"7 vinkkiä päivittäiseen hyötyliikuntaan
Hyötyliikuntaa voi lisätä päivään hyvin helposti. Terveystieteiden maisteri, liikunnanohjaaja ja valmentaja Katja Keränen on kirjoittanut teoksen Kunnon vuodet (Otava, 2014), jota luonnehditaan käsikirjaksi kaikille heille, jotka haluavat pitää liikunnan avulla huolta itsestään.
Teoksen kohderyhmä on yli 60-vuotiaat, mutta monet Keräsen neuvoista ovat päteviä ikään katsomatta. Kukapa ei hyötyisi monipuolisesta venyttelystä tai kestävyys- ja voimaharjoittelusta!
Keho muuttuu vuosien saatossa, mutta liikuntaa voi soveltaa itselleen sopivaksi. Arkiliikuntaa todella tarvitaan, sillä sadan vuoden aikana ihmisten elämä on muuttunut niin, että siitä on kadonnut jopa viisi tuntia liikuntaa päivässä.
Keränen antaa paljon neuvoja siihen, miten voit helposti lisätä arkiliikuntaa. Poimimme tähän muutamia vinkkejä.
1. Kurota
Säilytä päivittäin tarvitsemasi elintarvikkeet keittiössä sellaisilla hyllyillä, että joudut hieman kurottelemaan, kun otat niitä alas. Näin joudut varvistelemaan ja venyttelemään kylkiä.
2. Jännitä lihaksia
Jännittele pakaroita ja reisiä, kun istut tai seisot.
3. Nouse 5 kertaa
Nouse aamulla sängystä pystyasentoon viisi kertaa. Vatsalihakset ja jalat heräävät ja saavat hyvää treeniä.
3. Kävele aina
Kävele kaikki välimatkat aina kun vain voit. Kävele ainakin osa matkaa silloinkin, kun käytät autoa tai julkisia kulkuvälineitä.
5. Ravistele
Ravistele ja pyörittele hartioita aina ennen ruuanvalmistukseen ryhtymistä.
6. Seiso
Kun katselet televisiota tai luet lehtiä tai kirjoja älä aina vain istu, vaan seiso ainakin osa ajasta.
7. Tasapainottele
Harjaa aina hiuksesi yhdellä jalalla tasapainoillen.
HELJÄ SALONEN
[email protected]
JOSEFIINA BARAKA
[email protected]"
Hyötyliikuntaa voi lisätä päivään hyvin helposti. Terveystieteiden maisteri, liikunnanohjaaja ja valmentaja Katja Keränen on kirjoittanut teoksen Kunnon vuodet (Otava, 2014), jota luonnehditaan käsikirjaksi kaikille heille, jotka haluavat pitää liikunnan avulla huolta itsestään.
Teoksen kohderyhmä on yli 60-vuotiaat, mutta monet Keräsen neuvoista ovat päteviä ikään katsomatta. Kukapa ei hyötyisi monipuolisesta venyttelystä tai kestävyys- ja voimaharjoittelusta!
Keho muuttuu vuosien saatossa, mutta liikuntaa voi soveltaa itselleen sopivaksi. Arkiliikuntaa todella tarvitaan, sillä sadan vuoden aikana ihmisten elämä on muuttunut niin, että siitä on kadonnut jopa viisi tuntia liikuntaa päivässä.
Keränen antaa paljon neuvoja siihen, miten voit helposti lisätä arkiliikuntaa. Poimimme tähän muutamia vinkkejä.
1. Kurota
Säilytä päivittäin tarvitsemasi elintarvikkeet keittiössä sellaisilla hyllyillä, että joudut hieman kurottelemaan, kun otat niitä alas. Näin joudut varvistelemaan ja venyttelemään kylkiä.
2. Jännitä lihaksia
Jännittele pakaroita ja reisiä, kun istut tai seisot.
3. Nouse 5 kertaa
Nouse aamulla sängystä pystyasentoon viisi kertaa. Vatsalihakset ja jalat heräävät ja saavat hyvää treeniä.
3. Kävele aina
Kävele kaikki välimatkat aina kun vain voit. Kävele ainakin osa matkaa silloinkin, kun käytät autoa tai julkisia kulkuvälineitä.
5. Ravistele
Ravistele ja pyörittele hartioita aina ennen ruuanvalmistukseen ryhtymistä.
6. Seiso
Kun katselet televisiota tai luet lehtiä tai kirjoja älä aina vain istu, vaan seiso ainakin osa ajasta.
7. Tasapainottele
Harjaa aina hiuksesi yhdellä jalalla tasapainoillen.
HELJÄ SALONEN
[email protected]
JOSEFIINA BARAKA
[email protected]"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuohon voisi vielä lisätä. Hanki sellainen jalkojenhoitoväline, joka pitää verkkovirran avulla jalkaterien liotusveden lämpimänä.
Liotusveteen kylpysyuolaa tms. Jalkojen hyvinvointi on niin tärkeää. Voi hoitaa jalkojaan vaikka tv:tä katsellessa.
Ainakin Instrumentariumissa näistä tiedetään.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Iltalehden toimittaja Heljä Salonen sai toimituksen viikon tyhmimmän toimittajan palkinnon
Aiheesta sosiaalisessa mediassa
https://www.facebook.com/Iltalehti-klubilaiset-1799912660326857
Onnittelut leffalipuista
Emme klikkaile aiheeseen kuulumattomia linkkejä.