Kristinuskossa on epämiellyttävää se, että siinä korostetaan liikaa ihmisen huonoutta ja kelvottomuutta. Tuntuu, että tämä piirre vain korostuu vanhoillislestadiolaisuudessa.
Kuitenkin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Luomiskertomuksessa sanotaan jopa, että Jumala loi ihmisen kaltaisekseen. Nämä ilmaisut tuntuvat vain unohtuneen, kun Raamattua on tulkittu ja selitetty. Jumalan kuvan sanotaan tarkoittavan, että ihminen luotiin Jumalan yhteyteen. Eihän kuva-sana sitä tarkoita.
Ihmisen huonoutta ylikorostetaan, mutta pahuudelle ollaan sen sijaan usein sokeita. Sekä omalle että toisten pahuudelle. Se mikä todellisuudessa on ihmisten arvon polkemista ja kunnioittamattomuutta, nimetään rakkaudeksi. Esimerkiksi käy vaikkapa oman totuuden tuputtaminen toiselle. Se ei ole rakkautta, se on pahuutta.
Kristinuskon ihmiskäsitys
33
1337
Vastaukset
- A.Acimlainen
Näin sitä pitää ACIM:n mukaan itsestään ajatella:
"Love, Which created me, is what I am."
"I am God's Son, complete and healed and whole, shining in the reflection of His Love. In me is His creation sanctified and guaranteed eternal life. In me is love perfected, fear impossible, and joy established without opposite. I am the holy home of God Himself. I am the Heaven where His Love resides. I am His holy Sinlessness Itself, for in my purity abides His Own. "
Ihminen toimii aina omasta identiteetistään käsin: jos hän uskoo olevansa paha, hän tekee pahaa. Jos hän TODELLA uskoo olevansa Pyhä ja Jumalan Lapsi niin hän toimii myös sen mukaisesti.- Sofia
tapahtuu hyvän nimissä. Se on saatanallisinta, koska sitä on vaikea huomata. Ja se tapahtuu, koska sen tekijä ei näe pahuuttaan. Hän uskoo tekevänsä hyvää.
- A. Acimlainen
Sofia kirjoitti:
tapahtuu hyvän nimissä. Se on saatanallisinta, koska sitä on vaikea huomata. Ja se tapahtuu, koska sen tekijä ei näe pahuuttaan. Hän uskoo tekevänsä hyvää.
Niinkuin susi lammasten vaatteissa. Hmmm.. Aihe on mielenkiintoinen. Kirjoita vielä lisää. Harva täällä pohtii tuolla tavalla kuin sinä teet, herätät siksi huomioni.
- Sofia
A. Acimlainen kirjoitti:
Niinkuin susi lammasten vaatteissa. Hmmm.. Aihe on mielenkiintoinen. Kirjoita vielä lisää. Harva täällä pohtii tuolla tavalla kuin sinä teet, herätät siksi huomioni.
Puhu asista.
Älä puhu minusta. - A. Acimlainen
Sofia kirjoitti:
tapahtuu hyvän nimissä. Se on saatanallisinta, koska sitä on vaikea huomata. Ja se tapahtuu, koska sen tekijä ei näe pahuuttaan. Hän uskoo tekevänsä hyvää.
Se että ihminen tekee pahaa vaikka luulee tekevänsä hyvää voisi juontaa juurensa siitä että tämä ihminen luulee että Jumalakin on hyvä juuri silloin kun Hän tekee pahaa.
Esim. rankaisee poikaansa julmalla tavalla jotta voisi päästää ihmiset taivaaseen. (Sairas käsitys anteeksiantamuksesta!)
Kuitenkin olen silti sitä mieltä ettei Jumala tee pahaa vaan ihmiset vain luulevat että Jumala tekee pahaa. Ja tekevät tämän vuoksi pahaa. - Sofia
A. Acimlainen kirjoitti:
Se että ihminen tekee pahaa vaikka luulee tekevänsä hyvää voisi juontaa juurensa siitä että tämä ihminen luulee että Jumalakin on hyvä juuri silloin kun Hän tekee pahaa.
Esim. rankaisee poikaansa julmalla tavalla jotta voisi päästää ihmiset taivaaseen. (Sairas käsitys anteeksiantamuksesta!)
