Kysymyksiä homeopatian toimivuudesta

Kommentoija

1. Mikä on homeopaattisen hoidon ja lääkkeiden vaikutusmekanismi yleensä?

2. Mikä on homeopaattisten reuma- ja nivelreumalääkkeiden vaikutusmekanismi?

3. Mikä on homeopaattisen lapsettomuudenhoidon vaikutusmekanismi?

4. Mikä on homeopaattisen pakkoneuroosihoidon vaikutusmekanismi?

5. Mikä on homeopaattisen koiran epilepsian hoidon vaikutusmekanismi?

6. Voisitteko tuoda esille tieteellisen kritiikin läpäisseitä tutkimustuloksia homeopaattisen hoidon toimivuudesta? Huom. Vetoaminen homeopatiaa käyttävien lääkäreiden määrään ei ole vastaus tähän - eikä muihinkaan kysymyksiini!

110

6250

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aurum

      Hyvä asia, että aiheesta tehtiin erillinen ketju, johon homeopatian vaikutusmekanismeista kiinnostuneet saavat osallistua erilaisine mielipiteineen. Parempi näin, kuin että samaa asiaa käsiteltäisiin jokaisessa viestiketjussa aina uudestaan ja uudestaan oli ketjun aihe mikä tahansa.

    • Dude

      uskon asia kuten eri uskonnot. Sun täytyy vain uskoa asiaan ja jos huomaat tilasi paranevan, niin laitat sen homeopatian piikkiin ja kerrot kaikille tutuille kuinka hyvin homeopatia toimii.
      Homeopatia on pelkkä plaseboefekti.

      • VierailijaX

        Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko?


      • Mersault
        VierailijaX kirjoitti:

        Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko?

        Ainakaan kohta 4. ei millään tavalla kuulu moderniin tieteenteoriaan. Tieteellinen maailmankuva lähtee siitä että alussa mitään ei voida tietää. Tietoa lähdetään sitten keräämään aluksi formaalisti (ainoat formaalit tieteet ovat matematiikka ja logiikka; minun ei tarvitse olla yhteydessä fyysiseen maailmaan tietääkseni että 1 1 = 2).

        Näiden perusteiden pohjalta voidaan sitten hyvin kriittisesti tutkia ympäröivää maailmaa luonnontieteiden metodeilla. Havaintoja kerätään riittävästi ja formaalin matemaattisen tulkinnan perusteella saadaan riittävän suuri todennäköisyys sille, että jokin asia on tosi tai epätosi.

        Tieteen keinoin on useasti "todistettu" että homeopatia ei ainakaan tieteen tutkimusmetodien valossa ole toimiva hoitomuoto. Useasti aikaisemminkin on esitetty että TIETEEN tehtävä ei ole osoittaa homeopatiasta mitään mihinkään suuntaan. Homeopatian on itse osoitettava tieteen keinoin olevansa toimiva muoto jos se haluaa itsensä otettavan tieteen piirissä vakavasti. Mikäli sitä ei ole kiistatta osoitettu toimivaksi, se on EI-TOIMIVA.

        Järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi siten, että paikkansapitämättömyydet pitäisi todistaa. Samalla logiikalla voisin haastaa pankin oikeuteen sanoen, että "ette voi todistaa että en olisi viime viikolla tallettanut teille 100.000 euroa, vaikka minulla ei olekaan esittää mitään asiapapereita".


      • Tellurium
        Mersault kirjoitti:

        Ainakaan kohta 4. ei millään tavalla kuulu moderniin tieteenteoriaan. Tieteellinen maailmankuva lähtee siitä että alussa mitään ei voida tietää. Tietoa lähdetään sitten keräämään aluksi formaalisti (ainoat formaalit tieteet ovat matematiikka ja logiikka; minun ei tarvitse olla yhteydessä fyysiseen maailmaan tietääkseni että 1 1 = 2).

        Näiden perusteiden pohjalta voidaan sitten hyvin kriittisesti tutkia ympäröivää maailmaa luonnontieteiden metodeilla. Havaintoja kerätään riittävästi ja formaalin matemaattisen tulkinnan perusteella saadaan riittävän suuri todennäköisyys sille, että jokin asia on tosi tai epätosi.

        Tieteen keinoin on useasti "todistettu" että homeopatia ei ainakaan tieteen tutkimusmetodien valossa ole toimiva hoitomuoto. Useasti aikaisemminkin on esitetty että TIETEEN tehtävä ei ole osoittaa homeopatiasta mitään mihinkään suuntaan. Homeopatian on itse osoitettava tieteen keinoin olevansa toimiva muoto jos se haluaa itsensä otettavan tieteen piirissä vakavasti. Mikäli sitä ei ole kiistatta osoitettu toimivaksi, se on EI-TOIMIVA.

        Järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi siten, että paikkansapitämättömyydet pitäisi todistaa. Samalla logiikalla voisin haastaa pankin oikeuteen sanoen, että "ette voi todistaa että en olisi viime viikolla tallettanut teille 100.000 euroa, vaikka minulla ei olekaan esittää mitään asiapapereita".

        Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt" (vai onko ehkä jotain, mitä nykymenetelmillä ei kyetä selkeästi selittämään tai mitä tiede ei yksinkertaisesti kykene ymmärtämään?). Ja onko tiedemaailmassa ollut koskaan jotain (vaikkapa hoitomenetelmiä: akupunktio, vyöhyketerapia ym.), jota tiede ei ole aluksi kyennyt itselleen selittämään ja eikä niinollen hyväksynyt toimivaksi toimivaksi / olemassaolevaksi?

        Oma mielipiteeni on, että maailmasta voisi luetella lukemattomia asioita, joita tiede on aikoinaan leimannut mahdottomaksi tai paikkansa pitämättömäksi, mutta joutunut lopulta kääntämään kelkkaansa. Eikös se aikoinaan tiede tutkinut ja päättänyt, että kaikki pyöriikin maapallon ympärillä ja toisinajattelijat löysivät kai itsensä mullan alta... Niin se tiedekin kehittyy ;).


      • Dude
        Tellurium kirjoitti:

        Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt" (vai onko ehkä jotain, mitä nykymenetelmillä ei kyetä selkeästi selittämään tai mitä tiede ei yksinkertaisesti kykene ymmärtämään?). Ja onko tiedemaailmassa ollut koskaan jotain (vaikkapa hoitomenetelmiä: akupunktio, vyöhyketerapia ym.), jota tiede ei ole aluksi kyennyt itselleen selittämään ja eikä niinollen hyväksynyt toimivaksi toimivaksi / olemassaolevaksi?

        Oma mielipiteeni on, että maailmasta voisi luetella lukemattomia asioita, joita tiede on aikoinaan leimannut mahdottomaksi tai paikkansa pitämättömäksi, mutta joutunut lopulta kääntämään kelkkaansa. Eikös se aikoinaan tiede tutkinut ja päättänyt, että kaikki pyöriikin maapallon ympärillä ja toisinajattelijat löysivät kai itsensä mullan alta... Niin se tiedekin kehittyy ;).

        yrittävät väittää että vesi, johon liuotetaan jotain ainetta, jonka jälkeen vesi tislataan pois ja myydään ylihintaan asiakkaille olisi muuttunut jollain tavalla parantavaksi vedeksi.
        Samalla tavalla voisin tehdä sinusta miljonäärin antamalla sulle tyhjän lompakon, jossa on ollut miljoonan arvoinen shekki.
        Eiköhän tässä tapauksessa homeopaatit yritä väittää maapallon olevan litteä.


      • VierailijaX
        Dude kirjoitti:

        yrittävät väittää että vesi, johon liuotetaan jotain ainetta, jonka jälkeen vesi tislataan pois ja myydään ylihintaan asiakkaille olisi muuttunut jollain tavalla parantavaksi vedeksi.
        Samalla tavalla voisin tehdä sinusta miljonäärin antamalla sulle tyhjän lompakon, jossa on ollut miljoonan arvoinen shekki.
        Eiköhän tässä tapauksessa homeopaatit yritä väittää maapallon olevan litteä.

        Homeopaattisten hoitojen hinta on Suomessa korkea. Ranskassa purkki maksaa noin 1,40 euroa, Suomessa siitä joutuu pulittamaan varmaan kymmenkertaisesti.
        Eli kyllä siinä on joku muu kuin homeopaatti, joka vetää välistä.


      • Rww
        VierailijaX kirjoitti:

        Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko?

        Osuvasti sanottu!


      • Mersault
        Tellurium kirjoitti:

        Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt" (vai onko ehkä jotain, mitä nykymenetelmillä ei kyetä selkeästi selittämään tai mitä tiede ei yksinkertaisesti kykene ymmärtämään?). Ja onko tiedemaailmassa ollut koskaan jotain (vaikkapa hoitomenetelmiä: akupunktio, vyöhyketerapia ym.), jota tiede ei ole aluksi kyennyt itselleen selittämään ja eikä niinollen hyväksynyt toimivaksi toimivaksi / olemassaolevaksi?

        Oma mielipiteeni on, että maailmasta voisi luetella lukemattomia asioita, joita tiede on aikoinaan leimannut mahdottomaksi tai paikkansa pitämättömäksi, mutta joutunut lopulta kääntämään kelkkaansa. Eikös se aikoinaan tiede tutkinut ja päättänyt, että kaikki pyöriikin maapallon ympärillä ja toisinajattelijat löysivät kai itsensä mullan alta... Niin se tiedekin kehittyy ;).

        Olisin vähintäänkin Messias jos vastaisin ensimmäisen kappaleen kysymykseen jotakin muuta kuin "Ei".

        Haluaisin kommentoida jälkimmäisen kappaleen viimeistä lausetta. TIETEEN periaatteen ei tarvitse kehittyä. Tieteellinen periaate on ja pysyy samanlaisena. Löydökset joko tukevat ilmiötä tai eivät tue. _Keinot hankkia tietoa_ kehittyvät. Tieteelliseksi lasken vallitsevaa ajattelua Descarteen jälkeen (maakeskeinen maailmankuva oli enemmän kirkon kuin tieteen paradigma).

        Tieteellinen metodi ei ole täydellinen (eräs vertaus on että tiede on humalainen etsimässä kadonneita avaimiaan katulampun ympärillä - "eivät ne tähän pudonneet mutta tämä on ainoa kohta jossa pystyn näkemään!"). Kuitenkin se on mielestäni paras kompromissi siihen miten pystymme järjestyneesti ymmärtämään ympäröivää maailmaa.


      • Zen
        Tellurium kirjoitti:

        Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt" (vai onko ehkä jotain, mitä nykymenetelmillä ei kyetä selkeästi selittämään tai mitä tiede ei yksinkertaisesti kykene ymmärtämään?). Ja onko tiedemaailmassa ollut koskaan jotain (vaikkapa hoitomenetelmiä: akupunktio, vyöhyketerapia ym.), jota tiede ei ole aluksi kyennyt itselleen selittämään ja eikä niinollen hyväksynyt toimivaksi toimivaksi / olemassaolevaksi?

        Oma mielipiteeni on, että maailmasta voisi luetella lukemattomia asioita, joita tiede on aikoinaan leimannut mahdottomaksi tai paikkansa pitämättömäksi, mutta joutunut lopulta kääntämään kelkkaansa. Eikös se aikoinaan tiede tutkinut ja päättänyt, että kaikki pyöriikin maapallon ympärillä ja toisinajattelijat löysivät kai itsensä mullan alta... Niin se tiedekin kehittyy ;).

        "Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt""

        Itsestään selvää on, ettei kaikkia ilmiöitä voida juuri tämänhetkisellä tieteellä tyydyttävästi selittää. Esim. onko Marsissa elämää? No, mitään pieniä humanoideja sieltä ei erittäin suurella varmuudella löydy, mutta kukaties jotain mikrobiluokan elämää siellä voi olla. Emme tiedä (vielä). Ja kun tämä arvoitus ratkeaa, on jo sillä välin tullut lukuisia uusia.

        Mitä tästä sitten seuraa? On ehkä sittenkin mahdollista, vaikkapa todennäköisyydellä (hatusta otettu) 0,0000000000000001 että piilottelevia marsilaisia on.Mutta kannattaako meidän ryhtyä rakentamaan valtavaa Marsin kulttuurin keskusta tämän takia?

        Samantapaisesta asiasta homeopatiassa on kyse. Todennäköisyys, että menetelmä toimisi on samaa luokkaa kuin marsilaisten olemassaolon todennäköisyys. Kannattaako siihen resursseja haaskata?

        Tietysti tieteen alkutaipaleelta löytyy suuriakin ajatuksen kuperkeikkoja, mutta nykyisin niitä ei enää noin vain esiinny. Joku suhteellisuusteoriakin vain laajensi näkemyksiämme, mutta ei varsinaisesti kumonnut Newtonin mekaniikkaa. On äärimmäisen epätodennäköistä, että homeopatian väitetystä "veden muistista" löytyisi ikinä minkäänlaista näyttöä.


      • Tellurium
        Zen kirjoitti:

        "Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt""

        Itsestään selvää on, ettei kaikkia ilmiöitä voida juuri tämänhetkisellä tieteellä tyydyttävästi selittää. Esim. onko Marsissa elämää? No, mitään pieniä humanoideja sieltä ei erittäin suurella varmuudella löydy, mutta kukaties jotain mikrobiluokan elämää siellä voi olla. Emme tiedä (vielä). Ja kun tämä arvoitus ratkeaa, on jo sillä välin tullut lukuisia uusia.

        Mitä tästä sitten seuraa? On ehkä sittenkin mahdollista, vaikkapa todennäköisyydellä (hatusta otettu) 0,0000000000000001 että piilottelevia marsilaisia on.Mutta kannattaako meidän ryhtyä rakentamaan valtavaa Marsin kulttuurin keskusta tämän takia?

        Samantapaisesta asiasta homeopatiassa on kyse. Todennäköisyys, että menetelmä toimisi on samaa luokkaa kuin marsilaisten olemassaolon todennäköisyys. Kannattaako siihen resursseja haaskata?

        Tietysti tieteen alkutaipaleelta löytyy suuriakin ajatuksen kuperkeikkoja, mutta nykyisin niitä ei enää noin vain esiinny. Joku suhteellisuusteoriakin vain laajensi näkemyksiämme, mutta ei varsinaisesti kumonnut Newtonin mekaniikkaa. On äärimmäisen epätodennäköistä, että homeopatian väitetystä "veden muistista" löytyisi ikinä minkäänlaista näyttöä.

        "Tietysti tieteen alkutaipaleelta löytyy suuriakin ajatuksen kuperkeikkoja, mutta nykyisin niitä ei enää noin vain esiinny".

        Näitä tieteen "kuperkeikkoja" on ollut ja tulee aina olemaan. Tiedekin ja sen menetelmät kehittyvät.

        "Kannattaako siihen resursseja haaskata? "

        Hyvin monissa maissa on katsottu kannattavaksi ja jokainen voi itse päätellä, miksi. Olisihan se tietysti resurssien tuhlausta perustaa homeopaattisia sairaaloita, kouluttaa lääkäreitäkin homeopatian oppeihin, korvata valtion tuin homeopaattisia hoitoja jne., jos takana olisi tehoton hoitomuoto, joka ei parantaisi ketään ;).


      • Tellurium
        Mersault kirjoitti:

        Olisin vähintäänkin Messias jos vastaisin ensimmäisen kappaleen kysymykseen jotakin muuta kuin "Ei".

        Haluaisin kommentoida jälkimmäisen kappaleen viimeistä lausetta. TIETEEN periaatteen ei tarvitse kehittyä. Tieteellinen periaate on ja pysyy samanlaisena. Löydökset joko tukevat ilmiötä tai eivät tue. _Keinot hankkia tietoa_ kehittyvät. Tieteelliseksi lasken vallitsevaa ajattelua Descarteen jälkeen (maakeskeinen maailmankuva oli enemmän kirkon kuin tieteen paradigma).

        Tieteellinen metodi ei ole täydellinen (eräs vertaus on että tiede on humalainen etsimässä kadonneita avaimiaan katulampun ympärillä - "eivät ne tähän pudonneet mutta tämä on ainoa kohta jossa pystyn näkemään!"). Kuitenkin se on mielestäni paras kompromissi siihen miten pystymme järjestyneesti ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

        Niin se on kompromissi ja perustuu siihen aikaan ja tietämykseen, mitä elämme. Mutta tuon kompromissin ulkopuolella on vielä paljon asioita, mitä tiede ei pysty vielä omin keinoin käsittelemään ja noille ulkopuolisillekin asioille on hyvä olla avoin - sitä myötähän tiedekin kehittyy.

        Kiitos kuitenkin enemmän asiallisen puolella pysyneestä keskustelusta ja kommentoinneista, vaikka olemmekin monista asioista hyvin eri mieltä - kaikki skeptikot eivät näytä moiseen kykenevän ja se ikävä kyllä muuttaa keskustelun järkevästä pohdinnasta ja mielipiteiden vaihdosta epäkypsään kinasteluun ja herjoihin.


      • Zen
        Tellurium kirjoitti:

        "Tietysti tieteen alkutaipaleelta löytyy suuriakin ajatuksen kuperkeikkoja, mutta nykyisin niitä ei enää noin vain esiinny".

        Näitä tieteen "kuperkeikkoja" on ollut ja tulee aina olemaan. Tiedekin ja sen menetelmät kehittyvät.

        "Kannattaako siihen resursseja haaskata? "

        Hyvin monissa maissa on katsottu kannattavaksi ja jokainen voi itse päätellä, miksi. Olisihan se tietysti resurssien tuhlausta perustaa homeopaattisia sairaaloita, kouluttaa lääkäreitäkin homeopatian oppeihin, korvata valtion tuin homeopaattisia hoitoja jne., jos takana olisi tehoton hoitomuoto, joka ei parantaisi ketään ;).

        "Näitä tieteen "kuperkeikkoja" on ollut ja tulee aina olemaan. Tiedekin ja sen menetelmät kehittyvät."

        Totta kai tiede kehittyy (toisin kuin homeopatia), mitä sitten? Kysehän on siitä, ettei homeopatian toimivuudesta ole MITÄÄN asiallista näyttöä. On älytöntä toivoa, että "tiede olisi väärässä", jotta homeopatia olisi oikeassa. Kun kerran on osoitettu, ettei homeopatia toimi, ei se toimi, vaikka tieteen teoriat kehittyvätkin.

        "Hyvin monissa maissa on katsottu kannattavaksi ja jokainen voi itse päätellä, miksi. Olisihan se tietysti resurssien tuhlausta perustaa homeopaattisia sairaaloita, kouluttaa lääkäreitäkin homeopatian oppeihin, korvata valtion tuin homeopaattisia hoitoja jne., jos takana olisi tehoton hoitomuoto, joka ei parantaisi ketään ;)."

        Jokaisessa maassa on toki joukko, joka uskoo astrologiaan, grafologiaan, korvakynttilöihin, selvänäkijöihin, homeopatiaan, biodynaamiseen parantamiseen ja mitä kaikkia sitä onkaan. Lyhyesti sanottuna: hyväuskoisia hölmöjä riittää, niistä ei ole pulaa. Tästähän juuri on kyse: Älytöntä resurssien haaskausta.


      • Doc
        Tellurium kirjoitti:

        Vastaisitko lyhyesti kyllä tai ei seuraavaan kysymykseen: ovatko mielestäsi tieteen menetelmät, tietämys ja kyky ymmärtää nykyisin sillä tasolla, että se pystyy ratkaisemaan kaikki maailmassamme esiintyvät "ilmiöt" (vai onko ehkä jotain, mitä nykymenetelmillä ei kyetä selkeästi selittämään tai mitä tiede ei yksinkertaisesti kykene ymmärtämään?). Ja onko tiedemaailmassa ollut koskaan jotain (vaikkapa hoitomenetelmiä: akupunktio, vyöhyketerapia ym.), jota tiede ei ole aluksi kyennyt itselleen selittämään ja eikä niinollen hyväksynyt toimivaksi toimivaksi / olemassaolevaksi?

        Oma mielipiteeni on, että maailmasta voisi luetella lukemattomia asioita, joita tiede on aikoinaan leimannut mahdottomaksi tai paikkansa pitämättömäksi, mutta joutunut lopulta kääntämään kelkkaansa. Eikös se aikoinaan tiede tutkinut ja päättänyt, että kaikki pyöriikin maapallon ympärillä ja toisinajattelijat löysivät kai itsensä mullan alta... Niin se tiedekin kehittyy ;).

        Akupunktion käytön tehoa lääketieteessä ei ole tieteellisesti osoitettu, ainakaan siinä mielessä kun kiinalaiset sen ymmärtävät (meridiaanit, chi ja yin ja yang), vaan pikemminkin ns. porttikontrolliteorian valossa (joka sekin on erittäin kiistanalainen). Neulojen asettelukohdilla ei ole niin suuri merkitys kuin siihen liittyvällä magiikalla ja mystisillä toimenpiteillä (joka kieltämättä liittyy myös vahvasti esim. kortisoni-injektioiden antamiseen.)

        Vyöhyketerapian tehoa, teoriaa tai vaikutusmekanismia ei todellakaan ole missään milloinkaan tieteellisesti osoitettu. (Kaikilla sisäelimilläkö hermopäätteet jalkapohjassa, yeah right. Kumma kun mikroskoopillakaan ei niitä yhteyksiä löydy???)

        Ja mitä tulee tieteeseen ja terrasentrisyyteen ( maailman pannukakkumaisuuteen), niin tieteilijät nimenomaan paloivat rovioilla. Ja kukas ne sytytti? Inkvisitio ja katolinen kirkko, joka muuten pysäytti tieteen kehittymisen vuosisadoiksi. Kirkon motiiveista saataisiin oma keskustelupalsta, joten ei siitä sen enempää. Pointti kuitenkin se, että eksaktin tieteen harjoittajat vaiennettiin, eikä suinkaan niin, että he olisivat dogmeillaan hiljentäneet muut. Tieteen tekemiseen kuuluu epäillä vanhoja teorioita ja testata niiden toimivuutta (eihän Einsteinin suhteellisuusteoriaakaan niellä vieläkään, vaan sitä yritetään horjuttaa).

        Eli, norsunluutornissa sokeana, kuurona ja vastaanottamiskyvyttömänä ei suinkaan ole tiedemies, vaan pseudotieteilijä, joka ei suvaitse kriittisesti tarkastella omaa hypoteesiaan...


        Vyöhyketerapiaa ei todellakaan ole tieteellisesti todistettu,


      • Doc
        Doc kirjoitti:

        Akupunktion käytön tehoa lääketieteessä ei ole tieteellisesti osoitettu, ainakaan siinä mielessä kun kiinalaiset sen ymmärtävät (meridiaanit, chi ja yin ja yang), vaan pikemminkin ns. porttikontrolliteorian valossa (joka sekin on erittäin kiistanalainen). Neulojen asettelukohdilla ei ole niin suuri merkitys kuin siihen liittyvällä magiikalla ja mystisillä toimenpiteillä (joka kieltämättä liittyy myös vahvasti esim. kortisoni-injektioiden antamiseen.)

        Vyöhyketerapian tehoa, teoriaa tai vaikutusmekanismia ei todellakaan ole missään milloinkaan tieteellisesti osoitettu. (Kaikilla sisäelimilläkö hermopäätteet jalkapohjassa, yeah right. Kumma kun mikroskoopillakaan ei niitä yhteyksiä löydy???)

