ja nyt tytär sanoo, että minun täytyy luetteloida kaikki irain, jotta hän voi määritellä sille hinnan ja myydä tavarat kirpputorilla, ellen aio lunastaa irtainta itselleni.
Kuulostaa aika erikoiselta, mitä laki sanoo?
Onko tytärellä oikeus( perheellinen aikuinen )tulla "mylläämään" nk. hän asian ilmaisee mutsin kämppä? Eikö leskellä ole oikeus jonkinlaiseen kotirauhaan vai mitä laki taas sanoo?
Hänen mukaaan minun täytyy tuota pikaa laittaa tavarat kapsekkiin ja muuttaa muualle, että hän pääsee myymään asunnon ja "lyömään rahoiksi" kuten hän asian ilmaisee? Miten on?
Kuulostaa aika erikoiselta, mitä laki sanoo?
Onko tytärellä oikeus( perheellinen aikuinen )tulla "mylläämään" nk. hän asian ilmaisee mutsin kämppä? Eikö leskellä ole oikeus jonkinlaiseen kotirauhaan vai mitä laki taas sanoo?
Hänen mukaaan minun täytyy tuota pikaa laittaa tavarat kapsekkiin ja muuttaa muualle, että hän pääsee myymään asunnon ja "lyömään rahoiksi" kuten hän asian ilmaisee? Miten on?
Vastaukset 21
Vanhimmat
ensinäki olet saattanut tehdä muutamia virheitä kasvattaessasi lastasi. olitteko miehen kanssa naimisissa? aivan ja muita päteviä kysymyksiä.
Alkajaisiksi syvin osanottoni, sekä miehesi että tyttäresi osalta.
Ei taida ihan tyttäresi väitteet pitää paikkaansa. Asunto lienee sinun ja miehesi nimissä? Tyttärellä ei tällöin taida olla juurikaan oikeutta omaisuuteen, ennenkuin sinusta aika jättää. Tämä tietenkin riippuu miehesi testamentista.
Otapa yhteyttä kunnan oikeusaputoimeen, siellä osaavat neuvoa.
Neuvo on minullakin:
Myy itse se asunto ja ylimääräinen irtain, muuta vuokralle ja lähde rahoilla kiertämään maailma. Tai testamenttaa omaisuus vaikkapa Amnesty Internationalille. Tuollaiselle ei juuri kannata jättää kuin pakollinen osuus.
Että leski saa pitää yhteisesnä kotina käytetyn asunnon tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana hallinnassaan.
Sano sille tyttärelle, että peruuttaa kirpputoripöydän.
Tehkää ensin perukirja.
on tehty.
Tyttären mukaan irtain oli osittain mieheni hankkimaa joten hän haluaa kaiken sen mitä en pysty todistamaan omaksi (jos ei ole kuitteja) Tavarat hän myisi minulle tai siellä kirpputorilla. Tuntuisi kuitenkin omituiselta ostaa oma vanha sohva takaisin huippihintaan.
Hän haluaa antaa kaikelle rahallisen arvon valokuvillekin, minusta asia ei ole ihan niin?
En ajatellut että joutuisin käymään kauppaa yhteisistä valokuvista, kaikesta?
Eikö kotia saa jättää silleen. Tuntuu pahalta jos tämän kuoleman lisäksi pitää kaikki vielä antaa pois. Läytäisinkö jostain lakikirjasta kohdan mitä hänelle voi näyttää?
Asunto on sitten puoleksi hänen joten ymmärän jos hän käy kuumana.
Niin eikö kotirauha koske leskeä vaikka asunto puoliksi meneekin tyttärelle. Eihän hän saa tulla ilman lupaa?
Tämä on ainoa asunto, joten mistä saisin jonkun lausunnon että voisin asua kotonani?
Tyttärenne on väärässä siinä, miten perinnönjako tehdään.
Ensinnäkin te saatte pitää normaalin koti-irtaimiston hallinassanne.
Toiseksi valokuville ei tarvitse antaa rahallista arvoa. Valokuvat jaetaan tasan vaikka kuva kerrallaan.
Koti jätetään silleen.
Lakikirjasta löytyy kohta. Lain nimi on perintökaari. Kohtia on monta.
Hänen osuuttaan asuntoon rasittaa lesken hallintaoikeus, laitettiinhan tämä asia perukirjaan?
Tytär ei saa tulla ilman lupaa.
Ette tarvitse lausuntoa. Tyttärellänne ei ole mitään keinoa, jolla hän teidät ajaisi pois asunnostanne.
1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
huolimatta tytär on lähettänyt verovirastoon perunkirjan oikaisupyynnön jossa hän haluaa, että lesken asumisoikeus kumotaan.
Mitä luulette veroviraston tekevän,( mielestäni ei mitään), varsinkn kunhän on itse allekirjoittanut varsinaisen perunkirjan.
Kumoamalla lesken asumisoikeuden hän haluasi myös suremman osan irtainta, mitä tuo sitten tarkoittaneekin?
Miten verovirasto suhtautuu pesänosakkaiden oikaisuvaateisiin? Itse ajattelen että sellainen työllistäisi heitä kohtuuttomasti jos jokaiseen valitukseen pitäisi reagoida?
Kun perunkirja on tehty ja kaikki laittaneet nimensä alle, eikö se pitäisi riitaannuttaa jos siihen halutaan ylläolevan kaltasia muutoksia?
Jos lähettelee tuollaisia lappusia verottajalle se kertoo:
- ei tiedä asioista mitään
- on ahne
Pärjäät, kun olet tarkka.
Verottaja vain verottaa eikä ratko perintöriitoja.
Lesken asumisoikeutta ei voi kumota millään.
Perunkirja on omaisuusluettelo verotusta varten.
