoitti:

"Ei, vaan ketkuilee E:n esimerkin tapaan. Eli esittää saadun tuloksen olevan tietty, vaikka se oli vain jokin."

Missä kohtaa Enqvist väittää esittää, että tulos on jokin ennalta yksilöity? Epätoivossasi ketku lässytät "tietystä" tuloksesta kun et muutakaan keksi.

Jos meillä on satunnaiskoe S, jossa on N kappaletta (N > 1) symmetrisiä tulosvaihtoja, niin kerroppa voiko satunnaiskokeessa olla sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/N?

""Matemaattinen ilmaisusi" yksilöi joka ainoan tulosvaihtoehdon yksi kerrallaan tietyiksi, aivan toisin kuin E:n esimerkissä tapahtui."

Lässyn lässyn. Eikö multinikkimme enää säälittävämpää ketkuilua keksi? Kerrohan meille mitä tarkoittaa tietty tulosvaihtoehto? Ja miten sillä että jokin tulosvaihehto on "tietty" on vaikutus tulosvaihtoehdon todennäköisyyteen? Mielellämme me täällä palstalla lueskelemme sun kreationistisia hörhöilyjä.

"Eli se ei kelpaa E:n esimerkin tuloksen väitetyn todennäköisyyden todisteeksi, itse asiassa se todistaa sitä vastaan.""

Voi kun sinun läpinäkyvillä ja lapsellisilla ketkuiluillasi ei oo mitään vaikutusta matemaattisiin faktoihin.

"Huijauksen uusiminen ei käy aiemman vastaavan huijauksen todisteeksi."

Mutta sitähän sinä multinikki teet juuri itse koko ajan. Kierrätät täällä vanhoja ketkuilijasi yhä uudelleen ja uudelleen.

"Eli yhden alkeistapahtumista {ωi} (P({ωi}) = 1/n) on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1"

""Välttämättä jokin" tulos on tietenkin yksi alkeistapauksista. Todennäköisyyden kannalta ei ole yhtään mitään väliä sillä mikä niistä se on."

Ei olekaan väliä mikä se on koska ne ovat kaikki symmetrisinä saman todennäköisyyden 1/N omaavia.

""Tulokseksi sattuvan rivin todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska sehän tarkoittasi että kyseinen rivi sattuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa ja silloin kysymyksessä ei olisi enää satunnaiskoe."

Höpönhöpö. E:n esimerkissä sattuu rivi (jokin rivi) joka ainoa kerta kolikonheitto suoritettaessa."

Ja mikähän se "jokin rivi" on? Onko se täsmälleen sama aina? En kyllä keksi miten joku voisi typerämmin yrittää puolustaa pöljää matematiikan vastaista väitettään kuin sinä multinikki. Hih hih.

"Todennäköisyydellä 1. Kelvoton satunnaiskoehan se toki on. Jo aivan alussa kirjoitin sen olevan teatteria, että olisi ollut parempi jättää koko koe tekemättä."

Ja missähän Envist kokeen muka suoritti?

Olet taas tollo narahtanut esittelemään typeryyttäsi palstalaisille. Sehän sopii mainiosti.

Lue lisää

"Missä kohtaa Enqvist väittää esittää, että tulos on jokin ennalta yksilöity?"

Miksipä muuten hän sitä nimittäisi "juuri tuoksi" ja väittäisi sillä olevan ennalta yksilöidyn, tietyn jonon sattumisen todennäköisyyden?

Se oli toki huijausta: jono ei ollut "juuri tuo" eikä se toteutunut tietyn jonon sattumisen todennäköisyydellä. Koska se oli vain jokin jono, todennäköisyydellä 1.

"Jos meillä on satunnaiskoe S, jossa on N kappaletta (N > 1) symmetrisiä tulosvaihtoja, niin kerroppa voiko satunnaiskokeessa olla sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/N"

Jaarittelet taas asiattomia. Kysymyksesi ei liity E:n esimerkkiin.

"Kerrohan meille mitä tarkoittaa tietty tulosvaihtoehto?"

Tietty tulosvaihtoehto on tietyn tapahtuman suotuisa tapaus. Se on satunnaiskokeensa sigma-algebran yksiö, tai jonkin sen joukon alkio. E:n esimerkissä yhtäkään yksiötä ei sigma-algebrassa ollut, joten oli tietysti mahdotonta, että sellainen olisi siinä väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100 toteutunut.

"Ei olekaan väliä mikä se on koska ne ovat kaikki symmetrisinä saman todennäköisyyden 1/N omaavia."

Kuitenkin matemaattisessa todistuksessa, johon olet useasti vedonnut, sillä on väliä. Se yksilöi joka ainoan alkeistapauksen kerrallaan, tietyksi alkeistapaukseksi, jotta sillä olisi 1/n todennäköisyys sattua.

"Ja mikähän se "jokin rivi" on? Onko se täsmälleen sama aina?"

Jokin rivi on jokin rivi, mikä tahansa rivi. Jälkimmäinen kysymys on järjetön.

"Ja missähän Envist kokeen muka suoritti?
Lässyn lässyn. Eikö multinikkimme enää säälittävämpää ketkuilua keksi?
Voi kun sinun läpinäkyvillä ja lapsellisilla ketkuiluillasi ei oo mitään vaikutusta matemaattisiin faktoihin."
"Olet taas tollo narahtanut esittelemään typeryyttäsi palstalaisille."

Taidat olla taas hyvin väsynyt, puolimutka. Enkä ihmettele lainkaan. Olet ottanut raskaan ristin harteillesi, sivusta katsoen pelottavan raskaan. Aiemmin sitä kantoivat moloch ja sittemmin palstan jättänyt bwm. Mutta he uupuivat ja heittivät ristinsä maahan, vaikka muutama evo heidän tukenaan olikin.

Hyvä puolimutka, nyt on sinun vuorosi tehdä samoin. Kukaan ei siitä sinua moiti. Kaikkein vähiten minä, joka olen saanut seurata läheltä toivotonta työtäsi tuon onnettoman satunnaiskokeen puolustamiseksi. Ja kun heität ristisi, uskon ja toivon, että se niille sijoilleen saisi lopullisesti jäädä.

antimytomaani_orig kirjoitti:

Ketä tuollaisen puskastahuutelijan mielipiteet kiinnostaa?

Eipä sinunkaan.
>Olet yhtä väärässä kuin illu

*JC kirjoitti:

"Missä kohtaa Enqvist väittää esittää, että tulos on jokin ennalta yksilöity?"

Miksipä muuten hän sitä nimittäisi "juuri tuoksi" ja väittäisi sillä olevan ennalta yksilöidyn, tietyn jonon sattumisen todennäköisyyden?

Se oli toki huijausta: jono ei ollut "juuri tuo" eikä se toteutunut tietyn jonon sattumisen todennäköisyydellä. Koska se oli vain jokin jono, todennäköisyydellä 1.

"Jos meillä on satunnaiskoe S, jossa on N kappaletta (N > 1) symmetrisiä tulosvaihtoja, niin kerroppa voiko satunnaiskokeessa olla sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/N"

Jaarittelet taas asiattomia. Kysymyksesi ei liity E:n esimerkkiin.

"Kerrohan meille mitä tarkoittaa tietty tulosvaihtoehto?"

Tietty tulosvaihtoehto on tietyn tapahtuman suotuisa tapaus. Se on satunnaiskokeensa sigma-algebran yksiö, tai jonkin sen joukon alkio. E:n esimerkissä yhtäkään yksiötä ei sigma-algebrassa ollut, joten oli tietysti mahdotonta, että sellainen olisi siinä väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100 toteutunut.

"Ei olekaan väliä mikä se on koska ne ovat kaikki symmetrisinä saman todennäköisyyden 1/N omaavia."

Kuitenkin matemaattisessa todistuksessa, johon olet useasti vedonnut, sillä on väliä. Se yksilöi joka ainoan alkeistapauksen kerrallaan, tietyksi alkeistapaukseksi, jotta sillä olisi 1/n todennäköisyys sattua.

"Ja mikähän se "jokin rivi" on? Onko se täsmälleen sama aina?"

Jokin rivi on jokin rivi, mikä tahansa rivi. Jälkimmäinen kysymys on järjetön.

"Ja missähän Envist kokeen muka suoritti?
Lässyn lässyn. Eikö multinikkimme enää säälittävämpää ketkuilua keksi?
Voi kun sinun läpinäkyvillä ja lapsellisilla ketkuiluillasi ei oo mitään vaikutusta matemaattisiin faktoihin."
"Olet taas tollo narahtanut esittelemään typeryyttäsi palstalaisille."

Taidat olla taas hyvin väsynyt, puolimutka. Enkä ihmettele lainkaan. Olet ottanut raskaan ristin harteillesi, sivusta katsoen pelottavan raskaan. Aiemmin sitä kantoivat moloch ja sittemmin palstan jättänyt bwm. Mutta he uupuivat ja heittivät ristinsä maahan, vaikka muutama evo heidän tukenaan olikin.

Hyvä puolimutka, nyt on sinun vuorosi tehdä samoin. Kukaan ei siitä sinua moiti. Kaikkein vähiten minä, joka olen saanut seurata läheltä toivotonta työtäsi tuon onnettoman satunnaiskokeen puolustamiseksi. Ja kun heität ristisi, uskon ja toivon, että se niille sijoilleen saisi lopullisesti jäädä.