        Ja mitä tulee tieteeseen ja terrasentrisyyteen ( maailman pannukakkumaisuuteen), niin tieteilijät nimenomaan paloivat rovioilla. Ja kukas ne sytytti? Inkvisitio ja katolinen kirkko, joka muuten pysäytti tieteen kehittymisen vuosisadoiksi. Kirkon motiiveista saataisiin oma keskustelupalsta, joten ei siitä sen enempää. Pointti kuitenkin se, että eksaktin tieteen harjoittajat vaiennettiin, eikä suinkaan niin, että he olisivat dogmeillaan hiljentäneet muut. Tieteen tekemiseen kuuluu epäillä vanhoja teorioita ja testata niiden toimivuutta (eihän Einsteinin suhteellisuusteoriaakaan niellä vieläkään, vaan sitä yritetään horjuttaa).

        Eli, norsunluutornissa sokeana, kuurona ja vastaanottamiskyvyttömänä ei suinkaan ole tiedemies, vaan pseudotieteilijä, joka ei suvaitse kriittisesti tarkastella omaa hypoteesiaan...


        Vyöhyketerapiaa ei todellakaan ole tieteellisesti todistettu,

        Joo, tuo vihoviimeinen kappale pois. Kun en osaa kirjoittaa...


    • Homeopaatti

      oli aikanaan muotijuttu ja sen piti olla erittäin terveellistä asiakkaille. Homeopatiasta ei nyt ole tuollaista terveydellistä haittaa terveydelle, mutta lompakolle kylläkin.
      Yhteistä molemmille tuotteille on markkinointi valkoisen lääkärintakin avulla.
      Itsekkin olin aikanaan myymässä määrättyä tuotetta valkoinen takki ylläni (vaikken ole lääkäri, mutta kuka sen on muka kieltänyt) antaakseni luotettavankuvan tuotteistamme.

      http://www.popsci.com/popsci/science/article/0,20967,67 0526,00.html

      • Doc

        "Itsekkin olin aikanaan myymässä määrättyä tuotetta valkoinen takki ylläni (vaikken ole lääkäri, mutta kuka sen on muka kieltänyt) antaakseni luotettavankuvan tuotteistamme."

        No sillä lailla. Osta vielä stetoskooppi ja korvalamppu! Vai eikä tuotteissanne ole luotettavuutta ilman koko käsitteen verhoamista paramedisiiniseen hömppään.


    • Rww

      Homeopatialla ei ole eri vaikutusmekanismit jokaikisen sairauden kohdalla erikseen ja siksi vaikutusmekanismien kysyminen jokaisen sairauden kohdalla on saman asian kertaamista ja siten suoraan sanottuna turhanpäiväistä. Koska olet kovasti kiinnostunut vaikutusmekanismeista, niin tässäpä sinulle runsaasti tietoa eri näkökulmista. Voin etsiä lisääkin sen jälkeen kun nuo saat luettua ;).

      http://www.homeopathyhome.com/reference/articles/benveniste.shtml

      http://www.homoeopathichouse.com/paulc.htm

      http://www.homeopatiakoulutus.fi/essee.html

      http://www.minutus.org/How.html

      http://www.simillimum.com/Thelittlelibrary/PrinciplesGuidedTour/princ.html

      http://homeopathic.com/articles/research/scienti.php

      • epäuskoinen

        "Homeopatialla ei ole eri vaikutusmekanismit jokaikisen sairauden kohdalla erikseen ja siksi vaikutusmekanismien kysyminen jokaisen sairauden kohdalla on saman asian kertaamista ja siten suoraan sanottuna turhanpäiväistä."

        Ahaa - se siis parantaa syövän, flunssan ja hammassäsryn samalla tavoin ja samalla mekanismilla. Ai kuinka uskottavaa ja vakuuttavaa!

        "Koska olet kovasti kiinnostunut vaikutusmekanismeista, niin tässäpä sinulle runsaasti tietoa eri näkökulmista. Voin etsiä lisääkin sen jälkeen kun nuo saat luettua"

        Siis homeopaateilla ja homeopaatisteilla ei ole mitään suomenkielisiä todisteita väitteilleen. Yritätte tukahduttaa kritiikin heittämällä suuren määrään englanninkielistä pseudotieteellistä puppua epäilijöiden käännettäväksi. Kyllä se hiljentää monen epäilijän, mutta ei poista epäilystä - eikä todista teidän väitteittenne puolesta yhtään mitään!

        Missä viitteet tieteellisiin tutkimuksiin? Ei mitään homeopaattisivujen linkkejä!


      • Rww
        epäuskoinen kirjoitti:

        "Homeopatialla ei ole eri vaikutusmekanismit jokaikisen sairauden kohdalla erikseen ja siksi vaikutusmekanismien kysyminen jokaisen sairauden kohdalla on saman asian kertaamista ja siten suoraan sanottuna turhanpäiväistä."

        Ahaa - se siis parantaa syövän, flunssan ja hammassäsryn samalla tavoin ja samalla mekanismilla. Ai kuinka uskottavaa ja vakuuttavaa!

        "Koska olet kovasti kiinnostunut vaikutusmekanismeista, niin tässäpä sinulle runsaasti tietoa eri näkökulmista. Voin etsiä lisääkin sen jälkeen kun nuo saat luettua"

        Siis homeopaateilla ja homeopaatisteilla ei ole mitään suomenkielisiä todisteita väitteilleen. Yritätte tukahduttaa kritiikin heittämällä suuren määrään englanninkielistä pseudotieteellistä puppua epäilijöiden käännettäväksi. Kyllä se hiljentää monen epäilijän, mutta ei poista epäilystä - eikä todista teidän väitteittenne puolesta yhtään mitään!

        Missä viitteet tieteellisiin tutkimuksiin? Ei mitään homeopaattisivujen linkkejä!

        "Missä viitteet tieteellisiin tutkimuksiin? Ei mitään homeopaattisivujen linkkejä! " Luitko ja ymmärsitkö nuo linkit?

        No jos se sinulle on käsittämätöntä ettei homeopatialla ole erilainen vaikutusmekanismi aina kutakin maailmassa esiintyvää sairautta kohtaan, niin olen pahoillani. Pitäisikö näin mielestäsi olla ja miksi?

        "Siis homeopaateilla ja homeopaatisteilla ei ole mitään suomenkielisiä todisteita väitteilleen. Yritätte tukahduttaa kritiikin heittämällä suuren määrään englanninkielistä pseudotieteellistä puppua epäilijöiden käännettäväksi. " Edelleen... kävitkö nuo linkit lävitse, kyllä siellä suomen kieltäkin löytyi... Niin tarkoitus olikin tehokkaasti tukahduttaa kritiikki laittamalla esille englanninkielisiä linkkejä, joissa vaikutusmekanismeista ollaan kerrottu..... Eihän kukaan normaalin koulusivistyksen saanut englantia Suomessa osaa ;). Pahoittelen ettet osaa englantia, mutta kirjastosta löydät ihan varmasti useitakin asiaan liittyviä suomenkielisiä teoksia, joita kirjaston tädit mielellään sinulle lainaavat. Tässä kuitenkin jotain suomenkielistäkin kun olet niin kiinnostunut homeopatiasta (artikkeli on Suomen Homeopaatit Ry:n sivulta):

        Miten homeopaattiset lääkeaineet toimivat?

        Lääkkeiden valmistusprosessit ja biologiset vaikutusmekanismit nykytieteen valossa

        TIETEESTÄ JA SEN TEKEMISESTÄ

        Kahden vuosisadan kliininen kokemus on osoittanut vastaansanomattomasti, että homeopatia toimii. Lukuisat homeopaatit ja heidän kiitolliset potilaansa ovat tienneet tämän jo sukupolvien ajan, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana on kertynyt niin paljon nykypäivän kriteerit täyttävää tieteellistä todistusaineistoa nimenomaan kliinisistä tutkimuksista, että kenen tahansa ennakkoluulottoman asiaan perehtyjän on pakko myöntää homeopatian olevan jotakin muuta kuin placeboa. Tiedemaailman ennakkoluulojen, lääketieteen ankaran vastustuksen ja kuoliaaksi vaikenemisen ohella homeopatian yleisen hyväksymisen suurimpana esteenä on yhä edelleen kyvyttömyys selittää, miten homeopaattiset lääkeaineet toimivat. Hahnemannin aikanaan antamat selitykset saattoivat olla siihen aikaan vakuuttavia ja tieteelliseksi katsottavia, mutta nykypäivänä tilanne on toinen. Kuten Lessell (1994) sanoo, homeopatia on perusteiltaan edelleen pelkästään taitoa ja taidetta (art) eikä suinkaan tiedettä (science).

        Aikamme suuri illuusio kaiken tieteellinen selittäminen vaatii kuitenkin homeopatian puolesta puhujilta paljon: Miten on mahdollista, että pienen pieni maitosokerirae, jossa ei ole alkuperäistä vaikuttavaa ainetta jäljellä enää yhtään ainoata molekyyliä, voi saada aikaan ihmisen elimistössä kuten myös mielessä ja tunnetasolla syviä ja pysyviä muutoksia? Lääketieteessä edelleen vallalla olevan kemiallismaterialistisen ajattelutavan mukaan se ei olekaan mahdollista, homeopatia on huijausta. Homeopatia ei yksinkertaisesti mahdu näiden ihmisten omaksumaan maailmankuvaan. Tai sitten homeopatia uhkaa monopoliasemaa ja (taloudellista) valtaa, minkä takia se on tehtävä naurunalaiseksi ja saatettava homeopatiaa tukevan tiedon löytäminen mahdollisimman vaikeaksi mm. epäämällä taloudellinen tuki homeopaattiselta perustutkimukselta. Muilta tieteenaloilta, varsinkin fysiikasta ja informaatiotieteestä, saamme kuitenkin toivoa antavia viestejä: asiat eivät aina ole sitä miltä näyttävät, ja toiseksi, monilla tieteenaloilla jo yleisesti hyväksytyt uudet näkemykset mm. materiasta, energiasta ja informaatiosta ovat kemiaan juuttuneelle lääketieteelle vieläkin käsittämättömiä ja vailla loogisia seurauksia omaan tieteenalaan.

        HISTORIASTA

        Hyvin pienten lääkeannosten biologiset vaikutukset eivät ole lääketieteelle ja farmakologialle tuntemattomia. Arndt muotoili jo vuonna 1888 farmakologisen lain (Arndt-Schulzin laki), jonka mukaan jokaiselle aineelle pätee: pienet annokset stimuloivat, kohtuulliset annokset inhiboivat, suuret annokset tappavat (Callinan 2001). Homeopatia toimii farmakologisesti katsottuna aina pienillä annoksilla, kun taas lääketiede lähes poikkeuksetta keskisuurilla annoksilla. Näin ollen kyseessä on kaksi täysin erilaista lääketieteellistä järjestelmää, joista toinen pyrkii stimuloimaan elimistön omia puolustusmekanismeja kemiallisesti vaarattomilla annoksilla, ja toinen pyrkii hillitsemään, ehkäisemään ja estämään elimistön reaktioita ja sairauden oireita kaikilla mahdollisilla keinoilla, pääasiassa kuitenkin kemiallisesti.

        Alunperin lääketiede lähti keskisuurten, inhiboivien annosten tielle sikäli ymmärrettävistä syistä, että minimaalisten annosten vaikutukset olivat usein outoja ja ristiriitaisia eikä niitä ymmärretty (Callinan 2001) havaittiinhan ne vasta sellaisilla annoksilla, joilla ei enää olisi pitänyt olla (silloisen ymmärryksen mukaan) mitään vaikutusta. Siinä sivussa vedettiin kuitenkin matto alta toisenlaisen lääketieteellisen järjestelmän, homeopatian, tieteelliseltä kehitykseltä, kun kyseiset poikkeavat havainnot jätettiin huomiotta.

        RAVISTAMISESTA JA LAIMENTAMISESTA

        Homeopaattisten lääkkeiden sinänsä ainutlaatuinen valmistusprosessi on nykyään aivan sama kuin Hahnemannin aikaan: Ensin valmistetaan nk. emoliuos (potenssi nolla) liuottamalla lähtöaine suoraan vesi-etanoliseokseen, jos lähtöaine on vesiliukoinen, ja nk. trituraation avulla, jos lähtöaine on veteen (ja etanoliin) liukenematon. Trituraatiolla tarkoitetaan lähtöaineen voimallista hiertämistä maitosokerin kanssa huhmaressa, kunnes tuotos muuttuu vesiliukoiseksi. (LM-potenssien valmistus aloitetaan aina trituraatiolla lähtöaineen liukoisuudesta riippumatta.) Joka tapauksessa lähtöaine siis saatetaan vesiliukoiseen muotoon ja sekoitetaan sitten hyvin vesi-etanoliseokseen. Näiden alkuvaiheiden jälkeen valmistusprosessi jatkuu nestemäistä lääkeaineliuosta vuoronperään voimakkaasti ravistamalla ja vakiosuhteessa laimentamalla. Näistä kahdesta toimenpiteestä laimennos on standardoitu - kolmelle asteikolle: 1/10 (D), 1/100 (C) ja n. 1/50000 (LM); ravistelujen määrä, laatu ja voima sen sijaan riippuu farmasiasta, samoin liuotinaineen alkoholipitoisuus.

        Puhtaasti matemaattiselta kannalta katsottuna laimennossuhteet merkitsevät sitä, että potenssit D24, C12 ja kaikki näitä korkeammat potenssit sisältävät lähtöainetta tuskin molekyyliäkään, mikä on suora seuraus Avogadron vakiosta (n. 6 x 1023 kpl/mol). Ainemäärän kemiallinen perusyksikkö mooli (mol) mitä tahansa ainetta sisältää Avogadron vakion ilmoittaman lukumäärän rakenneosasiaan eli atomeja tai molekyylejä. Lääkeaineliuosta laimennettaessa lähtöaineen molekyylikoosta riippuen lähtöaineen katoamisen raja tulee vastaan joko ennen tai jälkeen matemaattista rajaa: jos molekyylikoko on suurempi kuin liuotinaineen (esim. Aurum vesiliuoksessa), raja tulee vastaan hieman alemmissa potensseissa, ja jos molekyylikoko on pienempi kuin liuotinaineen (harvinaista, mutta esim. Phos. 96 %:ssa etanoliliuoksessa), raja saavutetaan matemaattista rajaa hieman korkeammissa potensseissa. LM-potenssien valmistusmenetelmä on hieman D- ja C-potensseja mutkikkaampi eikä sen laimennossuhdetta pystytä määrittämään yhtä tarkasti, mutta lähtöaineen ja liuotinaineen molekyylimassojen ollessa yhtä suuret raja on likimain LM4:n kohdalla. (Lähtöaineen katoamisen raja voitaisiin määritellä esim. siten, että lähtöaine on kadonnut, kun todennäköisyys sille, että lääkeannos sisältää yhden lähtöainemolekyylin on pienempi kuin 0,1 %, mutta koska käsite ei ole sinänsä tärkeä potensoinnin tieteellisen selityksen kannalta kokemuksesta tiedetään, että jopa potenssit C100 000 ja LM30 toimivat loistavasti jätettäköön asia sikseen.)

        Toksikologisesti homeopaattiset lääkeaineet ovat lähtöaineen myrkyllisyydestä riippumatta normaalikäytössä turvallisia, kun potenssi on vähintään D11, C6 tai LM1 (Lessell 1994). Väleillä D11-D24, C6-C12 ja LM1-LM4 ollaan siis joka tapauksessa pienten annosten stimuloivan vaikutuksen alueella (Arndt-Schulzin laki), vaikka lähtöainetta vielä onkin lääkkeessä ja vaikka se olisi mitä vaarallisinta myrkkyä (esim. elohopeaa, arsenikkia, käärmeenmyrkkyä, tuberkuloosipesäkettä, jne.).

        Ravistaminen laimennusten välissä on homeopaattisen lääkkeen kehittymiselle välttämätöntä. Jos lähtöainetta ainoastaan laimennetaan asteittain, kaikki sen biologiset vaikutukset, niin hyödylliset kuin haitallisetkin, häviävät vähitellen. Mutta kun liuosta ravistetaan voimallisesti jokaisen laimennoksen jälkeen, lääkeaine kehittyy täyteen voimaansa. Fysikaalisena ilmiönä ravistaminen merkitsee liike-energian syöttämistä liuokseen. Osa energiasta kuluu liuotinainemolekyylien välisten vetysidosten rikkomiseen, osa ao. molekyylien liike-energian lisäämiseen ja molekyylien keskinäisiin ja toisaalta molekyylien ja astian seinämän välisiin törmäyksiin, joissa liike-energia muuttuu suurelta osaltaan lämmöksi. Näiden tunnettujen ilmiöiden lisäksi tapahtuu jotakin muutakin, mikä saa aikaan sen, että lähtöaineen leima tai jälki jää liuokseen ja vahvistuu potensoinnin edetessä. Osittain homeopaattisen perustutkimuksen vähäisyydestä johtuen vielä ei pystytä varmasti sanomaan, vaatiiko potensoinnin selittäminen jonkinlaista tieteensisäistä vallankumousta vai riittääkö oikeiden, kenties eri tieteenaloilta poimittujen näkökulmien luova yhdistäminen. Useita erilaisia selityksiä ja malleja on joka tapauksessa esitetty. Niillä kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

        POTENSOINNIN TEORIOISTA

        Vesi potensoinnin perustana

        Vesi on keskeinen elementti homeopaattisten lääkkeiden valmistuksessa, koska kaikki potensoinnissa normaalisti käytetyt liuotinaineet vesi, etanoli ja maitosokeri sisältävät käytännön olosuhteissa aina vettä. Näin ollen voidaan päätellä, että potensointi on voitava selittää pelkästään veden ominaisuuksien perusteella monimutkaisempia yhdisteitä ei tarvita. Toisaalta tiedetään, että pelkkä vesi ei ole paras mahdollinen potensoinnin väliaine (Lessell 1994), mikä tekee asiasta kokonaisuudessaan mutkikkaan.

        Vesi (kemiallisesti H2O; kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi per molekyyli) on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta edelleen puutteellisesti ymmärretty aine. Sen rakenne varsinkin nesteenä on arvoituksellinen eikä veden käyttäytymistä epätavallisissa olosuhteissa, kuten homeopaattista lääkeainetta potensoitaessa, pystytä selittämään tieteellisesti yksimielisesti, ainakaan vielä. Veden - ja yleensä materian - tunnetuista fysikaalisista ominaisuuksista lähtien potensoinnin voidaan ajatella perustuvan

        a) yksittäisten vesimolekyylien ominaisuuksiin,
        b) vesimolekyylien välisiin ilmiöihin tai
        c) molempiin.

        Vesimolekyylit yksilöinä orbitaalienergiateoria, molekyylien karakteristiset värähtelyt, ...

        Äskettäin esitelty, yksittäisten molekyylien ominaisuuksiin perustuva teoria, orbitaalienergiateoria (Lessell 1994), on erittäin elegantti ja näyttäisi selittävän kaikki potensointiin ja homeopaattisten lääkkeiden biologisiin vaikutusmekanismeihin liittyvät olennaiset ilmiöt tyydyttävästi. Teorian perusajatuksena on vesimolekyylien elektronien virittyminen ravistelun vaikutuksesta lähtöaineen elektronien kaltaisiksi, minkä seurauksena ravistellut vesimolekyylit matkivat ulkonäöltään, elektronirakenteeltaan, lähtöainetta.

        Orbitaalienergiateorian mukaan vesimolekyylien (kuten myös etanoli- ja maitosokerimolekyylien) OH-ryhmät ja erityisesti niiden vapaat, molekyylisidoksiin osallistumattomat elektroniparit ovat avainasemassa. Ravistelun aiheuttamat lähtöainemolekyylien ja liuotinainemolekyylien väliset voimakkaat törmäykset virittävät em. vapaita elektroneja lähtöaineen elektronirakenteen mukaisiin energiatiloihin, orbitaaleihin. Energian ja samalla informaation välittäjinä toimivat pienen pienet, ultravioletti(UV-)aallonpituusalueen varastoitumiskykyiset energiapaketit tai virtuaalihiukkaset, orbitonit. Yksittäinen orbitoni ei riitä virittämään elektronia energiatilasta toiseen, mutta kun riittävän monta samanlaista orbitonia on osunut ja varastoitunut ao. elektroniin, se virittyy suoraan lähtöaineen kaltaiseksi, uuteen energiatilaan, ilman välivaiheita.

        Vaatimus lukuisista orbitoneista johtuu siitä, että mekaaninen ravistaminen ei ole tarpeeksi energeettistä kyetäkseen virittämään elektroneja nk. sallitusta energiatilasta toiseen. Lessellin teoria on hyvin lähellä Sharman (2001) vastaavaa, jonka mukaan vapaiden elektronien energia kasvaa pienin portain lukuisten välitilojen kautta lähtöainemolekyylien uloimmais(t)en elektroni(e)n kanssa samaan energiatilaan. Sharman teorian heikkoutena on nk. kiellettyjen välitilojen mahdollistaminen, mistä ei tietääkseni ole olemassa tieteellistä näyttöä (NMR spektroskopian pitäisi paljastaa välitilat, jos niitä olisi). - Sallittujen ja kiellettyjen energiatilojen olemassaolo on yksi nykyfysiikan kulmakivistä: elektronin energia on kvantittunut, ts. se ei voi saada mitä tahansa arvoja jollakin tietyllä välillä. Sen sijaan elektroni hyppää epäjatkuvasti energiatilasta toiseen (orbitaalilta toiselle) saadessaan tai luovuttaessaan määrätynkokoisen energiapaketin, kvantin.

        Orbitaalienergiateorian ongelma on siinä, että se nojaa lähtökohtaisesti virtuaalisiin energiapaketteihin tai hiukkasiin, orbitoneihin, ts. sellaisiin ilmiöihin, joita ei oletetakaan voitavan havaita suoraan vaan ainoastaan seurausvaikutustensa kautta. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta fysiikassa varsinkin alkeishiukkasfysiikassa puhutaan rutiininomaisesti lukuisista erilaisista virtuaalisista partikkeleista, joiden (hetkellisestä) olemassaolosta todistaa ainoastaan seurausvaikutusten mitattavuus. Sama ongelma pätee esim. vanhaan, tunnustettuun gravitaatiolakiin: massojen välisen vetovoiman välittävää hiukkasta ei ole koskaan havaittu, mutta silti maa kiertää aurinkoa ja omena putoaa puusta gravitaatiolain mukaisesti eikä kukaan epäile lain pätevyyttä. Uutta ja vaikeasti hyväksyttävää Lessellin ajatuksissa on vain laajasti käytetyn ajatusmallin soveltaminen uuteen yhteyteen. Tässä mielessä hänen teoriansa vaatii eräänlaista tieteensisäistä vallankumousta tullakseen hyväksytyksi, mutta toisaalta vallankumousta voidaan kuitenkin pitää em. syistä jokseenkin näennäisenä.

        Monia muitakin molekyylikeskeisiä ajatuksia potensoinnin perustaksi on esitetty mm. molekyylien sisäiset, karakteristiset värähtelyt (Callinan 2001). Kaikki materia, mikä ei ole lämpötilaltaan absoluuttisessa nollapisteessä (-273,15 C), värähtelee. Vesimolekyylillä (ts. happi- ja vetyatomien välisillä sidoksilla) on kolme värähtelymoodia: symmetrinen venyminen, symmetrinen taipuminen ja antisymmetrinen venyminen. Kutakin moodia vastaa perustilassa yksi karakteristinen värähtelytaajuus, ja ylätaajuuksia (perustaajuuden monikertoja) saadaan esiin molekyylin sisäistä energiaa kasvattamalla. Mitä suurempi ja monimutkaisempi molekyyli, sitä enemmän sillä on erilaisia, juuri sille ominaisia värähtelymoodeja ja taajuuksia. Näin ollen molekyylivärähtelyt voisivat periaatteessa toimia lähtöaineen yksilöllisen leiman antajina. Ravistamalla aikaan saadut törmäykset siirtäisivät värähtelyenergiaa lähtöainemolekyyleistä vesimolekyyleihin, jotka omaksuisivat lähtöaineen värähtelytaajuudet.

