Heitän tämän kehiin, koska olen viime päivinä "törmännyt" niin moneen negatiiviseen, pahansuopaan jopa kateellisen ihmiseen, liian moneen.
Ei kaikilla voi olla kaamosmasennus, huonot "ukot" tai "akat" tai muuten vaan elämä risana.
Kaikki heidän agressivisuutensa on kohdistunut minuun. Olen vaan pysähtynyt iloisesti kyselemään kuulumisia. Ovat melkein puraisseet pään poikki vaikka minunhan se pitäisi koirana sillä tavalla käyttäytyä.
Jos ihmiset yrittäisivät käyttää edes pikkuisen sitä "negatiivista energiaansa" johonkin positiiviseen, meillä kaikilla olisi paljon parempi olla.
Olen kyllä pistänyt sen tämän "pimeän" vuodenajan "piikkiin".
Olemmeko todella näin "pimeää" kansaa, että pitää purkaa kiukkunsa syyttömiin kanssaihmisiin.
Ei kaikilla voi olla kaamosmasennus, huonot "ukot" tai "akat" tai muuten vaan elämä risana.
Kaikki heidän agressivisuutensa on kohdistunut minuun. Olen vaan pysähtynyt iloisesti kyselemään kuulumisia. Ovat melkein puraisseet pään poikki vaikka minunhan se pitäisi koirana sillä tavalla käyttäytyä.
Jos ihmiset yrittäisivät käyttää edes pikkuisen sitä "negatiivista energiaansa" johonkin positiiviseen, meillä kaikilla olisi paljon parempi olla.
Olen kyllä pistänyt sen tämän "pimeän" vuodenajan "piikkiin".
Olemmeko todella näin "pimeää" kansaa, että pitää purkaa kiukkunsa syyttömiin kanssaihmisiin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kerrohan nyt ihan konkreettisesti, miten ilkeilevät. Ei kaikkea voi pistää kaamoksen tiliin, kai heillä on paha olo. Meilläpäin sitä ei ainakaan vielä ole ilmassa, hyvä kun eroon pääsee, nimittäin jos perunat kiehuu ja roskisreissulla joutuu puolentunnin "keskusteluun", niin vaihtaa siinä jo jalkaa. Odotas vain kun se joulustressi tulee.
ovat kai kateellsia:
-kun olen ollut työttömänä vakituisesta työstä 12 vuotta.
-kun minulla kuulemma ei ole "mitään" tekemistä kun olen yksineläjä jonka lapset ovat muualla.
-ei tarvitse kuulemma syödä, tiskata, siivota, käydä kaupassa eikä mitään muutakaan normaalia tehdä kun on työtön ja yksineläjä.
Olen kuitenkin syytön sekä työttömyyteeni että yksinelämiseeni. Silti lyödään jo lyötyä.
Itse en juuri koskaan tuo näitä asioita esille ellei kysytä. Juttelen ihan muusta - positiivisista asioista, mutta jotenkin aina muuttuvat "aseiksi" minua vastaan.
Johan tässä alkaa koira kuin koira nousta takajaloilleen.
jotta kaikki ei menisi pimeäksi:
rakkaalleni saan kohta jäähyväiset heittää
kun lumi jää kohta meren taas peittää
sen lohdutus on mulle aina suuri
tulinkin rannoilta sen mä juuri
vastassamme on vuoden pimein aika
vaikka pieni on myös siinä taika
saamme vaipan valkean lumisen
taivaan niin tumman tähtisen
tuokoon ne iloa pimeyteen tähän
valoa kaikkien meidän elämähän
Minun mielestä se on pimeyden syytä,ainakin meidän perheessä lähes masennuksen kaltainen henki on päässyt valloilleen!
Ollaan kärttyjä ja hapannaamoja mitä pienimmistäkin asioista,riita tulee pilkuista pisteistä-jos ne on väärissä paikoissa.Ja tätä pitäis kestää vielä muutama kuukausi,huh!Itse kaivaudun mukavasti sohvan pohjalle,joko tv:n ääreen tai istuskelen tämän netin ääressä,tai luen ja vaivun mietteisiin,kaivaudun peiton alle lämpimään kuin pesään.
Ja sitäpaitsi-ihmisillä on kumma tyyli olla aina oikeassa,virheitä kun ei näe itsessään tai ei ainakaan myönnä niitä.
Sinun jutuissa ei ole ollut mitään vikaa,olen niitä sen verran lueskellut,tsemppiä!
Kait meitä sitten on niin monenlaisia.
Itse torjun alakulon aina musiikilla ja mukavilla asioilla. En yritäkään tehdä (jos ei aivan pakko)
silloin mitään minulle vastenmielisiä askareita.
Saan myös hyvän mielen siitä että voin jollekin tuottaa sitä iloa, jos hän ei itse osaa sitä etsiä.
Joskus nekin yritelmät käsitetään väärin.
Itsensä ja ympärisönsä kanssa hyvin, tai ainakin suht'koht' hyvin toimeen tuleva ihminen on kateellisille, elämäänsä tyytymättömille kuin punainen vaate härälle.
Hyvää oloa ja myönteistä suhtautumista ei suotaisi muillekaan kun se itseltä puuttuu.
