Kevytbetonitalon urakoitsijoita/pystyttäjiä?

H H ja Aeroc ovat mitoiltaan ja profiileiltaan samanlaisia. Ytong poikkeaa lähinnä seinävahvuuksiltaan erilaisena, eikä siinä ole välttämättä palkistot ja runkosyvyydet samanahvuisia ( joudutaan työmaalla sovittelemaan kohdilleen ). Ytong muutenkin hieman heikkolaatuisempaa kamaa esim. Mittatarkkuudessa. Teen mieluummin Aerocista tai H H:n tuotteista jos saa valita.

No mitä sitten? Kevytbetonitalo tulee vielä helpommin ja nopeammin kasaan. Palkit ja elementit valmiiksi määrämittaisia ja harkot voi sahailla vaikka käsisahalla. Kevytbetoniharkot ovat Lammiharkkoja kevyempiä nostella, eikä työtä tarvitse ajoittaa tai jaksottaa betonivalujen mukaan. Sähköputket voi asennella rauhassa lämpimässä sisätilassa jne. jne. Jos hartiapankkirakentamaan aikoo kivestä, niin kevytbetoni on järkevin, edullisin, nopein ja helpoin vaihtoehto. Paljon helpompi kuin betoni tai eps muottiharkot. Suomeen on tehty tuhansia kevytbetonitaloja hartiapankilla ja tehdään edelleen. Kevytbetonikiviä saa rautakaupasta ja mm. Jämerän/Aerocin kautta, Fortelta ja ilmeisesti myös H H myy sitä Siporexia vielä Suomessa.

Höpötihöö. Pyysin samoilla kuvilla tarjouksen pystytyksestä sekä valuharkolle että kevytbetoniharkolle. Siis pelkästä työstä, urakassa tarvittavat materiaalit, betonit yms eivät kuuluneet tähän.

Kolme tarjousta valuharkolle ja keskihinta oli 70 tuhatta hajonnan ollessa noin 65-75 tonnia.

Kevytbetonille sain neljä tarjousta joiden keskihinta oli vähän alle 50 tonnia ja hajonta 45-53 tuhatta.

Kyseessä kaksikerroksinen okt Uudellamaalla. Joko valuharkkourakoitsijat yrittävät vetää härskisti välistä tai sitten valuharkko on kolmasosan työläämpi tehdä.

Seurattuani läheltä omaa kevytbetonitalon urakkaa ja muutamaa lähipiirissä tehtyä valuharkkourakkaa väitän että kevytbetoni on huomattavasti nopeampi. Varsinkin jos talossa on jotain "yksilöllistä" muotoa tai tavallisesta laatikkotalosta poikkeavia muotoja. Laastin levitys harkkojen väliin ei vie yhtään enempää aikaa kuin valuharkkojen raudoitukset ja valujen kanssa puljaaminen. Suuri ero on myös siinä, että valuharkko vaatii että sähkö-, lvi yms töitä tehdään lomittain runkopystytyksen kanssa. Tämä paitsi lisää lvi ja sähköurakoitsijan töitä (työmaakäyntejä enemmän) niin myös hidastaa rungon pystytystä ja kasvattaa virheiden määrää. Kevytbetonin kanssa projektin vaiheistus menee järkevämmin.

Iso ero on tietysti myös siinä, että kevytbetonimyyjät antavat sitovan hinnan koko roskalle vesikattovalmiiksi pystytettynä ja valuharkkokauppiaat antavat hinnan harkkokasalle (= valumuoteille!) ja paikallisen betoniaseman puhelinnumeron...

Oletteko koskaan miettineet miksi lammi yms ei tarjoa taloja hinnoiteltuna vesikattovalmiiksi asti? Sehän olisi heille mainio myyntivaltti jos pystyisivät sen hinnan antamaan asiakkaalle. Itse en näe kuin kaksi mahdollista syytä siihen miksi kokonaishintaa ei haluta tarjota: joko he eivät itsekään osaa laskea mitä sille sirkukselle tulee lopulta hintaa tai b) he tietävät että eivät olisi ikinä kilpailukykyisiä muurattavien harkkojen kanssa jos asiakkaat saisivat vertailukelpoiset tarjoukset.

Fgdgdhgdg kirjoitti:

Höpötihöö. Pyysin samoilla kuvilla tarjouksen pystytyksestä sekä valuharkolle että kevytbetoniharkolle. Siis pelkästä työstä, urakassa tarvittavat materiaalit, betonit yms eivät kuuluneet tähän.