        Normaalisti liuoksessa olevien (vesi)molekyylien värähtely on täydellistä kakofoniaa, missä yksittäisten molekyylien värähtelymoodit vaihtuvat toisikseen valtavalla nopeudella eikä minkäänlaista yhdenmukaisuutta voida havaita. Vaikka jotenkin voitaisiin osoittaa, että asteittainen ravistus-laimennus tahdistaisi vesimolekyylien värähtelykäyttäytymistä, jolloin jotakin karakteristista voitaisiin havaita makroskooppisesti, jää jäljelle ylitsepääsemättömältä vaikuttava kysymys siitä, kuinka yksinkertainen vesimolekyyli voisi tallentaa isojen lähtöainemolekyylien monimutkaisia taajuuskombinaatioita? Vastausta tähän ei todennäköisesti löydetä molekyylin sisältä, mutta molekyylien välisistä ilmiöistä kenties.

        Vesimolekyylit ryhmänä IE-kristallit, dynaamiset kentät, kvanttimekaniikka, ...

        Toinen peruslähtökohta potensoinnin selittämiselle on ajatus siitä, että yksittäisten molekyylien sisällä ei yleisesti tunnustetun tieteellisen tiedon valossa ole mitään, mikä voisi selittää potensoinnin. Niinpä selitystä on haettava molekyylien välisistä ilmiöistä. Esimerkkejä tästä lähestymistavasta ovat potensoinnin selitys vetysidoksiin perustuen (Lessell 1994), nk. IE-kristallit (Homeopatia-lehti 4/98), dynaaminen systeemiorganisoituminen (Resch & Gutmann 1987) ja kvanttimekaniikasta lähtevät, koko lääkeaineliuosta kuvaavat mallit (Callinan 2001).

        Vesi on nk. polaarinen liuotin, mikä tarkoittaa sitä, että elektronit (eli negatiivinen sähkövaraus) ovat epätasaisesti jakautuneet kunkin molekyylin sisällä. Happiatomiydin vetää vetyatomien elektroneja voimakkaammin puoleensa kuin mihin vetyatomiytimet pystyvät. Tästä johtuen vesimolekyylin happiatomin puoleinen pää on lievästi negatiivisesti varautunut ja vetyatomipäät lievästi positiivisesti varautuneet. Polaarisuudesta johtuen vesimolekyylit tarttuvat helposti toisiinsa kiinni eri merkkisistä päistään muodostaen ns. vetysidoksia (vetysiltoja). Näiden löyhien sidosten vaikutuksesta nestemäisessä vedessä muodostuu jatkuvasti vesimolekyyliryppäitä, klustereita, jotka myös hajoavat välittömästi muodostuakseen jossain toisaalla toisessa geometrisessa muodossa uudelleen. Normaalissa vedessä tällaiset klusterit eivät mitä ilmeisimmin voi olla homeopaattisen tiedon tallentajia, koska 1) klusterit ovat kooltaan liian pieniä moninaisen ja monimutkaisenkin tiedon säilyttäjiksi (keskimäärin 91-25 molekyyliä per klusteri lämpötilavälillä 0-70 C; 57 molekyyliä 20 C:ssa), 2) koska ne ovat aivan liian lyhytikäisiä (elinikä 10-10 s), ja 3) koska klusterikoko pienenee entisestään lämpötilan kohotessa (Lessell 1994).

        Mutta mitä vedelle tapahtuu, kun sitä ravistetaan ja laimennetaan toistuvasti, lähtöaineen vähitellen hävitessä? Ainakin Shui-Yin Lo työryhmineen on havainnut huoneenlämpötilassa pysyviä vesiklustereita, IE-kristalleja (Ice & Electrical field), jotka pitävät yllä sähkökenttää (Homeopatia-lehti 4/98). Lisätodisteita ryhmäkäyttäytymisestä tarjoavat matalataajuusspektroskooppiset mittaukset, joissa on havaittu homeopaattisten valmisteiden pitävän yllä jonkinlaista kollektiivista, dynaamista sähkömagneettista värähtelykenttää (Lessell 1994). Keskeistä näille dynaamisen kentän malleille on ajatus kahdenlaisesta vedestä: osa vedestä on (suhteellisen) pysyvinä klustereina, jotka värähtelevät lääkeaineelle ominaisella taajuudella, ja toinen osa vapaana, mikä vastaa vesiliuoksen normaaleista termodynaamisista ominaisuuksista (kuten vetysidosten tiheys lämpötilan funktiona ja sidosten jatkuva satunnainen muodostuminen ja hajoaminen). Eräs huono puoli tässä selityksessä on se, että jos vain klusterit ovat vastuussa homeopaattisten lääkeaineiden tehosta, suuri(n) osa pillereistä on silloin placeboja! Toisaalta Lessell (1994) kritisoi dynaamisiin kenttiin perustuvia malleja siitä, että ne eivät pysty selittämään lääkeaineen spesifistä jälkeä ja siitä, että mitattavissa oleva värähtelytaajuus näyttää olevan pikemminkin sidoksissa potenssiin kuin lääkeaineen jättämään leimaan kollektiivinen värähtelytaajuus kasvaa, kun potenssi kasvaa.

        Joka tapauksessa potensoinnin vaikutuksesta vesimolekyylit käyttäytyvät jollakin tapaa ja jostakin syystä kollektiivisesti. Resch ja Gutmann (1987) väittävätkin painokkaasti ja hyvin perustellen, että minkään systeemin kaikkia ominaisuuksia ei voi koskaan päätellä pelkästään lähtöaineiden ominaisuuksien perusteella. Toisin sanoen tunnetuksi luultu aine tai systeemi voi paljastaa ennustamattomissa olevia ominaisuuksia ennen kokemattomissa olosuhteissa. Tämäkään ei ole fysiikassa mitään uutta tietyin edellytyksin esimerkiksi yhdeksi energiatilaksi luultu (tai degeneroitunut) tila jakautuukin magneettikentän vaikutuksesta useaksi erilliseksi tilaksi. Materiaalisen systeemin kaikki osaset (molekyylit) vaikuttavat kaikkiin muihin osasiin ja muutos jossakin osassa systeemiä, esim. lähtöainemolekyylin poistuminen liuoksesta laimennoksen myötä, johtaa seurausvaikutuksiin koko systeemissä systeemi organisoituu uudelleen dynaamisesti. Samoin tapahtuu ravistamisen seurauksena: vahvempi järjestys (lähtöaineen informaatiolla varustettu osa liuosta) voittaa heikomman (vapaan, ilman spesifiä järjestystä olevan liuottimen), ja koko systeemi organisoituu vahvemman mukaan (Resch ja Gutmann 1987).

        Kvanttimekaniikasta lähtien samoja ilmiöitä ovat kuvanneet ja mallintaneet matemaattisesti ranskalaiset Conte, Berliocchi, Lasne ja Vernot kirjassaan Theory of High Dilutions, And Experimental Aspects (1996) (Callinan 2001). Heidän teoriakokonaisuutensa on erittäin vaikeasti ymmärrettävissä ja vaatisi syvällistä perehtymistä kvanttikenttäteoriaan ja korkeampaan matematiikkaan, joten se jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Mutta heidän olennaiset johtopäätöksensä, jotka paikkaansapitävinä avaisivat homeopatian historiassa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia, ovat erittäin kiinnostavia (Callinan 2001):

        o homeopaattisten lääkeaineiden infrapuna- ja NMR-datan analyysi tuottaa lähtöaineelle spesifin lopputuloksen, nk. contoniaanisen taajuuden (Contonian frequency) ja
        o tämä taajuus (ei suoraan mitattavissa) on lääkeainekohtainen, ulkoisten olosuhteiden pysyessä vakiona vakio ja toistettavissa, eli se tarjoaa lääkeainevalmistukseen laadunvalvontatyökalun ja mittarin lääkeaineen tehokkuuden tarkistamiseen.

        Conten ja kumppaneiden kehitelmällä on yhtymäkohtia sekä Reschin ja Gutmannin dynaamiseen systeemiorganisoitumisteoriaan että Lessellin orbitaalienergiateoriaan. Systeemiorganisoituminen kuten contoniaaninen mallikin nojaa vahvasti molekyylien välisiin vuorovaikutuksiin ja systeemiin kokonaisuutena. Samankaltaisuus Lessellin ja Conten teorioiden väliltä taas löytyy syvältä fysiikasta: kumpikin nojaa pohjimmiltaan virtuaalihiukkasiin, joita ei voi havaita suoraan Lessell itse keksimiinsä orbitoneihin, Conte ja kumppanit kvanttimekaniikan hyperprotoneihin. Tässä valossa Conten osakkeille voisi povata parempaa kurssikehitystä tulevaisuudessa.

        Biologiset vaikutusmekanismit

        Erilaiset selitysmallit potensoinnin mekanism(e)ista ovat johtaneet myös erilaisiin selityksiin homeopaattisten lääkeaineiden biologisten vaikutusten perusteista. Molekyylitason selityksen (orbitaalienergiateoria) potensoinnille antanut Lessell (1994) on pohtinut biologisia vaikutusmekanismeja varsin seikkaperäisesti.Muiden mallit ovat tässä suhteessa melko alkeellisia, mutta toisaalta kokeellisen todistusaineiston ja toisaalta teoreettisen kiinnostavuutensa takia mainitsemisen arvoisia.

        Vesimolekyylit Troijan hevosina

        Lessellin orbitaalienergiateoria antaa erinomaiset lähtökohdat biologisille selityksille. Yksittäiset, lähtöaineen kaltaisiksi virittyneet vesimolekyylit toimivat viestinviejinä kuin Troijan hevoset konsanaan: ne ovat pieniä, huomaamattomia, eri muotoisia kuin leiman antanut lähtöaine ja sähkövarauksettomia. Tästä johtuen ne pääsevät esim. solukalvon läpi solun sisään, veri-aivonesteen läpi, jne. toisin kuin useimmat koululääketieteen kemialliset lääkkeet. Sähkövarauksen puuttuminen on tärkeää, koska sen ansiosta solukalvopumput, jotka siirtävät aktiivisesti eli energiaa kuluttaen toisia ioneja solun sisään ja toisia sieltä ulos, eivät reagoi virittyneisiin vesimolekyyleihin. Homeopaattisten lääkeaineiden moninaiset vaikutukset nopeat ja hitaat, laaja-alaiset ja spesifit selittyvät Lessellin mukaan kahden vaikutusmekanismin, suoran ja epäsuoran, kautta.

        Suora mekanismi

        Suoralla mekanismilla hän tarkoittaa virittyneiden vesimolekyylien absorpoitumista elimistöön ja sitä kautta kemiallisluonteista vaikutusta; epäsuoralla puolestaan hermojärjestelmän kautta välittyvää vaikutusta.

        Suoran reitin peruspiirteet ovat seuraavat: virittyneiden vesimolekyylien imeytyminen elimistöön suun ja ruuansulatuskanavan limakalvojen kautta, kiinnittyminen proteiineihin ruuansulatuskanavassa ja verisoluihin verenkierrossa, monistuminen verenkierrossa sekä siirtyminen kudoksiin ja soluihin siellä missä parantavaa informaatiota tarvitaan.
        Proteiineihin ja verisoluihin kiinnittymällä virittyneet vesimolekyylit ikään kuin suojautuvat mahalaukun sisältöön ja toisaalla veren kokonaismäärään hukkumista vastaan, jolloin potenssi eli merkittyjen molekyylien kollektiivinen värähtelytaajuus säilyy (mikroskooppisen) paikallisesti.

        Verenkierrossa monistuminen puolestaan tapahtuu sydämessä, joka sykinnällään törmäyttää verimolekyyleissä roikkuvia vesimolekyylejä toisiin, vapaisiin ja ennestään virittymättömiin vesimolekyyleihin, jotka vääjäämättömästi leimautuvat samalla, alkuperäisen lähtöaineen informaatiolla. Tämä ravistelu ei kuitenkaan voi nostaa potenssia vaan ainoastaan säilyttää sen, koska ravistelu ei ole erityisen voimallista ja koska veri on monia erilaisia, kollektiivisen värähtelytaajuuden nousua estäviä aineita sisältävä liuos, toisin kuin vesi.

        Epäsuora vaikutus

        Epäsuora vaikutus hermojärjestelmän kautta välittyy Lessellin mukaan suun, kielen (ja nielun) limakalvoilla olevien erikoistuneiden maku- (ja haju)nystyröiden avulla. Nämä reagoivat hyvin herkästi mitä pienimpiinkin annoksiin ja lähettävät sähköisen signaalinsa keskushermoston prosessoitavaksi. Tämä prosessi on perusluonteeltaan automaattinen sisään tuleva informaatio tarkistetaan, sitä verrataan elimistön tilasta tulevaan informaatioon, ja jos uusi informaatio on oikeaa ja tarpeellista, tuloksena ovat korjaavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa ei tätä reittiä tapahdu mitään.

        Lessellin epäsuora vaikutusmekanismi selittäisi homeopaattisten lääkeaineiden toisinaan aikaansaaman välittömän paranemisreaktion, mitä on hyvin vaikea ellei mahdoton selittää kemiaan perustuen. Samoin tulisi ymmärrettäväksi monien voimakkaiden makujen (ja hajujen) vaikutus homeopaattisten lääkkeiden tehoon: reseptorit kielen pinnalla ovat turtana, inaktiivisessa tilassa jonkin aikaa eivätkä pysty välittämään uutta informaatiota.

        Joka tapauksessa epäsuoran vaikutusreitin tehokkuus riippuu potilaan herkkyydestä eli keskushermoston prosessointikyvystä. Jos potilas on kovin sairas, keskushermosto ei ehkä toimi niin kuin pitäisi, jolloin lääkkeen vaikutus jää pelkästään suoran vaikutusreitin varaan tai sitten keskushermosto voi olla yliherkkä, jolloin seurauksena on oireiden väliaikainen paheneminen varovaisenkin annostelun jälkeen. Epäsuoran vaikutuksen voimakkuus riippuu myös merkittyjen molekyylien konsentraatiosta (liuosväkevyydestä tai -tiheydestä) sekä niiden kollektiivisen värähtelyn amplitudista (laajuudesta) ja taajuudesta (potenssista). Laimentaminen vähentää lääkkeen aggressiivisuutta (pahenemisreaktioiden todennäköisyyttä), koska se pienentää sekä viritettyjen molekyylien konsentraatiota että kollektiivista värähtelyamplitudia; kollektiiviseen värähtelytaajuuteen laimentaminen ei vaikuta (tietyissä rajoissa). Ravistaminen puolestaan lisää viritettyjen molekyylien lukumäärää ja nostaa kollektiivista värähtelytaajuutta eli potenssia.

        Lessellin suora vaikutusmekanismi perustuu viime kädessä merkittyjen molekyylien vuorovaikutukseen biokemiallisten reseptorien kanssa. Toisaalta merkityt molekyylit matkivat tavallisia lääkkeitä saaden näin aikaan haluttuja reaktioita, toisaalta ne integroituvat itse erilaisiin makromolekyyleihin kuten entsyymeihin, jolloin niiden vaikutukset ovat huomattavasti kauaskantoisempia. Kun esim. viritetty vesimolekyyli integroituu biokemialliseen reseptoriin, joka usein on entsyymi, ko. reseptorin toiminta voi muuttua vaikkapa inhiboivasta stimuloivaksi tai päinvastoin. Samasta syystä voi tuloksena toisaalla olla DNA- tai RNA-muutoksia. Näin voidaan selittää pitkäaikaisia ja jopa pysyviä muutoksia.

        Potenssi määrää vaikutusalueen

        Homeopaattisen potenssin käsitettä kuvaa Lessellin mukaan kaksi asiaa: terapeuttinen vaikutusalue ja vaikutuksen voimakkuus. Terapeuttinen vaikutusalue riippuu potenssista: matalat potenssit ovat lähinnä organotrooppisia (elin- tai elinjärjestelmäkohtaisia). Potenssin noustessa vaikutusalue laajenee koko elimistön kattavaksi ja lopulta ihmiseen kokonaisvaltaisesti (mieli, tunteet, keho) vaikuttavaksi. Vaikutusaluetta laajentaa potensointi kokonaisuudessaan ja ravistaminen erityisesti. Vaikutusalueen laajenemisen välttämätön edellytys on kuitenkin asteittainen laimentaminen, mikä pienentää molekyylien kollektiivista värähtelyamplitudia. Tämä puolestaan on edellytys värähtelytaajuuden (potenssin) kasvulle, koska materiaalisten hiukkasten (viritettyjen vesimolekyylien) maksimivärähtelytaajuus on kääntäen verrannollinen värähtelyn amplitudiin. Toisin sanoen, jos amplitudi kasvaa, saavutettavissa oleva maksimitaajuus väistämättä pienenee, ja päin vastoin. Vaikutuksen voimakkuutta (potenssin määräämällä vaikutusalueella) voidaan siis pienentää laimentamalla ja kasvattaa ravistamalla (mikäli amplitudin määräämää maksimitaajuutta ei vielä olla saavutettu).

        Benvenisten digibiologiaa

        Kokonaan toisenlainen näköala homeopaattisten lääkeaineiden kuten minkä tahansa aineiden biologisiin vaikutusmekanismeihin avautuu tohtori Benvenisten vetämän ranskalaisen tutkimusryhmän kokeellisista tutkimuksista. Benveniste puhuu digitaalisesta biologiasta, jossa molekyylien välinen kommunikointi tapahtuu sähkömagneettisin signaalein valon nopeudella ja vaivatta myös huomattavan etäisyyden päästä (Benveniste 2001). Tässä ei ole fysiikalle mitään uutta eikä mullistavaa, mutta biologialle ja lääketieteelle sitäkin enemmän.

        Fysikaalinen perustotuus on kaiken aineen atomien, molekyylien ja niiden välisten sidosten värähteleminen kullekin ominaisilla taajuuksilla. Benvenisten teesit ovat seuraavat:

        1) molekyylitason värähtelyt voidaan äänittää esim. tietokoneen äänikortille,
        2) nämä signaalit voidaan soittaa biologisille reseptoreille, jolloin saadaan aikaan samat reaktiot kuin itse alkuperäisellä aineella, ja
        3) vesi on olennainen väliaine matalataajuuksisten (20 20000 Hz) signaalien välittämiselle.

        Kokeellisten tutkimustensa pohjalta Benveniste väittää ymmärtävänsä nyt hyvin suurella varmuudella biologisten systeemien toimintaa ja keskinäistä kommunikointia. Kukin molekyyli tai muu biologisesti aktiivinen yksikkö lähettää ympäristöönsä vain sille ominaista sähkömagneettista värähtelytaajuuskombinaatiota, jonka puolestaan vastaanottaa radiovastaanottimen tavoin vain ao. värähtely-yksikön signaalille herkkä reseptori. Tästä spesifisyydestä johtuen monimutkaisen biologisen järjestelmän, kuten ihmisen, sisäinen tiedonvälitys toimii moitteettomasti, vaikka liikkeellä on koko ajan miljoonia erilaisia viestejä. Välttämätön ehto signaalien välittymiselle, ja mahdollisesti vahvistumiselle, on vesi väliaineena. Kokeellisesti on nimittäin havaittu, että normaalisti aktiivinen molekyyli ei toimi vedettömissä olosuhteissa. Benvenisten teesit ja tutkimustulokset näyttävät vaativan rinnalleen vesimolekyylien välisiin vuorovaikutuksiin perustuvan selityksen potensoinnille, koska (kuten Lessell on todennut) yksittäiset vesimolekyylit tuskin kykenevät tallentamaan kaikkien mahdollisten lähtöaineiden hyvinkin monimutkaisia värähtelytaajuuskombinaatioita. Pysyvät vesiklusterit sen sijaan saattaisivat siihen pystyä.

        Kvanttimekaniikka: universaalit aaltofunktiot

        Conte ja kumppanit käsittelevät homeopaattisten lääkkeiden biologisia vaikutusmekanismejakin johdonmukaisesti kvanttimekaniikan käsitteiden avulla (Callinan 2001). Tämä valitettavasti tekee heidän selitysmallistaan käsittämättömän useimmille meistä. Perusideasta mainittakoon kuitenkin sen verran, että heidän mallissaan ihmistä kuvataan kokonaisuutena, nk. universaalina aaltofunktiona, jonka tilaa kuvaa vektori (monen muuttujan samanaikainen tila tai arvo). Kun ihminen sairastuu, aaltofunktioon tulee häiriö, vaihesiirto (phase displacement), ts. vektorin vaihe muuttuu. Oikein valittu lääkeaine, jonka vaihesiirto kumoaa sairauden vastaavan, palauttaa vektorin normaaliin tilaansa.

        Sairauden ja lääkkeen kohtaaminen on kahden aallon vuorovaikutushetki, ja jos lääkeaine on oikea ja se on oikeassa vaiheessa sairauteen verrattuna, tapahtuu nopea ja kokonaisvaltainen reaktio. Lääkeaineen vaikutuksen spesifisyys puolestaan riippuu vaihesiirrosta: eri potensseilla on erilainen vaihe toiset stimuloivat, toiset inhiboivat, riippuen laimennosten ja ravistelujen määrästä.

        Tutkimuksen ongelmia: ei rahaa, ei vuoropuhelua

        Homeopatian tieteellinen tutkimus ja varsinkin ilmiötä selittämään pyrkivä perustutkimus - on biofysiikan marginaalialuetta, johon perehtyminen ei tuo tutkijalleen mainetta eikä mammonaa. Perusteellinen asiaan paneutuminen saattaa viedä paitsi kunnian myös työpaikan. Tämän lisäksi koululääketieteen edustajien homeopatiaan kohdistama ankara vastustus, tiedemaailman ennakkoluulot ja tutkimusrahoituksen ilmeinen niukkuus eivät tee homeopatiasta houkuttelevaa tutkimuskohdetta. Näistä syistä johtuen laadukas tieteellinen perustutkimus homeopatian syvimmästä olemuksesta on hajanaista ja vähäistä.

        Eri teorioiden ja kokeellisen tutkimuksen välistä vuoropuhelua ei juuri esiinny, mikä kuitenkin olisi tutkimuksen edistymisen kannalta välttämätöntä. Vain riittävän suuren kansainvälisen tutkijaverkoston voimin ja tieteellisesti argumentoivan keskustelun kautta homeopatia voi saavuttaa yhteisymmärryksen lääkintätaitonsa tieteellisestä perustasta.
        Se helpottaisi myös huomattavasti yleistä hyväksyntää, jolloin homeopatian integroituminen osaksi virallisia terveydenhoitojärjestelmiä tulisi entistä todennäköisemmäksi.

