Vanhemmat ihmiset ja on nuorempiakin, jotka ravaavat jatkuvasti tutkimuksissa vaikka mitään erityistä ei löydy, saisivat mennä harrastamaan tätä ajankulutustapaansa yksityisille klinikoille, ja maksaa itse tutkimuksensa.
Törkeää verovarojen tuhlausta vaatia lääkäreiltä jatkuvasti uusia ja uusia tutkimuksia tyynnyttääkseen luulotautista mieltään.
Kalliiksi tulee yhteiskunnalle hypokondrikot.
Huono lääkäri joka ei tajua määrätä psyykelääkettä potilaalle joka tulee jatkuvast aina uuden ja uuden sairausluulon kanssa, ja sairauskertomusten määrä sen kuin kasvaa ja kasvaa.
Kannattaisi kokeilla että vähenisikö "sairastelu" psyykelääkityksen myötä.
Tässä keskustelua luulosairaiden aiheuttamasta rasitteesta läheisillekin.
http://www.demi.fi/keskustelut/suhteet/ystäväni-kuvittelee-itselleen-oireita-ja-sairauksia#.VFVko8mTDAw
Törkeää verovarojen tuhlausta vaatia lääkäreiltä jatkuvasti uusia ja uusia tutkimuksia tyynnyttääkseen luulotautista mieltään.
Kalliiksi tulee yhteiskunnalle hypokondrikot.
Huono lääkäri joka ei tajua määrätä psyykelääkettä potilaalle joka tulee jatkuvast aina uuden ja uuden sairausluulon kanssa, ja sairauskertomusten määrä sen kuin kasvaa ja kasvaa.
Kannattaisi kokeilla että vähenisikö "sairastelu" psyykelääkityksen myötä.
Tässä keskustelua luulosairaiden aiheuttamasta rasitteesta läheisillekin.
http://www.demi.fi/keskustelut/suhteet/ystäväni-kuvittelee-itselleen-oireita-ja-sairauksia#.VFVko8mTDAw
Vastaukset 10
Vanhimmat
Erilaisia käytäntöjä eri alueilla.
57v jälkeen kävin tarkastuksessa ja verikokeissa kerran vuodessa.
65:na minulta se kiellettiin perusteena se, että olin vuotta aikasemmin ollut niin terve, ettei tk suostu tarkastukseen eikä edes verikokeisiin.
Kävin yksityislabrassa otattamassa eturauhaseni PSA:n.
67:na minulta leikattiin peräsuolisyöpä. Siihen liittyvissä tarkastuksissa tulostettiin myös PSA ja koko tulosteen loppuun lekuri kirjoitti, että syöpämarkkerini kontrolloidaan kerran vuodessa mutta muuten minua ei tarkasteta julkisella puolella kolmeen vuoteen.
Olen vuosittain käyttänyt yksityislabraa PSA:n ja syöpämarkerin kontrollin vuoksi.
Nyt pari viikkoa sitten kävin yksityisellä ( 119€ ) joka kirjoitti lähetteen julkiselle puolelle syöpäleikkausarven tyrän vuoksi.
Leikkautin sen Tallinnassa 30.10. Koko lysti oheiskustannuksineen noin 2000€ johon sisältyy vaimon kulkeminen mukana.
Julkiselle puolelle olisin päässyt näyttämään 17.12. Leikkausesta ei tietenkään mitään tietoa mutta yleisistä kokemuksista päätellen se olisi tullut vastaan ehkä joskus kevättalvella.
Ilmeisesti olisin psyykelääkkeen tarpeessa koska en tuhlaa verovaroja vaan omiani.
Kyse on vain asioiden tärkeysjärjestyksestä!
Ps. Tuon syöpärevohkan jälkeen olen päässyt kerran julkisen puolen tarkastukseen ulosteeni äkillisen, voimaperäisen muutoksen johdosta.
Mikset ala lekuriksi, kun noin helpolla irtoaa diagnoosit?
(viimeksi kävin lääkärissä 4 vuotta sitten, joten en laske itseäni luulosairaaksi)
Vuosittain kolme ennakkoon sovittua lääkäritutkimusta labrat.
Tehkää diaknoosi niin pääsen helpolla.
Kyllä taitaa tässä valittajilla itsellään olla luulottelua, sairauksiin on aina kohdallani asennoiduttu asiallisesti ja apua olen saanut, ohjaukset jatkotutkimuksiin ja leikkauksiin jotka kaikki on tehty kotimaassa.
Sairaudet ja ''sairaudet'' kyllä luokitellaan, enkä yhtään ihmettele jos toisessa maassa osataan ottaa raha sieltämistä sen saa, suorastaan tyrkytetään.
Julkisen puolen viiveet ja toimenpiderajat ohjaavat yksityisille.
Kaihien kanssa sama juttu. Toisessa silmässä oli "liian hyvä" näkö julkisen mielestä.
Molempien silmien leikkaukset 3:n viikon sisällä kun julkiselle olisin päässyt näyttäytymään hoittotakuun 6kk:n lopulla.
Peräsuolisyövän julkisen puolen puukkojunkkarin ja leikkauksen jälkeisen jumpparin virheiden vuoksi jo sairaalassa revähtäneen leikkaushaavan arpi petti ja aikataulu näytti perinteisen pitkältä joten suomalaisen toiminimen pikaisesti järjestämä operaatio oli ylivoimaisen houkutteleva.
Liekö rahan tyrkyttämistä mutta ainakin puitteet olivat miellyttävät, vaimo oli mukana samassa hotellitason potilashuoneessa ja valmista tuli muutamassa päivässä asian vireillepanosta.