Lue lisää

"Miksipä muuten hän sitä nimittäisi "juuri tuoksi" ..."

Etkö ymmärrä Suomen kieltä?

"... ja väittäisi sillä olevan ennalta yksilöidyn, tietyn jonon sattumisen todennäköisyyden?"

Niinhän sillä onkin, koska jokaisen tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys on 1/2^100 ja sattunut tulos on yksi tulosvaihtoehdoista. Tollohan sinä oot.

"Se oli toki huijausta: jono ei ollut "juuri tuo" eikä se toteutunut tietyn jonon sattumisen todennäköisyydellä. Koska se oli vain jokin jono, todennäköisyydellä 1."

Et usko tuota itsekään, koska et kykene vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin ja joudut kieroilemaan multinikki.

""Jos meillä on satunnaiskoe S, jossa on N kappaletta (N > 1) symmetrisiä tulosvaihtoja, niin kerroppa voiko satunnaiskokeessa olla sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/N"

Jaarittelet taas asiattomia. Kysymyksesi ei liity E:n esimerkkiin."

Eli et kykene vastaamaan rehellisesti kysymykseen, koska tiedät että jos annat oikean ja totuuden mukaisen vastauksen tunnustat olevasi väärässä.

"Kerrohan meille mitä tarkoittaa tietty tulosvaihtoehto?"

"Tietty tulosvaihtoehto on tietyn tapahtuman suotuisa tapaus. Se on satunnaiskokeensa sigma-algebran yksiö, tai jonkin sen joukon alkio. E:n esimerkissä yhtäkään yksiötä ei sigma-algebrassa ollut, joten oli tietysti mahdotonta, että sellainen olisi siinä väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100 toteutunut."

Ja edelleen sulla on multinikki todistamatta matemaattisesti, että tuo ketkuileva hörhöilysi siitä että valittu sigma-algebra estää mahdollisia toteutumasta.

""Ei olekaan väliä mikä se on koska ne ovat kaikki symmetrisinä saman todennäköisyyden 1/N omaavia."

Kuitenkin matemaattisessa todistuksessa, johon olet useasti vedonnut, sillä on väliä. Se yksilöi joka ainoan alkeistapauksen kerrallaan, tietyksi alkeistapaukseksi, jotta sillä olisi 1/n todennäköisyys sattua."

Lässyn lässyn. Jos tiedetään että satunnaiskokeessa on N symmetristä tulosvaihtoehtoa niin tiedetään, että jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua on 1/N.

""Ja mikähän se "jokin rivi" on? Onko se täsmälleen sama aina?"

Jokin rivi on jokin rivi, mikä tahansa rivi. Jälkimmäinen kysymys on järjetön."

Hih hih. Ketku multinikki ei kykene vastaamaan kysymykseen rehellisesti.

""Ja missähän Envist kokeen muka suoritti?
Lässyn lässyn. Eikö multinikkimme enää säälittävämpää ketkuilua keksi?
Voi kun sinun läpinäkyvillä ja lapsellisilla ketkuiluillasi ei oo mitään vaikutusta matemaattisiin faktoihin."
"Olet taas tollo narahtanut esittelemään typeryyttäsi palstalaisille."

Taidat olla taas hyvin väsynyt, puolimutka. Enkä ihmettele lainkaan. Olet ottanut raskaan ristin harteillesi, ..."

Ja mitenkähän kaltaisesi ketkun pellen aivopierujen ja kieroilujen paljastaminen on muka raskasta. Mukavaa hommaahan tämä on.

"Hyvä puolimutka, nyt on sinun vuorosi tehdä samoin. ..."

Niinhän sinä multinikki toivot. Minähän olen toistuvasti todennut, että minulle kyllä sopii että aivopiereskelet täällä palstalla. Pysyypähän typeryytesi esittely jatkuvasti esillä palstalla.

*JC kirjoitti:

"Missä kohtaa Enqvist väittää esittää, että tulos on jokin ennalta yksilöity?"

Miksipä muuten hän sitä nimittäisi "juuri tuoksi" ja väittäisi sillä olevan ennalta yksilöidyn, tietyn jonon sattumisen todennäköisyyden?

Se oli toki huijausta: jono ei ollut "juuri tuo" eikä se toteutunut tietyn jonon sattumisen todennäköisyydellä. Koska se oli vain jokin jono, todennäköisyydellä 1.

"Jos meillä on satunnaiskoe S, jossa on N kappaletta (N > 1) symmetrisiä tulosvaihtoja, niin kerroppa voiko satunnaiskokeessa olla sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/N"

Jaarittelet taas asiattomia. Kysymyksesi ei liity E:n esimerkkiin.

"Kerrohan meille mitä tarkoittaa tietty tulosvaihtoehto?"

Tietty tulosvaihtoehto on tietyn tapahtuman suotuisa tapaus. Se on satunnaiskokeensa sigma-algebran yksiö, tai jonkin sen joukon alkio. E:n esimerkissä yhtäkään yksiötä ei sigma-algebrassa ollut, joten oli tietysti mahdotonta, että sellainen olisi siinä väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100 toteutunut.

"Ei olekaan väliä mikä se on koska ne ovat kaikki symmetrisinä saman todennäköisyyden 1/N omaavia."

Kuitenkin matemaattisessa todistuksessa, johon olet useasti vedonnut, sillä on väliä. Se yksilöi joka ainoan alkeistapauksen kerrallaan, tietyksi alkeistapaukseksi, jotta sillä olisi 1/n todennäköisyys sattua.

"Ja mikähän se "jokin rivi" on? Onko se täsmälleen sama aina?"

Jokin rivi on jokin rivi, mikä tahansa rivi. Jälkimmäinen kysymys on järjetön.

"Ja missähän Envist kokeen muka suoritti?
Lässyn lässyn. Eikö multinikkimme enää säälittävämpää ketkuilua keksi?
Voi kun sinun läpinäkyvillä ja lapsellisilla ketkuiluillasi ei oo mitään vaikutusta matemaattisiin faktoihin."
"Olet taas tollo narahtanut esittelemään typeryyttäsi palstalaisille."

Taidat olla taas hyvin väsynyt, puolimutka. Enkä ihmettele lainkaan. Olet ottanut raskaan ristin harteillesi, sivusta katsoen pelottavan raskaan. Aiemmin sitä kantoivat moloch ja sittemmin palstan jättänyt bwm. Mutta he uupuivat ja heittivät ristinsä maahan, vaikka muutama evo heidän tukenaan olikin.

Hyvä puolimutka, nyt on sinun vuorosi tehdä samoin. Kukaan ei siitä sinua moiti. Kaikkein vähiten minä, joka olen saanut seurata läheltä toivotonta työtäsi tuon onnettoman satunnaiskokeen puolustamiseksi. Ja kun heität ristisi, uskon ja toivon, että se niille sijoilleen saisi lopullisesti jäädä.

Lue lisää

Lopeta jo idiootti. On vaikea uskoa, että joku voi olla noin läpeensä epärehellinen kuin sinä *JC. Oletko tosissasi vai trollaatko?

ei voe olla totta kirjoitti:

Lopeta jo idiootti. On vaikea uskoa, että joku voi olla noin läpeensä epärehellinen kuin sinä *JC. Oletko tosissasi vai trollaatko?

Tietää kyllä täsmälleen olevansa väärässä ja trollaa. Multinikkimme on uskonnollisilla motiiveilla trollaava sairaanloisesta tiedekateudesta kärsivä denialistitollo, joka kärsii narsistisesta luonnehäiriöstä.

Seuraava esimerkki valaisee asiaa.

1) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A saa numerot c1,...,cn on p.
Todennäköisyys, että B saa numerot c1,...,cn on p.

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot c1,...,cn on p*p.

2) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A arpoi jotkut numerot on 1.
Merkitään noita A:n arpomia numeroita j1,...,jn. Merkitään ne vaikka paperille.
Todennäköisyys, että B arpoo numerot j1,...,jn on p.

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat nuo paperille kirjoitetut numerot j1,...,jn on p.

Jos väitettäisiin myös tapauksessa 2) todennäköisyyden, että A arpoi numerot j1,...,jn olleen p, niin silloin todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot j1,...,jn olisi p*p. Tämä on väärä todennäköisyys.

Numerot c1,...,cn ovat riippumattomia arvontatuloksesta, mutta paperille merkityt numerot j1,...,jn ovat riippuvaisia A:n arpomista numeroista. Siksi vain tapauksessa 1) todennäköisyys p*p on oikein.

Siten *JC on oikeassa kuten tästä esimerkistä helposti nähdään.

kvasi2 kirjoitti:

Seuraava esimerkki valaisee asiaa.

1) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A saa numerot c1,...,cn on p.
Todennäköisyys, että B saa numerot c1,...,cn on p.

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot c1,...,cn on p*p.

2) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A arpoi jotkut numerot on 1.
Merkitään noita A:n arpomia numeroita j1,...,jn. Merkitään ne vaikka paperille.
Todennäköisyys, että B arpoo numerot j1,...,jn on p.

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat nuo paperille kirjoitetut numerot j1,...,jn on p.

Jos väitettäisiin myös tapauksessa 2) todennäköisyyden, että A arpoi numerot j1,...,jn olleen p, niin silloin todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot j1,...,jn olisi p*p. Tämä on väärä todennäköisyys.

Numerot c1,...,cn ovat riippumattomia arvontatuloksesta, mutta paperille merkityt numerot j1,...,jn ovat riippuvaisia A:n arpomista numeroista. Siksi vain tapauksessa 1) todennäköisyys p*p on oikein.