        Vaikeuksista huolimatta potensoinnille ja homeopaattisten lääkkeiden biologisille vaikutusmekanismeille on esitetty useita, hyvin perusteltuja ja uskottavalta vaikuttavia selitysmalleja. Sitkeä kokeellinen työ, osaava teorioiden hiominen ja jatkuva vuoropuhelu niin tutkijoiden kesken kuin homeopaattien ja tutkijoiden välillä tuo tulevaisuudessa toivottavasti tyydyttävän vastauksen niin homeopaatteja kuin muitakin askarruttaviin kysymyksiin alan tieteellisistä perusteista. Kenties jokin tässä tutkielmassa esitelty malli osoittautuu parhaaksi, kenties ei. Yksi mahdollisuus, johon en havainnut viittauksia lähteissä, on se, että kaikkia em. malleja tai useita niistä tarvitaan kattavan selityksen antamiseen. Pois ei voida sulkea sitäkään mahdollisuutta, että vielä tarvitaan jotakin lisää, uusia rakennuspalikoita, ennen kuin ankarimmatkin skeptikot kääntävät päänsä.

        Markku Hagström



        Lähteet:

        J. Benveniste: Understanding Digital Biology,
        http://www.homeopathyhome.com/reference/articles/benveniste.shtml, 13.3.2001.
        P. Callinan: Homoeopathy: How does it work?, http://www.ozemail.com.au/daood, 13.3.2001.
        C.B. Lessell: The Infinitesimal Dose, The Scientific Roots of Homoeopathy, The C.W. Daniel Company Ltd, 1994.
        T. Nyrhinen: IE-kristallit - puuttuva linkki?, Homeopatia-lehti 4/1998.
        G. Resch ja V. Gutmann: Scientific Foundations of Homeopathy, Barthel & Barthel Publishing, Saksa, 1987.
        R.R. Sharma: Scientific Explanation of Homoeopathy and More,
        http://www.homoeopathyclinic.com/homoeo/sci_sharma.html, 13.3.2001.







        Homeopatia -- tiedettä vai taidetta?

        Sijainti tieteen ja taiteen välimaastossa on johtanut homeopatian piirissä moniin oppiriitoihin. Tieteellisesti aukotonta selitystä potensoinnille odotellessa kärsimättömimmät esittävät jo, että homeopaattien on myönnettävä olevansa lähempänä alkemiaa tai shamanismia kuin länsimaista tieteentraditiota. Mutta onko homeopatia liikaa molempia kyetäkseen irrottautumaan vain toisen äärilinjan alaisuuteen?

        Hahnemannin perusteos Organon, jonka kuudes uudistettu painos ilmestyi 1842, on ollut omana aikanaan vallankumouksellinen teksti. Sen peruslähtökohtana ei ollut eikä voinutkaan olla oman ajan lääketiede. Esimerkiksi Ludvig XIII:n kunnioitettu henkilääkäri Bouvard määräsi kuninkaalliselle potilaalleen neljäkymmentäseitsemän suoneniskua, 215 aineenvaihduntaa vilkastuttavaa tai ripulointia aiheuttavaa lääkettä ja 312 peräruiskua yhden ainoan vuoden aikana. Ihotauteja lievitettiin massiivisilla annoksilla rikki- ja sinkkiyhdisteitä, tulehduksia hoidettiin elohopealla ja kuumetauteja kiniinillä. Hahnemann halusi uudistaa koko hoitamisen filosofian, eikä sen hetkisestä lääketieteestä ollut hänelle rohkaisuksi. Hänhän itse opiskeli alun perin lääkäriksi, mutta turhautui, kun parantamisen sijaan lääkärit tuntuivat kylvävän vain lisää sairautta ympärilleen.
        Esikuvaksi Organonille on löytynyt muun muassa lordi Baconin filosofinen teos Novum Organum, jossa kehotetaan tarttumaan asioihin induktiivisella, havaintoihin perustuvalla menetelmällä (Close s. 28)

        Homeopatia tieteen sisällä

        Hahnemannin havainnot terveydestä ja sairaudesta ovat tulleet osaksi länsimaisen lääketieteen sanastoa vasta viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän näki ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena, jonka sairastumiseen vaikuttaa alttius kullekin ärsykkeelle. Teoreettisena aputerminä sairastumisen monimutkaista reaktioketjua kuvatessaan hän käytti elämänvoiman käsitettä. Hieman vastaava on kiinalaisen lääketieteen chi.

        Elämänvoima tekee itsensä näkyväksi oireiden kautta. Hahnemann tajusi, että ainoa keino löytää vaivaan apu on tarkkailla ihmisen tuottamia oireita, niin mentaalisia, emotionaalisia kuin fyysisiäkin ilmaisuja, jotka poikkeavat tasapainoisesta terveyden tilasta.

        Hahnemann piti tärkeänä, että kaikki lääkeainekokeen aikaansaamat oireet merkittiin huolellisesti muistiin. Myöhemmin, kun vastaanotolle tuli potilas, jolla oli samankaltaiset oireet kuin tietyllä lääkeaineella, tietoa voitiin hyödyntää ja hoidosta saadut kokemukset siirtää seuraaville sukupolville. Hahnemann ymmärsi myös seurantakäyntien merkityksen. Tervehtymisen piti tulla pitkällä aikavälillä todistetuksi.

        Hahnemann ehti elämänsä aikana pohtia monia kynnyskysymyksiä. Kun hän huomasi, että oireet saattoi homeopatiallakin tukahduttaa, hän astui askelen eteenpäin ja kehitti teorian miasmoista, sairautta ylläpitävistä perinnöllisistä tekijöistä, ja niiden hoidosta homeopaattisesti.

        Vielä silloin kun Hahnemann käänsi toisten kirjoittamaa lääketieteellistä kirjallisuutta häneen viitattiin lääketieteen piirissä "lahjakkaana kemistinä". Yhteisön ulkopuolelle hän joutui vasta, kun hän alkoi suosia yhden lääkeaineen antamista kerrallaan ja kehitti niin erikoisen tavan tehdä lääkeaineen, että ei luottanut valmistusta kenenkään muun kuin itsensä ja oppilaidensa käsiin. Apteekkarit närkästyivät, kun joku ilmaantui uhkaamaan heidän elinkeinoaan.

        Jos potensointi ei olisi mennyt niin paljon yli sen ajan lääkärien odotushorisontin, Hahnemann voisi olla Pasteurin kaltainen merkkinimi lääketieteen historiassa, niin monet hänen ajatuksistaan ovat päätyneet pikku hiljaa koululääketieteen käytännöiksi. Mistä muualta kuin vaihtoehtolääketieteen puolelta on peräisin nykyiseen lääkärinkoulutukseen lisätty potilaan kohtaamisen koulutus?

        Taiteen elementtejä

        Homeopatian alkuajoista asti on korostettu, että lääkeaineilla on tietynlainen mentaalinen rakenne, emotionaalinen tapa reagoida ympäristöönsä ja tietty kooste fyysisiä oireita, jotka kulkevat käsi kädessä. C.G. Jungin oppilaana ollut homeopaatti Edward Whitmont tutki elämänsä aikana paljon ihmisen alitajuisia kerroksia ja yhdisti jungilaisen psykologian ajatuksia homeopatiaan, muun muassa synkronismin käsitettä. Catherine Coulter avasi homeopaattisten lääkeaineiden olemusta länsimaisen kulttuurihistorian tapahtumien, henkilöiden ja taiteen kautta.

        Kenties kvanttifysiikan, veden tutkimuksen etenemisen ja äärimmäisten pienien annosten vaikutusten tutkimusten myötä homeopaatit ovat jääneet liikaakin odottamaan tieteellistä selitystä ellei nyt koko homeopatialle, niin potensoinnille ainakin. Tätä on pidetty porttina yleiseen sosiaaliseen hyväksyntään ja tutkimuslaitosten ovien aukenemiseen. Saksalainen Jörg Wichmann esittää Homeopathic Links-lehden numerossa 4/01, että hylkäisimme tieteellisen selityksen odottelun ja sovittaisimme nöyrästi homeopatian muiden hermeettisten tieteiden rinnalle, kuten alkemian ja shamanismin piiriin.
        Kuvailtuaan hermeettisten alojen ja homeopatian yhteneväisyyksiä hän esittää, että homeopaattien pitäisi luopua taistelemasta paikasta hoitotieteiden joukossa. Voisimme "tulla ulos kaapista" ja myöntää avoimesti, että meidän alamme ei sovi yhteen vallitsevan tieteen kanssa ja olla onnellisia siitä. Työmme oikeutuksen saisimme ihmisoikeuksien julistuksesta, jossa sanotaan, että vapaan maailman jäsenillä on oikeus uskoa ja harjoittaa mitä maailmankuvaa ja filosofiaa haluamme.

        Ulos kaapista

        Wichmannin mielestä tilanne muistuttaa homoseksuaalien kamppailua olemassaolon oikeudestaan. On totta, että jos olisimme uskollisia Organonin hengelle, puhuisimme enemmän elämänvoimasta ja hakisimme vähemmän innokkaasti potensoinnin tieteellistä perustaa. Organonin 28. mietelmässä sanotaan: kun paraneminen tapahtuu luonnonlakien mukaisesti, tieteellisellä selityksellä on vähän merkitystä, "enkä pidä tärkeänä yrittää selittää sitä".

        J.T. Kent aloittaa Repertorion käyttöohjeen: "Koska homeopatia sisältää sekä tiedettä että taidetta, Repertorion opiskelun täytyy sisältää sekä tiedettä että taidetta" ja selitettyään mekaanisen oireiden ja niiden vahvuuden ylöskirjaamisen jatkaa:"On olemassa taiteellinen menetelmä joka jättää huomiotta mekaanisen, ja se on parempi, mutta kaikki eivät ole valmiita käyttämään sitä." Julian Winston on reagoinut Homoeopathy NewZ lehdessä Wichmanin kirjoitukseen. Winstonista tieteellisen aspektin hylkääminen ja paluu alkemian ja shamanismin rinnalle tarkoittaisi täydellistä itsemurhaa koko alalle. "Ehkä Richard Grossinger oli oikeassa kutsuessaan kirjassaan Planet Medicine homeopatiaa tuntemattoman tieteen menetelmäksi, the medicine of an unknown science."

        Tiina Nyrhinen

        Lähteet:
        Wichmann, Jörg: Defining a different tradition for homeopathy. Homoeopathic Links 4/01, ss. 202-203.
        Winston, Julian: A troublesome request. Homoeopathic NewZ Feb 2002, s 2.
        Close, Stuart: The Genius of Homoeopathy. Reprint 1991 Jain, New Delhi, ss.27-29.
        Kent, J.T.:Use of the Repertory. Repertory of the Homoeopathic Materia Medica, British ed. Homoeopathic Book Service, Kent 1990, s.xxix
        Hahnemann. Samuel: Organon of Medicine § 28, , transl. By William Boericke, Jain reprint 1991.


      • Fyysikko
        Rww kirjoitti:

        "Missä viitteet tieteellisiin tutkimuksiin? Ei mitään homeopaattisivujen linkkejä! " Luitko ja ymmärsitkö nuo linkit?

        No jos se sinulle on käsittämätöntä ettei homeopatialla ole erilainen vaikutusmekanismi aina kutakin maailmassa esiintyvää sairautta kohtaan, niin olen pahoillani. Pitäisikö näin mielestäsi olla ja miksi?

        "Siis homeopaateilla ja homeopaatisteilla ei ole mitään suomenkielisiä todisteita väitteilleen. Yritätte tukahduttaa kritiikin heittämällä suuren määrään englanninkielistä pseudotieteellistä puppua epäilijöiden käännettäväksi. " Edelleen... kävitkö nuo linkit lävitse, kyllä siellä suomen kieltäkin löytyi... Niin tarkoitus olikin tehokkaasti tukahduttaa kritiikki laittamalla esille englanninkielisiä linkkejä, joissa vaikutusmekanismeista ollaan kerrottu..... Eihän kukaan normaalin koulusivistyksen saanut englantia Suomessa osaa ;). Pahoittelen ettet osaa englantia, mutta kirjastosta löydät ihan varmasti useitakin asiaan liittyviä suomenkielisiä teoksia, joita kirjaston tädit mielellään sinulle lainaavat. Tässä kuitenkin jotain suomenkielistäkin kun olet niin kiinnostunut homeopatiasta (artikkeli on Suomen Homeopaatit Ry:n sivulta):

        Miten homeopaattiset lääkeaineet toimivat?

        Lääkkeiden valmistusprosessit ja biologiset vaikutusmekanismit nykytieteen valossa

        TIETEESTÄ JA SEN TEKEMISESTÄ

        Kahden vuosisadan kliininen kokemus on osoittanut vastaansanomattomasti, että homeopatia toimii. Lukuisat homeopaatit ja heidän kiitolliset potilaansa ovat tienneet tämän jo sukupolvien ajan, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana on kertynyt niin paljon nykypäivän kriteerit täyttävää tieteellistä todistusaineistoa nimenomaan kliinisistä tutkimuksista, että kenen tahansa ennakkoluulottoman asiaan perehtyjän on pakko myöntää homeopatian olevan jotakin muuta kuin placeboa. Tiedemaailman ennakkoluulojen, lääketieteen ankaran vastustuksen ja kuoliaaksi vaikenemisen ohella homeopatian yleisen hyväksymisen suurimpana esteenä on yhä edelleen kyvyttömyys selittää, miten homeopaattiset lääkeaineet toimivat. Hahnemannin aikanaan antamat selitykset saattoivat olla siihen aikaan vakuuttavia ja tieteelliseksi katsottavia, mutta nykypäivänä tilanne on toinen. Kuten Lessell (1994) sanoo, homeopatia on perusteiltaan edelleen pelkästään taitoa ja taidetta (art) eikä suinkaan tiedettä (science).

        Aikamme suuri illuusio kaiken tieteellinen selittäminen vaatii kuitenkin homeopatian puolesta puhujilta paljon: Miten on mahdollista, että pienen pieni maitosokerirae, jossa ei ole alkuperäistä vaikuttavaa ainetta jäljellä enää yhtään ainoata molekyyliä, voi saada aikaan ihmisen elimistössä kuten myös mielessä ja tunnetasolla syviä ja pysyviä muutoksia? Lääketieteessä edelleen vallalla olevan kemiallismaterialistisen ajattelutavan mukaan se ei olekaan mahdollista, homeopatia on huijausta. Homeopatia ei yksinkertaisesti mahdu näiden ihmisten omaksumaan maailmankuvaan. Tai sitten homeopatia uhkaa monopoliasemaa ja (taloudellista) valtaa, minkä takia se on tehtävä naurunalaiseksi ja saatettava homeopatiaa tukevan tiedon löytäminen mahdollisimman vaikeaksi mm. epäämällä taloudellinen tuki homeopaattiselta perustutkimukselta. Muilta tieteenaloilta, varsinkin fysiikasta ja informaatiotieteestä, saamme kuitenkin toivoa antavia viestejä: asiat eivät aina ole sitä miltä näyttävät, ja toiseksi, monilla tieteenaloilla jo yleisesti hyväksytyt uudet näkemykset mm. materiasta, energiasta ja informaatiosta ovat kemiaan juuttuneelle lääketieteelle vieläkin käsittämättömiä ja vailla loogisia seurauksia omaan tieteenalaan.

        HISTORIASTA

        Hyvin pienten lääkeannosten biologiset vaikutukset eivät ole lääketieteelle ja farmakologialle tuntemattomia. Arndt muotoili jo vuonna 1888 farmakologisen lain (Arndt-Schulzin laki), jonka mukaan jokaiselle aineelle pätee: pienet annokset stimuloivat, kohtuulliset annokset inhiboivat, suuret annokset tappavat (Callinan 2001). Homeopatia toimii farmakologisesti katsottuna aina pienillä annoksilla, kun taas lääketiede lähes poikkeuksetta keskisuurilla annoksilla. Näin ollen kyseessä on kaksi täysin erilaista lääketieteellistä järjestelmää, joista toinen pyrkii stimuloimaan elimistön omia puolustusmekanismeja kemiallisesti vaarattomilla annoksilla, ja toinen pyrkii hillitsemään, ehkäisemään ja estämään elimistön reaktioita ja sairauden oireita kaikilla mahdollisilla keinoilla, pääasiassa kuitenkin kemiallisesti.

        Alunperin lääketiede lähti keskisuurten, inhiboivien annosten tielle sikäli ymmärrettävistä syistä, että minimaalisten annosten vaikutukset olivat usein outoja ja ristiriitaisia eikä niitä ymmärretty (Callinan 2001) havaittiinhan ne vasta sellaisilla annoksilla, joilla ei enää olisi pitänyt olla (silloisen ymmärryksen mukaan) mitään vaikutusta. Siinä sivussa vedettiin kuitenkin matto alta toisenlaisen lääketieteellisen järjestelmän, homeopatian, tieteelliseltä kehitykseltä, kun kyseiset poikkeavat havainnot jätettiin huomiotta.

        RAVISTAMISESTA JA LAIMENTAMISESTA

        Homeopaattisten lääkkeiden sinänsä ainutlaatuinen valmistusprosessi on nykyään aivan sama kuin Hahnemannin aikaan: Ensin valmistetaan nk. emoliuos (potenssi nolla) liuottamalla lähtöaine suoraan vesi-etanoliseokseen, jos lähtöaine on vesiliukoinen, ja nk. trituraation avulla, jos lähtöaine on veteen (ja etanoliin) liukenematon. Trituraatiolla tarkoitetaan lähtöaineen voimallista hiertämistä maitosokerin kanssa huhmaressa, kunnes tuotos muuttuu vesiliukoiseksi. (LM-potenssien valmistus aloitetaan aina trituraatiolla lähtöaineen liukoisuudesta riippumatta.) Joka tapauksessa lähtöaine siis saatetaan vesiliukoiseen muotoon ja sekoitetaan sitten hyvin vesi-etanoliseokseen. Näiden alkuvaiheiden jälkeen valmistusprosessi jatkuu nestemäistä lääkeaineliuosta vuoronperään voimakkaasti ravistamalla ja vakiosuhteessa laimentamalla. Näistä kahdesta toimenpiteestä laimennos on standardoitu - kolmelle asteikolle: 1/10 (D), 1/100 (C) ja n. 1/50000 (LM); ravistelujen määrä, laatu ja voima sen sijaan riippuu farmasiasta, samoin liuotinaineen alkoholipitoisuus.

        Puhtaasti matemaattiselta kannalta katsottuna laimennossuhteet merkitsevät sitä, että potenssit D24, C12 ja kaikki näitä korkeammat potenssit sisältävät lähtöainetta tuskin molekyyliäkään, mikä on suora seuraus Avogadron vakiosta (n. 6 x 1023 kpl/mol). Ainemäärän kemiallinen perusyksikkö mooli (mol) mitä tahansa ainetta sisältää Avogadron vakion ilmoittaman lukumäärän rakenneosasiaan eli atomeja tai molekyylejä. Lääkeaineliuosta laimennettaessa lähtöaineen molekyylikoosta riippuen lähtöaineen katoamisen raja tulee vastaan joko ennen tai jälkeen matemaattista rajaa: jos molekyylikoko on suurempi kuin liuotinaineen (esim. Aurum vesiliuoksessa), raja tulee vastaan hieman alemmissa potensseissa, ja jos molekyylikoko on pienempi kuin liuotinaineen (harvinaista, mutta esim. Phos. 96 %:ssa etanoliliuoksessa), raja saavutetaan matemaattista rajaa hieman korkeammissa potensseissa. LM-potenssien valmistusmenetelmä on hieman D- ja C-potensseja mutkikkaampi eikä sen laimennossuhdetta pystytä määrittämään yhtä tarkasti, mutta lähtöaineen ja liuotinaineen molekyylimassojen ollessa yhtä suuret raja on likimain LM4:n kohdalla. (Lähtöaineen katoamisen raja voitaisiin määritellä esim. siten, että lähtöaine on kadonnut, kun todennäköisyys sille, että lääkeannos sisältää yhden lähtöainemolekyylin on pienempi kuin 0,1 %, mutta koska käsite ei ole sinänsä tärkeä potensoinnin tieteellisen selityksen kannalta kokemuksesta tiedetään, että jopa potenssit C100 000 ja LM30 toimivat loistavasti jätettäköön asia sikseen.)

        Toksikologisesti homeopaattiset lääkeaineet ovat lähtöaineen myrkyllisyydestä riippumatta normaalikäytössä turvallisia, kun potenssi on vähintään D11, C6 tai LM1 (Lessell 1994). Väleillä D11-D24, C6-C12 ja LM1-LM4 ollaan siis joka tapauksessa pienten annosten stimuloivan vaikutuksen alueella (Arndt-Schulzin laki), vaikka lähtöainetta vielä onkin lääkkeessä ja vaikka se olisi mitä vaarallisinta myrkkyä (esim. elohopeaa, arsenikkia, käärmeenmyrkkyä, tuberkuloosipesäkettä, jne.).

        Ravistaminen laimennusten välissä on homeopaattisen lääkkeen kehittymiselle välttämätöntä. Jos lähtöainetta ainoastaan laimennetaan asteittain, kaikki sen biologiset vaikutukset, niin hyödylliset kuin haitallisetkin, häviävät vähitellen. Mutta kun liuosta ravistetaan voimallisesti jokaisen laimennoksen jälkeen, lääkeaine kehittyy täyteen voimaansa. Fysikaalisena ilmiönä ravistaminen merkitsee liike-energian syöttämistä liuokseen. Osa energiasta kuluu liuotinainemolekyylien välisten vetysidosten rikkomiseen, osa ao. molekyylien liike-energian lisäämiseen ja molekyylien keskinäisiin ja toisaalta molekyylien ja astian seinämän välisiin törmäyksiin, joissa liike-energia muuttuu suurelta osaltaan lämmöksi. Näiden tunnettujen ilmiöiden lisäksi tapahtuu jotakin muutakin, mikä saa aikaan sen, että lähtöaineen leima tai jälki jää liuokseen ja vahvistuu potensoinnin edetessä. Osittain homeopaattisen perustutkimuksen vähäisyydestä johtuen vielä ei pystytä varmasti sanomaan, vaatiiko potensoinnin selittäminen jonkinlaista tieteensisäistä vallankumousta vai riittääkö oikeiden, kenties eri tieteenaloilta poimittujen näkökulmien luova yhdistäminen. Useita erilaisia selityksiä ja malleja on joka tapauksessa esitetty. Niillä kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

        POTENSOINNIN TEORIOISTA

        Vesi potensoinnin perustana

        Vesi on keskeinen elementti homeopaattisten lääkkeiden valmistuksessa, koska kaikki potensoinnissa normaalisti käytetyt liuotinaineet vesi, etanoli ja maitosokeri sisältävät käytännön olosuhteissa aina vettä. Näin ollen voidaan päätellä, että potensointi on voitava selittää pelkästään veden ominaisuuksien perusteella monimutkaisempia yhdisteitä ei tarvita. Toisaalta tiedetään, että pelkkä vesi ei ole paras mahdollinen potensoinnin väliaine (Lessell 1994), mikä tekee asiasta kokonaisuudessaan mutkikkaan.

        Vesi (kemiallisesti H2O; kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi per molekyyli) on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta edelleen puutteellisesti ymmärretty aine. Sen rakenne varsinkin nesteenä on arvoituksellinen eikä veden käyttäytymistä epätavallisissa olosuhteissa, kuten homeopaattista lääkeainetta potensoitaessa, pystytä selittämään tieteellisesti yksimielisesti, ainakaan vielä. Veden - ja yleensä materian - tunnetuista fysikaalisista ominaisuuksista lähtien potensoinnin voidaan ajatella perustuvan

        a) yksittäisten vesimolekyylien ominaisuuksiin,
        b) vesimolekyylien välisiin ilmiöihin tai
        c) molempiin.

        Vesimolekyylit yksilöinä orbitaalienergiateoria, molekyylien karakteristiset värähtelyt, ...