Kolme tarjousta valuharkolle ja keskihinta oli 70 tuhatta hajonnan ollessa noin 65-75 tonnia.

Kevytbetonille sain neljä tarjousta joiden keskihinta oli vähän alle 50 tonnia ja hajonta 45-53 tuhatta.

Kyseessä kaksikerroksinen okt Uudellamaalla. Joko valuharkkourakoitsijat yrittävät vetää härskisti välistä tai sitten valuharkko on kolmasosan työläämpi tehdä.

Seurattuani läheltä omaa kevytbetonitalon urakkaa ja muutamaa lähipiirissä tehtyä valuharkkourakkaa väitän että kevytbetoni on huomattavasti nopeampi. Varsinkin jos talossa on jotain "yksilöllistä" muotoa tai tavallisesta laatikkotalosta poikkeavia muotoja. Laastin levitys harkkojen väliin ei vie yhtään enempää aikaa kuin valuharkkojen raudoitukset ja valujen kanssa puljaaminen. Suuri ero on myös siinä, että valuharkko vaatii että sähkö-, lvi yms töitä tehdään lomittain runkopystytyksen kanssa. Tämä paitsi lisää lvi ja sähköurakoitsijan töitä (työmaakäyntejä enemmän) niin myös hidastaa rungon pystytystä ja kasvattaa virheiden määrää. Kevytbetonin kanssa projektin vaiheistus menee järkevämmin.

Iso ero on tietysti myös siinä, että kevytbetonimyyjät antavat sitovan hinnan koko roskalle vesikattovalmiiksi pystytettynä ja valuharkkokauppiaat antavat hinnan harkkokasalle (= valumuoteille!) ja paikallisen betoniaseman puhelinnumeron...

Oletteko koskaan miettineet miksi lammi yms ei tarjoa taloja hinnoiteltuna vesikattovalmiiksi asti? Sehän olisi heille mainio myyntivaltti jos pystyisivät sen hinnan antamaan asiakkaalle. Itse en näe kuin kaksi mahdollista syytä siihen miksi kokonaishintaa ei haluta tarjota: joko he eivät itsekään osaa laskea mitä sille sirkukselle tulee lopulta hintaa tai b) he tietävät että eivät olisi ikinä kilpailukykyisiä muurattavien harkkojen kanssa jos asiakkaat saisivat vertailukelpoiset tarjoukset.

Lue lisää

Osimoilleen juurikin näin. Siksi valuharkkotoimijat yrittävätkin systemaattisesti saada rakentajat itse kasaamaan talonsa. Ammattilaiset kun eivät enää mielellään/ järkevällä hinnalla siihen lähde. Lammi oikee mainostaa tarjouksissaan kuinka toimitus sisältää oikein ladontaohjeen kiville. Ei ole palvelukehitysosasto oikein muuta siellä keksinyt.

Fgdgdhgdg kirjoitti:

Höpötihöö. Pyysin samoilla kuvilla tarjouksen pystytyksestä sekä valuharkolle että kevytbetoniharkolle. Siis pelkästä työstä, urakassa tarvittavat materiaalit, betonit yms eivät kuuluneet tähän.

Kolme tarjousta valuharkolle ja keskihinta oli 70 tuhatta hajonnan ollessa noin 65-75 tonnia.

Kevytbetonille sain neljä tarjousta joiden keskihinta oli vähän alle 50 tonnia ja hajonta 45-53 tuhatta.

Kyseessä kaksikerroksinen okt Uudellamaalla. Joko valuharkkourakoitsijat yrittävät vetää härskisti välistä tai sitten valuharkko on kolmasosan työläämpi tehdä.

Seurattuani läheltä omaa kevytbetonitalon urakkaa ja muutamaa lähipiirissä tehtyä valuharkkourakkaa väitän että kevytbetoni on huomattavasti nopeampi. Varsinkin jos talossa on jotain "yksilöllistä" muotoa tai tavallisesta laatikkotalosta poikkeavia muotoja. Laastin levitys harkkojen väliin ei vie yhtään enempää aikaa kuin valuharkkojen raudoitukset ja valujen kanssa puljaaminen. Suuri ero on myös siinä, että valuharkko vaatii että sähkö-, lvi yms töitä tehdään lomittain runkopystytyksen kanssa. Tämä paitsi lisää lvi ja sähköurakoitsijan töitä (työmaakäyntejä enemmän) niin myös hidastaa rungon pystytystä ja kasvattaa virheiden määrää. Kevytbetonin kanssa projektin vaiheistus menee järkevämmin.