Siten *JC on oikeassa kuten tästä esimerkistä helposti nähdään.

Lue lisää

"Seuraava esimerkki valaisee asiaa."

Esimerkkisi kylläkin valaisee ainoastaan sitä että olet typerys kvasi ja erityisesti siten sitä, että miksi juuri sinä oot ainoa, joka komppaa toista typerystä eli JCtä.

"1) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A saa numerot c1,...,cn on p.
Todennäköisyys, että B saa numerot c1,...,cn on p."

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot c1,...,cn on p*p."

Todennäköisyydelle p täytyy väistämättä päteä 0 < p < 1, koska jos p = 0, niin kyseessä olisi mahdoton tapahtuma ja jos p = 1 niin kyseessä olisi varma tapahtuma eli A:n pitäisi saada aina numerot c1,...,cn. Minkään mahdollisen numerosarjan saamisen todennäköisyys ei voi olla 1.

Haluat siis laskea todennäköisyyden sille, että sekä A ja B saavat saman numerosarjan c1, ... cn. Ilmoittamasi todennäkösyys p*p on väärä. Osoitan sen myöhemmin tässä kommentissa.

"2) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A arpoi jotkut numerot on 1."

Toteat siis vain sen, että kun satunnaiskoe suoritetaan niin varmuudella saadaan satunnainen tulos. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että minkään tulosvaihtoehdon todennäkösyys ei voi olla 1.

"Merkitään noita A:n arpomia numeroita j1,...,jn. Merkitään ne vaikka paperille."

Mahdollisia lukujonoja, jotka A voi arpoa paperille on m^n (jos ajatellaan, että jonot ovat järjestettyjä)

Todennäköisyys, että B arpoo numerot j1,...,jn on p."

Oikein.

"Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat nuo paperille kirjoitetut numerot j1,...,jn on p."

Oikein, koska mahdollisia erilaisia lukujonoa j1,...,jn on m^n kappaletta. Tällöin suotuisia tapauksia, joissa sekä A:lla että B:llä on sama lukujono on m^n kappaletta. Kaikkiaan mahdollisia tapauksia (joissa kaikissa A:n ja B:n lukujono ei ole sama) on m^n * m^n.

Klassisen todennäkösyyden mukaan todennäköisyys sille, että A ja B saavat saman jonon on siis m^n / m^n * m^n = 1 / m^n

"Jos väitettäisiin myös tapauksessa 2) todennäköisyyden, että A arpoi numerot j1,...,jn olleen p, niin silloin todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot j1,...,jn olisi p*p. Tämä on väärä todennäköisyys."

Kohdan 1) todennäköisyys on väärin ja kohdan 2) oikein. Kuinka monta kertaa tämä pitää sulle rautalangasta vääntää kvasi?

"Numerot c1,...,cn ovat riippumattomia arvontatuloksesta, ..."

No eivät tietenkään ole. Numerot c1,...,cn ovat arvonnan tulos kuten itse toteat.
Mahdollisia c1,...,cn jonoja on m^n erilaista.

" ... mutta paperille merkityt numerot j1,...,jn ovat riippuvaisia A:n arpomista numeroista."

Numerot j1,...,jn ovat myös arvontatulos. Henkilö A voi arpoa m^n erilaista jonoa.

"Siksi vain tapauksessa 1) todennäköisyys p*p on oikein."

Ei vaan se on väärin.

Koska kvasi oot noin toivoton tollo niin väännetään rautalankaa konkreettisen esimerkin avulla. Oletaan, että n = 2 ja m = 1. Henkilön A tai B on siis mahdollista heittää jokin seuraavista järjestetyistä lukujonoista:

1, 1
1, 2
2, 1
2, 2

Mahdollisia lukujonoa on siis 4 = m^n = 2^2, jolloin kunkin sattumisen todennäkösyys on 1/4 eli p = 1/4. Minkään jonon sattumisen todennäköisyys ei voi olla 1.

Henkilö A ei siis voi saada lukujonoa 1,1 todennäkösyydella 1 vaan todennäkösyydellä 1/4. Sama päteen kaikkien mahdollisten lukujonojen kohdalla.

Se, että A ja B saavat täsmälleen saman lukujonon tarkoittaa jotakin seuraavista tapauksista:

A: 1, 1 ja B: 1,1
A: 1, 2 ja B: 1, 2
A: 2, 1 ja B: 2,1
A: 2, 2 ja B: 2, 2

Näitä suotuisia tapauksia on siis 4.

Kaiken kaikkiaan tapauksia on 4 * 4 = 16

Klassisen todennäköisyyden mukaan todennäköisyys sille, että A ja B saavat saman lukujonon on 4/16 = 1/4

Ties kuinka monta kertaa oon tämän esimerkkisi virheen sinulle rautalangasta vääntänyt. Taidat olla varsin oppimiskyvyton kvasi vai mitä?

"Siten *JC on oikeassa kuten tästä esimerkistä helposti nähdään."

Yksinkertainen, mutta silti toistuva virheesi ei todista mitään muuta kuin sen, että olet kyvytön oppimaan virheistäsi kvasi.

Hyvää parodiaa.

Ehdottomasti *JC ei kannata lopettaa kreationistisen typeryytensä esittelyä. Kvasin kontribuutio JCn typeryyteen vain alleviivaa tätä. Kvasi on ainoa, joka tukee JCta. Ja tuskinon yhteensattumaa, että kvasin esimerkit tällä palstalla todennäkösyyteen ovat olleet kategorisesti virheellisiä.

Puolimutkvasi2 kirjoitti:

"Seuraava esimerkki valaisee asiaa."

Esimerkkisi kylläkin valaisee ainoastaan sitä että olet typerys kvasi ja erityisesti siten sitä, että miksi juuri sinä oot ainoa, joka komppaa toista typerystä eli JCtä.

"1) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A saa numerot c1,...,cn on p.
Todennäköisyys, että B saa numerot c1,...,cn on p."

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot c1,...,cn on p*p."

Todennäköisyydelle p täytyy väistämättä päteä 0 < p < 1, koska jos p = 0, niin kyseessä olisi mahdoton tapahtuma ja jos p = 1 niin kyseessä olisi varma tapahtuma eli A:n pitäisi saada aina numerot c1,...,cn. Minkään mahdollisen numerosarjan saamisen todennäköisyys ei voi olla 1.

Haluat siis laskea todennäköisyyden sille, että sekä A ja B saavat saman numerosarjan c1, ... cn. Ilmoittamasi todennäkösyys p*p on väärä. Osoitan sen myöhemmin tässä kommentissa.

"2) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A arpoi jotkut numerot on 1."

Toteat siis vain sen, että kun satunnaiskoe suoritetaan niin varmuudella saadaan satunnainen tulos. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että minkään tulosvaihtoehdon todennäkösyys ei voi olla 1.

"Merkitään noita A:n arpomia numeroita j1,...,jn. Merkitään ne vaikka paperille."

Mahdollisia lukujonoja, jotka A voi arpoa paperille on m^n (jos ajatellaan, että jonot ovat järjestettyjä)

Todennäköisyys, että B arpoo numerot j1,...,jn on p."

Oikein.

"Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat nuo paperille kirjoitetut numerot j1,...,jn on p."

Oikein, koska mahdollisia erilaisia lukujonoa j1,...,jn on m^n kappaletta. Tällöin suotuisia tapauksia, joissa sekä A:lla että B:llä on sama lukujono on m^n kappaletta. Kaikkiaan mahdollisia tapauksia (joissa kaikissa A:n ja B:n lukujono ei ole sama) on m^n * m^n.

Klassisen todennäkösyyden mukaan todennäköisyys sille, että A ja B saavat saman jonon on siis m^n / m^n * m^n = 1 / m^n

"Jos väitettäisiin myös tapauksessa 2) todennäköisyyden, että A arpoi numerot j1,...,jn olleen p, niin silloin todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot j1,...,jn olisi p*p. Tämä on väärä todennäköisyys."

Kohdan 1) todennäköisyys on väärin ja kohdan 2) oikein. Kuinka monta kertaa tämä pitää sulle rautalangasta vääntää kvasi?

"Numerot c1,...,cn ovat riippumattomia arvontatuloksesta, ..."

No eivät tietenkään ole. Numerot c1,...,cn ovat arvonnan tulos kuten itse toteat.
Mahdollisia c1,...,cn jonoja on m^n erilaista.

" ... mutta paperille merkityt numerot j1,...,jn ovat riippuvaisia A:n arpomista numeroista."

Numerot j1,...,jn ovat myös arvontatulos. Henkilö A voi arpoa m^n erilaista jonoa.

"Siksi vain tapauksessa 1) todennäköisyys p*p on oikein."

Ei vaan se on väärin.

Koska kvasi oot noin toivoton tollo niin väännetään rautalankaa konkreettisen esimerkin avulla. Oletaan, että n = 2 ja m = 1. Henkilön A tai B on siis mahdollista heittää jokin seuraavista järjestetyistä lukujonoista:

1, 1
1, 2
2, 1
2, 2

Mahdollisia lukujonoa on siis 4 = m^n = 2^2, jolloin kunkin sattumisen todennäkösyys on 1/4 eli p = 1/4. Minkään jonon sattumisen todennäköisyys ei voi olla 1.