        Äskettäin esitelty, yksittäisten molekyylien ominaisuuksiin perustuva teoria, orbitaalienergiateoria (Lessell 1994), on erittäin elegantti ja näyttäisi selittävän kaikki potensointiin ja homeopaattisten lääkkeiden biologisiin vaikutusmekanismeihin liittyvät olennaiset ilmiöt tyydyttävästi. Teorian perusajatuksena on vesimolekyylien elektronien virittyminen ravistelun vaikutuksesta lähtöaineen elektronien kaltaisiksi, minkä seurauksena ravistellut vesimolekyylit matkivat ulkonäöltään, elektronirakenteeltaan, lähtöainetta.

        Orbitaalienergiateorian mukaan vesimolekyylien (kuten myös etanoli- ja maitosokerimolekyylien) OH-ryhmät ja erityisesti niiden vapaat, molekyylisidoksiin osallistumattomat elektroniparit ovat avainasemassa. Ravistelun aiheuttamat lähtöainemolekyylien ja liuotinainemolekyylien väliset voimakkaat törmäykset virittävät em. vapaita elektroneja lähtöaineen elektronirakenteen mukaisiin energiatiloihin, orbitaaleihin. Energian ja samalla informaation välittäjinä toimivat pienen pienet, ultravioletti(UV-)aallonpituusalueen varastoitumiskykyiset energiapaketit tai virtuaalihiukkaset, orbitonit. Yksittäinen orbitoni ei riitä virittämään elektronia energiatilasta toiseen, mutta kun riittävän monta samanlaista orbitonia on osunut ja varastoitunut ao. elektroniin, se virittyy suoraan lähtöaineen kaltaiseksi, uuteen energiatilaan, ilman välivaiheita.

        Vaatimus lukuisista orbitoneista johtuu siitä, että mekaaninen ravistaminen ei ole tarpeeksi energeettistä kyetäkseen virittämään elektroneja nk. sallitusta energiatilasta toiseen. Lessellin teoria on hyvin lähellä Sharman (2001) vastaavaa, jonka mukaan vapaiden elektronien energia kasvaa pienin portain lukuisten välitilojen kautta lähtöainemolekyylien uloimmais(t)en elektroni(e)n kanssa samaan energiatilaan. Sharman teorian heikkoutena on nk. kiellettyjen välitilojen mahdollistaminen, mistä ei tietääkseni ole olemassa tieteellistä näyttöä (NMR spektroskopian pitäisi paljastaa välitilat, jos niitä olisi). - Sallittujen ja kiellettyjen energiatilojen olemassaolo on yksi nykyfysiikan kulmakivistä: elektronin energia on kvantittunut, ts. se ei voi saada mitä tahansa arvoja jollakin tietyllä välillä. Sen sijaan elektroni hyppää epäjatkuvasti energiatilasta toiseen (orbitaalilta toiselle) saadessaan tai luovuttaessaan määrätynkokoisen energiapaketin, kvantin.

        Orbitaalienergiateorian ongelma on siinä, että se nojaa lähtökohtaisesti virtuaalisiin energiapaketteihin tai hiukkasiin, orbitoneihin, ts. sellaisiin ilmiöihin, joita ei oletetakaan voitavan havaita suoraan vaan ainoastaan seurausvaikutustensa kautta. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta fysiikassa varsinkin alkeishiukkasfysiikassa puhutaan rutiininomaisesti lukuisista erilaisista virtuaalisista partikkeleista, joiden (hetkellisestä) olemassaolosta todistaa ainoastaan seurausvaikutusten mitattavuus. Sama ongelma pätee esim. vanhaan, tunnustettuun gravitaatiolakiin: massojen välisen vetovoiman välittävää hiukkasta ei ole koskaan havaittu, mutta silti maa kiertää aurinkoa ja omena putoaa puusta gravitaatiolain mukaisesti eikä kukaan epäile lain pätevyyttä. Uutta ja vaikeasti hyväksyttävää Lessellin ajatuksissa on vain laajasti käytetyn ajatusmallin soveltaminen uuteen yhteyteen. Tässä mielessä hänen teoriansa vaatii eräänlaista tieteensisäistä vallankumousta tullakseen hyväksytyksi, mutta toisaalta vallankumousta voidaan kuitenkin pitää em. syistä jokseenkin näennäisenä.

        Monia muitakin molekyylikeskeisiä ajatuksia potensoinnin perustaksi on esitetty mm. molekyylien sisäiset, karakteristiset värähtelyt (Callinan 2001). Kaikki materia, mikä ei ole lämpötilaltaan absoluuttisessa nollapisteessä (-273,15 C), värähtelee. Vesimolekyylillä (ts. happi- ja vetyatomien välisillä sidoksilla) on kolme värähtelymoodia: symmetrinen venyminen, symmetrinen taipuminen ja antisymmetrinen venyminen. Kutakin moodia vastaa perustilassa yksi karakteristinen värähtelytaajuus, ja ylätaajuuksia (perustaajuuden monikertoja) saadaan esiin molekyylin sisäistä energiaa kasvattamalla. Mitä suurempi ja monimutkaisempi molekyyli, sitä enemmän sillä on erilaisia, juuri sille ominaisia värähtelymoodeja ja taajuuksia. Näin ollen molekyylivärähtelyt voisivat periaatteessa toimia lähtöaineen yksilöllisen leiman antajina. Ravistamalla aikaan saadut törmäykset siirtäisivät värähtelyenergiaa lähtöainemolekyyleistä vesimolekyyleihin, jotka omaksuisivat lähtöaineen värähtelytaajuudet.

        Normaalisti liuoksessa olevien (vesi)molekyylien värähtely on täydellistä kakofoniaa, missä yksittäisten molekyylien värähtelymoodit vaihtuvat toisikseen valtavalla nopeudella eikä minkäänlaista yhdenmukaisuutta voida havaita. Vaikka jotenkin voitaisiin osoittaa, että asteittainen ravistus-laimennus tahdistaisi vesimolekyylien värähtelykäyttäytymistä, jolloin jotakin karakteristista voitaisiin havaita makroskooppisesti, jää jäljelle ylitsepääsemättömältä vaikuttava kysymys siitä, kuinka yksinkertainen vesimolekyyli voisi tallentaa isojen lähtöainemolekyylien monimutkaisia taajuuskombinaatioita? Vastausta tähän ei todennäköisesti löydetä molekyylin sisältä, mutta molekyylien välisistä ilmiöistä kenties.

        Vesimolekyylit ryhmänä IE-kristallit, dynaamiset kentät, kvanttimekaniikka, ...

        Toinen peruslähtökohta potensoinnin selittämiselle on ajatus siitä, että yksittäisten molekyylien sisällä ei yleisesti tunnustetun tieteellisen tiedon valossa ole mitään, mikä voisi selittää potensoinnin. Niinpä selitystä on haettava molekyylien välisistä ilmiöistä. Esimerkkejä tästä lähestymistavasta ovat potensoinnin selitys vetysidoksiin perustuen (Lessell 1994), nk. IE-kristallit (Homeopatia-lehti 4/98), dynaaminen systeemiorganisoituminen (Resch & Gutmann 1987) ja kvanttimekaniikasta lähtevät, koko lääkeaineliuosta kuvaavat mallit (Callinan 2001).

        Vesi on nk. polaarinen liuotin, mikä tarkoittaa sitä, että elektronit (eli negatiivinen sähkövaraus) ovat epätasaisesti jakautuneet kunkin molekyylin sisällä. Happiatomiydin vetää vetyatomien elektroneja voimakkaammin puoleensa kuin mihin vetyatomiytimet pystyvät. Tästä johtuen vesimolekyylin happiatomin puoleinen pää on lievästi negatiivisesti varautunut ja vetyatomipäät lievästi positiivisesti varautuneet. Polaarisuudesta johtuen vesimolekyylit tarttuvat helposti toisiinsa kiinni eri merkkisistä päistään muodostaen ns. vetysidoksia (vetysiltoja). Näiden löyhien sidosten vaikutuksesta nestemäisessä vedessä muodostuu jatkuvasti vesimolekyyliryppäitä, klustereita, jotka myös hajoavat välittömästi muodostuakseen jossain toisaalla toisessa geometrisessa muodossa uudelleen. Normaalissa vedessä tällaiset klusterit eivät mitä ilmeisimmin voi olla homeopaattisen tiedon tallentajia, koska 1) klusterit ovat kooltaan liian pieniä moninaisen ja monimutkaisenkin tiedon säilyttäjiksi (keskimäärin 91-25 molekyyliä per klusteri lämpötilavälillä 0-70 C; 57 molekyyliä 20 C:ssa), 2) koska ne ovat aivan liian lyhytikäisiä (elinikä 10-10 s), ja 3) koska klusterikoko pienenee entisestään lämpötilan kohotessa (Lessell 1994).

        Mutta mitä vedelle tapahtuu, kun sitä ravistetaan ja laimennetaan toistuvasti, lähtöaineen vähitellen hävitessä? Ainakin Shui-Yin Lo työryhmineen on havainnut huoneenlämpötilassa pysyviä vesiklustereita, IE-kristalleja (Ice & Electrical field), jotka pitävät yllä sähkökenttää (Homeopatia-lehti 4/98). Lisätodisteita ryhmäkäyttäytymisestä tarjoavat matalataajuusspektroskooppiset mittaukset, joissa on havaittu homeopaattisten valmisteiden pitävän yllä jonkinlaista kollektiivista, dynaamista sähkömagneettista värähtelykenttää (Lessell 1994). Keskeistä näille dynaamisen kentän malleille on ajatus kahdenlaisesta vedestä: osa vedestä on (suhteellisen) pysyvinä klustereina, jotka värähtelevät lääkeaineelle ominaisella taajuudella, ja toinen osa vapaana, mikä vastaa vesiliuoksen normaaleista termodynaamisista ominaisuuksista (kuten vetysidosten tiheys lämpötilan funktiona ja sidosten jatkuva satunnainen muodostuminen ja hajoaminen). Eräs huono puoli tässä selityksessä on se, että jos vain klusterit ovat vastuussa homeopaattisten lääkeaineiden tehosta, suuri(n) osa pillereistä on silloin placeboja! Toisaalta Lessell (1994) kritisoi dynaamisiin kenttiin perustuvia malleja siitä, että ne eivät pysty selittämään lääkeaineen spesifistä jälkeä ja siitä, että mitattavissa oleva värähtelytaajuus näyttää olevan pikemminkin sidoksissa potenssiin kuin lääkeaineen jättämään leimaan kollektiivinen värähtelytaajuus kasvaa, kun potenssi kasvaa.

        Joka tapauksessa potensoinnin vaikutuksesta vesimolekyylit käyttäytyvät jollakin tapaa ja jostakin syystä kollektiivisesti. Resch ja Gutmann (1987) väittävätkin painokkaasti ja hyvin perustellen, että minkään systeemin kaikkia ominaisuuksia ei voi koskaan päätellä pelkästään lähtöaineiden ominaisuuksien perusteella. Toisin sanoen tunnetuksi luultu aine tai systeemi voi paljastaa ennustamattomissa olevia ominaisuuksia ennen kokemattomissa olosuhteissa. Tämäkään ei ole fysiikassa mitään uutta tietyin edellytyksin esimerkiksi yhdeksi energiatilaksi luultu (tai degeneroitunut) tila jakautuukin magneettikentän vaikutuksesta useaksi erilliseksi tilaksi. Materiaalisen systeemin kaikki osaset (molekyylit) vaikuttavat kaikkiin muihin osasiin ja muutos jossakin osassa systeemiä, esim. lähtöainemolekyylin poistuminen liuoksesta laimennoksen myötä, johtaa seurausvaikutuksiin koko systeemissä systeemi organisoituu uudelleen dynaamisesti. Samoin tapahtuu ravistamisen seurauksena: vahvempi järjestys (lähtöaineen informaatiolla varustettu osa liuosta) voittaa heikomman (vapaan, ilman spesifiä järjestystä olevan liuottimen), ja koko systeemi organisoituu vahvemman mukaan (Resch ja Gutmann 1987).

        Kvanttimekaniikasta lähtien samoja ilmiöitä ovat kuvanneet ja mallintaneet matemaattisesti ranskalaiset Conte, Berliocchi, Lasne ja Vernot kirjassaan Theory of High Dilutions, And Experimental Aspects (1996) (Callinan 2001). Heidän teoriakokonaisuutensa on erittäin vaikeasti ymmärrettävissä ja vaatisi syvällistä perehtymistä kvanttikenttäteoriaan ja korkeampaan matematiikkaan, joten se jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Mutta heidän olennaiset johtopäätöksensä, jotka paikkaansapitävinä avaisivat homeopatian historiassa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia, ovat erittäin kiinnostavia (Callinan 2001):

        o homeopaattisten lääkeaineiden infrapuna- ja NMR-datan analyysi tuottaa lähtöaineelle spesifin lopputuloksen, nk. contoniaanisen taajuuden (Contonian frequency) ja
        o tämä taajuus (ei suoraan mitattavissa) on lääkeainekohtainen, ulkoisten olosuhteiden pysyessä vakiona vakio ja toistettavissa, eli se tarjoaa lääkeainevalmistukseen laadunvalvontatyökalun ja mittarin lääkeaineen tehokkuuden tarkistamiseen.

        Conten ja kumppaneiden kehitelmällä on yhtymäkohtia sekä Reschin ja Gutmannin dynaamiseen systeemiorganisoitumisteoriaan että Lessellin orbitaalienergiateoriaan. Systeemiorganisoituminen kuten contoniaaninen mallikin nojaa vahvasti molekyylien välisiin vuorovaikutuksiin ja systeemiin kokonaisuutena. Samankaltaisuus Lessellin ja Conten teorioiden väliltä taas löytyy syvältä fysiikasta: kumpikin nojaa pohjimmiltaan virtuaalihiukkasiin, joita ei voi havaita suoraan Lessell itse keksimiinsä orbitoneihin, Conte ja kumppanit kvanttimekaniikan hyperprotoneihin. Tässä valossa Conten osakkeille voisi povata parempaa kurssikehitystä tulevaisuudessa.

        Biologiset vaikutusmekanismit

        Erilaiset selitysmallit potensoinnin mekanism(e)ista ovat johtaneet myös erilaisiin selityksiin homeopaattisten lääkeaineiden biologisten vaikutusten perusteista. Molekyylitason selityksen (orbitaalienergiateoria) potensoinnille antanut Lessell (1994) on pohtinut biologisia vaikutusmekanismeja varsin seikkaperäisesti.Muiden mallit ovat tässä suhteessa melko alkeellisia, mutta toisaalta kokeellisen todistusaineiston ja toisaalta teoreettisen kiinnostavuutensa takia mainitsemisen arvoisia.

        Vesimolekyylit Troijan hevosina

        Lessellin orbitaalienergiateoria antaa erinomaiset lähtökohdat biologisille selityksille. Yksittäiset, lähtöaineen kaltaisiksi virittyneet vesimolekyylit toimivat viestinviejinä kuin Troijan hevoset konsanaan: ne ovat pieniä, huomaamattomia, eri muotoisia kuin leiman antanut lähtöaine ja sähkövarauksettomia. Tästä johtuen ne pääsevät esim. solukalvon läpi solun sisään, veri-aivonesteen läpi, jne. toisin kuin useimmat koululääketieteen kemialliset lääkkeet. Sähkövarauksen puuttuminen on tärkeää, koska sen ansiosta solukalvopumput, jotka siirtävät aktiivisesti eli energiaa kuluttaen toisia ioneja solun sisään ja toisia sieltä ulos, eivät reagoi virittyneisiin vesimolekyyleihin. Homeopaattisten lääkeaineiden moninaiset vaikutukset nopeat ja hitaat, laaja-alaiset ja spesifit selittyvät Lessellin mukaan kahden vaikutusmekanismin, suoran ja epäsuoran, kautta.

        Suora mekanismi

        Suoralla mekanismilla hän tarkoittaa virittyneiden vesimolekyylien absorpoitumista elimistöön ja sitä kautta kemiallisluonteista vaikutusta; epäsuoralla puolestaan hermojärjestelmän kautta välittyvää vaikutusta.

        Suoran reitin peruspiirteet ovat seuraavat: virittyneiden vesimolekyylien imeytyminen elimistöön suun ja ruuansulatuskanavan limakalvojen kautta, kiinnittyminen proteiineihin ruuansulatuskanavassa ja verisoluihin verenkierrossa, monistuminen verenkierrossa sekä siirtyminen kudoksiin ja soluihin siellä missä parantavaa informaatiota tarvitaan.
        Proteiineihin ja verisoluihin kiinnittymällä virittyneet vesimolekyylit ikään kuin suojautuvat mahalaukun sisältöön ja toisaalla veren kokonaismäärään hukkumista vastaan, jolloin potenssi eli merkittyjen molekyylien kollektiivinen värähtelytaajuus säilyy (mikroskooppisen) paikallisesti.

        Verenkierrossa monistuminen puolestaan tapahtuu sydämessä, joka sykinnällään törmäyttää verimolekyyleissä roikkuvia vesimolekyylejä toisiin, vapaisiin ja ennestään virittymättömiin vesimolekyyleihin, jotka vääjäämättömästi leimautuvat samalla, alkuperäisen lähtöaineen informaatiolla. Tämä ravistelu ei kuitenkaan voi nostaa potenssia vaan ainoastaan säilyttää sen, koska ravistelu ei ole erityisen voimallista ja koska veri on monia erilaisia, kollektiivisen värähtelytaajuuden nousua estäviä aineita sisältävä liuos, toisin kuin vesi.

        Epäsuora vaikutus

        Epäsuora vaikutus hermojärjestelmän kautta välittyy Lessellin mukaan suun, kielen (ja nielun) limakalvoilla olevien erikoistuneiden maku- (ja haju)nystyröiden avulla. Nämä reagoivat hyvin herkästi mitä pienimpiinkin annoksiin ja lähettävät sähköisen signaalinsa keskushermoston prosessoitavaksi. Tämä prosessi on perusluonteeltaan automaattinen sisään tuleva informaatio tarkistetaan, sitä verrataan elimistön tilasta tulevaan informaatioon, ja jos uusi informaatio on oikeaa ja tarpeellista, tuloksena ovat korjaavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa ei tätä reittiä tapahdu mitään.

        Lessellin epäsuora vaikutusmekanismi selittäisi homeopaattisten lääkeaineiden toisinaan aikaansaaman välittömän paranemisreaktion, mitä on hyvin vaikea ellei mahdoton selittää kemiaan perustuen. Samoin tulisi ymmärrettäväksi monien voimakkaiden makujen (ja hajujen) vaikutus homeopaattisten lääkkeiden tehoon: reseptorit kielen pinnalla ovat turtana, inaktiivisessa tilassa jonkin aikaa eivätkä pysty välittämään uutta informaatiota.

        Joka tapauksessa epäsuoran vaikutusreitin tehokkuus riippuu potilaan herkkyydestä eli keskushermoston prosessointikyvystä. Jos potilas on kovin sairas, keskushermosto ei ehkä toimi niin kuin pitäisi, jolloin lääkkeen vaikutus jää pelkästään suoran vaikutusreitin varaan tai sitten keskushermosto voi olla yliherkkä, jolloin seurauksena on oireiden väliaikainen paheneminen varovaisenkin annostelun jälkeen. Epäsuoran vaikutuksen voimakkuus riippuu myös merkittyjen molekyylien konsentraatiosta (liuosväkevyydestä tai -tiheydestä) sekä niiden kollektiivisen värähtelyn amplitudista (laajuudesta) ja taajuudesta (potenssista). Laimentaminen vähentää lääkkeen aggressiivisuutta (pahenemisreaktioiden todennäköisyyttä), koska se pienentää sekä viritettyjen molekyylien konsentraatiota että kollektiivista värähtelyamplitudia; kollektiiviseen värähtelytaajuuteen laimentaminen ei vaikuta (tietyissä rajoissa). Ravistaminen puolestaan lisää viritettyjen molekyylien lukumäärää ja nostaa kollektiivista värähtelytaajuutta eli potenssia.

        Lessellin suora vaikutusmekanismi perustuu viime kädessä merkittyjen molekyylien vuorovaikutukseen biokemiallisten reseptorien kanssa. Toisaalta merkityt molekyylit matkivat tavallisia lääkkeitä saaden näin aikaan haluttuja reaktioita, toisaalta ne integroituvat itse erilaisiin makromolekyyleihin kuten entsyymeihin, jolloin niiden vaikutukset ovat huomattavasti kauaskantoisempia. Kun esim. viritetty vesimolekyyli integroituu biokemialliseen reseptoriin, joka usein on entsyymi, ko. reseptorin toiminta voi muuttua vaikkapa inhiboivasta stimuloivaksi tai päinvastoin. Samasta syystä voi tuloksena toisaalla olla DNA- tai RNA-muutoksia. Näin voidaan selittää pitkäaikaisia ja jopa pysyviä muutoksia.

        Potenssi määrää vaikutusalueen

        Homeopaattisen potenssin käsitettä kuvaa Lessellin mukaan kaksi asiaa: terapeuttinen vaikutusalue ja vaikutuksen voimakkuus. Terapeuttinen vaikutusalue riippuu potenssista: matalat potenssit ovat lähinnä organotrooppisia (elin- tai elinjärjestelmäkohtaisia). Potenssin noustessa vaikutusalue laajenee koko elimistön kattavaksi ja lopulta ihmiseen kokonaisvaltaisesti (mieli, tunteet, keho) vaikuttavaksi. Vaikutusaluetta laajentaa potensointi kokonaisuudessaan ja ravistaminen erityisesti. Vaikutusalueen laajenemisen välttämätön edellytys on kuitenkin asteittainen laimentaminen, mikä pienentää molekyylien kollektiivista värähtelyamplitudia. Tämä puolestaan on edellytys värähtelytaajuuden (potenssin) kasvulle, koska materiaalisten hiukkasten (viritettyjen vesimolekyylien) maksimivärähtelytaajuus on kääntäen verrannollinen värähtelyn amplitudiin. Toisin sanoen, jos amplitudi kasvaa, saavutettavissa oleva maksimitaajuus väistämättä pienenee, ja päin vastoin. Vaikutuksen voimakkuutta (potenssin määräämällä vaikutusalueella) voidaan siis pienentää laimentamalla ja kasvattaa ravistamalla (mikäli amplitudin määräämää maksimitaajuutta ei vielä olla saavutettu).

        Benvenisten digibiologiaa

        Kokonaan toisenlainen näköala homeopaattisten lääkeaineiden kuten minkä tahansa aineiden biologisiin vaikutusmekanismeihin avautuu tohtori Benvenisten vetämän ranskalaisen tutkimusryhmän kokeellisista tutkimuksista. Benveniste puhuu digitaalisesta biologiasta, jossa molekyylien välinen kommunikointi tapahtuu sähkömagneettisin signaalein valon nopeudella ja vaivatta myös huomattavan etäisyyden päästä (Benveniste 2001). Tässä ei ole fysiikalle mitään uutta eikä mullistavaa, mutta biologialle ja lääketieteelle sitäkin enemmän.

        Fysikaalinen perustotuus on kaiken aineen atomien, molekyylien ja niiden välisten sidosten värähteleminen kullekin ominaisilla taajuuksilla. Benvenisten teesit ovat seuraavat:

        1) molekyylitason värähtelyt voidaan äänittää esim. tietokoneen äänikortille,
        2) nämä signaalit voidaan soittaa biologisille reseptoreille, jolloin saadaan aikaan samat reaktiot kuin itse alkuperäisellä aineella, ja
        3) vesi on olennainen väliaine matalataajuuksisten (20 20000 Hz) signaalien välittämiselle.