Kuka arvostaa mitäkin.
Paikkakuntamme tk:n hitaudesta ja ynseydestä olen saanut tarpeekseni.
Vastaisuudessakin, tarvitessani lääkäriä isolla kirjaimella, menen naapurikorttelin yksityiselle.
Sinulla on 3 vuosittaista tarkastusta labrat. Minut laitettiin pelkkien labrojenkin suhteen boikottiin 3:ksi vuodeksi.
Ennakoivaa terveydenhuoltoa?
Kyllä minäkin nuorempana kävin lääkärissä useimmin kuin nykyisin.
Koskaan en apua saanut,vain hermopillereitä syötettiin.
Minulla oli useimmin fyysisiä, koviakin kipuja, eihän hermopillereillä miksikään lientyneet.
Nykyisin on tullut mieleeni että en ehkä omaisi niin paljon nyt vanhana näitä sairasjuttuja , jos nuorempanakin jotain olisi hoidettu.
Ei ne nuorten sairaudet aina ole kuvitelmaa
Se harmittaa että jotkut joutuvat sinnittelemään oikeiden vaivojensa kanssa ja jotkut varmistavat varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset sairaudet, että mahtaisko olla sitä ja tätä kun tuttavalla ja naapurin serkulla on ollut se ja se sairaus.
Kroppakin alkaa olla niin kyllästetty antibiooteilla ettei kohta mikään lääke tehoa jos tulee tosipaikka kun bakteeriton resistenttejä kaikille antibiooteille kun on ylihoidettu vaivoja.
Tarkoitan nyt ihmisiä jotka käyvät lääkärissä ja tutkimuksissa ainakin 20 kertaa vuodessa ja soittavat kymmeniä soittoja eri terveydenhuollon toimipisteisiin vuosittain ja tietoja kertynyt kasapäin.
He ovat useimmiten kovasuisia akkoja jotka painostavat lääkärit määräämään tutkimuksia vetoamalla ties mihin syihin. Ja totuus on narsistinen sairauden- ja kuolemanpelkoneuroosi ja elämä on pelkkää minä minä minä.....
Oma napa aina lähinnä joka tilanteessa periaatteella mulle aina kaikki paras:/
Jos sairastuu niin se on taatusti itse aiheutettu jatkuvalla hysteerisellä pelkokierteellä
Onnea vaan pelokkaalle loppuelämälle. Jokainen päättää mitä elänsä loppuvuosilla tekeee. Elääkö tasaspainoista elämää vai myrkyttääkö oman ja läheistensä elämän jatkuvalla pelolla ja pelottelulla, koska tällaiset ihmiset yrittävät myrkyttää lähipiirinsäkin manaamalla kaikkea mahdollista kauhuskenaariota.He kärsivät varmaan mutta ovat päättäneet etteivät aio kärsiä yksin ja laittavat tämän pahan olon kiertämään.
Aneurysma, syöpä
Juuri noin kuin sanot. Nämä hyesteerikoiksikin sanotut ihmiset sitovat terveydenhoito henkilökunnan aika ja voimavaroja huomattavasti.
Ihmisiä ei voi kuitenkaan heittää ulos noin vain, se tietäisi valituskierteen alkamista, entisten lisäksi.
Onhan näillä alvariinsa lääkärien vastaaotoilla oma nimikkeensäkin. Lieneekö ammattisairastaja kovinkaan mettässä.
Mutta kun olo on vaan paha, liikkeelle se laittaa pistäen. Mieluummin tieten lääkäriin kuin pellisepän liikkeeseen.
Minäkin rönysin säärestäni jonkin putkiluun poikki. Terveyskeskuksen naisilla ehkä liikaa näinä kaljapäissä kaatuiluja.
Sanoi taasko, kun minut näki. Niinpä, siihen totesin. Edellisestä rönyämisestä 15vuotta.
Kerrompa omasta niin sanotusta turhista lääkäristä käynneistä.
Minua tutkittiin n. 2 v. erittäin kovien kipujen vuoksi, mutta ei löydetty vikaa.
Siten tämä erittäin tietävä lääkäri sanoi minulle suoraan; "rouva teillä on vika vain korvien välissä." Lähdin itkien pois vastaan otolta ja enkä uskaltanut puhua enää kivuistani kenellekkään. Kivut eivät kuitenkaan hellittäneet tuntui siltä, että koko keho on tulessa. Lopulta poikani tilasi yksitys lääkärin luo ajan ja siellä otettiin todesta. Selkäydin kokeen jälkeen todettiin, että sairastan pikälle levinnyttä luusyöpää. Olin niin vihainen tälle korvien välin lääkärille, että vein saamani tiedon hänelle luettavaksi. Kommentti oli lääkäriltä olan kohautusten myötä, että pidä hyvänäsi ja ojensi paperin minulle.
Syöpääni ei ole parannuskeinoa, mutta helpottaa tieto mikä minua vaivaa.
Kävin moien lääkärien vastaanotoilla. Mitään elimellistä vikaa ei koskaan löytynyt. Viimein kokenut naislääkäri sanoi sanojaan viivytellen: luulempa että on pitkäaikainen juttu. Vihjaisi neurologisiin poikkeamiin. Ne eivät ole yleislääkärien alaa.
Tuon viisaan yleislääkärin lausunto todentui sitten myöhemmin. Hyväksyin erilaisuuteni ja päätin elää elämääni niillä resursseilla, jotka olin perinyt.