Kuitenkin olen silti sitä mieltä ettei Jumala tee pahaa vaan ihmiset vain luulevat että Jumala tekee pahaa. Ja tekevät tämän vuoksi pahaa.Tämän mitä sanot Jumalasta, voi kai laajentaa niin, että ihmiset eivät erota hyvyyttä ja pahuutta toisistaan myöskään silloin, kun ne ilmenevät ihmisissä. Vanhempien, uskonnollisten johtajien tai muiden auktoriteettien uskotaan olevan hyviä myös silloin, kun he tekevät pahaa. Oma turvallisuuden tunne on sen varassa, että jumala tai vanhempi voidaan nähdä hyvänä. Todellisuus opitaan kätkemään.
- A. Acimlainen
Sofia kirjoitti:
Tämän mitä sanot Jumalasta, voi kai laajentaa niin, että ihmiset eivät erota hyvyyttä ja pahuutta toisistaan myöskään silloin, kun ne ilmenevät ihmisissä. Vanhempien, uskonnollisten johtajien tai muiden auktoriteettien uskotaan olevan hyviä myös silloin, kun he tekevät pahaa. Oma turvallisuuden tunne on sen varassa, että jumala tai vanhempi voidaan nähdä hyvänä. Todellisuus opitaan kätkemään.
"Todellisuus opitaan kätkemään."
Mutta tällä palstalla voimme todellisuuden jälleen paljastaa! Täällä palstalla voi tottumatonkin harjoitella ottamaan askeleita rehellisyyden ja itsensä tuntemisen tiellä. Mitään ei voi pimittää kun on monta silmäparia näkemässä. - Sofia
A. Acimlainen kirjoitti:
"Todellisuus opitaan kätkemään."
Mutta tällä palstalla voimme todellisuuden jälleen paljastaa! Täällä palstalla voi tottumatonkin harjoitella ottamaan askeleita rehellisyyden ja itsensä tuntemisen tiellä. Mitään ei voi pimittää kun on monta silmäparia näkemässä.Elämän lapsi antoi minulle hyvän kirjavinkin: Islamin kahdet kasvot. Siinä on paljon yhtäläisyyttä vanhoillislestadiolaisuuteen. Kirjassa puhutaan mm. siitä, miten nettiaika on muuttanut muslimien maailmaa. Keskustelupalstoilla itsesensuuri ei enää toimi. JOS ET ITSE SANO SITÄ, MITÄ TODELLA AJATTELET, JOKU MUU SANOO SEN KUITENKIN.
- jaaskamo
Sofia kirjoitti:
Elämän lapsi antoi minulle hyvän kirjavinkin: Islamin kahdet kasvot. Siinä on paljon yhtäläisyyttä vanhoillislestadiolaisuuteen. Kirjassa puhutaan mm. siitä, miten nettiaika on muuttanut muslimien maailmaa. Keskustelupalstoilla itsesensuuri ei enää toimi. JOS ET ITSE SANO SITÄ, MITÄ TODELLA AJATTELET, JOKU MUU SANOO SEN KUITENKIN.
Ayaan hirsi alin neitsyt häkki pitäisi kuulua peruskoulun pakollisiin.
Lukekaa se ja auttakaa muslimimaailmaa pääsemään irti takapajuisuudestaan ja jälkeenjääneisyydestään kohti vähemmän pahaa maailmaa..
- vl.kaveri
kuka meistä voi sanoa rakastaneensa lähimmäistä lihansa puolesta. Itse myönnän lihani puolesta rakastavani itseäni sen sijaan, että rakastaisin teitä.
Eipä ole minun teoissani kiittämistä. Se voi tuntuu epämielyttävältä, mutta siihen se on tarkoitettukkin. Ihmisen täytyy ymmärtää, että ne synnit eivät katoa itsesteen. Ihmisen täytyy huomata, että hän ei omillaan selviä.
Kun sanotaan, että Jumalan sana on kuin kaksi teräinen miekka, niin se tarkoittaa, että toinen on lain ja toinen armo puoli. Ja uskon miltä tuntuu kun lyödään sillä lain puolella - ei taida olla muita kuin Jeesus, jotka kestäisivät tämän iskun. Nähkää se, että olette tehneet syntiä ja katukaa sitä, niin teille saarnataan armon puolta sillä lain kuin emme lakia tuntisikaan.
Eikö ole hieno asia, että voi joka ilta uskoa ihan kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä rakkaan veljensä/sisarensa kautta.
Sillä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.- Sofia
Kun rakastamisesta puhutaan uskonnon yhteydessä, se tarkoittanee enemmän ulkoista käyttäytymistä kuin sisäistä tunnetta. Oli tunne mikä hyvänsä, asenne ja toiminta voivat olla rakastavia. Ihminen voi valita.