Iso ero on tietysti myös siinä, että kevytbetonimyyjät antavat sitovan hinnan koko roskalle vesikattovalmiiksi pystytettynä ja valuharkkokauppiaat antavat hinnan harkkokasalle (= valumuoteille!) ja paikallisen betoniaseman puhelinnumeron...

Oletteko koskaan miettineet miksi lammi yms ei tarjoa taloja hinnoiteltuna vesikattovalmiiksi asti? Sehän olisi heille mainio myyntivaltti jos pystyisivät sen hinnan antamaan asiakkaalle. Itse en näe kuin kaksi mahdollista syytä siihen miksi kokonaishintaa ei haluta tarjota: joko he eivät itsekään osaa laskea mitä sille sirkukselle tulee lopulta hintaa tai b) he tietävät että eivät olisi ikinä kilpailukykyisiä muurattavien harkkojen kanssa jos asiakkaat saisivat vertailukelpoiset tarjoukset.

Lue lisää

"Kevytbetonin kanssa projektin vaiheistus menee järkevämmin."

Erittäin järkevää onkin roilottaa valmiita seiniä ja paklata sitten. Työmaalla sekoituttujen laastien laatua ei kukaan takaa ja höttötalo on yhtä kestävä kuin sen heikon kohta. Painavien osien kiinnitys lammiseinään on nopeaa, halpaa ja helppoa kiilapulteilla, höttöseinässä joutuu käyttämään monimutkaisempia ratkaisuja.

höttöhöpinää kirjoitti:

"Kevytbetonin kanssa projektin vaiheistus menee järkevämmin."

Erittäin järkevää onkin roilottaa valmiita seiniä ja paklata sitten. Työmaalla sekoituttujen laastien laatua ei kukaan takaa ja höttötalo on yhtä kestävä kuin sen heikon kohta. Painavien osien kiinnitys lammiseinään on nopeaa, halpaa ja helppoa kiilapulteilla, höttöseinässä joutuu käyttämään monimutkaisempia ratkaisuja.

Lue lisää

No, roilotus on kuitenkin nopeampi tapa saada sähköputket paikoilleen kun pujotella niitä valuonteloihin rautojen väliin ja porailla timanttikupilla niitä rasian reikiä. Yleensä kivitaloihin tehdään joka tapauksessa oikaisu ja tasoitus sisäseinille ja "paklaus" onnistuu helpoiten siinä samassa yhteydessä. Omassa talossa kysyin tasoiterapparilta vaikuttaako tasoitusurakan hintaan jos täytän roilot itse. Vastaus oli että ei vaikuta, se on niin pieni lisätyö silloin kun kuitulaasti puhalletaan ruiskulla seinälle. Suurimmat plussat roilotuksessa ovat kuitenkin se, että rasian paikat voi katsoa valmiissa talossa täsmälleen oikeille paikoille ja se, että runko voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti ja suoraviivaisesti vesikattovalmiuteen jolloin kastuminen jää vähemmäksi (ja runkourakka on halvempi).

Kiinnityksestä. Se, että kevytbetoniin olisi vaikea kiinnittää on aivan totaalinen urbaanilegenda. Meillä on keittiön ja kylpyhuoneen kaapit yms painavat propattu seinään tavallisella propulla. Reiän poraaminen on mukavaa kun se onnistuu tavallisella akkuvääntimellä eikä tarvitse paukuttaa millään poravasaralla tai edes iskuporakoneella. Ulkovalaisin yms sama juttu. Ulko-ovet, ikkunat yms Fischerin FUR tulpilla ja uretaanilla tiivistys. Sisätiloissa kevyemmät esineet on helppo ripustaa esim pienillä nauloilla. Meillä on kohtuullisen kookas ryijy roikkunut seinällä jo kolme vuotta kahden pienen listanaulan varassa ja hyvin on pysynyt. Seinä on yksiaineinen ja hengittävä kevytbetoniharkko u-arvolla 0,15. Elfa järjestelmän vaakasuoraan tulevat kannatintangot laitettiin nylonisilla kevytbetonitulpilla ja puuruuvilla. Akkuvääntimellä reikä, tulppa vasaralla naputtaen paikalleen ja ruuvi perään. Vaikea keksiä miten kiinnittäminen voisi olla helpompaa. Autotallin koko seinän korkuiset metallihyllyt tuin seinään ruuvaamalla karkeakierteisen ruuvin (olisko ollut 5x100) suoraan harkkoon. Talon ulkoseinäharkossa pelkkä ruuvi ei ehkä pysyisi mutta autotallissa ja sisäseinissä käytetöön tiheämpää harkkoa johon voi ruuvata suoraankin.

