Tää juttu on sit totta...ja haluun kirjottaa tän siks koska en haluu pitää ihan kaikkee sisällä...
Mä asun mun mutsin,puolfaijan ja isobroidin kans. Olin 8-vuotias sillon kun mutsi meni naimisiin mun puolfaijan kans jota mä en ees pysty pitää mun puolfaijana. Noh meni vähän aikaa kun "faija" rupes lähentelemään mua ja sanomaan musta esim. näin: "susta tulee seksikäs.." Sillon mua ahdisti jo se kun jouduin syömään samassa pöydässä sen äijän kanssa. Ja eräänä viikonloppuna ,ku olin 12, kun mun mutsi ja isobroidi lähti kreikkaan nii mun puolfaija veti käteen mun edessä, kosketteli mua jne... siit tuli isot traumat ja rupesin vetämään lääkkeitä liikaa. Sit mä jäin kiinni mutsille siitä, että mä vedän lääkkeitä ja se kysy multa aina että "miks?Miks sä tuhoot ittees?" ja mä en kertonu totuutta...Mä vaa huusin ja puolfaija vaan hymyili äitin takana ja esitti jotain "mallifaijaa". No mä siirryin yläasteelle ja hakeuduin paikalliseen jengiin jossa oli myös narkkareita ja vähän pimahtaneita tyyppejä. Noh mä tietty valitsin ne kaikista pimahtaneimmat ja narkkarit joiden kans liikuin enimmikseen.. Mä käytin ihan kunnon kamaa ja rahat hankin ryöstämällä viattomia... :( Ja sen mä muistan kun eilisen kun yks narkkari ehdotti että ittensä myymisellä saa paljon rahaa ja parempaa kamaa. Se sano et näin aluks se vois ostaa mut illaks ja mä suostuin! Sillon aloin innostuu ja myin itteeni mun kavereille... Koulussa mä jaksoin käydä ja kävin sen yllättävän hyvin verrattuna siihen mitä mä vapaa-ajat hommasin. Sitten ku olin kasillamun isobroidin korvii kulkeutu se juttu et mä myin itteeni vaan huumeitten takia. Mun isobroidi on aina ollu mun suojelusenkeli ja se huus mulle ja sano että jos en lopeta nii se kertoo mutsille. Mä lopetin itteni myymisen mut seuraavaks aloin menettää mun ystäviä koska varastin niiltä rahaa ja valehtelin. noh,sillon mulla oli poikaystävä joka vaan halus naida,naida ja naida ja yks kerta kun se oli varastanut auton ja vei mut rannalle...siellä se raiskas mut. Jätti mut jonnekin muualle. Sillon mä menin ekan kerran melkee selvänä himaan... Mul oli päällä vaan pikkarit ja huppari. Mä itkin ja mutsi oli ihan järkyttyny. Puolfaija rupes skitsoomaan kunnolla ja löi mua.. Mutsi sekos ihan kympillä ja veti SEN MIESTÄ turpaan! Mun puolfaija vaan änkytti jotain ja lähti menemään.
Sillon mä kerroin et mut oli raiskattu ja et mun huumeitten käyttö johtu puolfaijan koskettelust yms. ...Mun mutsi ei uskonu ja suuttu siitä et mä muka oisin keksiny "päättömiä valheita Ristosta". Se heitti mut ulos himasta ja mä halusin hakee apua mun TOSI PAHAAN ongelmaan.
Mä asuin turvakodissa turvassa mun jengiltä joka vainos mua...moni halus melkeen tappaa mut, hakata kunnolla koska mä olin velkaa niille vaik mitä ja ihan helvetisti. Turvakodis mua kävi opettamas joku maikka ja mul oli tosi usein kaikkii keskusteluja yhen naisen kans. Mun mutsi tuli vast kattoo mua turvakotiin sillon ku mä siirryin ysille. Isobroidi kävi melkeen joka päivä ja lohdutti mua. Sillon ku mutsi tuli turvakotiin kattoo mua nii se pyys anteeks. Mä en antanu sille anteeks...Mä syytin mutsia siit että mun elämä meni pilalle. Mä haukuin mun mutsin pystyyn siks koska se rakastu "runkkarihomopedofiiliraiskaajaan"... Mä en oo vielkään kertonut loppuja sille enkä varmaan koskaan kerro. Mä oon nyt töissä ja asun eri kaupungissa koska mä oon varmaa koko loppuelämän ongelmissa vaan mun huumejuttujen takia. Nykyään mä aina ku tulee muistot mieleen juon tosi paljon... Joskus mun tekee mieli tehä itsari mut sit ajattelen että elämä on elämää ja luuserit lopettaa sen kesken... Tähän juttuun en kestäny ees kirjottaa kaikkee...