Kristinusko tukee tarpeettomalla tavalla ihmisten voimattomuuden ja syyllisyyden tunteita. Nuo molemmat kuuluvat elämään: joskus todella olemme voimattomia ja syyllisiä. Näitä puolia kuitenkin korostetaan liikaa. Meissä on myös voimakkaat ja hyvät puolemme. Uskonto vain usein tukahduttaa vahvuutemme sen sijaan että auttaisi löytämään sen.
En näe hienona asiana sitä, että täytyy joka ilta uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Minusta tuollainen on juuri sitä aiheetonta syyllisyyttä ja huonoutta. Mieluummin käyn nukkumaan ajatellen sitä, kuinka hyvin sentään tänäänkin selvisin, ja mikä ilo on elää. - vl.kaveri
Sofia kirjoitti:
Kun rakastamisesta puhutaan uskonnon yhteydessä, se tarkoittanee enemmän ulkoista käyttäytymistä kuin sisäistä tunnetta. Oli tunne mikä hyvänsä, asenne ja toiminta voivat olla rakastavia. Ihminen voi valita.
Kristinusko tukee tarpeettomalla tavalla ihmisten voimattomuuden ja syyllisyyden tunteita. Nuo molemmat kuuluvat elämään: joskus todella olemme voimattomia ja syyllisiä. Näitä puolia kuitenkin korostetaan liikaa. Meissä on myös voimakkaat ja hyvät puolemme. Uskonto vain usein tukahduttaa vahvuutemme sen sijaan että auttaisi löytämään sen.
En näe hienona asiana sitä, että täytyy joka ilta uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Minusta tuollainen on juuri sitä aiheetonta syyllisyyttä ja huonoutta. Mieluummin käyn nukkumaan ajatellen sitä, kuinka hyvin sentään tänäänkin selvisin, ja mikä ilo on elää.minun omatunto tulee murheelliseksi jokaisesta itserakkaasta teoasta jonka teen. Monesti tuntuu siltä, että teen niin paljon syntiä, ettei minulla olisi oikeutta olla uskovainen. Eipä minua silloin lohduta ajatus, että olisin ollut hyvä, sillä näen itse sen, että en ole hyvä. Mutta voi kuinka kiitollinen olen siitä, että saan silti uskoa sovinto työhön, vaikka kuinka paha olenkin.
sanoit:"En näe hienona asiana sitä, että täytyy joka ilta uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
Miksi käytät verbiä "täytyy"? Se ei ole todellakaan mikään täytyminen, vaan ilo, jota ei ole pakko ottaa vastaan. Kyllä se on vaikea pyytää anteeksi, sillä sielunvihollinen saarnaa sen asian niin noloksi.....mutta voi sitä iloa ja autuutta, jos jaksaa uskoa syntinsä anteeksi. Eipä silloin ole mikään muu mielessä kuin kiitos.
sanoit:"Kun rakastamisesta puhutaan uskonnon yhteydessä, se tarkoittanee enemmän ulkoista käyttäytymistä kuin sisäistä tunnetta. Oli tunne mikä hyvänsä, asenne ja toiminta voivat olla rakastavia. Ihminen voi valita."
Näen asian päinvastaisena. Arki elämässä voi tuntua, että rakastaa jotain, mutta todellisuudessa rakastaakin itseään. Rakkaus ei etsi omaansa.
sanoit:"Mieluummin käyn nukkumaan ajatellen sitä, kuinka hyvin sentään tänäänkin selvisin, ja mikä ilo on elää." Joo, uskon tuon. Sillä kyllä minäkin mieluummin olisin hyvä, kuin huono, mutta vaikka kuinka yritän, en silti ole hyvä. Ilo on minullakin elää, mutta se ilo ei tule minun teoistani, vaan niistä teoista, jotka Kristus on tehnyt kauttani ja siitä armosta, jonka olen saanut kohdalleni. Iloni on Kristuksessa. - Sofia
vl.kaveri kirjoitti:
minun omatunto tulee murheelliseksi jokaisesta itserakkaasta teoasta jonka teen. Monesti tuntuu siltä, että teen niin paljon syntiä, ettei minulla olisi oikeutta olla uskovainen. Eipä minua silloin lohduta ajatus, että olisin ollut hyvä, sillä näen itse sen, että en ole hyvä. Mutta voi kuinka kiitollinen olen siitä, että saan silti uskoa sovinto työhön, vaikka kuinka paha olenkin.