Kunhan tietää mitä tekee ja on oikeat kiinnikkeet niin kevytbetoniseinään kiinnittäminen on mielestäni helpompaa kuin mihinkään muuhun materiaaliin. Ei tarvi voimatyökaluja tai jouduta etsimään koolausten paikkoja jne.

Eniten kiinnitysongelmia meillä on tullut silloin kun työmaalle on pölähtänyt joku ulkopuolinen (usein ns ammattilainen esim kalusteasentaja) joka ei ole tuntenut materiaalia ja jolla ei ole ollut oikeita kiinnikkeitä. Sitten on yritetty esim niin että ensi porataan iskulla avara reikä seinään ja työnnetään siihen pikkuriikkinen proppu joka alkaa tietysti pyörimään avarassa reiässä. Tai on yritetty naulatulpilla, pikanauloilla tai jollain muulla toiselle materiaalille tarkoitetulla kiinnikkeellä.

höttöhöpinää kirjoitti:

"Kevytbetonin kanssa projektin vaiheistus menee järkevämmin."

Erittäin järkevää onkin roilottaa valmiita seiniä ja paklata sitten. Työmaalla sekoituttujen laastien laatua ei kukaan takaa ja höttötalo on yhtä kestävä kuin sen heikon kohta. Painavien osien kiinnitys lammiseinään on nopeaa, halpaa ja helppoa kiilapulteilla, höttöseinässä joutuu käyttämään monimutkaisempia ratkaisuja.

Lue lisää

Jos sähköputkiem ja vesiutkien roilotus on ainoa Lammimyyjän vasta-argumentti, niin heikoilla mennään. Roilottamalla ne aina ennenkin tehty (ennen siis näitä valuharkkovirityksiä), eikä yhden talon roilotuksiin saa menemään aikaa kunnmuutamasta tunnista pariin päivään (riippuu talon koosta), eli paljon vähemmän siihen menee aikaa kuin valuvirittelyihin. Lisäksi rasiat on ja katkaisijat ovat oikeissa paikoissa ja jos tila näyttää vaativan uusia paikkoja vaikka katkaisimille, niin suunnitelmien muuttaminen on helppoa. Siistiä sisäduuniahan tuo roilotus on, kun roilokoneessa on imuri, saa hyvää mursketta samalla vaikka kukkaruukun pohjalle.

Nämä roilotukseen ja kiinnitykseen liittyvät "ongelmat" ovat Lammin markkinointiosaston keksimiä jippoja, joilla hyväuskoisia rakentajia pyritään harhauttamaan. Kannattaa takentajan kysyä sellaiselta, joka siporex, eli kevytbetonitalossa asuu tai sellaisen on rakentanut joskus näitä faktoja. Ihan en myyjänretkujen juttuja kuuntelisi.

Turhaa höpinää kirjoitti:

Jos sähköputkiem ja vesiutkien roilotus on ainoa Lammimyyjän vasta-argumentti, niin heikoilla mennään. Roilottamalla ne aina ennenkin tehty (ennen siis näitä valuharkkovirityksiä), eikä yhden talon roilotuksiin saa menemään aikaa kunnmuutamasta tunnista pariin päivään (riippuu talon koosta), eli paljon vähemmän siihen menee aikaa kuin valuvirittelyihin. Lisäksi rasiat on ja katkaisijat ovat oikeissa paikoissa ja jos tila näyttää vaativan uusia paikkoja vaikka katkaisimille, niin suunnitelmien muuttaminen on helppoa. Siistiä sisäduuniahan tuo roilotus on, kun roilokoneessa on imuri, saa hyvää mursketta samalla vaikka kukkaruukun pohjalle.

Nämä roilotukseen ja kiinnitykseen liittyvät "ongelmat" ovat Lammin markkinointiosaston keksimiä jippoja, joilla hyväuskoisia rakentajia pyritään harhauttamaan. Kannattaa takentajan kysyä sellaiselta, joka siporex, eli kevytbetonitalossa asuu tai sellaisen on rakentanut joskus näitä faktoja. Ihan en myyjänretkujen juttuja kuuntelisi.