Henkilö A ei siis voi saada lukujonoa 1,1 todennäkösyydella 1 vaan todennäkösyydellä 1/4. Sama päteen kaikkien mahdollisten lukujonojen kohdalla.

Se, että A ja B saavat täsmälleen saman lukujonon tarkoittaa jotakin seuraavista tapauksista:

A: 1, 1 ja B: 1,1
A: 1, 2 ja B: 1, 2
A: 2, 1 ja B: 2,1
A: 2, 2 ja B: 2, 2

Näitä suotuisia tapauksia on siis 4.

Kaiken kaikkiaan tapauksia on 4 * 4 = 16

Klassisen todennäköisyyden mukaan todennäköisyys sille, että A ja B saavat saman lukujonon on 4/16 = 1/4

Ties kuinka monta kertaa oon tämän esimerkkisi virheen sinulle rautalangasta vääntänyt. Taidat olla varsin oppimiskyvyton kvasi vai mitä?

"Siten *JC on oikeassa kuten tästä esimerkistä helposti nähdään."

Yksinkertainen, mutta silti toistuva virheesi ei todista mitään muuta kuin sen, että olet kyvytön oppimaan virheistäsi kvasi.

Lue lisää

"Oletaan, että n = 2 ja m = 1."

Kirjoitusvirhe. Piti olla: m = 2

Puolimutkvasi2 kirjoitti:

"Seuraava esimerkki valaisee asiaa."

Esimerkkisi kylläkin valaisee ainoastaan sitä että olet typerys kvasi ja erityisesti siten sitä, että miksi juuri sinä oot ainoa, joka komppaa toista typerystä eli JCtä.

"1) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A saa numerot c1,...,cn on p.
Todennäköisyys, että B saa numerot c1,...,cn on p."

Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot c1,...,cn on p*p."

Todennäköisyydelle p täytyy väistämättä päteä 0 < p < 1, koska jos p = 0, niin kyseessä olisi mahdoton tapahtuma ja jos p = 1 niin kyseessä olisi varma tapahtuma eli A:n pitäisi saada aina numerot c1,...,cn. Minkään mahdollisen numerosarjan saamisen todennäköisyys ei voi olla 1.

Haluat siis laskea todennäköisyyden sille, että sekä A ja B saavat saman numerosarjan c1, ... cn. Ilmoittamasi todennäkösyys p*p on väärä. Osoitan sen myöhemmin tässä kommentissa.

"2) A ja B arpovat erikseen n numeroa väliltä 1,...,m.

Todennäköisyys, että A arpoi jotkut numerot on 1."

Toteat siis vain sen, että kun satunnaiskoe suoritetaan niin varmuudella saadaan satunnainen tulos. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että minkään tulosvaihtoehdon todennäkösyys ei voi olla 1.

"Merkitään noita A:n arpomia numeroita j1,...,jn. Merkitään ne vaikka paperille."

Mahdollisia lukujonoja, jotka A voi arpoa paperille on m^n (jos ajatellaan, että jonot ovat järjestettyjä)

Todennäköisyys, että B arpoo numerot j1,...,jn on p."

Oikein.

"Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat nuo paperille kirjoitetut numerot j1,...,jn on p."

Oikein, koska mahdollisia erilaisia lukujonoa j1,...,jn on m^n kappaletta. Tällöin suotuisia tapauksia, joissa sekä A:lla että B:llä on sama lukujono on m^n kappaletta. Kaikkiaan mahdollisia tapauksia (joissa kaikissa A:n ja B:n lukujono ei ole sama) on m^n * m^n.

Klassisen todennäkösyyden mukaan todennäköisyys sille, että A ja B saavat saman jonon on siis m^n / m^n * m^n = 1 / m^n

"Jos väitettäisiin myös tapauksessa 2) todennäköisyyden, että A arpoi numerot j1,...,jn olleen p, niin silloin todennäköisyys, että sekä A, että B saavat numerot j1,...,jn olisi p*p. Tämä on väärä todennäköisyys."

Kohdan 1) todennäköisyys on väärin ja kohdan 2) oikein. Kuinka monta kertaa tämä pitää sulle rautalangasta vääntää kvasi?

"Numerot c1,...,cn ovat riippumattomia arvontatuloksesta, ..."

No eivät tietenkään ole. Numerot c1,...,cn ovat arvonnan tulos kuten itse toteat.
Mahdollisia c1,...,cn jonoja on m^n erilaista.

" ... mutta paperille merkityt numerot j1,...,jn ovat riippuvaisia A:n arpomista numeroista."

Numerot j1,...,jn ovat myös arvontatulos. Henkilö A voi arpoa m^n erilaista jonoa.

"Siksi vain tapauksessa 1) todennäköisyys p*p on oikein."

Ei vaan se on väärin.

Koska kvasi oot noin toivoton tollo niin väännetään rautalankaa konkreettisen esimerkin avulla. Oletaan, että n = 2 ja m = 1. Henkilön A tai B on siis mahdollista heittää jokin seuraavista järjestetyistä lukujonoista:

1, 1
1, 2
2, 1
2, 2

Mahdollisia lukujonoa on siis 4 = m^n = 2^2, jolloin kunkin sattumisen todennäkösyys on 1/4 eli p = 1/4. Minkään jonon sattumisen todennäköisyys ei voi olla 1.

Henkilö A ei siis voi saada lukujonoa 1,1 todennäkösyydella 1 vaan todennäkösyydellä 1/4. Sama päteen kaikkien mahdollisten lukujonojen kohdalla.

Se, että A ja B saavat täsmälleen saman lukujonon tarkoittaa jotakin seuraavista tapauksista:

A: 1, 1 ja B: 1,1
A: 1, 2 ja B: 1, 2
A: 2, 1 ja B: 2,1
A: 2, 2 ja B: 2, 2

Näitä suotuisia tapauksia on siis 4.

Kaiken kaikkiaan tapauksia on 4 * 4 = 16

Klassisen todennäköisyyden mukaan todennäköisyys sille, että A ja B saavat saman lukujonon on 4/16 = 1/4

Ties kuinka monta kertaa oon tämän esimerkkisi virheen sinulle rautalangasta vääntänyt. Taidat olla varsin oppimiskyvyton kvasi vai mitä?

"Siten *JC on oikeassa kuten tästä esimerkistä helposti nähdään."

Yksinkertainen, mutta silti toistuva virheesi ei todista mitään muuta kuin sen, että olet kyvytön oppimaan virheistäsi kvasi.

Lue lisää

Sillä lailla. No ei ole todellakaan ihme, että kvasi2 on ainoa *JC n puolustaja täällä palstalla. Todella alkeellinen virhe tässä hänen "matemaattisessa" perustelussaan :) Typerys typerystä komppaa.

Heitetään vaikkapa noppaa.

1) Todennäköisyys, että A heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että B heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B heittävät kutosen on 1/36.

2) A heittää noppaa ja saa jonkin silmäluvun todennäköisyydellä 1.
Merkitään A:n heittämä silmäluku paperille.
Todennäköisyys, että B saa paperille kirjoitetun silmäluvun on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat paperille merkityn silmäluvun on 1/6.

Asia on helppo todeta vaikkapa itse heittämällä noppaa.

Oleellista on se, että paperille kirjoitettu silmäluku on riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta. Jos paperille kirjoitettu silmäluku ei olisi riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta, niin tilanne olisi aivan toinen. Vastaava tosiasia koskee myös E:n esimerkkiä.

kvasi2 kirjoitti:

Heitetään vaikkapa noppaa.

1) Todennäköisyys, että A heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että B heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B heittävät kutosen on 1/36.

2) A heittää noppaa ja saa jonkin silmäluvun todennäköisyydellä 1.
Merkitään A:n heittämä silmäluku paperille.
Todennäköisyys, että B saa paperille kirjoitetun silmäluvun on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat paperille merkityn silmäluvun on 1/6.

Asia on helppo todeta vaikkapa itse heittämällä noppaa.

Oleellista on se, että paperille kirjoitettu silmäluku on riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta. Jos paperille kirjoitettu silmäluku ei olisi riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta, niin tilanne olisi aivan toinen. Vastaava tosiasia koskee myös E:n esimerkkiä.

Lue lisää

"Heitetään vaikkapa noppaa."

No heitetään noppaa. Jotenkin on sellanen aavistus, että nopan heittokin menee sun ymmärtämättömyyden esittelyksi.

"1) Todennäköisyys, että A heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että B heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B heittävät kutosen on 1/36."

Oikein. Koska tällä kertaa tapahtumana on se, että sekä A ja B saavat saman määrätyn silmäluvun 6, eikä vain jotain samaa silmälukua.

"2) A heittää noppaa ja saa jonkin silmäluvun todennäköisyydellä 1."

Edelleen todennäköisyys 1 tarkoittaa tässä sitä, että jos koe suoritetaan saadaan varmuudella yksi silmäluvuista sattumaan. Kuitenkaan mikään sattuvan silmäluvun todennäköisyys sattua ei voi olla 1, koska se tarkottaisi, että saman silmäluvun pitäisi aina sattua.

"Merkitään A:n heittämä silmäluku paperille.
Todennäköisyys, että B saa paperille kirjoitetun silmäluvun on 1/6."

Oikein.

"Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat paperille merkityn silmäluvun on 1/6."

Oikein. Tässä tapauksessa tapahtumana on se että A ja B saavat jonkin saman silmäluvun ei määrättyä samaa silmälukua. Lisäksi on huomattava

Tapahtumat ovat erit kohdissa 1) ja 2)

"Asia on helppo todeta vaikkapa itse heittämällä noppaa."