sanoit:"En näe hienona asiana sitä, että täytyy joka ilta uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
Miksi käytät verbiä "täytyy"? Se ei ole todellakaan mikään täytyminen, vaan ilo, jota ei ole pakko ottaa vastaan. Kyllä se on vaikea pyytää anteeksi, sillä sielunvihollinen saarnaa sen asian niin noloksi.....mutta voi sitä iloa ja autuutta, jos jaksaa uskoa syntinsä anteeksi. Eipä silloin ole mikään muu mielessä kuin kiitos.
sanoit:"Kun rakastamisesta puhutaan uskonnon yhteydessä, se tarkoittanee enemmän ulkoista käyttäytymistä kuin sisäistä tunnetta. Oli tunne mikä hyvänsä, asenne ja toiminta voivat olla rakastavia. Ihminen voi valita."
Näen asian päinvastaisena. Arki elämässä voi tuntua, että rakastaa jotain, mutta todellisuudessa rakastaakin itseään. Rakkaus ei etsi omaansa.
sanoit:"Mieluummin käyn nukkumaan ajatellen sitä, kuinka hyvin sentään tänäänkin selvisin, ja mikä ilo on elää." Joo, uskon tuon. Sillä kyllä minäkin mieluummin olisin hyvä, kuin huono, mutta vaikka kuinka yritän, en silti ole hyvä. Ilo on minullakin elää, mutta se ilo ei tule minun teoistani, vaan niistä teoista, jotka Kristus on tehnyt kauttani ja siitä armosta, jonka olen saanut kohdalleni. Iloni on Kristuksessa.Viestistäsi saa sen käsityksen kuin olisin sanonut jotakin omastatunnostani. En ole.
Täytyy-verbiä käytin, koska jokailtainen anteeksipyytäminen kuulostaa ikävältä. Se kuulostaa siltä kuin piehtaroisit omassa huonoudessasi. Sanot sitä iloksi. Minä en iloitsisi sellaisesta.
Tuossa rakastamisasiassa et ymmärtänyt, mitä halusin sanoa. Tein eron tunnetilan ja käyttäytymisen välille. - vl.kaveri
Sofia kirjoitti:
Viestistäsi saa sen käsityksen kuin olisin sanonut jotakin omastatunnostani. En ole.
Täytyy-verbiä käytin, koska jokailtainen anteeksipyytäminen kuulostaa ikävältä. Se kuulostaa siltä kuin piehtaroisit omassa huonoudessasi. Sanot sitä iloksi. Minä en iloitsisi sellaisesta.
Tuossa rakastamisasiassa et ymmärtänyt, mitä halusin sanoa. Tein eron tunnetilan ja käyttäytymisen välille.sanoit:"Viestistäsi saa sen käsityksen kuin olisin sanonut jotakin omastatunnostani. En ole."
Et ehkä suoraan, mutta minä en ole koskaan voinut päättää päivää, sillä lain, että olisin ollut hyvä ja sinä viissinki ole päättänyt. Niin meillä on erilainen käsitys hyvästä.
Tässäpä vielä vähän raamatun lauseita:
Matt. 19
16. JA katso eräs mies tuli ja sanoi hänelle, >> Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?>>
17. Niin hän sanoi hänelle, >> Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä...
Niin kuin huomaat, ei ihminen ole hyvä, vaan ainostaan Jumala.
...
21. Jeesus sanoi hänelle: >> Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivassa; ja tule ja seuraa minua>>
22. Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
Tässä huomaat kuinka rikas mies oli tyytyväinen omiin tekoihinsa ja Jeesus sanoi, että luovu niistä, mutta eipä rikasta miestä huvittanut luopua, sillä hänellä oli paljon "hyviä" tekoja, mistä hän ei raaskinut luopua. Ja hänellä oli paljon viisautta ja vaurautta johon hän oli mielistynyt.
24. Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä läpi neulansilmän kuin rikkaan miehen päästä Jumalan valtakuntaan.
Aiotko nyt lähteä murheellisena pois? Haluatko olla rikkaan miehen asemassa? Totisesti soisin sinunkin maistaa tästä ilon maljasta, sen sijaan että joutuisit lähtemään murheellisena pois. Minua on aina säällittänyt tuo rikas mies. Hän olisi halunnut päästä Jumalan valtakuntaan, mutta hänen oli valittava joko se tai omat teot. Hän ei voinut ottaa rikkauttaan Jumalan valtakuntaan. Hän olisi mielellään valinnut molemmat, mutta valitettavasti se ei onnistunut. - Sofia
vl.kaveri kirjoitti:
sanoit:"Viestistäsi saa sen käsityksen kuin olisin sanonut jotakin omastatunnostani. En ole."