        Kokeellisten tutkimustensa pohjalta Benveniste väittää ymmärtävänsä nyt hyvin suurella varmuudella biologisten systeemien toimintaa ja keskinäistä kommunikointia. Kukin molekyyli tai muu biologisesti aktiivinen yksikkö lähettää ympäristöönsä vain sille ominaista sähkömagneettista värähtelytaajuuskombinaatiota, jonka puolestaan vastaanottaa radiovastaanottimen tavoin vain ao. värähtely-yksikön signaalille herkkä reseptori. Tästä spesifisyydestä johtuen monimutkaisen biologisen järjestelmän, kuten ihmisen, sisäinen tiedonvälitys toimii moitteettomasti, vaikka liikkeellä on koko ajan miljoonia erilaisia viestejä. Välttämätön ehto signaalien välittymiselle, ja mahdollisesti vahvistumiselle, on vesi väliaineena. Kokeellisesti on nimittäin havaittu, että normaalisti aktiivinen molekyyli ei toimi vedettömissä olosuhteissa. Benvenisten teesit ja tutkimustulokset näyttävät vaativan rinnalleen vesimolekyylien välisiin vuorovaikutuksiin perustuvan selityksen potensoinnille, koska (kuten Lessell on todennut) yksittäiset vesimolekyylit tuskin kykenevät tallentamaan kaikkien mahdollisten lähtöaineiden hyvinkin monimutkaisia värähtelytaajuuskombinaatioita. Pysyvät vesiklusterit sen sijaan saattaisivat siihen pystyä.

        Kvanttimekaniikka: universaalit aaltofunktiot

        Conte ja kumppanit käsittelevät homeopaattisten lääkkeiden biologisia vaikutusmekanismejakin johdonmukaisesti kvanttimekaniikan käsitteiden avulla (Callinan 2001). Tämä valitettavasti tekee heidän selitysmallistaan käsittämättömän useimmille meistä. Perusideasta mainittakoon kuitenkin sen verran, että heidän mallissaan ihmistä kuvataan kokonaisuutena, nk. universaalina aaltofunktiona, jonka tilaa kuvaa vektori (monen muuttujan samanaikainen tila tai arvo). Kun ihminen sairastuu, aaltofunktioon tulee häiriö, vaihesiirto (phase displacement), ts. vektorin vaihe muuttuu. Oikein valittu lääkeaine, jonka vaihesiirto kumoaa sairauden vastaavan, palauttaa vektorin normaaliin tilaansa.

        Sairauden ja lääkkeen kohtaaminen on kahden aallon vuorovaikutushetki, ja jos lääkeaine on oikea ja se on oikeassa vaiheessa sairauteen verrattuna, tapahtuu nopea ja kokonaisvaltainen reaktio. Lääkeaineen vaikutuksen spesifisyys puolestaan riippuu vaihesiirrosta: eri potensseilla on erilainen vaihe toiset stimuloivat, toiset inhiboivat, riippuen laimennosten ja ravistelujen määrästä.

        Tutkimuksen ongelmia: ei rahaa, ei vuoropuhelua

        Homeopatian tieteellinen tutkimus ja varsinkin ilmiötä selittämään pyrkivä perustutkimus - on biofysiikan marginaalialuetta, johon perehtyminen ei tuo tutkijalleen mainetta eikä mammonaa. Perusteellinen asiaan paneutuminen saattaa viedä paitsi kunnian myös työpaikan. Tämän lisäksi koululääketieteen edustajien homeopatiaan kohdistama ankara vastustus, tiedemaailman ennakkoluulot ja tutkimusrahoituksen ilmeinen niukkuus eivät tee homeopatiasta houkuttelevaa tutkimuskohdetta. Näistä syistä johtuen laadukas tieteellinen perustutkimus homeopatian syvimmästä olemuksesta on hajanaista ja vähäistä.

        Eri teorioiden ja kokeellisen tutkimuksen välistä vuoropuhelua ei juuri esiinny, mikä kuitenkin olisi tutkimuksen edistymisen kannalta välttämätöntä. Vain riittävän suuren kansainvälisen tutkijaverkoston voimin ja tieteellisesti argumentoivan keskustelun kautta homeopatia voi saavuttaa yhteisymmärryksen lääkintätaitonsa tieteellisestä perustasta.
        Se helpottaisi myös huomattavasti yleistä hyväksyntää, jolloin homeopatian integroituminen osaksi virallisia terveydenhoitojärjestelmiä tulisi entistä todennäköisemmäksi.

        Vaikeuksista huolimatta potensoinnille ja homeopaattisten lääkkeiden biologisille vaikutusmekanismeille on esitetty useita, hyvin perusteltuja ja uskottavalta vaikuttavia selitysmalleja. Sitkeä kokeellinen työ, osaava teorioiden hiominen ja jatkuva vuoropuhelu niin tutkijoiden kesken kuin homeopaattien ja tutkijoiden välillä tuo tulevaisuudessa toivottavasti tyydyttävän vastauksen niin homeopaatteja kuin muitakin askarruttaviin kysymyksiin alan tieteellisistä perusteista. Kenties jokin tässä tutkielmassa esitelty malli osoittautuu parhaaksi, kenties ei. Yksi mahdollisuus, johon en havainnut viittauksia lähteissä, on se, että kaikkia em. malleja tai useita niistä tarvitaan kattavan selityksen antamiseen. Pois ei voida sulkea sitäkään mahdollisuutta, että vielä tarvitaan jotakin lisää, uusia rakennuspalikoita, ennen kuin ankarimmatkin skeptikot kääntävät päänsä.

        Markku Hagström



        Lähteet:

        J. Benveniste: Understanding Digital Biology,
        http://www.homeopathyhome.com/reference/articles/benveniste.shtml, 13.3.2001.
        P. Callinan: Homoeopathy: How does it work?, http://www.ozemail.com.au/daood, 13.3.2001.
        C.B. Lessell: The Infinitesimal Dose, The Scientific Roots of Homoeopathy, The C.W. Daniel Company Ltd, 1994.
        T. Nyrhinen: IE-kristallit - puuttuva linkki?, Homeopatia-lehti 4/1998.
        G. Resch ja V. Gutmann: Scientific Foundations of Homeopathy, Barthel & Barthel Publishing, Saksa, 1987.
        R.R. Sharma: Scientific Explanation of Homoeopathy and More,
        http://www.homoeopathyclinic.com/homoeo/sci_sharma.html, 13.3.2001.







        Homeopatia -- tiedettä vai taidetta?

        Sijainti tieteen ja taiteen välimaastossa on johtanut homeopatian piirissä moniin oppiriitoihin. Tieteellisesti aukotonta selitystä potensoinnille odotellessa kärsimättömimmät esittävät jo, että homeopaattien on myönnettävä olevansa lähempänä alkemiaa tai shamanismia kuin länsimaista tieteentraditiota. Mutta onko homeopatia liikaa molempia kyetäkseen irrottautumaan vain toisen äärilinjan alaisuuteen?

        Hahnemannin perusteos Organon, jonka kuudes uudistettu painos ilmestyi 1842, on ollut omana aikanaan vallankumouksellinen teksti. Sen peruslähtökohtana ei ollut eikä voinutkaan olla oman ajan lääketiede. Esimerkiksi Ludvig XIII:n kunnioitettu henkilääkäri Bouvard määräsi kuninkaalliselle potilaalleen neljäkymmentäseitsemän suoneniskua, 215 aineenvaihduntaa vilkastuttavaa tai ripulointia aiheuttavaa lääkettä ja 312 peräruiskua yhden ainoan vuoden aikana. Ihotauteja lievitettiin massiivisilla annoksilla rikki- ja sinkkiyhdisteitä, tulehduksia hoidettiin elohopealla ja kuumetauteja kiniinillä. Hahnemann halusi uudistaa koko hoitamisen filosofian, eikä sen hetkisestä lääketieteestä ollut hänelle rohkaisuksi. Hänhän itse opiskeli alun perin lääkäriksi, mutta turhautui, kun parantamisen sijaan lääkärit tuntuivat kylvävän vain lisää sairautta ympärilleen.
        Esikuvaksi Organonille on löytynyt muun muassa lordi Baconin filosofinen teos Novum Organum, jossa kehotetaan tarttumaan asioihin induktiivisella, havaintoihin perustuvalla menetelmällä (Close s. 28)

        Homeopatia tieteen sisällä

        Hahnemannin havainnot terveydestä ja sairaudesta ovat tulleet osaksi länsimaisen lääketieteen sanastoa vasta viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän näki ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena, jonka sairastumiseen vaikuttaa alttius kullekin ärsykkeelle. Teoreettisena aputerminä sairastumisen monimutkaista reaktioketjua kuvatessaan hän käytti elämänvoiman käsitettä. Hieman vastaava on kiinalaisen lääketieteen chi.

        Elämänvoima tekee itsensä näkyväksi oireiden kautta. Hahnemann tajusi, että ainoa keino löytää vaivaan apu on tarkkailla ihmisen tuottamia oireita, niin mentaalisia, emotionaalisia kuin fyysisiäkin ilmaisuja, jotka poikkeavat tasapainoisesta terveyden tilasta.

        Hahnemann piti tärkeänä, että kaikki lääkeainekokeen aikaansaamat oireet merkittiin huolellisesti muistiin. Myöhemmin, kun vastaanotolle tuli potilas, jolla oli samankaltaiset oireet kuin tietyllä lääkeaineella, tietoa voitiin hyödyntää ja hoidosta saadut kokemukset siirtää seuraaville sukupolville. Hahnemann ymmärsi myös seurantakäyntien merkityksen. Tervehtymisen piti tulla pitkällä aikavälillä todistetuksi.

        Hahnemann ehti elämänsä aikana pohtia monia kynnyskysymyksiä. Kun hän huomasi, että oireet saattoi homeopatiallakin tukahduttaa, hän astui askelen eteenpäin ja kehitti teorian miasmoista, sairautta ylläpitävistä perinnöllisistä tekijöistä, ja niiden hoidosta homeopaattisesti.

        Vielä silloin kun Hahnemann käänsi toisten kirjoittamaa lääketieteellistä kirjallisuutta häneen viitattiin lääketieteen piirissä "lahjakkaana kemistinä". Yhteisön ulkopuolelle hän joutui vasta, kun hän alkoi suosia yhden lääkeaineen antamista kerrallaan ja kehitti niin erikoisen tavan tehdä lääkeaineen, että ei luottanut valmistusta kenenkään muun kuin itsensä ja oppilaidensa käsiin. Apteekkarit närkästyivät, kun joku ilmaantui uhkaamaan heidän elinkeinoaan.

        Jos potensointi ei olisi mennyt niin paljon yli sen ajan lääkärien odotushorisontin, Hahnemann voisi olla Pasteurin kaltainen merkkinimi lääketieteen historiassa, niin monet hänen ajatuksistaan ovat päätyneet pikku hiljaa koululääketieteen käytännöiksi. Mistä muualta kuin vaihtoehtolääketieteen puolelta on peräisin nykyiseen lääkärinkoulutukseen lisätty potilaan kohtaamisen koulutus?

        Taiteen elementtejä

        Homeopatian alkuajoista asti on korostettu, että lääkeaineilla on tietynlainen mentaalinen rakenne, emotionaalinen tapa reagoida ympäristöönsä ja tietty kooste fyysisiä oireita, jotka kulkevat käsi kädessä. C.G. Jungin oppilaana ollut homeopaatti Edward Whitmont tutki elämänsä aikana paljon ihmisen alitajuisia kerroksia ja yhdisti jungilaisen psykologian ajatuksia homeopatiaan, muun muassa synkronismin käsitettä. Catherine Coulter avasi homeopaattisten lääkeaineiden olemusta länsimaisen kulttuurihistorian tapahtumien, henkilöiden ja taiteen kautta.

        Kenties kvanttifysiikan, veden tutkimuksen etenemisen ja äärimmäisten pienien annosten vaikutusten tutkimusten myötä homeopaatit ovat jääneet liikaakin odottamaan tieteellistä selitystä ellei nyt koko homeopatialle, niin potensoinnille ainakin. Tätä on pidetty porttina yleiseen sosiaaliseen hyväksyntään ja tutkimuslaitosten ovien aukenemiseen. Saksalainen Jörg Wichmann esittää Homeopathic Links-lehden numerossa 4/01, että hylkäisimme tieteellisen selityksen odottelun ja sovittaisimme nöyrästi homeopatian muiden hermeettisten tieteiden rinnalle, kuten alkemian ja shamanismin piiriin.
        Kuvailtuaan hermeettisten alojen ja homeopatian yhteneväisyyksiä hän esittää, että homeopaattien pitäisi luopua taistelemasta paikasta hoitotieteiden joukossa. Voisimme "tulla ulos kaapista" ja myöntää avoimesti, että meidän alamme ei sovi yhteen vallitsevan tieteen kanssa ja olla onnellisia siitä. Työmme oikeutuksen saisimme ihmisoikeuksien julistuksesta, jossa sanotaan, että vapaan maailman jäsenillä on oikeus uskoa ja harjoittaa mitä maailmankuvaa ja filosofiaa haluamme.

        Ulos kaapista

        Wichmannin mielestä tilanne muistuttaa homoseksuaalien kamppailua olemassaolon oikeudestaan. On totta, että jos olisimme uskollisia Organonin hengelle, puhuisimme enemmän elämänvoimasta ja hakisimme vähemmän innokkaasti potensoinnin tieteellistä perustaa. Organonin 28. mietelmässä sanotaan: kun paraneminen tapahtuu luonnonlakien mukaisesti, tieteellisellä selityksellä on vähän merkitystä, "enkä pidä tärkeänä yrittää selittää sitä".

        J.T. Kent aloittaa Repertorion käyttöohjeen: "Koska homeopatia sisältää sekä tiedettä että taidetta, Repertorion opiskelun täytyy sisältää sekä tiedettä että taidetta" ja selitettyään mekaanisen oireiden ja niiden vahvuuden ylöskirjaamisen jatkaa:"On olemassa taiteellinen menetelmä joka jättää huomiotta mekaanisen, ja se on parempi, mutta kaikki eivät ole valmiita käyttämään sitä." Julian Winston on reagoinut Homoeopathy NewZ lehdessä Wichmanin kirjoitukseen. Winstonista tieteellisen aspektin hylkääminen ja paluu alkemian ja shamanismin rinnalle tarkoittaisi täydellistä itsemurhaa koko alalle. "Ehkä Richard Grossinger oli oikeassa kutsuessaan kirjassaan Planet Medicine homeopatiaa tuntemattoman tieteen menetelmäksi, the medicine of an unknown science."

        Tiina Nyrhinen

        Lähteet:
        Wichmann, Jörg: Defining a different tradition for homeopathy. Homoeopathic Links 4/01, ss. 202-203.
        Winston, Julian: A troublesome request. Homoeopathic NewZ Feb 2002, s 2.
        Close, Stuart: The Genius of Homoeopathy. Reprint 1991 Jain, New Delhi, ss.27-29.
        Kent, J.T.:Use of the Repertory. Repertory of the Homoeopathic Materia Medica, British ed. Homoeopathic Book Service, Kent 1990, s.xxix
        Hahnemann. Samuel: Organon of Medicine § 28, , transl. By William Boericke, Jain reprint 1991.

        Edelleen tässä kaivataan niitä _tieteellisiä_ todisteita. Kopioimassasi pätkässä on vain viitteitä homeopaattisiin julkaisuihin.

        Minua kiinnostaa edelleen, mikä on se veden fysikaalinen tai kemiallinen ominaisuus, joka muuttuu. _Tieteellistä_ selitystä en ole nähnyt.


      • Rww
        Fyysikko kirjoitti:

        Edelleen tässä kaivataan niitä _tieteellisiä_ todisteita. Kopioimassasi pätkässä on vain viitteitä homeopaattisiin julkaisuihin.

        Minua kiinnostaa edelleen, mikä on se veden fysikaalinen tai kemiallinen ominaisuus, joka muuttuu. _Tieteellistä_ selitystä en ole nähnyt.

        Luepas uudelleen ajatuksen kanssa kaikki nuo linkit ja kopio. Kyllä siellä oli hyvin paljon tietoa. Siis muutakin kuin vain pelkkiä viitteitä homeopaattisiin julkaisuihin.


      • Kommentoija

        Sinun linkkisi eivät täytä tieteellisiä kriteerejä. Ne eivät ole tieteellisiä tutkimuksia eikä niissä ole viitteitä sellaisiin.

        Suosittelen, että selvität ensin, mitä vaatimuksia tieteelliselle tutkimukselle asetetaan ennen kuin tuot tuollaisia lisää esille.


      • Rww
        Kommentoija kirjoitti:

        Sinun linkkisi eivät täytä tieteellisiä kriteerejä. Ne eivät ole tieteellisiä tutkimuksia eikä niissä ole viitteitä sellaisiin.

        Suosittelen, että selvität ensin, mitä vaatimuksia tieteelliselle tutkimukselle asetetaan ennen kuin tuot tuollaisia lisää esille.

        ... tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

        Ymmärsitkö, että linkit ovat vastausta kysymykseen miten homeopatia itse määrittelee omat vaikutusmekanisminsa eikä pohdintaa ja tietoa siitä miten homeopatia tiedemaailman mielestä täyttää tieteen kriteerit.....


      • Toinen kommentoija
        Rww kirjoitti:

        ... tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

        Ymmärsitkö, että linkit ovat vastausta kysymykseen miten homeopatia itse määrittelee omat vaikutusmekanisminsa eikä pohdintaa ja tietoa siitä miten homeopatia tiedemaailman mielestä täyttää tieteen kriteerit.....

        ...että vahvistit jälleen käsitystäni siitä, että homeopatia perustuu uskoon eikä tietoon. Samalla tavalla myös esim. Raamattu ja Koraani määrittelevät itse sen miltä pohjalta niiden oppeja pitää käsitellä.


      • Kommentoija
        Rww kirjoitti:

        ... tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

        Ymmärsitkö, että linkit ovat vastausta kysymykseen miten homeopatia itse määrittelee omat vaikutusmekanisminsa eikä pohdintaa ja tietoa siitä miten homeopatia tiedemaailman mielestä täyttää tieteen kriteerit.....

        "Ymmärsitkö, että linkit ovat vastausta kysymykseen miten homeopatia itse määrittelee omat vaikutusmekanisminsa eikä pohdintaa ja tietoa siitä miten homeopatia tiedemaailman mielestä täyttää tieteen kriteerit....."

        Ei mikään hoitomuoto voi itse määritellä omista lähtökohdistaan (hoidon markkinoijien lähtökohdista) kriteerejä toimivuudelle. Ainoa tapa määritellä ja verrata eri hoitomuotojen välillä hoidon toimivuus ja vaikutusmekanismit ovat tieteen kriteerit täyttävä - ne ovat kaikille hoidoille samat ja tasapuoliset.

        Tuo homeopaattinen selitys on kuin homeopaattisille urheilijoilla olisi eri säännöt kuin muilla urheilijoilla - tuloksista ei tule ollenkaan vertailukelpoisia!


      • Kommentoija
        Rww kirjoitti:

        Luepas uudelleen ajatuksen kanssa kaikki nuo linkit ja kopio. Kyllä siellä oli hyvin paljon tietoa. Siis muutakin kuin vain pelkkiä viitteitä homeopaattisiin julkaisuihin.

        "Kyllä siellä oli hyvin paljon tietoa."

        Niin kauan kuin niiltä "tiedoilta" puuttuu todisteet, jotka on hankittu tieteelliset kriteerit täyttävin menetelmin, ne ovat vain pelkkiä väitteitä. Ei muuta!


      • Keskustelua seurannut
        Kommentoija kirjoitti:

        Sinun linkkisi eivät täytä tieteellisiä kriteerejä. Ne eivät ole tieteellisiä tutkimuksia eikä niissä ole viitteitä sellaisiin.

        Suosittelen, että selvität ensin, mitä vaatimuksia tieteelliselle tutkimukselle asetetaan ennen kuin tuot tuollaisia lisää esille.

        "Homeopatiaa on tieteellisesti tutkittu, mutta tehoa ei ole voitu osoittaa." Siinäpä tieteilijöillä on pienoinen ongelma. Se, että tiede on homeopatiasta kiinnostunut, jo yksistään osoittaa, että tehoa siitä löytyy.

        Skeptikot eivät pysty tekemään valintoja elämässään ilman tieteellisiä todisteita - he tarvitsevat tieteen tukea. Tämähän on tietysti aika rajoittavaa, epävarmaa (sillä monesti myös nämä arvostetut tieteilijät ovat saaneet vetää sanojaan takaisin, tarkennella tai muuttaa kantaansa: täyttä voittokulkua ei heidänkään työnsä ole ollut)ja ennen kaikkea ahdistavaa, kuten rivien välistä on selvästi luettavissa.

        Kuitenkin elämän rikkaus on mm. uuden oppimisessa, tulosten saavuttamisessa, turvallisuudessa, terveydessä, rakkaudessa... Aika pitkälti sellaisissa seikoissa, joista tiede on kaukana.

        Ei homeopatiaa tarvitse pelätä, se on tieteellisin kokein ainakin todistettu vaarattomaksi!


      • Zen
        Keskustelua seurannut kirjoitti:

        "Homeopatiaa on tieteellisesti tutkittu, mutta tehoa ei ole voitu osoittaa." Siinäpä tieteilijöillä on pienoinen ongelma. Se, että tiede on homeopatiasta kiinnostunut, jo yksistään osoittaa, että tehoa siitä löytyy.

        Skeptikot eivät pysty tekemään valintoja elämässään ilman tieteellisiä todisteita - he tarvitsevat tieteen tukea. Tämähän on tietysti aika rajoittavaa, epävarmaa (sillä monesti myös nämä arvostetut tieteilijät ovat saaneet vetää sanojaan takaisin, tarkennella tai muuttaa kantaansa: täyttä voittokulkua ei heidänkään työnsä ole ollut)ja ennen kaikkea ahdistavaa, kuten rivien välistä on selvästi luettavissa.

        Kuitenkin elämän rikkaus on mm. uuden oppimisessa, tulosten saavuttamisessa, turvallisuudessa, terveydessä, rakkaudessa... Aika pitkälti sellaisissa seikoissa, joista tiede on kaukana.

        Ei homeopatiaa tarvitse pelätä, se on tieteellisin kokein ainakin todistettu vaarattomaksi!

        "Skeptikot eivät pysty tekemään valintoja elämässään ilman tieteellisiä todisteita - he tarvitsevat tieteen tukea. Tämähän on tietysti aika rajoittavaa, epävarmaa (sillä monesti myös nämä arvostetut tieteilijät ovat saaneet vetää sanojaan takaisin, tarkennella tai muuttaa kantaansa: täyttä voittokulkua ei heidänkään työnsä ole ollut)ja ennen kaikkea ahdistavaa, kuten rivien välistä on selvästi luettavissa."

        Häh? Pidän itseäni skeptikkona, mutta kirjoittamasi teksti on kummallista. Skeptikko on ehkä tavallista kriittisempi henkilö, mutta ei hän nyt sentään tiedettä valinnoissaan käytä. Jos menen kauppaan ja ostan leivän, ostan sen,josta pidän ja sillä siisti. Mitä hiton tiedettä tähän tarvitaan?

        Eipähän homeopatia meikäläistä mitenkään muuten rasita, mutta se on mielestäni tuomittavaa, että kenties vakavastikin sairaita mokomalla humbuugilla huijataan. Sikäli menetelmä on suhteellisen vaaraton, ettei ravistetun veden juominen kovin vaarallistakaan ole...