Ei tarvitse heittää noppaa. Triviaalia matematiikkaa.


"Oleellista on se, että paperille kirjoitettu silmäluku on riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta."

Hih hih. No tottakai on kun se silmäluku on A:n heittämä. Eikös tuo oo aika ilmiselvä riippuvuus?

"Jos paperille kirjoitettu silmäluku ei olisi riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta, niin tilanne olisi aivan toinen."

Niin varmasti olisikin. Itsehän määrittelet että paperille merkitään A:n heittämä silmäluku.

"Vastaava tosiasia koskee myös E:n esimerkkiä."

Ja millä ihmeen tavalla? Eihän E:n esimerkissä heitetä kuin yksi tulos. Ei kahta. Eikä Enqvist viittaa että siihen todennäköisyyteen, että kun satunnaiskoe suoritetaan niin saadaan varmasti tulos sattumaan. Vaan Enqvist toteaa sen, että mikä on tulokseksi sattuvan symmetrisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys.

Kerrohan sinä kvasi mikä E:n esimerkin mahdollisista kolikkojonoista on sellainen, että sen todennäköisyys sattua on 1.

Et vaan kvasi ymmärrä etkä osaa. Turhaan tuhlaat aikaasi matematiikan parissa kun et ymmärrä yksinkertaisintakaan todennäkösyysmatematiikkaa. Eipä edelleenkään oo mikään ihme, että sinä kvasi olet ainoa tollo, joka komppaa JCta.

kvasi2 kirjoitti:

Heitetään vaikkapa noppaa.

1) Todennäköisyys, että A heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että B heittää kutosen on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B heittävät kutosen on 1/36.

2) A heittää noppaa ja saa jonkin silmäluvun todennäköisyydellä 1.
Merkitään A:n heittämä silmäluku paperille.
Todennäköisyys, että B saa paperille kirjoitetun silmäluvun on 1/6.
Todennäköisyys, että sekä A, että B saavat paperille merkityn silmäluvun on 1/6.

Asia on helppo todeta vaikkapa itse heittämällä noppaa.

Oleellista on se, että paperille kirjoitettu silmäluku on riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta. Jos paperille kirjoitettu silmäluku ei olisi riippuvainen A:n heittämästä silmäluvusta, niin tilanne olisi aivan toinen. Vastaava tosiasia koskee myös E:n esimerkkiä.

Lue lisää

Ei hemmetti ... Oletko ihan oikeasti tosissasi vai trollaatko? Kreationisteilla ei näköjään ole minkäänlaista matemaattista ymmärryskykyä. Olkiukkoja ja täysin vinksahtaneita argumentteja kyllä osataan kyhätä.

Oikea kreationisti kyllä pystyisikin, joskaan ei läheskään aina:

"Kreationisti ei PYSTY kirjoittamaan kahta peräkkäistä ristiriidatonta ja totuudenmukaista lausetta.

Multinilkkihän on kuitenkin trolli, jolle totuutta ei ole olemassakaan. Sen tilalla ovat huomionhinku ja tiedekateus.

Eli lottokoneellekin voisi antaa oikeuden yrittää voittaa lotossa päävoitto.

kvasi2 kirjoitti:

Eli lottokoneellekin voisi antaa oikeuden yrittää voittaa lotossa päävoitto.

Sillä rivillä, jonka se arpoo lottoarvonnassa nykyisinkin.

kvasi2 kirjoitti:

Sillä rivillä, jonka se arpoo lottoarvonnassa nykyisinkin.

Ja olisiko se ihme, jos lottokone arpoisi voittavan lottorivin ja voittaisi lotossa?

Mitä sinä kvasi nyt oikein sekoilet?

"En pidä E:n esimerkistä siksi, että E:n maailmassa lottokoneen arpoma rivi voisi osallistua tasavertaisena lottoajien rivien kanssa lottokoneen itsensä arpomaan lottoarvontaan. "

Jo oli idioottimainen vertaus ja olkiukko.

Lotossa on 15 380 937 mahdollista 7-oikein riviä, joista kunkin todennäköisyys sattua lottoarvonnassa arvotuksi riviksi on täsmälleen sama 1/15 380 937. Se mitä Enqvist esimerkissään kertoi vastaa sitä, että kun lottoarvontasuoritetaan saadaan tuloksi paperille rivi, jonka todennäköisyys sattua on 1/15 380 937. Se että saadaan juuri tuo rivi on epätodennäköistä ei se että saadaan ylipäätään jokin rivi.

Satunnaiskokeen mahdollisten tapahtumien todennäköisyyksiin ei ole mitään vaikutusta sillä nimeääkö joku "tietyn" tuloksen etukäteen kuten JC ja sinä hörhöilette.

Heitetäänpä lisää 6-tahkoista noppa. Heitin tulokseksi silmäluvun 5. Kerrotko kvasin mikä oli, on ja tulee olemaan todennäköisyys sille, että noppaa heittämällä juuri tuo silmäluku tuli merkityksi paperille? Onko todennäköisyys:

a) 1/6
b) 1

Jos vastaat että b) niin eikä se tarkoita sitä, että jokaisella heittokerralla pitäisi sattua silmäluku viisi, koska todennäköisyys 1 tarkoittaa varmaa tapahtumaa.

kvasi2 kirjoitti:

Eli lottokoneellekin voisi antaa oikeuden yrittää voittaa lotossa päävoitto.

"Eli lottokoneellekin voisi antaa oikeuden yrittää voittaa lotossa päävoitto."

Ja sekoilu jatkuu?

Satunnaiskokeella on tulosvaihtoehtoja, joilla on kullakin jokin todennäköisyys sattua. Symmetrisen satunnaiskokeen tapauksessa tuo todennäköisyys on sama. Miksi sinä sotket tähän yksinkertaiseen satunnaiskokeen ja sen tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin sen, että joku lyö vetoa jostain tuloksesta?

kvasi2 kirjoitti:

Ja olisiko se ihme, jos lottokone arpoisi voittavan lottorivin ja voittaisi lotossa?

"Ja olisiko se ihme, jos lottokone arpoisi voittavan lottorivin ja voittaisi lotossa?"

Sanoisin että se olisi todellinen ihme, jos sinä kvasi joskus tajuaisit Enqvistin triviaalkin esimerkin oikein. Sinähän fanitat Dembsiä. Josko ymmärtäisit hänen vastaavan esimerkkinsä oikein:

Näin Demski huijaa kirjassaan kirjassaan The Design Inference - Eliminating Chance Through Small Probabilities:

"But suppose I flip a coin a thousand times and subsequently record the
sequence of coin tosses on paper. The sequence I flipped (= event)
conforms to the sequence recorded on paper (= pattern). Moreover,
the sequence I flipped is vastly improbable (the probability is approxi-
10^-300 )."

http://appearedtoblogly.files.wordpress.com/2011/05/dembski-william-the-design-inference-eliminating-chance-through-small-probabilities.pdf

Jos et pidä Enqvistin esimerkistä niin pidätkö Demskin täysin vastaavasta esimerkistä?

puolimutka on osallistunut Lottoon. Järkimiehenä kuitenkin vain yhdellä rivillä.

Tulee lauantai-ilta ja arvonta koittaa. puolimutka raapustaa numeroja ylös sitä mukaa kun pallot lottokoneesta putoilevat. Ja kohta onkin 7 numeron rivi ylöskirjattuna.

"Juuri tuo rivi tuli tulokseksi, eipä olisi uskonut!", henkäisee puolimutka kieltämättä vähän jännityksestä kiihtyneenä.

"Todennäköisyys 1/15 380 937 toteutui siinä taas että jysähti! Osasit kone arpoa Voittorivin!", jatkaa puolimutka nyt jo vähän rehvakkaaseen sävyyn. "Kyllä minä todennäköisyydet tunnen!"

Sitten puolimutka ryhtyy riviään tarkistamaan. Olisiko tänään suuren onnen päivä? Mutta ei, eivät osu numerot kohdilleen, vain yksi ainoa numero puolimutkan rivissä on sama kuin Voittorivissä. Pettyneenä puolimutka rutistaa lappunsa ja heittää sen pois. Silloin puolimutkan mielessä herää kysymys:

"Kuinka tuo lottokone osaa joka viikko arpoa Voittorivin, mutta itse epäonnistun sen arvaamisessa aina? Ja sentään vuosikausia olen yrittänyt, kaikenlaisilla riveillä. Minä tiedän, että lottokoneen rivi on yksi yksilöity rivi 15 380 937:sta ja oma rivini on sekin yksi yksilöity rivi 15 380 937:sta - todennäköisyyksien riveille on oltava samat!"

puolimutka vajoaa ajatuksiinsa ja tekee sitten päätelmän:

"Olisipa vaan minulla samanlainen ihme kone, oikea Lottokone! Sitä sitten pyörittäisin ja sillä Voittorivin arpoisin! Johan alkaisi onni potkia ja ainaiset rahahuolet olisivat mennyttä iäksi!"

*JC kirjoitti:

puolimutka on osallistunut Lottoon. Järkimiehenä kuitenkin vain yhdellä rivillä.

Tulee lauantai-ilta ja arvonta koittaa. puolimutka raapustaa numeroja ylös sitä mukaa kun pallot lottokoneesta putoilevat. Ja kohta onkin 7 numeron rivi ylöskirjattuna.