Et ehkä suoraan, mutta minä en ole koskaan voinut päättää päivää, sillä lain, että olisin ollut hyvä ja sinä viissinki ole päättänyt. Niin meillä on erilainen käsitys hyvästä.
Tässäpä vielä vähän raamatun lauseita:
Matt. 19
16. JA katso eräs mies tuli ja sanoi hänelle, >> Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?>>
17. Niin hän sanoi hänelle, >> Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä...
Niin kuin huomaat, ei ihminen ole hyvä, vaan ainostaan Jumala.
...
21. Jeesus sanoi hänelle: >> Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivassa; ja tule ja seuraa minua>>
22. Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
Tässä huomaat kuinka rikas mies oli tyytyväinen omiin tekoihinsa ja Jeesus sanoi, että luovu niistä, mutta eipä rikasta miestä huvittanut luopua, sillä hänellä oli paljon "hyviä" tekoja, mistä hän ei raaskinut luopua. Ja hänellä oli paljon viisautta ja vaurautta johon hän oli mielistynyt.
24. Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä läpi neulansilmän kuin rikkaan miehen päästä Jumalan valtakuntaan.
Aiotko nyt lähteä murheellisena pois? Haluatko olla rikkaan miehen asemassa? Totisesti soisin sinunkin maistaa tästä ilon maljasta, sen sijaan että joutuisit lähtemään murheellisena pois. Minua on aina säällittänyt tuo rikas mies. Hän olisi halunnut päästä Jumalan valtakuntaan, mutta hänen oli valittava joko se tai omat teot. Hän ei voinut ottaa rikkauttaan Jumalan valtakuntaan. Hän olisi mielellään valinnut molemmat, mutta valitettavasti se ei onnistunut.En ole sanonut omastatunnostani mitään myöskään epäsuorasti.
- Elämän lapsi
vl.kaveri kirjoitti:
minun omatunto tulee murheelliseksi jokaisesta itserakkaasta teoasta jonka teen. Monesti tuntuu siltä, että teen niin paljon syntiä, ettei minulla olisi oikeutta olla uskovainen. Eipä minua silloin lohduta ajatus, että olisin ollut hyvä, sillä näen itse sen, että en ole hyvä. Mutta voi kuinka kiitollinen olen siitä, että saan silti uskoa sovinto työhön, vaikka kuinka paha olenkin.
sanoit:"En näe hienona asiana sitä, että täytyy joka ilta uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
Miksi käytät verbiä "täytyy"? Se ei ole todellakaan mikään täytyminen, vaan ilo, jota ei ole pakko ottaa vastaan. Kyllä se on vaikea pyytää anteeksi, sillä sielunvihollinen saarnaa sen asian niin noloksi.....mutta voi sitä iloa ja autuutta, jos jaksaa uskoa syntinsä anteeksi. Eipä silloin ole mikään muu mielessä kuin kiitos.
sanoit:"Kun rakastamisesta puhutaan uskonnon yhteydessä, se tarkoittanee enemmän ulkoista käyttäytymistä kuin sisäistä tunnetta. Oli tunne mikä hyvänsä, asenne ja toiminta voivat olla rakastavia. Ihminen voi valita."
Näen asian päinvastaisena. Arki elämässä voi tuntua, että rakastaa jotain, mutta todellisuudessa rakastaakin itseään. Rakkaus ei etsi omaansa.
sanoit:"Mieluummin käyn nukkumaan ajatellen sitä, kuinka hyvin sentään tänäänkin selvisin, ja mikä ilo on elää." Joo, uskon tuon. Sillä kyllä minäkin mieluummin olisin hyvä, kuin huono, mutta vaikka kuinka yritän, en silti ole hyvä. Ilo on minullakin elää, mutta se ilo ei tule minun teoistani, vaan niistä teoista, jotka Kristus on tehnyt kauttani ja siitä armosta, jonka olen saanut kohdalleni. Iloni on Kristuksessa.tulkitsette vain eri tavoin.
Eikö Sofiakin ole iloinen Kristuksessa, kun Kristus asuu uskon kautta hänen sydämessään? Hän ei vain tee siitä numeroa, vaan lapsenomaisesti iloitsee ilman ajattelun väliintuloa.