Lue lisää

Kiinnittäminen ei nykyisin ole minkäänlainen ongelma mihinkään, kiinnikkeitä löytyy joka lähtöön. Valurakenne on hyvä kellarin maanpaineseinänä, ei tarvita tukevia väliseiniä lähes koskaan.
Sekin tulee Eps-harkoilla paljon helpommin ja sähköjohtojen roilotuskin lasten leikkiä. Miksi nostella noita selänmurskaaja harkkoja, kun lujemman seinän saa keveillä eps-muoteilla.
Työmieskin voisi joskus päästä helpommalla kivitalon rakentamisessakin.

Raaksaaja kirjoitti:

Kiinnittäminen ei nykyisin ole minkäänlainen ongelma mihinkään, kiinnikkeitä löytyy joka lähtöön. Valurakenne on hyvä kellarin maanpaineseinänä, ei tarvita tukevia väliseiniä lähes koskaan.
Sekin tulee Eps-harkoilla paljon helpommin ja sähköjohtojen roilotuskin lasten leikkiä. Miksi nostella noita selänmurskaaja harkkoja, kun lujemman seinän saa keveillä eps-muoteilla.
Työmieskin voisi joskus päästä helpommalla kivitalon rakentamisessakin.

Lue lisää

Hei kynäniska eps-mies. Muovista en ala taloani kyhäämään. Se on varma.

Hanki oma palsta kirjoitti:

Hei kynäniska eps-mies. Muovista en ala taloani kyhäämään. Se on varma.

Minäpä taas alkuvuodesta aloitan rivitalon rakentamisen Eps-harkoilla, on jo yli kymmenen vuoden käyttökokemus. En mistään hinnasta ala pinoamaan epämittatarkkoja kiviä päällekkäin ja tekemään turhaa työtä.
Tuollaiset muovijutut ovat täyttä potaskaa, muovi on paras eriste, niin seiniin kuin lattiohinkin. Katossa käytän kivivillaa ja 30 mm uretaani levyä alimmaisena.
Työkseen kun vielä rakentaa on nopeus ja kustannustehokkuus valttia. Erinomainen lämmöneristys ja kylmäsillattomuus taas eduksi asukkaalle.
Puurunkojen kanssa on aloitettu, mutta jatkuva sääsuojaus ja Boracolin pumppaaminen homeen estoksi on myös työlästä ja kallista.
Ilman betonia ei synny Suomeen yhtäkään taloa, betoni on lujaa ja pitkäikäistä, sekä ilmatiivistä. Vielä hieman muovista, tiesitkö että uudesta autostasi jo yli puolet on muovia, ei lahoa, ei mätäne eikä ruostu. Puusta autoja tehdään enää lasten leikkeihin ja vähemmän niihinkin.

Raaksaaja kirjoitti:

Minäpä taas alkuvuodesta aloitan rivitalon rakentamisen Eps-harkoilla, on jo yli kymmenen vuoden käyttökokemus. En mistään hinnasta ala pinoamaan epämittatarkkoja kiviä päällekkäin ja tekemään turhaa työtä.
Tuollaiset muovijutut ovat täyttä potaskaa, muovi on paras eriste, niin seiniin kuin lattiohinkin. Katossa käytän kivivillaa ja 30 mm uretaani levyä alimmaisena.
Työkseen kun vielä rakentaa on nopeus ja kustannustehokkuus valttia. Erinomainen lämmöneristys ja kylmäsillattomuus taas eduksi asukkaalle.
Puurunkojen kanssa on aloitettu, mutta jatkuva sääsuojaus ja Boracolin pumppaaminen homeen estoksi on myös työlästä ja kallista.
Ilman betonia ei synny Suomeen yhtäkään taloa, betoni on lujaa ja pitkäikäistä, sekä ilmatiivistä. Vielä hieman muovista, tiesitkö että uudesta autostasi jo yli puolet on muovia, ei lahoa, ei mätäne eikä ruostu. Puusta autoja tehdään enää lasten leikkeihin ja vähemmän niihinkin.

Lue lisää

Jepjep... minäpä alan tekemään polystyreenistä taloa, laitan vähän uretaania sinne tänne ja muutan tuhkakuppiini asumaan. Pukeudun lateksiin ja ajelen polymeeriautolla. Istutan pihalle kumipuita ja näin pelastan maailman.

t: synteetikko kirjoitti:

Jepjep... minäpä alan tekemään polystyreenistä taloa, laitan vähän uretaania sinne tänne ja muutan tuhkakuppiini asumaan. Pukeudun lateksiin ja ajelen polymeeriautolla. Istutan pihalle kumipuita ja näin pelastan maailman.