"Juuri tuo rivi tuli tulokseksi, eipä olisi uskonut!", henkäisee puolimutka kieltämättä vähän jännityksestä kiihtyneenä.

"Todennäköisyys 1/15 380 937 toteutui siinä taas että jysähti! Osasit kone arpoa Voittorivin!", jatkaa puolimutka nyt jo vähän rehvakkaaseen sävyyn. "Kyllä minä todennäköisyydet tunnen!"

Sitten puolimutka ryhtyy riviään tarkistamaan. Olisiko tänään suuren onnen päivä? Mutta ei, eivät osu numerot kohdilleen, vain yksi ainoa numero puolimutkan rivissä on sama kuin Voittorivissä. Pettyneenä puolimutka rutistaa lappunsa ja heittää sen pois. Silloin puolimutkan mielessä herää kysymys:

"Kuinka tuo lottokone osaa joka viikko arpoa Voittorivin, mutta itse epäonnistun sen arvaamisessa aina? Ja sentään vuosikausia olen yrittänyt, kaikenlaisilla riveillä. Minä tiedän, että lottokoneen rivi on yksi yksilöity rivi 15 380 937:sta ja oma rivini on sekin yksi yksilöity rivi 15 380 937:sta - todennäköisyyksien riveille on oltava samat!"

puolimutka vajoaa ajatuksiinsa ja tekee sitten päätelmän:

"Olisipa vaan minulla samanlainen ihme kone, oikea Lottokone! Sitä sitten pyörittäisin ja sillä Voittorivin arpoisin! Johan alkaisi onni potkia ja ainaiset rahahuolet olisivat mennyttä iäksi!"

Lue lisää

""Juuri tuo rivi tuli tulokseksi, eipä olisi uskonut!", henkäisee puolimutka kieltämättä vähän jännityksestä kiihtyneenä ..."

Tämä lapsellinen olkiukkosi oli niin nolo ja lapsellinen, että minä melkein tunnen hieman myötähäpeää puolestasi multinikki. Hih hih.

Ymmärrän kyllä, että ei sulla aivopierujesi "puolustamiseen" oo käytössä tuon kummempia "argumentteja".

Tuon säälittävän olkiukkosi luettuani tajusin, että ehkä minun täytyy vieläkin yksinkertaistaa asian käsittelyä. Oon näköjään pahoin sekä yliarvioinut ymmärryskykysi että erityisesti aliarvioinut epärehellisyytesi.

Otetaanpa siis satunnaiskokeeksi yhden kolikon heitto, jolloin satunnaiskokeessamme on siis kaksi tulosvaihtoehtoa: kruuna ja klaava. Oletetaan että kolikko on täysin reilu, symmetrinen.

Sitten kysymys: Voiko kolikon heitossa sattua tulokseksi sellainen satunnaiskokeen tulosvaihtoehtojen joukosta sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäköisyys on jotain muuta kuin 1/2?

Helpotetaan vielä sen verran, että annan kaksi vaihtoehtoa:

a) ei voi
b) voi

Ja vielä sellainen helpotus, että toinen vastausvaihtoehdoista on oikein.

Jos nyt kuitenkin jostain syystä "erehdyt" valitsemaan väärän vastauksen eli kohdan b), niin voisit yksilöidä meille kaikki ne tulosvaihtoehdot, joiden todennäköisyys ei oo 1/2.

Näin helppoa on kyykyttää multini(l)kki-JC. Arvatenkin ketku kreationistimme:

- epärehellisenä jättää vastaamatta tähän hänelle kiusalliseen kysymykseen, tai
- epärehellisenä dissaa kysymyksen "asiattomana", tai
- epärehellisenä älkää sössöttämään, jotakin sen kaltaista ketkuiluia kuin että: P(jokin tulos) = 1
- epärehellisenä älkää esittelemään tietämättömyyttään sigma-algebrasta

Puolimutkvasi2 kirjoitti:

Mitä sinä kvasi nyt oikein sekoilet?

"En pidä E:n esimerkistä siksi, että E:n maailmassa lottokoneen arpoma rivi voisi osallistua tasavertaisena lottoajien rivien kanssa lottokoneen itsensä arpomaan lottoarvontaan. "

Jo oli idioottimainen vertaus ja olkiukko.

Lotossa on 15 380 937 mahdollista 7-oikein riviä, joista kunkin todennäköisyys sattua lottoarvonnassa arvotuksi riviksi on täsmälleen sama 1/15 380 937. Se mitä Enqvist esimerkissään kertoi vastaa sitä, että kun lottoarvontasuoritetaan saadaan tuloksi paperille rivi, jonka todennäköisyys sattua on 1/15 380 937. Se että saadaan juuri tuo rivi on epätodennäköistä ei se että saadaan ylipäätään jokin rivi.

Satunnaiskokeen mahdollisten tapahtumien todennäköisyyksiin ei ole mitään vaikutusta sillä nimeääkö joku "tietyn" tuloksen etukäteen kuten JC ja sinä hörhöilette.

Heitetäänpä lisää 6-tahkoista noppa. Heitin tulokseksi silmäluvun 5. Kerrotko kvasin mikä oli, on ja tulee olemaan todennäköisyys sille, että noppaa heittämällä juuri tuo silmäluku tuli merkityksi paperille? Onko todennäköisyys:

a) 1/6
b) 1

Jos vastaat että b) niin eikä se tarkoita sitä, että jokaisella heittokerralla pitäisi sattua silmäluku viisi, koska todennäköisyys 1 tarkoittaa varmaa tapahtumaa.

Lue lisää

Meni taas kvasi hiljaiseksi. Kerää hetken uskonvahvistusta ja palaa sitten palstalla uuden hörhöilun kera.

Kvasin kannattaisi vain keskittyy kvanttihörhölogiaansa.

*PM kirjoitti:

""Juuri tuo rivi tuli tulokseksi, eipä olisi uskonut!", henkäisee puolimutka kieltämättä vähän jännityksestä kiihtyneenä ..."

Tämä lapsellinen olkiukkosi oli niin nolo ja lapsellinen, että minä melkein tunnen hieman myötähäpeää puolestasi multinikki. Hih hih.

Ymmärrän kyllä, että ei sulla aivopierujesi "puolustamiseen" oo käytössä tuon kummempia "argumentteja".

Tuon säälittävän olkiukkosi luettuani tajusin, että ehkä minun täytyy vieläkin yksinkertaistaa asian käsittelyä. Oon näköjään pahoin sekä yliarvioinut ymmärryskykysi että erityisesti aliarvioinut epärehellisyytesi.

Otetaanpa siis satunnaiskokeeksi yhden kolikon heitto, jolloin satunnaiskokeessamme on siis kaksi tulosvaihtoehtoa: kruuna ja klaava. Oletetaan että kolikko on täysin reilu, symmetrinen.

Sitten kysymys: Voiko kolikon heitossa sattua tulokseksi sellainen satunnaiskokeen tulosvaihtoehtojen joukosta sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäköisyys on jotain muuta kuin 1/2?

Helpotetaan vielä sen verran, että annan kaksi vaihtoehtoa:

a) ei voi
b) voi

Ja vielä sellainen helpotus, että toinen vastausvaihtoehdoista on oikein.

Jos nyt kuitenkin jostain syystä "erehdyt" valitsemaan väärän vastauksen eli kohdan b), niin voisit yksilöidä meille kaikki ne tulosvaihtoehdot, joiden todennäköisyys ei oo 1/2.

Näin helppoa on kyykyttää multini(l)kki-JC. Arvatenkin ketku kreationistimme:

- epärehellisenä jättää vastaamatta tähän hänelle kiusalliseen kysymykseen, tai
- epärehellisenä dissaa kysymyksen "asiattomana", tai
- epärehellisenä älkää sössöttämään, jotakin sen kaltaista ketkuiluia kuin että: P(jokin tulos) = 1
- epärehellisenä älkää esittelemään tietämättömyyttään sigma-algebrasta

Lue lisää

Ilmeisesti multinikkimme ei oo vielä keksinyt sopivaa kieroilua, jolla vastata esittämääni äärimmäiseen yksinkertaiseen kysymykseen.

*PM kirjoitti:

Ilmeisesti multinikkimme ei oo vielä keksinyt sopivaa kieroilua, jolla vastata esittämääni äärimmäiseen yksinkertaiseen kysymykseen.

"Äärimmäisen yksinkertaiset" kysymyksesi ovat pelkkää vanhan toistoa. Jaaritusta, joka jo kyllästyttää minua.

Mutta kuka evoista esiintyy nyt Jyrinä? Erityisesti minua kiinnostaa tämän avauksen tekijä, evomultinilkki joka esiintyy vielä alempana pjppnpn nikillä ja tekee uuden roska-aloituksen voe ihmettä nimimerkillä.

Oletko kovinkin ylpeä puolimutka, kun tällaisten ketkujen kanssa evoluutiota saat puolustaa?

*JC kirjoitti:

"Äärimmäisen yksinkertaiset" kysymyksesi ovat pelkkää vanhan toistoa. Jaaritusta, joka jo kyllästyttää minua.

Mutta kuka evoista esiintyy nyt Jyrinä? Erityisesti minua kiinnostaa tämän avauksen tekijä, evomultinilkki joka esiintyy vielä alempana pjppnpn nikillä ja tekee uuden roska-aloituksen voe ihmettä nimimerkillä.