      • Keskustelua seurannut
        Zen kirjoitti:

        "Skeptikot eivät pysty tekemään valintoja elämässään ilman tieteellisiä todisteita - he tarvitsevat tieteen tukea. Tämähän on tietysti aika rajoittavaa, epävarmaa (sillä monesti myös nämä arvostetut tieteilijät ovat saaneet vetää sanojaan takaisin, tarkennella tai muuttaa kantaansa: täyttä voittokulkua ei heidänkään työnsä ole ollut)ja ennen kaikkea ahdistavaa, kuten rivien välistä on selvästi luettavissa."

        Häh? Pidän itseäni skeptikkona, mutta kirjoittamasi teksti on kummallista. Skeptikko on ehkä tavallista kriittisempi henkilö, mutta ei hän nyt sentään tiedettä valinnoissaan käytä. Jos menen kauppaan ja ostan leivän, ostan sen,josta pidän ja sillä siisti. Mitä hiton tiedettä tähän tarvitaan?

        Eipähän homeopatia meikäläistä mitenkään muuten rasita, mutta se on mielestäni tuomittavaa, että kenties vakavastikin sairaita mokomalla humbuugilla huijataan. Sikäli menetelmä on suhteellisen vaaraton, ettei ravistetun veden juominen kovin vaarallistakaan ole...

        leimasin turhaan kaikki skeptikot, jotta en loukkaisi ketään tällä palstalla kirjoittanutta henkilökohtaisesti. Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni.

        Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut.

        En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt.
        Itse olisin valmis uskomaan jopa placebo-vaikutukseen (enkä pitäisi sitä silti humpuukina, pääasia että apu löytyy), mutta en pysty selittämään miksi se toimii myös eläimillä. Tällä tavallisen ihmisen tietämyksellä olen sitten tyytynyt ajatukseen, että ihminen on merkillinen olento ja odotan, että joskus jopa tieteen keinoin kyetään selittämään vaikutusmekanismikin kaikkia tyydyttävästi.
        Koska homeopatia kuitenkin oikein käytettynä mitä ilmeisemmin on yhtä vaaratonta kuin leivän syönti, en näe mitään syytä miksi en sitä käyttäisi.

        Keskustelua on kieltämättä nyt mielenkiintoista seurata kun se on omana aiheenaan, tuossa taannoin olin tätä kinastelua kurkkuani myöten täysi, kun siihen törmäsi jokaisessa viestiketjussa. Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät!


      • tiedonvälittäjä
        Keskustelua seurannut kirjoitti:

        leimasin turhaan kaikki skeptikot, jotta en loukkaisi ketään tällä palstalla kirjoittanutta henkilökohtaisesti. Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni.

        Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut.

        En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt.
        Itse olisin valmis uskomaan jopa placebo-vaikutukseen (enkä pitäisi sitä silti humpuukina, pääasia että apu löytyy), mutta en pysty selittämään miksi se toimii myös eläimillä. Tällä tavallisen ihmisen tietämyksellä olen sitten tyytynyt ajatukseen, että ihminen on merkillinen olento ja odotan, että joskus jopa tieteen keinoin kyetään selittämään vaikutusmekanismikin kaikkia tyydyttävästi.
        Koska homeopatia kuitenkin oikein käytettynä mitä ilmeisemmin on yhtä vaaratonta kuin leivän syönti, en näe mitään syytä miksi en sitä käyttäisi.

        Keskustelua on kieltämättä nyt mielenkiintoista seurata kun se on omana aiheenaan, tuossa taannoin olin tätä kinastelua kurkkuani myöten täysi, kun siihen törmäsi jokaisessa viestiketjussa. Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät!

        "Itse olisin valmis uskomaan jopa placebo-vaikutukseen (enkä pitäisi sitä silti humpuukina, pääasia että apu löytyy), mutta en pysty selittämään miksi se toimii myös eläimillä."

        Placebo ei ole pelkästääm uskonasia, vaan se on tieteellisissä tutkimuksissakin todettu.

        Elimistöllä on kyky korjata virheitä - esim. parantua monista taudeista ja vammoista - aivan itsestään ilman mitään varsinaista hoitoa ja lääkitystä. Tätä vielä auttaa ihmisen psykosomaattiset ominaisuudet, luottamus paranemiseen ja siihen liittyvä oikea elämänasenne.

        Myös eläinten paranemiset voivat aivan hyvin johtua tuosta itsestään paranemisesta - elimistön omasta korjaustoiminnasta. Ja ehkäpä sille placebollekin on sijansa, jos eläin tuntee olonsa turvalliseksi, jollaiseksi usea kotieläimen omistaja sairaan lemmikkinsä olot järjestää. Hylätty eläin saattaisi jopa kuolla.

        Valitettavasti nämä seikat on homeopatiaa markkinoivien ja homeopatia-uskovaisten niin vaikea tunnustaa, vaikka ne ovat tieteellisesti todettuja.


      • Tellurium
        tiedonvälittäjä kirjoitti:

        "Itse olisin valmis uskomaan jopa placebo-vaikutukseen (enkä pitäisi sitä silti humpuukina, pääasia että apu löytyy), mutta en pysty selittämään miksi se toimii myös eläimillä."

        Placebo ei ole pelkästääm uskonasia, vaan se on tieteellisissä tutkimuksissakin todettu.

        Elimistöllä on kyky korjata virheitä - esim. parantua monista taudeista ja vammoista - aivan itsestään ilman mitään varsinaista hoitoa ja lääkitystä. Tätä vielä auttaa ihmisen psykosomaattiset ominaisuudet, luottamus paranemiseen ja siihen liittyvä oikea elämänasenne.

        Myös eläinten paranemiset voivat aivan hyvin johtua tuosta itsestään paranemisesta - elimistön omasta korjaustoiminnasta. Ja ehkäpä sille placebollekin on sijansa, jos eläin tuntee olonsa turvalliseksi, jollaiseksi usea kotieläimen omistaja sairaan lemmikkinsä olot järjestää. Hylätty eläin saattaisi jopa kuolla.

        Valitettavasti nämä seikat on homeopatiaa markkinoivien ja homeopatia-uskovaisten niin vaikea tunnustaa, vaikka ne ovat tieteellisesti todettuja.

        Näytä minulle teksti, kirjoitus, mielipide, jossa homeopatia on kieltänyt plasebon olemassaolon ja sen vaikutuksen homepatiassa kuten jokaisessa hoitomuodossa. Plasebotekijät ovat jo esille homeopaattien koulutuksessa, joten ainakaan koulutettu homeopaatti ei noista asioista ole millään tavoin tietämätön eikä näe tarvetta kiistää plasebon olemassaoloa.

        Jokainen voi tietysti itse päätellä johtuisiko esim. koiran vuosia jatkuneen ihottuman paraneminen kuukaudessa homeopaattisesta lääkkeestä vai paremmista patjoista ja lisääntyneestä rapsutuksesta. Sinulla on tietysti täysi oikeus uskoa viimeksimainittuun, jos siltä sinusta tuntuu :).

        "Elimistöllä on kyky korjata virheitä - esim. parantua monista taudeista ja vammoista - aivan itsestään ilman mitään varsinaista hoitoa ja lääkitystä. Tätä vielä auttaa ihmisen psykosomaattiset ominaisuudet, luottamus paranemiseen ja siihen liittyvä oikea elämänasenne."

        Tuossa asiassa olen täsmälleen samaa mieltä, vaikka en pidäkään sitä homeopatian tehoa selittävänä tekijänä.


      • Tellurium
        Keskustelua seurannut kirjoitti:

        leimasin turhaan kaikki skeptikot, jotta en loukkaisi ketään tällä palstalla kirjoittanutta henkilökohtaisesti. Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni.

        Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut.

        En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt.
        Itse olisin valmis uskomaan jopa placebo-vaikutukseen (enkä pitäisi sitä silti humpuukina, pääasia että apu löytyy), mutta en pysty selittämään miksi se toimii myös eläimillä. Tällä tavallisen ihmisen tietämyksellä olen sitten tyytynyt ajatukseen, että ihminen on merkillinen olento ja odotan, että joskus jopa tieteen keinoin kyetään selittämään vaikutusmekanismikin kaikkia tyydyttävästi.
        Koska homeopatia kuitenkin oikein käytettynä mitä ilmeisemmin on yhtä vaaratonta kuin leivän syönti, en näe mitään syytä miksi en sitä käyttäisi.

        Keskustelua on kieltämättä nyt mielenkiintoista seurata kun se on omana aiheenaan, tuossa taannoin olin tätä kinastelua kurkkuani myöten täysi, kun siihen törmäsi jokaisessa viestiketjussa. Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät!

        " Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni."

        Täysin samaa mieltä.

        "Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut."

        Tässäkin jaan mielipiteesi. En ole koskaan kuullut, että homeopatian käytön vuoksi kukaan Suomessa olisi kuollut tai vammautunut. Sitä kuitenkin on osattava käyttää oikein ja vastuullisesti - lähes jokaisella hoitomuodolla väärissä käsissä tai väärin käytettynä voi aiheuttaa harmia. Siinäkin mielessä ajattelen samoin, että mikäli homeopatia olisi tehoton tai vähämerkityksellinen hoitomuoto, ei se olisi satoja vuosia pysynyt käytössä ja sen sen käyttöhän on koko ajan kasvamaan päin, myös lääketieteen piirissä. Suomessa tullaan vähän jälkijunassa, mutta luulen että 5-10 vuoden kuluttua täälläkin homeopatiaa kritisoivat ovat jo joutuneet muuttamaan mielipiteensä :).

        "En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt. "

        Tuokin on totta. Homeopatian tehokkuudesta on useita erilaisia näkemyksiä ja teorioita, mutta täysin kaikkien hyväksymää teoriaa ei ole. En kuitenkaan näe sitä osoituksena siitä, että homeopatia olisi näinollen tehotonta, vaan ennemminkin se on tieteen kyvyttömyys nykymetodeillaan ja nykyisellä ymmärryksellään löytää selitystä homeopatian tehokkuudelle.

        "Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät! "

        Ihan hyvä saada nimenomaan asiallisia kommentteja erilaisilta ihmisiltä erilaisista näkökulmista , joten sinun mielipiteesi tuskin on muita vähäpätöisempi :).


      • Keskustelua seurannut
        Tellurium kirjoitti:

        " Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni."

        Täysin samaa mieltä.

        "Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut."

        Tässäkin jaan mielipiteesi. En ole koskaan kuullut, että homeopatian käytön vuoksi kukaan Suomessa olisi kuollut tai vammautunut. Sitä kuitenkin on osattava käyttää oikein ja vastuullisesti - lähes jokaisella hoitomuodolla väärissä käsissä tai väärin käytettynä voi aiheuttaa harmia. Siinäkin mielessä ajattelen samoin, että mikäli homeopatia olisi tehoton tai vähämerkityksellinen hoitomuoto, ei se olisi satoja vuosia pysynyt käytössä ja sen sen käyttöhän on koko ajan kasvamaan päin, myös lääketieteen piirissä. Suomessa tullaan vähän jälkijunassa, mutta luulen että 5-10 vuoden kuluttua täälläkin homeopatiaa kritisoivat ovat jo joutuneet muuttamaan mielipiteensä :).

        "En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt. "

        Tuokin on totta. Homeopatian tehokkuudesta on useita erilaisia näkemyksiä ja teorioita, mutta täysin kaikkien hyväksymää teoriaa ei ole. En kuitenkaan näe sitä osoituksena siitä, että homeopatia olisi näinollen tehotonta, vaan ennemminkin se on tieteen kyvyttömyys nykymetodeillaan ja nykyisellä ymmärryksellään löytää selitystä homeopatian tehokkuudelle.

        "Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät! "

        Ihan hyvä saada nimenomaan asiallisia kommentteja erilaisilta ihmisiltä erilaisista näkökulmista , joten sinun mielipiteesi tuskin on muita vähäpätöisempi :).

        kyllähän sitä itsensä vähän tyhmemmäksi tuntee, kun ei ole aiemmin näihin asioihin niin ajatuksella paneutunut eikä tietoa hankkinut.

        Mitä placebo-vaikutukseen tulee, omakohtainen kokemukseni on kissasta, jolla oli edessään lääkärireissu. Hiukan ennen lähtöä annoin pari homeopaattista kotiapteekin pilleriä käynnin stressivaikutuksia lieventääkseni. Hetken kuluttua minulla oli kissa, joka tyynesti kehräten antoi pukea valjaat ja kiltisti suostui myös kantolaatikkoon: molemmat toimenpiteitä, jotka normaalisti aiheuttavat hyvinkin voimakasta vastustusta! Kieltämättä ei siinä placebo tule mieleen.

        Itse olen myös anteliaasti näitä kotiapteekin tuotteita testannut monin eri tavoin: itselläni, vanhuksilla, lapsilla, eläimillä. Aina ei vaikutusta ole ollut, mutta voiton puolella kuitenkin ollaan. On vaikutusmekanismi sitten mikä tahansa, vaikuttaisi siltä että homeopatialla kyettäisiin keventämään nykyistä sivuvaikutuksin koristeltua raskasta lääkintää. Siitä kannattaisi tehdä tieteellinen tutkimus!


      • mariap
        Keskustelua seurannut kirjoitti:

        kyllähän sitä itsensä vähän tyhmemmäksi tuntee, kun ei ole aiemmin näihin asioihin niin ajatuksella paneutunut eikä tietoa hankkinut.

        Mitä placebo-vaikutukseen tulee, omakohtainen kokemukseni on kissasta, jolla oli edessään lääkärireissu. Hiukan ennen lähtöä annoin pari homeopaattista kotiapteekin pilleriä käynnin stressivaikutuksia lieventääkseni. Hetken kuluttua minulla oli kissa, joka tyynesti kehräten antoi pukea valjaat ja kiltisti suostui myös kantolaatikkoon: molemmat toimenpiteitä, jotka normaalisti aiheuttavat hyvinkin voimakasta vastustusta! Kieltämättä ei siinä placebo tule mieleen.

        Itse olen myös anteliaasti näitä kotiapteekin tuotteita testannut monin eri tavoin: itselläni, vanhuksilla, lapsilla, eläimillä. Aina ei vaikutusta ole ollut, mutta voiton puolella kuitenkin ollaan. On vaikutusmekanismi sitten mikä tahansa, vaikuttaisi siltä että homeopatialla kyettäisiin keventämään nykyistä sivuvaikutuksin koristeltua raskasta lääkintää. Siitä kannattaisi tehdä tieteellinen tutkimus!

        Minä en alunalkaen uskonut homeopatiaan ollenkaan, mutta Intiassa kun asuin ja halvalla sinne pääsi, niin menin kokeilemaan. Pitkään naureskelin homeopaatin omituisille kysymyksille ("häiritsevätkö ryppyiset lakanat sinua"?). Homeopaatti passitti minut vastaanotolle lähes viikottain ja siinä tuli puolen vuoden aikana eteen kaikki pienimmätkin vaivat. Ja niistä valitin.

        Tulin Suomeen ja unohdin lääkkeet kuudeksi vuodeksi. Nyt tänä syksynä olen jälleen muuttanut ulkomaille ja poikani yleistila huononi jatkuvasti. Lääkäri ei löytänyt mitään, kohotti vain olkapäitään ja laittoi stressin tiliin - ja muistin jälleen homeopatian. Avot - viikon jälkeen mustat silmänalukset olivat läheteneet ja ainainen valitus tiessään.
        Samalla muistin, että ne Intian aikaiset pienet vaivani ovat olleet poissa jo kuusi vuotta: kertaakaan minulla ei ole enää ollut punaista ja kipeää silmää flunssien yhteydessä (se vaivasi minua kymmenen vuoden ajan usean kerran vuodessa) eikä kertaakaan minulla ole enää flunssa painunut keuhkoputkiin tämän jälkeen (keuhkokuume oli aikanaan ikuinen pelkoni flunssien yhteydessä). En muista, milloin olen ollut sellaisessa röhässä ja köhässä, jota joka talvi kävin yths:ssä yskimässä.

        Kuusi vuotta tässä siis meni, että aloin uskomaan homeopatiaan. Uskon siihen eritoten niissä tapauksissa, joihin koululääketieteellä ei ole vastausta.
        Uskon, vaikka en ymmärräkään miten se voi toimia: eikö yksi flunssa sairasteta aina erikseen? Miksi sitten se ammoinen hoito on hoitanut kaikki flunssani....


      • Kustos
        Keskustelua seurannut kirjoitti:

        kyllähän sitä itsensä vähän tyhmemmäksi tuntee, kun ei ole aiemmin näihin asioihin niin ajatuksella paneutunut eikä tietoa hankkinut.

        Mitä placebo-vaikutukseen tulee, omakohtainen kokemukseni on kissasta, jolla oli edessään lääkärireissu. Hiukan ennen lähtöä annoin pari homeopaattista kotiapteekin pilleriä käynnin stressivaikutuksia lieventääkseni. Hetken kuluttua minulla oli kissa, joka tyynesti kehräten antoi pukea valjaat ja kiltisti suostui myös kantolaatikkoon: molemmat toimenpiteitä, jotka normaalisti aiheuttavat hyvinkin voimakasta vastustusta! Kieltämättä ei siinä placebo tule mieleen.

        Itse olen myös anteliaasti näitä kotiapteekin tuotteita testannut monin eri tavoin: itselläni, vanhuksilla, lapsilla, eläimillä. Aina ei vaikutusta ole ollut, mutta voiton puolella kuitenkin ollaan. On vaikutusmekanismi sitten mikä tahansa, vaikuttaisi siltä että homeopatialla kyettäisiin keventämään nykyistä sivuvaikutuksin koristeltua raskasta lääkintää. Siitä kannattaisi tehdä tieteellinen tutkimus!

        Nimittäin tuota viimeisessä lauseessasi ollutta ehdotusta tieteellisestä tutkimuksesta homeopatiasta. Sellaisten peräänhän tässä nimenomaan on haikailtu. Ja jos vielä uskaltaisi kainosti toivoa niin valitkaa sellainen tutkimusasetelma, jossa lääkkeiden/hoitojen vaikutus on yksiselitteisesti ja objektiivisesti todettavissa. Jostakin syystä vaihtoehtohoitojen teho piilottelee tällaisessa tilanteessa.

        Esimerkiksi näin: Kytketään terveitä koehenkilöitä EKG-monitoriin ja verenpainemittariin. Annostellaan kaksoissokeasti vaikkapa atropiinia, beetasalpaajaa, dopamiinia ja nitroa kutakin yksittäin. Vertailuryhmäksi sitten placeboa ja homeopaattisia valmisteita, joiden väitetään vaikutavan veranpaineeseen ja pulssitasoon. Jos tällaisella järjestelyllä saatte toistetusti tilastollisesti merkitsevän placebosta eroavan vaikutuksen homeopaattiselle valmisteelle, niin takaan, että juttunne julkaistaan maailman arvostetuimmissa alan lehdissä ja maine on taattu. Eikun hommiin vaan.

        Olen aina ihmetellyt tätä vaihtoehtohoitojen ujoutta kun kaivataan raakaa ja objektiivista faktaa. Milloin saamme nähdä homeopatian lanseerauksen todelliseksi vaihtoehdoksi vaikkapa verenmyrkytyksen, sydänpysähdyksen, kouristuskohtauksen, henkeä uhkaavan sydämen hidas- tai nopealyöntisyyden, astmakohtauksen, keuhkopöhön jne hoidossa? Milloin leikataan ensimmäinen suolistosyöpä homeopaattisessa anestesiassa? Tellurium! Jos läheinen henkilösi sairastuisi vaikkapa meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen miten haluaisit häntä hoidettavan? Homeopatian periaatteiden mukaan vai kolmannen polven kefalosporiinilla suonensisäisesti?


      • Kustos
        Tellurium kirjoitti:

        " Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni."

        Täysin samaa mieltä.

        "Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut."

        Tässäkin jaan mielipiteesi. En ole koskaan kuullut, että homeopatian käytön vuoksi kukaan Suomessa olisi kuollut tai vammautunut. Sitä kuitenkin on osattava käyttää oikein ja vastuullisesti - lähes jokaisella hoitomuodolla väärissä käsissä tai väärin käytettynä voi aiheuttaa harmia. Siinäkin mielessä ajattelen samoin, että mikäli homeopatia olisi tehoton tai vähämerkityksellinen hoitomuoto, ei se olisi satoja vuosia pysynyt käytössä ja sen sen käyttöhän on koko ajan kasvamaan päin, myös lääketieteen piirissä. Suomessa tullaan vähän jälkijunassa, mutta luulen että 5-10 vuoden kuluttua täälläkin homeopatiaa kritisoivat ovat jo joutuneet muuttamaan mielipiteensä :).

        "En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt. "

        Tuokin on totta. Homeopatian tehokkuudesta on useita erilaisia näkemyksiä ja teorioita, mutta täysin kaikkien hyväksymää teoriaa ei ole. En kuitenkaan näe sitä osoituksena siitä, että homeopatia olisi näinollen tehotonta, vaan ennemminkin se on tieteen kyvyttömyys nykymetodeillaan ja nykyisellä ymmärryksellään löytää selitystä homeopatian tehokkuudelle.

        "Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät! "

        Ihan hyvä saada nimenomaan asiallisia kommentteja erilaisilta ihmisiltä erilaisista näkökulmista , joten sinun mielipiteesi tuskin on muita vähäpätöisempi :).

        Kirjoitit:

        "Siinäkin mielessä ajattelen samoin, että mikäli homeopatia olisi tehoton tai vähämerkityksellinen hoitomuoto, ei se olisi satoja vuosia pysynyt käytössä ja sen sen käyttöhän on koko ajan kasvamaan päin, myös lääketieteen piirissä. Suomessa tullaan vähän jälkijunassa, mutta luulen että 5-10 vuoden kuluttua täälläkin homeopatiaa kritisoivat ovat jo joutuneet muuttamaan mielipiteensä :)"

        Jos homeopatia on ollut jo vuosisatojen ajan niin tehokas hoitomuoto, että se kykenee vielä tänä päivänäkin kilpailemaan nykylääketieteen kanssa, niin miksi homeopatian harrastajat pitivät kaikki nämä sadat vuodet kynttilänsä vakan alla ja antoivat miljoonien ihmisten kuolla ruttoon, isorokkoon, spitaaliin, tuberkuloosiin, keuhkokuumeisiin, umpisuolentulehduksiin, haavakuumeisiin, kuppaan jne. Miksi tätä "tehokasta hoitoa" ei käytetty silloin? Vai käytettiinkö ehkä sittenkin edellä mainituin tuloksin?


      • Kustos
        Keskustelua seurannut kirjoitti:

        leimasin turhaan kaikki skeptikot, jotta en loukkaisi ketään tällä palstalla kirjoittanutta henkilökohtaisesti. Kyllä terve skeptisyys on paikallaan, mutta ei sen tarvitsisi johtaa rajoittuneisuuteen eikä sellaiseen häirintään mitä tällä palstalla aiemmin ilmeni.

        Homeopatia on Suomessa nykyisin mielestäni melko terveissä kantimissa: lääkärin määräämät lääkkeet syödään ja homeopatia toimii siinä rinnalla. Ja se on jokaisen oma valinta. Moneen muuhun hoitomuotoon verrattuna se on myös jopa edullista.
        Mikäli homeopatiasta ei kukaan olisi saanut apua, ei se näin kauaa olisi maailmalla vaikuttanut.