Olen kuullut, että joissakin psykologisissa testeissä kokeillaan ärtymiskynnystä, eli ärsytetään testattavaa hänen sietokykynsä ääri rajoille.Korkean ärtymiskynnyksen omaava, eli rauhallisuutensa säilyttävä on soveltuva joihinkin määrätyihin ammatteihin.
Kannattaisi melkein ajatella joskus, että testaakohan joku minua!
Jos minulta kysyttäisiin (vaikka en mikään asiantuntija olekaan)niin arvelisin kyllä sinun pärjäävän..alkamatta haukkua, vaikka oletkin tulinen dobermnn.
vaan se purkautuu sitten pahana olona täällä kotona vaikka kuinka yrittää olla positiivinen.
Minulla se onneksi nykyään purkautuu riimeinä.
ihmisen keino purkaa patoutumiaan ja pahaa oloaan.
Minulla on nyrkkeilysäkki.
Ihan oikeasti.
et sen kummempi siis ole nannidobermanni
vaan haluan mielipiteitä teiltä ystävät tästä aiheesta. Miksi on näin?
itse kuulua siihen joukkoon, joka ärhentelee vastaantullessaan tuolla kadulla.
En ole juuri ärhennellyt näillä palstoilla, käyhän lukemassa juttujani ja riimejäni joilla olen halunnut ilahduttaa teitä.
vaihtaa kohta taas nikkiäni kun se tuntuu jotenkin
ärsyttävän.
Tosi pimeää porukkaahan tää maa on pullollaan. Varsinkin jos sattuu vahingokseen asumaan Turus :D
Tämän kansakunnan menttaliteetin voisi tiivistää näin:
- Jos olet työtön niin ihmisarvosi on alempi kuin koiralla.
- Jos joudut elämää sossun varassa arvostuksesi on suurinpiirtein samaa kuin koiran jätös kanssaihmisen kengänpohjassa.
- Jos olet eläkeläinen olet nuoremman polven mielestä kansakoulun nippa-nappa läpipäässyt vanha pieru.
- Jos olet opiskelija olet vanhemman polven mielestä pelkkä maailmaa kokematon kakara.
- Jos olet vaikkapa menestyvä it-yrittäjä niin saatat olla monen mielestä itsekeskeinen kännykkä paviaani.
Eli niin taikka näin aina väärinpäin :)
totta.
jos olet työtön, työlliset kadehtivat
jos olet töissä, työttömät kadehtivat
jos olet sinkku, parilliset kadehtivat
jos olet parillinen, sinkut kadehtivat
jos olet lapseton, lapselliset kadehtivat
jos olet lapsellinen, lapsettomat kadehtivat
ja lista jatkuu
olenhan vaan työtön lapsellinen sinkku
Minut olet ainakin saanut todella hyvälle
mielelle monesti ihanilla riimityksilläsi.
Kukahan minuakin kadehtisi, kun olen
"sairaseläkkeelä" enkä pääse kunnolla kulkemaan.
Mutta täältä lukiessani sinun positiivisia
kirjoituksiasi ja juttujen aloituksisasi,
Olen todella iloinen niistä, itse olen vain
arka vastaamaan tai sanomaan mitään, kun
tuntuu omat ajatukset niin "tyhjiltä".
Mutta jatka ihmeessä riimitteleyjäsi, kiitos
niistä. Onnellista illan jatkoa !
luen tätä nyt aamulla vasta ja tuli
minullekin hyvä mieli siitä, tietäeessäni
että olen saanut hyvää mieltä sinulle.
Ei sinun ajatukset varmaankaan ole tyhjiä, kirjoittele palstalle
vaan mitä mieleen juolahtaa.
Tuossakin oli paljon sanomaa.
Niin se vaan on iltavire että kateus on paha asia.
Ihmisiä kadehditaan milloin mistäkin ja täytyy sanoa, että olen ymmällä.
Jos ihmiset antaisivat toisilleen yhtä paljon empatiaa ja sympatiaa,
kuin kateutta, ei syntyisi sitä katkeruutta, mikä vallitsee tänä päivänä.
Olen törmännyt siihen monesti viimeisen viikon aikana. Olen yrittänyt
antaa apua, tukea ja sympatiaa
tuttavilleni, ts. välittänyt heistä.
Vastineeksi olen saanut haukut ja pahan mielen.
Kuten joku tuossa mainitsi, pitää kait sitten paikkansa, että positiivisesta
ihmisestä ei pidetä.
Sinulle toivotan iloista mieltä ja kaikkea hyvää.
Ihmisellä, tavallisella tallaajalla päivät on niin erilaisia, on hyviä ja pahoja. Huonotuulinenkin saa joskus olla. Huonotuulisuuden syitä ei aina itsekään tiedä. Joltain taholta koettu pieni asiattomuus kertautuu pienessä mielessä ja sitten joku siihen syytön henkilö voi joutua yllättäen potutuksen kohteeksi. Hyväntuulisuus toimii periaatteessa samalla lailla. Epäilemättä potutuksesta pääsee parhaiten eroon kun sen roiskasee syyttömiin kanssaihmisiin. Ikävä piirre sinänsä, mutta voi olla tehokas.