Oletko kovinkin ylpeä puolimutka, kun tällaisten ketkujen kanssa evoluutiota saat puolustaa?

Lue lisää

""Äärimmäisen yksinkertaiset" kysymyksesi ovat pelkkää vanhan toistoa. Jaaritusta, joka jo kyllästyttää minua. "

Toistoa siksi, että jopa näin äärimmäisen yksinkertaisella kysymyksellä on helppo laittaa kaltaisesi ketku kyykkyyn.

Me kumpikin tiedämme että sinä et kykene rehellisesti vastaavaan yhteenkään kysymykseen, joka paljastaa kuinka väärässä olet. Kysymykset onkin suunnattu todellisuudessa sivullisille, jotka näkevät kuinka joudut totuuden paljastavien kysymysten edessä perikreationistisesti kieroilemaan ja väistelemään.

En voi sille mitään että rehellisenä oleminen "kyllästyttää" sinua.

"Mutta kuka evoista esiintyy nyt Jyrinä?"

Sitäpä minä en tiedä. Eikä todellakaan kiinnostakaan. Mutta todettakoon en minäkään tykkää tuollaisesta.

"Erityisesti minua kiinnostaa tämän avauksen tekijä, evomultinilkki joka esiintyy vielä alempana pjppnpn nikillä ja tekee uuden roska-aloituksen voe ihmettä nimimerkillä."

Hih hih. Katsoppa multinikki peiliin. Muistellaanko yhdessä miten jäit nolosti kiinni multinikkeilystä kun lavastit naurettavan keskustelun nikkiesi kanssa matematiikka palstalle: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12029668

"Oletko kovinkin ylpeä puolimutka, kun tällaisten ketkujen kanssa evoluutiota saat puolustaa?"

En minä vastaa muiden evojen kirjoituksista. Eikä evoluutiossa oo mitään puolustettavaa. Tiede on jo todistanut sen faktaksi.

Minä keskityn sun ja muiden epärehellisten ketkujen kieroilujen esille tuomiseen.

Ootkos multinikki vähän väsähtänyt kun et oo keksinyt uusia aivopieruja ja kreationistisia todennäkösyyden tulkintoja? Mielelläni lueskelen niitä ja paljastan niiden typeryyden .Hih hih.

*JC kirjoitti:

"Äärimmäisen yksinkertaiset" kysymyksesi ovat pelkkää vanhan toistoa. Jaaritusta, joka jo kyllästyttää minua.

Mutta kuka evoista esiintyy nyt Jyrinä? Erityisesti minua kiinnostaa tämän avauksen tekijä, evomultinilkki joka esiintyy vielä alempana pjppnpn nikillä ja tekee uuden roska-aloituksen voe ihmettä nimimerkillä.

Oletko kovinkin ylpeä puolimutka, kun tällaisten ketkujen kanssa evoluutiota saat puolustaa?

Lue lisää

"Mutta kuka evoista esiintyy nyt Jyrinä?"

Mietihän sitä. Sinulla ei ole harmaintakaan aavistusta :)

Haluavatko palstalaiset tietää millä kaikilla nimimerkeillä "*JC" itse esiintyy tällä palstalla? Yllätytte kun saatte tietää ...

mind_fuck kirjoitti:

"Mutta kuka evoista esiintyy nyt Jyrinä?"

Mietihän sitä. Sinulla ei ole harmaintakaan aavistusta :)

Haluavatko palstalaiset tietää millä kaikilla nimimerkeillä "*JC" itse esiintyy tällä palstalla? Yllätytte kun saatte tietää ...

Lue lisää

Kerro ihmeessä jos muka tiedät.

Puolimutkvasi2 kirjoitti:

"Ja olisiko se ihme, jos lottokone arpoisi voittavan lottorivin ja voittaisi lotossa?"

Sanoisin että se olisi todellinen ihme, jos sinä kvasi joskus tajuaisit Enqvistin triviaalkin esimerkin oikein. Sinähän fanitat Dembsiä. Josko ymmärtäisit hänen vastaavan esimerkkinsä oikein:

Näin Demski huijaa kirjassaan kirjassaan The Design Inference - Eliminating Chance Through Small Probabilities:

"But suppose I flip a coin a thousand times and subsequently record the
sequence of coin tosses on paper. The sequence I flipped (= event)
conforms to the sequence recorded on paper (= pattern). Moreover,
the sequence I flipped is vastly improbable (the probability is approxi-
10^-300 )."

http://appearedtoblogly.files.wordpress.com/2011/05/dembski-william-the-design-inference-eliminating-chance-through-small-probabilities.pdf

Jos et pidä Enqvistin esimerkistä niin pidätkö Demskin täysin vastaavasta esimerkistä?

Lue lisää

No jokos kvasi on ymmärtänyt, että Dembski väittää, että kun heitetään 1000 kolikolla ja heittojen tulokset merkitään ylös paperille niin siinä silmien edessä saadaan paperille kolikkojono, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni 10^-300?

Miten se on mahdollista että noin äärimmäisen pienen todennäkösyyden omaava tapahtuma toteutuu, vaikka jono "merkityksetön" ja tulosta ei nimetä suotusana tapauksena etukäteen? Niin ja kaiken lisäksi sigma-algebrakin on vain minimaalinen F={∅,Ω} (kuten multinikkimme väittää - ei matematiikka) ... Eihän tuon Dembskin ilmoittama todennäkösyys voi olla mitenkään mahdollinen kreationistisen todennäkösyystulkinnan mukaan? Ei kait Dembski vaan huijaa kvasi?

Hih hih

*JC kirjoitti:

puolimutka on osallistunut Lottoon. Järkimiehenä kuitenkin vain yhdellä rivillä.

Tulee lauantai-ilta ja arvonta koittaa. puolimutka raapustaa numeroja ylös sitä mukaa kun pallot lottokoneesta putoilevat. Ja kohta onkin 7 numeron rivi ylöskirjattuna.

"Juuri tuo rivi tuli tulokseksi, eipä olisi uskonut!", henkäisee puolimutka kieltämättä vähän jännityksestä kiihtyneenä.

"Todennäköisyys 1/15 380 937 toteutui siinä taas että jysähti! Osasit kone arpoa Voittorivin!", jatkaa puolimutka nyt jo vähän rehvakkaaseen sävyyn. "Kyllä minä todennäköisyydet tunnen!"

Sitten puolimutka ryhtyy riviään tarkistamaan. Olisiko tänään suuren onnen päivä? Mutta ei, eivät osu numerot kohdilleen, vain yksi ainoa numero puolimutkan rivissä on sama kuin Voittorivissä. Pettyneenä puolimutka rutistaa lappunsa ja heittää sen pois. Silloin puolimutkan mielessä herää kysymys:

"Kuinka tuo lottokone osaa joka viikko arpoa Voittorivin, mutta itse epäonnistun sen arvaamisessa aina? Ja sentään vuosikausia olen yrittänyt, kaikenlaisilla riveillä. Minä tiedän, että lottokoneen rivi on yksi yksilöity rivi 15 380 937:sta ja oma rivini on sekin yksi yksilöity rivi 15 380 937:sta - todennäköisyyksien riveille on oltava samat!"

puolimutka vajoaa ajatuksiinsa ja tekee sitten päätelmän:

"Olisipa vaan minulla samanlainen ihme kone, oikea Lottokone! Sitä sitten pyörittäisin ja sillä Voittorivin arpoisin! Johan alkaisi onni potkia ja ainaiset rahahuolet olisivat mennyttä iäksi!"

Lue lisää

*JC kirjoitti hauskasti ja osuvasti.

kvasi2 kirjoitti:

*JC kirjoitti hauskasti ja osuvasti.

Hän on kieltämättä usein hauska, vaikka pelkään pahoin että huumorinsa on enimmäkseen tahatonta.

kvasi2 kirjoitti:

*JC kirjoitti hauskasti ja osuvasti.

"*JC kirjoitti hauskasti ja osuvasti."

Tottahan JCn pöljyydet ovat usein käyneet viihteestä. Se on totta. Mutta sinä et taida kvasi olla oikein pätevä henkilö arvioimaan osuvuutta kun nuo sun omat perustelusi ja väitteesi ovat järjestään olleet yksinkertasia virheitä täynnä.

Et oo muuten kvasi vastannut kysymyksiini esim. koskien Dembskin kolikkoesimerkkiä. Mutta sinähän oletkin kreationisti, jota älyllisesti rehellinen keskustelu ei kiinnosta. Ainoastaan omien hörhöilyjesi esittely.

kvasi2 kirjoitti:

*JC kirjoitti hauskasti ja osuvasti.

*JC:n kirjoitus osui naulan kantaan.

kvasi2 kirjoitti:

*JC:n kirjoitus osui naulan kantaan.

Voin yhtyä tuohon, kun lisätään naulan kuuluvan totuuden arkkuun.

kvasi2 kirjoitti:

*JC:n kirjoitus osui naulan kantaan.

"*JC:n kirjoitus osui naulan kantaan."

Ja se naula oli JCn omassa päässä.

Et oo muuten kvasi vastannut kysymyksiini esim. koskien Dembskin kolikkoesimerkkiä. Mutta sinähän oletkin kreationisti, jota älyllisesti rehellinen keskustelu ei kiinnosta. Ainoastaan omien hörhöilyjesi esittely.

"Äänestän tyhjää."

Ratkaisusi sopii minulle hyvin, KATin haamu, ja sitä kunnioitan ja ymmärrän.