Mä asun mun mutsin,puolfaijan ja isobroidin kans. Olin 8-vuotias sillon kun mutsi meni naimisiin mun puolfaijan kans jota mä en ees pysty pitää mun puolfaijana. Noh meni vähän aikaa kun "faija" rupes lähentelemään mua ja sanomaan musta esim. näin: "susta tulee seksikäs.." Sillon mua ahdisti jo se kun jouduin syömään samassa pöydässä sen äijän kanssa. Ja eräänä viikonloppuna ,ku olin 12, kun mun mutsi ja isobroidi lähti kreikkaan nii mun puolfaija veti käteen mun edessä, kosketteli mua jne... siit tuli isot traumat ja rupesin vetämään lääkkeitä liikaa. Sit mä jäin kiinni mutsille siitä, että mä vedän lääkkeitä ja se kysy multa aina että "miks?Miks sä tuhoot ittees?" ja mä en kertonu totuutta...Mä vaa huusin ja puolfaija vaan hymyili äitin takana ja esitti jotain "mallifaijaa". No mä siirryin yläasteelle ja hakeuduin paikalliseen jengiin jossa oli myös narkkareita ja vähän pimahtaneita tyyppejä. Noh mä tietty valitsin ne kaikista pimahtaneimmat ja narkkarit joiden kans liikuin enimmikseen.. Mä käytin ihan kunnon kamaa ja rahat hankin ryöstämällä viattomia... :( Ja sen mä muistan kun eilisen kun yks narkkari ehdotti että ittensä myymisellä saa paljon rahaa ja parempaa kamaa. Se sano et näin aluks se vois ostaa mut illaks ja mä suostuin! Sillon aloin innostuu ja myin itteeni mun kavereille... Koulussa mä jaksoin käydä ja kävin sen yllättävän hyvin verrattuna siihen mitä mä vapaa-ajat hommasin. Sitten ku olin kasillamun isobroidin korvii kulkeutu se juttu et mä myin itteeni vaan huumeitten takia. Mun isobroidi on aina ollu mun suojelusenkeli ja se huus mulle ja sano että jos en lopeta nii se kertoo mutsille. Mä lopetin itteni myymisen mut seuraavaks aloin menettää mun ystäviä koska varastin niiltä rahaa ja valehtelin. noh,sillon mulla oli poikaystävä joka vaan halus naida,naida ja naida ja yks kerta kun se oli varastanut auton ja vei mut rannalle...siellä se raiskas mut. Jätti mut jonnekin muualle. Sillon mä menin ekan kerran melkee selvänä himaan... Mul oli päällä vaan pikkarit ja huppari. Mä itkin ja mutsi oli ihan järkyttyny. Puolfaija rupes skitsoomaan kunnolla ja löi mua.. Mutsi sekos ihan kympillä ja veti SEN MIESTÄ turpaan! Mun puolfaija vaan änkytti jotain ja lähti menemään.
Sillon mä kerroin et mut oli raiskattu ja et mun huumeitten käyttö johtu puolfaijan koskettelust yms. ...Mun mutsi ei uskonu ja suuttu siitä et mä muka oisin keksiny "päättömiä valheita Ristosta". Se heitti mut ulos himasta ja mä halusin hakee apua mun TOSI PAHAAN ongelmaan.
Mä asuin turvakodissa turvassa mun jengiltä joka vainos mua...moni halus melkeen tappaa mut, hakata kunnolla koska mä olin velkaa niille vaik mitä ja ihan helvetisti. Turvakodis mua kävi opettamas joku maikka ja mul oli tosi usein kaikkii keskusteluja yhen naisen kans. Mun mutsi tuli vast kattoo mua turvakotiin sillon ku mä siirryin ysille. Isobroidi kävi melkeen joka päivä ja lohdutti mua. Sillon ku mutsi tuli turvakotiin kattoo mua nii se pyys anteeks. Mä en antanu sille anteeks...Mä syytin mutsia siit että mun elämä meni pilalle. Mä haukuin mun mutsin pystyyn siks koska se rakastu "runkkarihomopedofiiliraiskaajaan"... Mä en oo vielkään kertonut loppuja sille enkä varmaan koskaan kerro. Mä oon nyt töissä ja asun eri kaupungissa koska mä oon varmaa koko loppuelämän ongelmissa vaan mun huumejuttujen takia. Nykyään mä aina ku tulee muistot mieleen juon tosi paljon... Joskus mun tekee mieli tehä itsari mut sit ajattelen että elämä on elämää ja luuserit lopettaa sen kesken... Tähän juttuun en kestäny ees kirjottaa kaikkee...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyyneleet tulivat silmiini kun luin kirjoituksesi.