Sofialla ei ole mitään illalla esiteltävänä Jumalalle, hän tuntee vain puhdasta iloa. Sen sijaan Sinua saattaa vaania farisealaisuuden vaara.
- henkka
Syy ihmisten pahuuteen ei ole siinä että ihmiset ovat pahoja, vaan se etteivät he saa tarpeeksi rakkautta vanhemmiltaan. Rakkauden puute sattuu lapsena ja jää haittaamaan ihmistä pahoinvointina. Kipua voi torjua pakenemalla esimerkiksi uskonnolliseen haaveiluun ja toisaalta pahantekoon. Osa torjuntaa on se, että ajatellaan ihmisen olevan paha ja kelvoton (perisyntiajattelu). Tähän saa helposti tukea jos katsoo yhtään itseään sisäänpäin: tuntuu niin paljon kipua. Tämän ajattelun tarkoitus on vierittää vastuu vanhempien laiminlyönneistä itseensä. Se mitä ei käsittämättömän usein tiedetä on että kivusta voi vapautua. Ratkaisu on siinä että mennään itseen ja tunnetaan kivut. Se on myös käsittämättömän vaikeaa, mutta toimii.
Tästä on paljonkin tietoa saatavana, kirjoja ja nettisaitteja. Muutamia nimiä, joita kannattaa etsiä jos yhtään kiinnostaa: Alice Miller, Tommy Hellsten, Olavi Noronen, Martti Paloheimo, Arthur Janov...
On olemassa Siionin laulu, jossa lauletaan että "Älä rakas veli, sisko, katso omaa sydäntä! Se on aivan kylmä, kolkko, turmeltu ja ynseä." Itse näen että vapautuminen lähtee juuri siitä että katsotaan sitä omaa sydäntä, ja tunnetaan mitä se haluaa tuntea.- ex Napo
Sinänsä ihan positiivinen näkökulma, mutta yksi asia minua mietityttää: mikä saa vanhemmat rakkaudettomiksi? Perisyntikö?
- Sofia
Tämä on aika yleinen ajattelutapa: että ihminen ei ole luonnostaan paha. Voi olla, että tämä on totta. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että ihminen on luonnostaan sekä paha että hyvä.
Esimerkiksi sellainen ihmisen ominaisuus kuin pyrkimys korottaa itseänsä muiden kustannuksella. Se voi minusta olla synnynnäistä, ei niinkään rakkaudettoman lapsuuden aiheuttama poikkeustila. Se voi olla ihmisen normaali piirre, jonka kanssa tulisi oppia elämään.
Jos pahuutta pidettäisiin tietyssä mielessä luonnollisena, ihmisten ei tarvitsisi hävetä niin hirveästi moraalisia horjahduksiaan. Häpeästä seuraa usein vastuun pakeneminen ja tapahtuneen peittely. Siitä taas seuraa vain lisää vahinkoa jo aiheutetun lisäksi. - Sofia
ex Napo kirjoitti:
Sinänsä ihan positiivinen näkökulma, mutta yksi asia minua mietityttää: mikä saa vanhemmat rakkaudettomiksi? Perisyntikö?
Ei kai vanhemman rakkaudettomuus ole sen kummempi asia kuin ihmisten rakkaudettomuus yleensäkään. Oikeasti rakastavia ihmisiä on harvassa. Sellaisia, jotka kykenevät esimerkiksi kunnioittamaan erilaisuutta ja sietämään heikkoutta. Rakkauden malli puuttuu monelta.
- A. Acimlainen
Sofia kirjoitti:
Ei kai vanhemman rakkaudettomuus ole sen kummempi asia kuin ihmisten rakkaudettomuus yleensäkään. Oikeasti rakastavia ihmisiä on harvassa. Sellaisia, jotka kykenevät esimerkiksi kunnioittamaan erilaisuutta ja sietämään heikkoutta. Rakkauden malli puuttuu monelta.
..on erilaisuutta. Niin myös vain me vanhoillislestadiolaiset - ajattelu.
"Oikeasti rakastavia ihmisiä on harvassa. Sellaisia, jotka kykenevät esimerkiksi kunnioittamaan erilaisuutta ja sietämään heikkoutta."
Vai onko se heikkoutta jota pitää sietää? - Sofia
A. Acimlainen kirjoitti:
..on erilaisuutta. Niin myös vain me vanhoillislestadiolaiset - ajattelu.