On totta, että tiemme keskusteluissa eivät ole liiemmin kohdanneet. Mutta siinä teit oikein, kun linkkasit artikkeliin, jossa E myönsi kolikonheittelyä vastaavan satunnaiskokeen tuloksen olevan "välttämättä jokin tulos".

Asiallisesti tunnustus oli merkityksetön, mutta monelta muulta kannalta se oli hyvä asia.

Osaatko KAT ehdottaa, kuinka keskustelun tästä aiheesta voisimme saada nyt päätökseen? Minun oli tarkoitus kysyä tätä jo illuminatukselta, mutta se jäi tekemättä. Toki hänkin saa ehdottaa.

Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää.

*JC kirjoitti:

"Äänestän tyhjää."

Ratkaisusi sopii minulle hyvin, KATin haamu, ja sitä kunnioitan ja ymmärrän.

On totta, että tiemme keskusteluissa eivät ole liiemmin kohdanneet. Mutta siinä teit oikein, kun linkkasit artikkeliin, jossa E myönsi kolikonheittelyä vastaavan satunnaiskokeen tuloksen olevan "välttämättä jokin tulos".

Asiallisesti tunnustus oli merkityksetön, mutta monelta muulta kannalta se oli hyvä asia.

Osaatko KAT ehdottaa, kuinka keskustelun tästä aiheesta voisimme saada nyt päätökseen? Minun oli tarkoitus kysyä tätä jo illuminatukselta, mutta se jäi tekemättä. Toki hänkin saa ehdottaa.

Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää.

Lue lisää

Ja sinähän tollo et sitten tietty tajunnut mihin KATin haamu tarkoitti ...

"Osaatko KAT ehdottaa, kuinka keskustelun tästä aiheesta voisimme saada nyt päätökseen? "

Päätökseen? Milloinkas oot multinikki ajatellut aloittaa rehellisen keskustelun? Ethän sinä oo keskustellut missään vaiheessa. Olet pelkästään valehdellut ja vääristellyt.

"Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää."

Ei matemaattiisissa kysymyksissä oo mitään sovittelukompromisseja. Kuinka typerys sinä lopulta ootkaan multinikki. Ei sinun kaltaisten kieroilijoiden kanssa tehdä mitään sovinnollisia ratkaisuja.

Enqvistin esimerkki on matemaattisesti täysin oikein. Sinäkin ketku sen tiedät tasan tarkkaan. Kieroilusi paljastavat sen täysin paljastavasti.

Ainoa tapa millä saat multinikki "keskustelun" loppumaan on se, ryhdyt rehelliseksi ja tunnustat olleesi väärässä. Ja sitten pyydätkin nöyrästi anteeksi kaikki valheesi ja perättömät syytöksesi.

*PM kirjoitti:

Ja sinähän tollo et sitten tietty tajunnut mihin KATin haamu tarkoitti ...

"Osaatko KAT ehdottaa, kuinka keskustelun tästä aiheesta voisimme saada nyt päätökseen? "

Päätökseen? Milloinkas oot multinikki ajatellut aloittaa rehellisen keskustelun? Ethän sinä oo keskustellut missään vaiheessa. Olet pelkästään valehdellut ja vääristellyt.

"Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää."

Ei matemaattiisissa kysymyksissä oo mitään sovittelukompromisseja. Kuinka typerys sinä lopulta ootkaan multinikki. Ei sinun kaltaisten kieroilijoiden kanssa tehdä mitään sovinnollisia ratkaisuja.

Enqvistin esimerkki on matemaattisesti täysin oikein. Sinäkin ketku sen tiedät tasan tarkkaan. Kieroilusi paljastavat sen täysin paljastavasti.

Ainoa tapa millä saat multinikki "keskustelun" loppumaan on se, ryhdyt rehelliseksi ja tunnustat olleesi väärässä. Ja sitten pyydätkin nöyrästi anteeksi kaikki valheesi ja perättömät syytöksesi.

Lue lisää

Tikkanen (KATin haamu) on matemaatikko niin ehkä *JC uskois sitä jos se tarpeeksi selvästi sanois *JC n olevan idiootti...

pjppnpn kirjoitti:

Tikkanen (KATin haamu) on matemaatikko niin ehkä *JC uskois sitä jos se tarpeeksi selvästi sanois *JC n olevan idiootti...

"Tikkanen (KATin haamu) on matemaatikko niin ehkä *JC uskois sitä jos se tarpeeksi selvästi sanois *JC n olevan idiootti..."

Ei ole kysymys siitä etteikö multinikkimme uskoisi. JC tietää olevansa väärässä ja valehtelee tietoisesti.

*JC kirjoitti:

"Äänestän tyhjää."

Ratkaisusi sopii minulle hyvin, KATin haamu, ja sitä kunnioitan ja ymmärrän.

On totta, että tiemme keskusteluissa eivät ole liiemmin kohdanneet. Mutta siinä teit oikein, kun linkkasit artikkeliin, jossa E myönsi kolikonheittelyä vastaavan satunnaiskokeen tuloksen olevan "välttämättä jokin tulos".

Asiallisesti tunnustus oli merkityksetön, mutta monelta muulta kannalta se oli hyvä asia.

Osaatko KAT ehdottaa, kuinka keskustelun tästä aiheesta voisimme saada nyt päätökseen? Minun oli tarkoitus kysyä tätä jo illuminatukselta, mutta se jäi tekemättä. Toki hänkin saa ehdottaa.

Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää.

Lue lisää

"Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää. "

Ehdottaisin seuraavaa. Tehdään ero todennäköisyyden ja määritellyn tapahtuman syntymisen todennäköisyydelle.

Esimerkiksi Dembski määrittelee monimutkaisuuden todennäköisyytenä, tietylle kolikkon heitoilla saatavalle heittoriville. Tällöin ei siis ole kyse kyseisen rivin syntymisen todennäköisyydestä.

erottava tekijä kirjoitti:

"Eli tarkoitan sovinnollista ratkaisua, sellaista tulkintaa jonka totuus ja sitä puolustavat vielä voivat sietää. "

Ehdottaisin seuraavaa. Tehdään ero todennäköisyyden ja määritellyn tapahtuman syntymisen todennäköisyydelle.

Esimerkiksi Dembski määrittelee monimutkaisuuden todennäköisyytenä, tietylle kolikkon heitoilla saatavalle heittoriville. Tällöin ei siis ole kyse kyseisen rivin syntymisen todennäköisyydestä.

Lue lisää

"Ehdottaisin seuraavaa. Tehdään ero todennäköisyyden ja määritellyn tapahtuman syntymisen todennäköisyydelle."

Jaahas. Vai niin. Justiina. Ja mikähän on tuo ensin mainittu todennäköisyys? Entä mitä tarkoittaa määritellyn tapahtuman syntyminen?

"Esimerkiksi Dembski määrittelee monimutkaisuuden todennäköisyytenä, tietylle kolikkon heitoilla saatavalle heittoriville. Tällöin ei siis ole kyse kyseisen rivin syntymisen todennäköisyydestä."

Voi voi kun matematiikassa meillä on jo aksimaatioitu todennäköisyysteoria, joka formalisoi todennäköisyyteen liittyvät käsitteet yksiselitteisesti (paitsi ketkuille ja/tai typerille kreationisteille) ja kattavasti.

Mitään kreationistisen todennäkösyystulkinnan hörhöilyjä ei tarvita.

Puolimutkateisti kirjoitti:

"Ehdottaisin seuraavaa. Tehdään ero todennäköisyyden ja määritellyn tapahtuman syntymisen todennäköisyydelle."

Jaahas. Vai niin. Justiina. Ja mikähän on tuo ensin mainittu todennäköisyys? Entä mitä tarkoittaa määritellyn tapahtuman syntyminen?

"Esimerkiksi Dembski määrittelee monimutkaisuuden todennäköisyytenä, tietylle kolikkon heitoilla saatavalle heittoriville. Tällöin ei siis ole kyse kyseisen rivin syntymisen todennäköisyydestä."

Voi voi kun matematiikassa meillä on jo aksimaatioitu todennäköisyysteoria, joka formalisoi todennäköisyyteen liittyvät käsitteet yksiselitteisesti (paitsi ketkuille ja/tai typerille kreationisteille) ja kattavasti.

Mitään kreationistisen todennäkösyystulkinnan hörhöilyjä ei tarvita.

Lue lisää

"Ja mikähän on tuo ensin mainittu todennäköisyys? Entä mitä tarkoittaa määritellyn tapahtuman syntyminen?"

Ahaa, et siis tiedä.

opiskelemisiin kirjoitti:

"Ja mikähän on tuo ensin mainittu todennäköisyys? Entä mitä tarkoittaa määritellyn tapahtuman syntyminen?"

Ahaa, et siis tiedä.

""Ja mikähän on tuo ensin mainittu todennäköisyys? Entä mitä tarkoittaa määritellyn tapahtuman syntyminen?"

Ahaa, et siis tiedä."

Ahaa, et siis osaa formaalisti ja yksiselitteisesti määritellä. Kreationististen jeesuksenmorsianten perinteisellä keskustelutekniikalla väistät hankalat tai kiusalliset kysymykset esittämällä omia kysymyksiä.

Katsos silloin kun on kaltaisesti kreationisti hörhöilemässä omia tulkintojaan todennäköisyydestä niin ei voi olla varma mitä ko. hörhä tarkoittaa missäkin tilanteessa.