Olet joutunut kokemaan niin paljon vääryyttä ja epäreiluutta nuoren elämäsi aikana.
Ilmeisesti olet jotain 17-20 v eli vielä kuitenkin hyvin nuori. Toivon, että jaksaisit kuitenkin ajatella äidistäsi niitä hyviä lapsuutesi aikoja ennen sitä kaikkea vääryyttä, mitä jouduit kokemaan. Sillä jos muistelet sitä maanpäällistä helvettiäsi paljon sydämmesi katkeroituu. Ja olen aivan varma, että myös sinua varten maailmassa on olemassa hyvä poika/mies, joka rakastaa sinua ja kunnioittaa oikein. Jos olet kylmettänyt sydämmesi täysin epäreiluilla muistoilla, niin sinun on varmasti vaikea nähdä se oikea rakkaus lähelläsi ja päästää hyvä ihminen lähellesi.
Jotta voisit paremmin oppia elämään noiden hirveiden kokemustesi jälkeen, toivon, että hakeutuisit ammattiauttajan luokse. Kerro kokemuksesi tai tulosta vaikka tämä keskustelun aloituksesi, jos sinun tuntuu vaikealta vielä puhua asiasta ja anna omalääkärillesi, hän varmasti ymmärtää tästä, että tarvitset apua, että pääset jaloillesi.
Se, että nyt olet alkanut avautumaan vaikkakin näin anonyymisti keskustelupalstalla on ensimmäinen hyvä merkki, että sinä voit vielä elää onnellisenakin tulevaisuudessa, vaikka juuri nyt elämä tuntuukin mustalle eikä valoa tunnelin päässä näkyisikään ja hirveät muistot tuntuvatkin kipeille.
Rakas ystävä, toivon sinulle voimia jaksaa ja ponnistella elämässäsi eteenpäin oikealla tiellä.
Olet nyt ottanut hyvän askeleen, ole rohkea ja jatka eteenpäin. Et ole ainoa, joka on joutunut kokemaan vastaavaa epäreiluutta ja vääryyttä elämässään.
Saman kokenut,mulla se vaan oli 10v vanhemman siskon mies,mä olin 12-17. Mä jätin noi mömmöt väliin,mutta olin muuten aika railakas ja oikkuileva. Nyt 20 v.myöhemmin jatkuvasti masennuksen kanssa taisteleva.
Terapia on auttanut,se on pitänyt pollan selvänä ja työkykyisenä.
Mennyttähän ei voi muuttaa ja mutsillekin voi antaa anteeksi,vaikka viileyttä väleissä on.
Tee nyt töitä sen eteen,että saat omat asiasi kuntoon ja elämäsi järjestykseen ja pysy _tosi kaukana_mömmöistä!Koska sun seuraava "karikkosi"on muuten narkkava /alkkari mies,jolle teet tenavan(koska haluat jostain syystä hirveästi)ja pian olet kylmässä arjessa ja yksin lapsen kanssa...
Koita jaksaa ja paljon paljon haleja!
oivaltamaan traumasi ja niitten syntyhetken,keston ja vaikutuksen.paremmin kuin moni koulutuksen saanut.
jäi ihmetyttämään pari seikkaa kuten että miksi sinä et päässyt mukaan viikonlopuksi kreikkaan (vai etkö suostunut lähteen?) äidin ja veljen kanssa?vaikka olit vasta 12?
ja että mitä tämä kunnon kama oli jota vedit?
"mitenkä muilla narkkareilla oli varaa ostaa sinua ja eihän edes oo seksistä kiinnostuneita?
ja mikä sun tosi paha ongelma oikein on?
taidat olla päättänyt kulkea koko elämäsi kärsivänä "(samalla vain itseäsi ajatellen ja tehden mitä lystäät)sillä KAIKKI on sun isäpuolesi vikaa ja aiheuttamaa.itse olet syytön omaan käytökseesi?
Toivon voimia sulle. En epäile yhtään mitä kaikkea sulle on jääny siitä sun "isäpuolesta". Koita saada itses kasaan ja pyydä ammatti apua. Itse opiskelen terveydenhoito alalla ja tiedän tälläisien asioiden olevan vaikeita. Uskon että sinusta kasvaa vahva ihminen ja tulet olemaan monelle avuksi. Muista aina että: paljon tarvitaan rohkeutta itsemurhaan, mutta vielä enemmän itse elämään!