"Oikeasti rakastavia ihmisiä on harvassa. Sellaisia, jotka kykenevät esimerkiksi kunnioittamaan erilaisuutta ja sietämään heikkoutta."
Vai onko se heikkoutta jota pitää sietää?Tarkoitat varmaan sitä, että "vain me (vanhoillislestadiolaiset) pääsemme taivaaseen". Minusta tuollainen uskomus on säälittävä. Jos joku ajattelee noin, sama se minulle.
Eri asia on sitten, miten käyttäydytään ja kohdellaan muita. "Vain me" -uskomus on valitettavan usein taustalla, kun vanhoillislestadiolaiset käyttäytyvät huonosti tai tekevät syntiä. - vl.kaveri
A. Acimlainen kirjoitti:
..on erilaisuutta. Niin myös vain me vanhoillislestadiolaiset - ajattelu.
"Oikeasti rakastavia ihmisiä on harvassa. Sellaisia, jotka kykenevät esimerkiksi kunnioittamaan erilaisuutta ja sietämään heikkoutta."
Vai onko se heikkoutta jota pitää sietää?http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000005225036
Melperi antoi minun olla uskomatta siihen, että "vain vl:t pelastuvat". Annatko sinäkin?
Jos annat, niin pyydän sitä lupaa muillekkin vl:lle(lue viestiketjua eteenpäin). - vanh.lest
Sofia kirjoitti:
Tarkoitat varmaan sitä, että "vain me (vanhoillislestadiolaiset) pääsemme taivaaseen". Minusta tuollainen uskomus on säälittävä. Jos joku ajattelee noin, sama se minulle.
Eri asia on sitten, miten käyttäydytään ja kohdellaan muita. "Vain me" -uskomus on valitettavan usein taustalla, kun vanhoillislestadiolaiset käyttäytyvät huonosti tai tekevät syntiä.Jos olet, niinkuin luulen, niin sanoisin: Pyydä Jumalalta oikeaa ymmärrystä.
- Elämän lapsi
"Irti tunnekoukuista" koskettelee samaa aihetta.
- Elämän lapsi
Sofia kirjoitti:
Tämä on aika yleinen ajattelutapa: että ihminen ei ole luonnostaan paha. Voi olla, että tämä on totta. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että ihminen on luonnostaan sekä paha että hyvä.
Esimerkiksi sellainen ihmisen ominaisuus kuin pyrkimys korottaa itseänsä muiden kustannuksella. Se voi minusta olla synnynnäistä, ei niinkään rakkaudettoman lapsuuden aiheuttama poikkeustila. Se voi olla ihmisen normaali piirre, jonka kanssa tulisi oppia elämään.
Jos pahuutta pidettäisiin tietyssä mielessä luonnollisena, ihmisten ei tarvitsisi hävetä niin hirveästi moraalisia horjahduksiaan. Häpeästä seuraa usein vastuun pakeneminen ja tapahtuneen peittely. Siitä taas seuraa vain lisää vahinkoa jo aiheutetun lisäksi.ilman hyvä/paha jaottelua. Ehkä sama pätee Jumalaankin.
- Sofia
Elämän lapsi kirjoitti:
ilman hyvä/paha jaottelua. Ehkä sama pätee Jumalaankin.
olisi välttämätöntä, jotta voisi vain olla.
- Elämän lapsi
Sofia kirjoitti:
olisi välttämätöntä, jotta voisi vain olla.
Sofia.
- Jaaskamo
Harvinaista herkkua lukea noin täyttä asiaa. Piristävää suorastaan ettei täällä kaikki silmätkiinni elele.
Ihminen on luonnostaan hyvä jos saa mahdollisuuden kasvaa terveeksi omaksi itsekseen. Tämä edellyttää kasvuympäristöltä kykyä antaa lapselle sen tarvitsemaa rakkautta, tukea, turvaa. Osallistumisen oikeutta ja persoonan kunnioitusta. Silloin ihmisestä kasvaa hyvän itseluottamuksen omaava. Jos ihmistä on kunioitetu ja suvaittu lapsena hänestä kasvaa suvaitseva toiset huomioon ottava ihminen. Jos näin onnellisesti ei ole päässyt kaymään on kylvetty rasismin siementä.