Sen oikeellisuudesta vastaa yksi ihminen, pesän ilmoittaja. Muiden allekirjoitus otetaan perukirjaan vain sen takia, ettei erikseen tarvitse todistaa, että ovat tietoisia tilaisuuden pitopaikasta. He eivät hyväksy perukirjaa.
Jos syntyy epäselvyys, kuuluuko jokin omaisuus teille vai kuolinpesään, riidan ratkaisee pesänselvittäjä. Jos ette suostu antamaan tytärelle jotain tiettyä valokuvaa, tytär joutuu hakemaan pesänselvittäjää käräjäoikeudelta. Kulut maksaa kuolinpesä. Kulut voivat nousta 10 000 eurooon, joten siinä tulee yhdelle valokuvalle kova hinta.
verottajalle kuulu asumisoikeus?
Minkälaisia jälkikäteen lähetettyjä lappusia verottaja huomioi ja mitä ei? Eikö niiden edes pitäisi täyttää tietyt muotoseikat?
Verovirastohan saa tunnetusti suomalaisilta nimettöminä lähetetyjä lippusia ja lappusia joissa kadehditaan naapurien "suuria palkkoja".
Itselleen tytär tässä aiheuttaa vahinkoa. Minun osaani hän ei sitten näillä toimillaan tule saamaan. Aion vähän matkustella kunhan ensin käyn siellä kirpputorilla videoimassa miten akateeminen tomihenkilö myy 1/2 isänsä vaatteista, suuren rahan toivossa.
Tällä palstalla onkin ansiokkaasti käsitelty lesken asumissuojaa.
Yhden asian haluan tähän vielä lisätä.
Kirjoitat että tyttäresi vaatii kaikkea irtainta jota et pysty todistamaan omaksesesi.
Sinun ei tarvitse todistaa jotain tiettyä esinettä omaksesti (tai edes osittain omaksesi) vaan tyttäresi joutuu todistamaan että se ei ole sinun ja miehesi yhteinen. Laissa on nimittäin säännös että jos jotain esinettä ei pystytä todistamaan nimenomaan pälkästään kuolleen omaisuudeksi niin se katsotaan puolisoiden yhteiseksi. Tämä kattaa kaikki nämä ilman kuittia hankitut esineet. Näin tyttäresi ei yksinomaan näitä esineitä voi vaatia sinulta. Toki saat asumissuojan takia pitää koti-irtaimiston itselläsi joka tapauksssa mutta tämä epäselvän omaisuuden katsominen yhteiseksi -säännös koskee kaikkea omaisuutta, muutakin kuin kotia ja koti-irtaimistoa.
Jos jokin esine katsotaan edellisen kohdan takia yhteiseksi mutta ei ole koti tai koti-irtaimistoa (ja nauti siis jakamattomuussuojaa) niin silti tyttäresi ei voi vaatia sinua antamaan tätä esinettä sinulle jotta sen voisi myydä tai siis sinun ei tarvitse suostua vaatimukseen. Periaatteessa tässä tapauksessa hän voi vaatia käräjäoikeudelta ko. esineen myyntiä ja rahojen jakamista omistusosuuksien suhteessa mutta jos esine ei ole erityisen arvokas (esim auto tai kesämökki yms..) niin ei maksa vaivaa hänenkään tehdä sitä.
Ihan vaan tiedoksi siis tämmöinen.
"Jos jokin esine katsotaan edellisen kohdan takia yhteiseksi mutta ei ole koti tai koti-irtaimistoa..." - "Periaatteessa tässä tapauksessa hän voi vaatia käräjäoikeudelta ko. esineen myyntiä ja rahojen jakamista omistusosuuksien suhteessa"
Ei ihan näin.
Lakia eräistä yhteisomistussuhteista nimittäin ei sovelleta aviopuolisoiden varallisuuteen. Aviopuolisoiden keskinäisiä omaisuussuhteita sääntelee avioliittolaki. Sen mukainen menettely on pesänjakajan hakeminen toimittamaan omaisuuden ositus.
"eihän verottajalle kuulu asumisoikeus?"
Kyllä se kuuluu. Lesken käyttämä oikeus asunnon elinaikaiseen hallintaan on perillisen omistusoikeuden rasite, mikä otetaan huomioon vähennyksenä hänelle perintöveroa määrättäessä.
kitos tiedoista sinulle ja Nixuliinalle!
minkä suuruinen vähennys euroina?
Ei sitä voi sanoa, sillä vähennys lasketaan kaavalla, jossa otetaan huomioon lesken ikä.
Lesken iän ohella kaavassa on toinenkin muuttuja, nimittäin hallintaoikeuden kohteen vuotuinen (arvioitu) tuotto.
Ihanko totta?
Nimimerkin "tietoo" kysymys kuului:
"minkä suuruinen vähennys euroina?"
"tietoo" siis oletti vähennyksen olevan kiinteän. Perintöverotuksessahan on myös kiinteitä vähennyksiä. Hänellä ei siis ollut tietoo. Ehkä kysyjällä nyt on riittävästi tietoo. Ehkä myös sinulla? Ihan totta, usko vain!
Tietääkseni perukirja pitää riitauttaa Käräjäoikeudessa jos ei ole siihen tyytyväinen?Onko näin?
Jos avioliitto purkautuu kuoleman johdosta ja ensiksi kuolleelta jäi rintaperillisiä (=tytär) leskellä on kuitenkin oikeus hallita jakamattomana puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto. Myös tavanomainen asuntoirtaimisto on jätettävä lesken hallintaan.
Perunkirjoituksessa leski ilmoittaa halunsa käyttää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana, joka kirjataan perukirjaan ja siihen tyttärellä ei ole keinoja jos ei asuntoja ole useampia.