Jos eristää hirsiseinän ulkopuolelta selluvillalla on ohje tällainen sisältä päin lukien:
- hirsi
- selluvilla
- tuulensuojalevy
- tuuletusrako
- panelointi
Miksei voi tehdä näin:
- hirsi
- selluvilla
- panelointi
Ei tietysti saa maalata ulkopäin kalvoa muodostavalla maalilla. Eikö sisältäpäin tuleva kosteus pääse puupaneelin läpi, jos se pääsee hirrenkin läpi? Luulisi tuon rakenteen olevan parempi kuin sisäpuolisen eristämisen. Mitä hyötyä ylipäänsä on siitä tuuletusraosta tuulensuojalevyn ja paneloinnin välissä? Ymmärrän sen kyllä, jos alla on mineraalivillaa, mutta selluvillan pitäisi sietää kosteutta. Vai onko niin, että piiskaava sade menee läpi vaikkapa 22 mm tai 28 mm vahvasta vaakapaneloinnista?
- hirsi
- selluvilla
- tuulensuojalevy
- tuuletusrako
- panelointi
Miksei voi tehdä näin:
- hirsi
- selluvilla
- panelointi
Ei tietysti saa maalata ulkopäin kalvoa muodostavalla maalilla. Eikö sisältäpäin tuleva kosteus pääse puupaneelin läpi, jos se pääsee hirrenkin läpi? Luulisi tuon rakenteen olevan parempi kuin sisäpuolisen eristämisen. Mitä hyötyä ylipäänsä on siitä tuuletusraosta tuulensuojalevyn ja paneloinnin välissä? Ymmärrän sen kyllä, jos alla on mineraalivillaa, mutta selluvillan pitäisi sietää kosteutta. Vai onko niin, että piiskaava sade menee läpi vaikkapa 22 mm tai 28 mm vahvasta vaakapaneloinnista?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kun lateksimaalit alkoivat nousta kuplalle vanhojen talojen maalipinnassa huomattiin että muovimaali ,ei sovi puuseinään minkä läpi tulee kosteus. Maalityyppiä ei vaihdettu, mutta alettiin tekemään ilmarako, mistä kosteus pääsee poistumaan.Varmaan voi jättää ilmaraon ja tuulensuojalevyn pois kunhan lautoihin jättää kunnon raot tuuletukselle.
Jättää raot lautoihin tuuletusta varten? Ehdottamassani rakenteessa se tarkoittaisi, että sataisi suoraan eristeeseen!! Tuon tiiviin lateksimaalin haitat kyllä ymmärrän.
Perusajatukseni oli ja on tämä: Jos kerran sisältä päin lukien rakenne paneeli - selluvilla - hirsi toimii, niin miksei toimisi myös rakenne hirsi - selluvilla - paneeli. Kärjistäenhän tilanne on aivan sama molemmissa tapauksissa! Selluvillan molemmin puolin on puuta. Ainoana erona on se kummalla puolella on paksumpi puuosa. Lisäksi mielestäni ehdottamani rakenne harvenee ulospäin mennessä.
se ilmarako on siellä sen vuoksi,että ennenpitkää siihen taloon tulee asukas joka ei ymmärrä tuon taivaallista rakenteen toiminnasta,ja päättää maalata talon jollakin nykyaikaisella muovipohjaisella maalilla jolloin ilman sitä ilmarakoa tulisi ongelmia.
Eli toisin sanoen sillä ehkäistään käyttövirheitä.
voiko selluvillan laittaa keittiökaappien taakse liukukoolauksien väliin(syv.5cm) lisäeristeeksi, tarvitaanko ilman/höyrynsulkua? miten suosittelette?
anna seinän tuulettua ilman mitään eristeitä kaaappien takana.
Minä ruuvasin yli 10 vuotta sitten kaapit yläreunoistaan suoraan hirteen kiinni ja hyvin ovat toimineet pirtin laskiessa.
Terve
Esimerkiksi meidän talossa on kaapit pakko laittaa seinään liukukoolauksella, koska keittiö on nurkkamallinen ja toinen seinä on pystyrunkoinen hirsipaneloitu väliseinä. Eli hirsiseinän puolella olevat kaapit on kiinnitettävä tässä tapauksessa liukukoolaukseen, että ne pysyvät samalla korkeudella kevyeen väliseinään kiinnitettyjen kanssa.
T: Juho
ja jos meinaa laatoittaa välitilan!
Minä vedin kaappien ja tiskipöydän väliin venelakan hirsiin.
Hei
Tuulensuoja tarvitaan siksi, että villan eristyskyky heikkenee, jos ilma kiertää villassa eli tuuli pääsee puhaltamaan villaan. Vaikka ei yhtäkki ajattelisikkaan niin tuuli kyllä puhaltaa panelin läpi toisinsanoen ilma kulkee panelin saumoista. Villan eristyskykyhän perutuu ilman seisomiseen huokoisessa rakenteessa. Ja kun tuulensuojan päälle alkaa paneloimaan on siihen kokolailla pakko laittaa vielä jonkunlainen koolaus (tuuletusväli) jos ei sitten aio lyödä panelia kiinni tuulileijonaan.
