Oon 16 vuotias poika ja oon ollu puoltoista vuotta ihan hirveen ihastunu samanikäiseen tyttöön, joka käy nyt samaa lukioa kuin minä. En oikeastaan edes tunne tätä tyttöä, mutta jostain syystä uskottelin noin vuoden ajan itselleni että hänkin olis ihastunut muhun. En tiedä miksi, sillä ei oo siltä puolelta koskaan edes tullut mitään ihastuksen merkkejä. Haluaisin tosi kovasti tutustua siihen ja kertoa tunteeni, mutta mä en kestäis kuulla siltä itteltä jos se ei ole kiinnostunut musta. Pelkkä ajatus siitä että mun pitäis unohtaa vaan se, tuntuu aivan älyttömän pahalta. Haluan kuitenkin, että saisin jonkinlaisen ratkaisun tähän ongelmaan. Mulle se ei oo ihan niin helppoa mennä vaan puhumaan. Mä toivon että pystyisette antamaan edes jotain vinkkejä miten entenen. Ei vaan enää jaksa ajatella "entä jos" vaan haluun saada selville mitä se musta ajattelee.
hankala tilanne
mitävittuunytsitte
169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen itsekin ollut samankaltaisessa tilanteessa ja kyllä se tietty tuntuu hirveen ahistavalta ja hankalalta, mutta fakta vaan on se, ettei sulla kauheasti ole vaihtoehtoja. Joko yrität unohtaa tämän tai sitten vaan lähestyt häntä.
Eihän sun mikään pakko ole heti alkaa avautumaan tunteistasi, ei oikeastaan kannatakkaan, vaan yrität jotenkin etsiä sellaisen tilanteen ja vaikka keksiä jonkun tekosyyn päästä juttelemaan hänelle niitänäitä. Ja siinähän sinä huomaat itsekin sitten, että onko tyttö oikeasti tavoittelemisen arvoinen, sillä sitähän sinä et edes tiedä, kerta et häntä tunne.
Varmaan melko masentava vastaus, mutta en usko että kovin paljon parempaakaan tulet saamaan. Me kun ei osata lukea ajatuksia, niin niistä on vaan pakko ottaa itse selvää.