Onko kukaan pistänyt merkille kuinka monien uskovaisten maailma muistuttaa kotia lapsen näkökulmasta katsottuna jossa vallitsee ankara kuri, rangaistuksen ja käyttätymis sääntöjen noudattimisella ansaistsee rakkauden, jossa lapsen on sopeudutava ansaitakseen hoidon ja elämänsä itsensä kustannuksella, rakkauden illuusion sopeutumalla, rangaistuksen pelosta. Nielaisemalla kivulla omat luonnolliset tunteensa. Samalla tavalla on uskovaisten elämän ohjeet ja synnin käsitykset ihmisen luonnollista elämää kahlitsevia. Samalla tavalla sopeutuen näihin kullekkin yksilölle erillaisiin synnin käsityksiin ansaitsee herran rakkauden ja armahduksen, pääsyn taivaaseen. Muuten tämä rakastava herra tuomitsee, rankaisee, kuin vanhemmat pientä lastaan helvetin tulella..
- Jeesuksen oma
Kristunuskossa ei korosteta ihmisen huonoutta, vaan kerrotaan hänen olevan sellainen kun hän oikeasti on, eli helvetin ansainnut Kristuksen murhaaja.
Tuntuuko nyt kivalta kuulla olevansa murhaaja?
Tuntuuko sitten vieläkin mukavammalta jos kerron, että pelastua voi vain sillä tavoin, että suostuu syömään murhaamansa, ihmiseksi inkarnoituneen Jumalansa, lihaa ja ryyppäämään hänen vertaan.
Jos kammottaa nyt, niin toivoa ei valitettavasti ole pelastuksesta.
Paljon pitää silloin vielä nöyrtyä, runnustaa tapoahtunut murha. Ja syödä ruumistä ja juoda verta.
Vieläkö ihmettelet että vain harvat pääsevät taivaaseen. Ihminen on niin ylpeä ja koreamilinen ei hän sustu murhaajaksi eikä ryyppäämään verta ja syömään ruumista. EI hän on aivan liian hieno sellaiseen. Hän valitsee mieluummin iankaikkisen vaivan helvetissä.
Ikävää.... mutta totta on!!!!- Elämän lapsi
mutta ei onneksi sama kuin Jeesuksen usko Taivaalliseen Isään.
hyvyydestä puhuttaisiin ja korostettaisiin, kuinka ihmiset ovat hyviä, niin olisiko parannuksen teolle sijaa? Todella huonot ihmiset vaan näkisivät sijaa parannukselle. Mutta kun kaikki ovat huonoja, poispoikenneita, niin kaikilla on parannus tehtävä. Jos näkee itsensä hyvien tekojen kautta, niin ei löydy paikkaa parannukselle. Tekojen kautta jos taas lähtee taivaspaikkaa ansaitsemaan, niin joutuu omavanhurskauden tielle, jolla ei taivaspaikka irtoa. Jeesus on tehnyt kaiken edestämme, meidän ei tarvitse muuta kuin uskoa hänen päälleen, hänessä on syntien sovitus. Tosin hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, paha pahaa... Jos me luemme Raamatusta syntienanteeksiantamuksen kohtia, me huomaamme Jeesuksen sanat; hän sanoo, joille te (Jeesuksen omat jne), edelleen luemme Jeesuksen opetuksen Isä meidän rukouksen, ja myös sen kuinka Jumala menee ohitse perimisensä jääneitä rikoksia. Armollinen Jumala on omilleen. Jumala on sekä laupias, että ankara. Armahtaa niitä, jotka Jeesuksen päälle uskovat. - Mutta kuinka he uskovat, jos he eivät ole kuulleet. Usko tulee siis kuulosta. Tulee ensin päästä tuohon lammashuoneeseen Pyhän Hengen osallisuuden kautta, Sanan kautta, Synteinpäästön kautta. Ellei tule lammashuoneeseen oven kautta, ei hän ole Jeesuksen oma. Jumala ei tunne muita, ainostaan Jeesuksen omat.
- vanh.lest
tämä on totuus...
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1501809
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu121681Joensuun (kaupungin) kiusaamisongelma
Syrjitään, savustetaan ulos ja kiusataan. Pieneen piiriin ei kaikki mahdu. Tehdään elämästä mahdotonta, jolloin ainoa va311308Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu1931171- 921131
- 751034
Evoluutioteoria on varmuudella väärin - monet tutkijat irtisaunoutuvat siitä
Tutkimuksissa on löytynyt paljon näyttöä siitä, ettei evoluutioteoria ole totta. Monet tutkijat kuitenkin vielä kannatta352974- 62849
- 49811
- 50806