T: Juho
Hirsiseinän raot ovat seisässä se kohta, josta ilma pääsee kulkemaan suuntaan jos toiseen. Nykyaikaisen rakentamisen teorian perusajatuksia on, että ulkoilmaan rajoittuva rakenneosa läpäisee huoneistokaasuja vähintään viisi kertaa tehokkaammin kuin sisäpintarakenne. Sisäpintana/ilmansulkuna toimi ennen pinkopahvi ja tapetit sen päällä tai tervapaperi ja tälläiseen rakenteeseen voisi sopia ulkopintaan joku "huokoinen" puukuitulevy kuten leijona-levyt tms. Mutta, jos sisäpintana on vain tilkitty hirsiseinä, ulkovuoren alle lämmöneristeen jälkeen käy varsin hyvin pikipaperi. Verhous on tietysti lyötävä suoraan paperin pintaan ja maaliksi keittomaali kuten kelta-, puna- ja "valkomullat" ja aito puhdas pellavaöljymaali.Vuosisadan perinnetiedolla toimivimmaksi todettu. sitä paitsi puukuitutuulensuojalevyt pullistelevat rakenteessa jättäen ilmapusseja taakseen ajan kanssa. Ei vanhasta uutta koskaan saa.
Kiitti ihan hyvistä ajatuksista. Itekin tuli mieleeni, että ehkä joskus joku voisi maalata sen paneelin lateksilla. Tietty sen voisi ehkäistä maalaamalla nyt vaikka punamullalla, siihen ei lateksia päälle saa. Joku väitti, että paneelin saumoista tuulee läpi. Voiko noin olla, kun käyttää vaikka puoliponttipaneelia ja reilun paksua, jollóin se ei vääntyile?
Lautaverhous ja pikipaperi on tavallaan kuten nykyiset tuulensuojalevyt. Lautaverhous antaa tuulta pitävälle paperille sen tarvitseman jäykyyden, mikäli se on kiinni siinä. Ennenhän oli paperin ja verhouksen välissä vielä rakennuksen pystyssä pitävä vinolaudoitus.
Puutavarasta itsestään ei saa rakennettua ilmanpitävää ja samalla vuosia kestävää. Ilmankosteus pullistaa puusoluja aina johonkin suuntaan.
Asiahan on niin että tuuletusrako toimii sekä eristeen/tuulensuojan ja ulkolaudoituksen parhaaksi.Perinteisesti suoraan hirsipintaan lyöty laudoitus kärsii ajanmittaan kosteudesta, etenkin seinälaudoituksen ala-osasta.Joka kesä näkee näitä vanhojen hirsirakennusten seiniä jotka on työn alla ja hirsipintaan lyötyä laudoitusta uusitaan,samalla näkyy alahirsien vauriot mikä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta.
Periaatteessa eriste ja tuulensuoja eivät itsessään tarvitse tuuletusrakoa, sillä ilman rakoakin seinän ulkopinta on pakkasillakin lämpimämpi kuin ilma keskellä metsää ja saa siten aikaan "tuulettavan" ilmavirran, konvektiovirtauksen" ylöspäin. Siitä tuuletusraossa on kyse, kun höyryt ja kaasut eivät pääse suoraan verhouksen läpi.
Julkisivuverhoukset lahoavat puusta tehtynä joka tapauksessa alapäästään vuosikymmenten aikana. Tosin nykyiset muovimaalit yleensä estää laudan tms yhden kuivamisen suunnan. Tähän keksittiin laittaa tuuletusrako.Tuuletusraon ilmavirta on moninkertaisen voimakas verrattuna pintaan tulevaan ilmavirtaan-> Verhouslaudat kuivavat liian nopeasti rakennekosteudestaan ja ilmankosteudesta ja tästä johtuu ohuiden lautojen rispaantuminen jo parissa vuosikymmenessä. Ennen koko seinävaippa kuivui hitaasti puun omassa tahdissa.
Vesi on aina tullut seinillä alaspäin ja tulee myös jatkossakin... luulen. Alareunaan kertyy aina se kaikkein vesirikkain pinta sateella. Sitä ei aina kuivata edes aurinko tuuletusrakoineen ennen seuraavia sateita. Näitä lahonneita verhouksen osia on ennen vanhaan korjattu vain tarpeelliselta osin, mutta nyt vaihdetaan koko julkisivu.
Hirsien lahoaminen taas tulee mahdollisesti julkisivuverhouksen riittämättömästä peittokyvystä(alareuna ohi hirsien tason?vai tasassa?tippanokka missä?) ja siksi pääsee sateilla kastumaan.
Toinen yleinen ongelma on, kun joskus muinoin ihmiset välttivät tarpeetonta vaivannäköä kivien käsin/hevosilla kantamisessa perustuksiksi, niin pohjahirret jäivät usein liian alas. Jo pelkkä maakosteus saa lahon liikkeelle. Monesti seinänvieret kasvoivat niittyä eikä hirret tuulettuneet heinätuppaiden välistä. nykyäänkin suositellaan verhouksen alareunan koroksi maasta 400mm tai suurempaa. Vanhoissa hirsitaloissa, joissa on rossipohjan alla metri ryömintätilaa ja tuuletus on pelannut asiallisesti, ei ole mitään vaurion aihetta maakosteuden osalta.
Lautaverhous on aina ollut ns uhrikerros, joka on helppo ja nopea vaihtaa vaurioiden ilmetessä pinnassa. Liian myöhään jätetty korjaus vie ongelmat syvemmälle...