Lue lisää

Talo tehdään betonista, ainoastaan eistetään lämpöhukkaa vastaa solupolystyreenillä. Siksi on järkevää tehdä raskas työ betonipumpulla.

Jeps. Muista tarkistaa yrityksen olemassa olo tilaajavastuu.fi sivuilta. Jos ei ole siellä, pyydä verovelka, vakuutus yms. Todistukset ennen sopimuksen kirjoittamista.

Harmaa talous ei ole ainoastaan kivitalorakentajan ongelma, koskee aivan samoin puutalojakin.
On aivan totta, että pankkien lainahanojen kiristäminen ja harmaantalouden vastainen kampanja sopivat huonosti yhteen omakotirakentamisessa.
Noilla konsteilla kyllä helposti saadaan aloitettavien rakennusten määrää karsittua tuhansilla, lisää työttömyyttä ja ongelmaa verojen keräämisen riittävyyteen.
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat näillä metodeilla hyvää vauhtia. Köyhälle jää ainoaksi mahdollisuudeksi päästä omakotitaloon, talon koon pienentäminen ja hartiapankki rakentaminen.
Talon kustannuksista vähintään puolet on veroja ja veroluonteisia maksuja, joilla sitten esim. Opettaja sitten lomailee 3 kk vuodessa auringossa ilman kilpailua. Rakentamisen kalleus tietysti opettajien mielestä johtuu laiskasta rakentajasta.

Rankkaa on kirjoitti:

Harmaa talous ei ole ainoastaan kivitalorakentajan ongelma, koskee aivan samoin puutalojakin.
On aivan totta, että pankkien lainahanojen kiristäminen ja harmaantalouden vastainen kampanja sopivat huonosti yhteen omakotirakentamisessa.
Noilla konsteilla kyllä helposti saadaan aloitettavien rakennusten määrää karsittua tuhansilla, lisää työttömyyttä ja ongelmaa verojen keräämisen riittävyyteen.
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat näillä metodeilla hyvää vauhtia. Köyhälle jää ainoaksi mahdollisuudeksi päästä omakotitaloon, talon koon pienentäminen ja hartiapankki rakentaminen.
Talon kustannuksista vähintään puolet on veroja ja veroluonteisia maksuja, joilla sitten esim. Opettaja sitten lomailee 3 kk vuodessa auringossa ilman kilpailua. Rakentamisen kalleus tietysti opettajien mielestä johtuu laiskasta rakentajasta.

Lue lisää

Kyllä vaan harmaa talous saadaan kuriin ilmoitusvelvollisuudella. Jos alatte rakentamaan kivitaloa, niin muistakaa et Uudellamaalla liikkuu taas sama tyyppi joka on tehnyt monta konkurssia. ja toimii pimeen ja hämärän porukan kanssa. käyttänyt vuosia jo pimeetä työvoimaa. Ennen oli nimellä Juvonen. nyt vaihtanut kuuleman mukaan sukunimensä Honkavaaraksi. Laittakaa nimi muistiin. Lammin kivitalot mm. käyttää häntä. Jos haluatte ongelmia niin valitkaa hänet.

No eipä löytynyt sinultakaan noita pystyttäjiä, kannattaa varmaankin tiedustella harkko myyjiltä, saattavat jonkun ukon tietääkin.
Veroista olen sitä mieltä, että ne riittävät jo !

Kivitalo hyvä talo kirjoitti:

No eipä löytynyt sinultakaan noita pystyttäjiä, kannattaa varmaankin tiedustella harkko myyjiltä, saattavat jonkun ukon tietääkin.
Veroista olen sitä mieltä, että ne riittävät jo !

Lue lisää

Omakotitalot eivät olekkaan köyhiä varten, vaan niitä joilla on varaa maksaa veroja. Ennenvanhaankin köyhät asuivat hellahuoneissa ja opettajat opettajien asuntoloissa.
Nykyisin kaikki kivitalon rakentajat luulevat olevansa porvareita ja se kostautuu.
Köyhille pitää rakentaa enemmän halpoja vuokra-asuntoja sanoi jo pääministerikin. Nämä köyhät sitten kilpailutetaan rakentamaan kivitaloja porvareille.

Eipä ole tuo kivien latominen kovinkaan vaikeaa hommaa, ainoastaan raskasta. Nuori terve mies tekee tuollaisen kivilinnan itse. Ei tarvitse kuntokoulussa käydä, liikunta tulee hyötyliikuntana.
Merkonomin käsistäkin tulee Tarzanin käpälät ja niihin pari tatskaa, niin avot.