        En täysin ymmärrä sitäkään, miksi homeopatian kannattajat pyrkivät todistamaan tieteellistä vaikutusmekanismia, kun sitä ei puhtaasti tieteilijöitä vakuuttavassa muodossa ole löytynyt.
        Itse olisin valmis uskomaan jopa placebo-vaikutukseen (enkä pitäisi sitä silti humpuukina, pääasia että apu löytyy), mutta en pysty selittämään miksi se toimii myös eläimillä. Tällä tavallisen ihmisen tietämyksellä olen sitten tyytynyt ajatukseen, että ihminen on merkillinen olento ja odotan, että joskus jopa tieteen keinoin kyetään selittämään vaikutusmekanismikin kaikkia tyydyttävästi.
        Koska homeopatia kuitenkin oikein käytettynä mitä ilmeisemmin on yhtä vaaratonta kuin leivän syönti, en näe mitään syytä miksi en sitä käyttäisi.

        Keskustelua on kieltämättä nyt mielenkiintoista seurata kun se on omana aiheenaan, tuossa taannoin olin tätä kinastelua kurkkuani myöten täysi, kun siihen törmäsi jokaisessa viestiketjussa. Omat kommenttini eivät perustu tieteeseen, ainoastaan käyttäjäkokemuksiin ja hyvin vähäiseen homeopatia-koulutukseen, joten olen ehkä jäävi siihen osallistumaan tämän enempää, mutta jatkakaa, olkaa hyvät!

        Homeopatia yhdessä muiden uskomuslääkintäliikkeiden tavoin on kalastellut ostoskanavan, pölynimurikauppiaiden ja lehtien puhelinmyyjien kanssa samoilla apajilla lähinnä vaikutteille alttiiden asiaan perehtymättömien kansalaisten keskuudessa. Tässä on kysymys etupäässä moraalista ja etiikasta. Suomessa erilaisten humpuukituotteiden kauppamista katteettomilla lupauksilla ei pidetä petoksena vaan eräänlaisena aikuisviihteenä ja jokainen oikeustoimikelpoinen henkilö saa tehdä rahoillaan mitä haluaa. En minäkään usko, että monikaan henkilö jättäytyy Suomessa tehokasta hoitoa vaille, vaikka hurahtaakin uskomuspuolelle. Ja jos jättäytyy, voi asian katsoa darwinismin toteutumiseksi. Lapset on onneksi suojeltu pahimmilta ylilyönneiltä lastensuojelulailla ja huostaanottomahdollisuudella.

        Virheelliset väitteet ja uskomukset pitää kuitenkin aina oikaista mahdollisuuksien mukaan. Muuten väittämät voivat jäädä elämään omaa elämäänsä ja muuttua "yleisesti tiedetyksi totuudeksi" ymmärtämättömien ihmisten mielissä. Tästä yksi esimerkki on tälläkin palstalla esitetty käsitys, että vyöhyketerapia olisi oikeasti vaikuttava, virallisesti hyväksytty hoitomuoto.

        Toinen, vielä vakavampi esimerkki on kokoomuksen kansanedustajien Pertti Hemmilän (siviiliammatiltaan maanviljelijä ja poliisi) sekä Irja Tulosen (siviiliammatiltaan sairaanhoitaja) kirjalliset kysymykset eduskunnalle (kk 585/2004 ja 406/2002), joissa esitetään jopa sitä, että homeopaattiset hoidot otettaisiin KELA-korvausten piiriin. Eli nyt homeopaatit ovat kurottamassa kouriaan kaikkien veronmaksajien taskuihin. Tässä kohden menee minun kohdallani jyrkkä raja. Kirkollisverosta sentään pääsee halutessaan eroon, mutta ei sotu-maksujen mukana kerättävästä uskonliikeen jäsenmaksusta.


      • Zen
        Kustos kirjoitti:

        Homeopatia yhdessä muiden uskomuslääkintäliikkeiden tavoin on kalastellut ostoskanavan, pölynimurikauppiaiden ja lehtien puhelinmyyjien kanssa samoilla apajilla lähinnä vaikutteille alttiiden asiaan perehtymättömien kansalaisten keskuudessa. Tässä on kysymys etupäässä moraalista ja etiikasta. Suomessa erilaisten humpuukituotteiden kauppamista katteettomilla lupauksilla ei pidetä petoksena vaan eräänlaisena aikuisviihteenä ja jokainen oikeustoimikelpoinen henkilö saa tehdä rahoillaan mitä haluaa. En minäkään usko, että monikaan henkilö jättäytyy Suomessa tehokasta hoitoa vaille, vaikka hurahtaakin uskomuspuolelle. Ja jos jättäytyy, voi asian katsoa darwinismin toteutumiseksi. Lapset on onneksi suojeltu pahimmilta ylilyönneiltä lastensuojelulailla ja huostaanottomahdollisuudella.

        Virheelliset väitteet ja uskomukset pitää kuitenkin aina oikaista mahdollisuuksien mukaan. Muuten väittämät voivat jäädä elämään omaa elämäänsä ja muuttua "yleisesti tiedetyksi totuudeksi" ymmärtämättömien ihmisten mielissä. Tästä yksi esimerkki on tälläkin palstalla esitetty käsitys, että vyöhyketerapia olisi oikeasti vaikuttava, virallisesti hyväksytty hoitomuoto.

        Toinen, vielä vakavampi esimerkki on kokoomuksen kansanedustajien Pertti Hemmilän (siviiliammatiltaan maanviljelijä ja poliisi) sekä Irja Tulosen (siviiliammatiltaan sairaanhoitaja) kirjalliset kysymykset eduskunnalle (kk 585/2004 ja 406/2002), joissa esitetään jopa sitä, että homeopaattiset hoidot otettaisiin KELA-korvausten piiriin. Eli nyt homeopaatit ovat kurottamassa kouriaan kaikkien veronmaksajien taskuihin. Tässä kohden menee minun kohdallani jyrkkä raja. Kirkollisverosta sentään pääsee halutessaan eroon, mutta ei sotu-maksujen mukana kerättävästä uskonliikeen jäsenmaksusta.

        "Toinen, vielä vakavampi esimerkki on kokoomuksen kansanedustajien Pertti Hemmilän (siviiliammatiltaan maanviljelijä ja poliisi) sekä Irja Tulosen (siviiliammatiltaan sairaanhoitaja) kirjalliset kysymykset eduskunnalle (kk 585/2004 ja 406/2002), joissa esitetään jopa sitä, että homeopaattiset hoidot otettaisiin KELA-korvausten piiriin."

        Tämä on täysin uskomatonta! Pöyristyttävää! Kohta varmaan saamme veronmaksajina kustantaa kaikenlaiset korvakynttilähoidot ja meedioiden pahojen henkien karkoitukset!

        Kiitos tiedosta. Aion kyllä lähettää vastalauseeni kyseisille kansanedustajille!


      • Tellurium
        Kustos kirjoitti:

        Nimittäin tuota viimeisessä lauseessasi ollutta ehdotusta tieteellisestä tutkimuksesta homeopatiasta. Sellaisten peräänhän tässä nimenomaan on haikailtu. Ja jos vielä uskaltaisi kainosti toivoa niin valitkaa sellainen tutkimusasetelma, jossa lääkkeiden/hoitojen vaikutus on yksiselitteisesti ja objektiivisesti todettavissa. Jostakin syystä vaihtoehtohoitojen teho piilottelee tällaisessa tilanteessa.

        Esimerkiksi näin: Kytketään terveitä koehenkilöitä EKG-monitoriin ja verenpainemittariin. Annostellaan kaksoissokeasti vaikkapa atropiinia, beetasalpaajaa, dopamiinia ja nitroa kutakin yksittäin. Vertailuryhmäksi sitten placeboa ja homeopaattisia valmisteita, joiden väitetään vaikutavan veranpaineeseen ja pulssitasoon. Jos tällaisella järjestelyllä saatte toistetusti tilastollisesti merkitsevän placebosta eroavan vaikutuksen homeopaattiselle valmisteelle, niin takaan, että juttunne julkaistaan maailman arvostetuimmissa alan lehdissä ja maine on taattu. Eikun hommiin vaan.

        Olen aina ihmetellyt tätä vaihtoehtohoitojen ujoutta kun kaivataan raakaa ja objektiivista faktaa. Milloin saamme nähdä homeopatian lanseerauksen todelliseksi vaihtoehdoksi vaikkapa verenmyrkytyksen, sydänpysähdyksen, kouristuskohtauksen, henkeä uhkaavan sydämen hidas- tai nopealyöntisyyden, astmakohtauksen, keuhkopöhön jne hoidossa? Milloin leikataan ensimmäinen suolistosyöpä homeopaattisessa anestesiassa? Tellurium! Jos läheinen henkilösi sairastuisi vaikkapa meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen miten haluaisit häntä hoidettavan? Homeopatian periaatteiden mukaan vai kolmannen polven kefalosporiinilla suonensisäisesti?

        "Tellurium! Jos läheinen henkilösi sairastuisi vaikkapa meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen miten haluaisit häntä hoidettavan? Homeopatian periaatteiden mukaan vai kolmannen polven kefalosporiinilla suonensisäisesti? "

        Antaisin ensiapuna homeopaattisen lääkkeen ja veisin lääkäriin - mitä kuvittelit? Hengenvaarallisia akuutteja sairauksia en hoida yksin enkä kehota muitakaan niitä tekemään. Tämähän on yleinen käytäntö homeopatiassa ja jos joku toisin toimii, ei hän toimi vastuullisesti. Muistutan vielä, että yksikään ihminen Suomessa ei ole kuollut homeopaattiseen hoitoon.

        Tutkimuksesta sen verran, että kokeissa olisi otettava huomioon homeopatian periaatteet. Tähän saakka tutkimuksia on tehty koululääketieteen periaattein. Homeopatian perusperiaate on, että samanlainen parantaa samanlaisen eli jokaiselle potilaalle valitaan haastattelun jälkeen oma yksilöllinen lääke. Eli voi olla vaikkapa 5 migreeniä sairastavaa potilasta ja jokainen heistä saa erilaisen lääkkeen. Näissä tutkimuksissa taas on yleensä unohdettu haastattelut ja jokaiselle potilaalle annettu samaa lääkettä eli hoidetaan enemminkin koululääketieteen kuin homeopatian menetelmin.


      • Pekkaa pahempi
        Kommentoija kirjoitti:

        "Kyllä siellä oli hyvin paljon tietoa."

        Niin kauan kuin niiltä "tiedoilta" puuttuu todisteet, jotka on hankittu tieteelliset kriteerit täyttävin menetelmin, ne ovat vain pelkkiä väitteitä. Ei muuta!

        Suomessahan on nykyään enemmän kuin joka toisella yli 30-vuotiaalla jokin pitkäaikaissairaus, jokin kansantaudeistamme. Kroonikoille korvataan lääkkeitä, jotka eivät paranna mitään, muutenhan tällaista määrää kroonikkoja ei voisi olla olemassa. Lääkkeillä pidetään näkyvimpiä oireita piilossa ja aiheutetaan sivuvaikutuksia, joita sitten taas hoidetaan muilla lääkkeillä, joilla on sivuvaikutuksia jne. Tautien syitä ja lääkkeiden vaikutusmekanismeja ei ole rehellisesti kyetty selvitettämään, koska lääkkeet eivät paranna. Ja kuitenkin rummutetaan tieteellisillä todisteilla ja vaikutusmekanismeilla?? Miksi? Pelkkää koreografiaa ja retoriikkaa! Kun reaalinen tilanne on tämä, ja lääkerahat alkavat loppua, ei kannattaisi torjua mitään menetelmää, jolla sairaat yrittävät etsiä parannusta sairauteensa ja usein siinä onnistuvatkin. Nykyinen järjestelmä perustuu keskittyneeseen kaupallisuuteen ja tukee vain kaupallisuutta laatimalla vaatimuksia, joihin niiden kalleuden vuoksi voi ryhtyä vain suurella rahalla. Tuloksena liian kalliit ja kuitenkin tehottomat lääkkeet. Tilanne tietysti tervehtyisi jos lopetettaisiin lääkkeiden korvaaminen yhteisistä varoista. Nythän jo osa porukasta tyytyy käyttämään korvausmenetelmän ulkopuolella olevia lääkkeitä, koska pitävät niitä tehokkaampina. Järjestelmän rengit ovat tietysti hyvin, hyvin vihaisia.


      • Kustos
        Tellurium kirjoitti:

        "Tellurium! Jos läheinen henkilösi sairastuisi vaikkapa meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen miten haluaisit häntä hoidettavan? Homeopatian periaatteiden mukaan vai kolmannen polven kefalosporiinilla suonensisäisesti? "

        Antaisin ensiapuna homeopaattisen lääkkeen ja veisin lääkäriin - mitä kuvittelit? Hengenvaarallisia akuutteja sairauksia en hoida yksin enkä kehota muitakaan niitä tekemään. Tämähän on yleinen käytäntö homeopatiassa ja jos joku toisin toimii, ei hän toimi vastuullisesti. Muistutan vielä, että yksikään ihminen Suomessa ei ole kuollut homeopaattiseen hoitoon.

        Tutkimuksesta sen verran, että kokeissa olisi otettava huomioon homeopatian periaatteet. Tähän saakka tutkimuksia on tehty koululääketieteen periaattein. Homeopatian perusperiaate on, että samanlainen parantaa samanlaisen eli jokaiselle potilaalle valitaan haastattelun jälkeen oma yksilöllinen lääke. Eli voi olla vaikkapa 5 migreeniä sairastavaa potilasta ja jokainen heistä saa erilaisen lääkkeen. Näissä tutkimuksissa taas on yleensä unohdettu haastattelut ja jokaiselle potilaalle annettu samaa lääkettä eli hoidetaan enemminkin koululääketieteen kuin homeopatian menetelmin.

        En kysynyt sinulta hoitaisitko itse läheistäsi vaan haluaisitko, että häntä hoidettaisiin homeopatian periaatteiden mukaisesti vai siten kuin tällaista tautia nykylääketieteen käsityksen mukaan pitää hoitaa. Siis tarkennus:

        Läheinen henkilö on vakavasti sairas, ilmeinen meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdus, jossa kuolemanriski kasvaa suorassa suhteessa viiveeseen tehokkaaseen hoitoon. Valittavana on kaksi hoitopaikkaa: A) Jokin nykyisistä suomalaisista keskussairaaloista ja B) paikka, jossa sairaudet hoidetaan pelkästään homeopaattisin menetelmin (miehitettynä vaikkapa niillä mainostamillasi keskieurooppalaisilla edistyksellisillä homeopatiaa soveltavilla lääkäreillä. Paikka A sijaitsee 50 km pohjoiseen ja paikka B saman verran etelään. Mihin suuntaan lähtisit? Olen kiinnostunut kuulemaan ennekaikkea perustelut valinnallesi. Miksi toinen on (jos on) parempi vaihtoehto ja toinen taas huonompi?


      • Kustos
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        Suomessahan on nykyään enemmän kuin joka toisella yli 30-vuotiaalla jokin pitkäaikaissairaus, jokin kansantaudeistamme. Kroonikoille korvataan lääkkeitä, jotka eivät paranna mitään, muutenhan tällaista määrää kroonikkoja ei voisi olla olemassa. Lääkkeillä pidetään näkyvimpiä oireita piilossa ja aiheutetaan sivuvaikutuksia, joita sitten taas hoidetaan muilla lääkkeillä, joilla on sivuvaikutuksia jne. Tautien syitä ja lääkkeiden vaikutusmekanismeja ei ole rehellisesti kyetty selvitettämään, koska lääkkeet eivät paranna. Ja kuitenkin rummutetaan tieteellisillä todisteilla ja vaikutusmekanismeilla?? Miksi? Pelkkää koreografiaa ja retoriikkaa! Kun reaalinen tilanne on tämä, ja lääkerahat alkavat loppua, ei kannattaisi torjua mitään menetelmää, jolla sairaat yrittävät etsiä parannusta sairauteensa ja usein siinä onnistuvatkin. Nykyinen järjestelmä perustuu keskittyneeseen kaupallisuuteen ja tukee vain kaupallisuutta laatimalla vaatimuksia, joihin niiden kalleuden vuoksi voi ryhtyä vain suurella rahalla. Tuloksena liian kalliit ja kuitenkin tehottomat lääkkeet. Tilanne tietysti tervehtyisi jos lopetettaisiin lääkkeiden korvaaminen yhteisistä varoista. Nythän jo osa porukasta tyytyy käyttämään korvausmenetelmän ulkopuolella olevia lääkkeitä, koska pitävät niitä tehokkaampina. Järjestelmän rengit ovat tietysti hyvin, hyvin vihaisia.

        Suomalaisten "elimellisiä kansantauteja" ovat lähinnä sydän- ja verisuonisairaudet. Muita merkittäviä tauteja ovat mm. nivelkuluma ja diabetes. Pitää paikkansa, että kaikkiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sellaisiakin löytyy - esim. antibiootit ja monet kirurgiset toimenpiteet. Hyvin suuri osa näistä kansantaudeista on ns. elintasotauteja, joihin lääkkeitä parempi hoito olisi esim. laihdutus, terveellisempi ruokavalio, liikunta ja tupakoinnin lopettaminen. Nämä keinot eivät kuitenkaan näytä kelpaavan. Miksi sitten olisi väärin käyttää oireenmukaista hoitoa? On olemassa runsaasti pitävää näyttöä siitä, että esim. verenpainelääkitys ja kolesterolilääkitys vähentävät erilaisten verisuonisairauksien (aivohalvausten, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan jne) ja kuoleman riskiä. Ihmiset elävät pitempään ja parempikuntoisena näiden lääkkeiden ansiosta. Mitä moitittavaa tällaisissa pyrkimyksissä on? Minkälaista näyttöä sinulla on esittää homeopatian saavutuksista tällä alueella?

        Nuoruuden diabeteksessa insuliinin tuotanto puuttuu haiman langerhansin solujen toimimattomuuden vuoksi. Toistaiseksi tätä sairautta ei voida parantaa, mutta puuttuva insuliini voidaan antaa pistoksina, eli kyseessä on lääke, jolla pidetään insuliinin puutteen aiheuttamat oireet piilossa. Miksi tämä on sinusta moitittava ja paheksuttava asia? Minkälaista parantavaa hoitoa homeopatia tarjoaa tähän sairauteen?

        Mainitse jokin esimerkki, jossa tautien syitä ja lääkkeiden vaikutusmenetelmiä ei ole kyetty selvittämään rehellisesti.

        En ymmärtänyt kahden viimeisen lauseesi logiikkaa. Vai oliko se pelkkää retoriikkaa?


      • Pekkaa pahempi
        Kustos kirjoitti:

        Suomalaisten "elimellisiä kansantauteja" ovat lähinnä sydän- ja verisuonisairaudet. Muita merkittäviä tauteja ovat mm. nivelkuluma ja diabetes. Pitää paikkansa, että kaikkiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sellaisiakin löytyy - esim. antibiootit ja monet kirurgiset toimenpiteet. Hyvin suuri osa näistä kansantaudeista on ns. elintasotauteja, joihin lääkkeitä parempi hoito olisi esim. laihdutus, terveellisempi ruokavalio, liikunta ja tupakoinnin lopettaminen. Nämä keinot eivät kuitenkaan näytä kelpaavan. Miksi sitten olisi väärin käyttää oireenmukaista hoitoa? On olemassa runsaasti pitävää näyttöä siitä, että esim. verenpainelääkitys ja kolesterolilääkitys vähentävät erilaisten verisuonisairauksien (aivohalvausten, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan jne) ja kuoleman riskiä. Ihmiset elävät pitempään ja parempikuntoisena näiden lääkkeiden ansiosta. Mitä moitittavaa tällaisissa pyrkimyksissä on? Minkälaista näyttöä sinulla on esittää homeopatian saavutuksista tällä alueella?

        Nuoruuden diabeteksessa insuliinin tuotanto puuttuu haiman langerhansin solujen toimimattomuuden vuoksi. Toistaiseksi tätä sairautta ei voida parantaa, mutta puuttuva insuliini voidaan antaa pistoksina, eli kyseessä on lääke, jolla pidetään insuliinin puutteen aiheuttamat oireet piilossa. Miksi tämä on sinusta moitittava ja paheksuttava asia? Minkälaista parantavaa hoitoa homeopatia tarjoaa tähän sairauteen?

        Mainitse jokin esimerkki, jossa tautien syitä ja lääkkeiden vaikutusmenetelmiä ei ole kyetty selvittämään rehellisesti.

        En ymmärtänyt kahden viimeisen lauseesi logiikkaa. Vai oliko se pelkkää retoriikkaa?

        Nyt näyttää jo paremmalta; kaikkeen ei ole parantavaa hoitoa. Sen pitäisi kyllä merkitä tiettyä nöyryyttä sairauksien edessä. Silloin ei kannata mekastaa muitten hoitomenetelmien tieteellisistä perusteista. Oireenmukaisessa hoidossa ei tietenkään ole mitään pahaa, jos parempaan ei pysty.


      • Tellurium
        Kustos kirjoitti:

        En kysynyt sinulta hoitaisitko itse läheistäsi vaan haluaisitko, että häntä hoidettaisiin homeopatian periaatteiden mukaisesti vai siten kuin tällaista tautia nykylääketieteen käsityksen mukaan pitää hoitaa. Siis tarkennus:

        Läheinen henkilö on vakavasti sairas, ilmeinen meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdus, jossa kuolemanriski kasvaa suorassa suhteessa viiveeseen tehokkaaseen hoitoon. Valittavana on kaksi hoitopaikkaa: A) Jokin nykyisistä suomalaisista keskussairaaloista ja B) paikka, jossa sairaudet hoidetaan pelkästään homeopaattisin menetelmin (miehitettynä vaikkapa niillä mainostamillasi keskieurooppalaisilla edistyksellisillä homeopatiaa soveltavilla lääkäreillä. Paikka A sijaitsee 50 km pohjoiseen ja paikka B saman verran etelään. Mihin suuntaan lähtisit? Olen kiinnostunut kuulemaan ennekaikkea perustelut valinnallesi. Miksi toinen on (jos on) parempi vaihtoehto ja toinen taas huonompi?

        Mielestäni sanoin asian kyllin selvästi eli antaisin homeopaattisen lääkkeen ensiapuna ja neuvottelisin jatkohoidosta lääkärin kanssa. En ymmärrä kahtiajakoa, että jos hoitaa homeopatialla, ei voida käyttää tarvittaessa koululääketiedettä ja päinvastoin. Mielestäni eri hoitomuotojen olisi kyettävä toimimaan yhdessä toinen toistaa tukien - pikkuhiljaa tämäkin on toteutumassa, vaikka puolin ja toisin vielä löytyykin ennakkoluuloja ja torjuntaa.

        Kyseisessä tilanteessa uskon, että homeopaattisella lääkkeellä voisin auttaa potilasta, mutta koska tilanne voi olla nopeasti etenevä ja hengenvaarallinen, kääntyisin myös lääketieteen puoleen. Sama koskee muitakin akuutteja hengenvaarallisia tauteja. Toivottavasti ilmaisin nyt itseni kyllin selkeästi, mutta kysy jos jäi jotain epäselväksi.


      • Kustos
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        Nyt näyttää jo paremmalta; kaikkeen ei ole parantavaa hoitoa. Sen pitäisi kyllä merkitä tiettyä nöyryyttä sairauksien edessä. Silloin ei kannata mekastaa muitten hoitomenetelmien tieteellisistä perusteista. Oireenmukaisessa hoidossa ei tietenkään ole mitään pahaa, jos parempaan ei pysty.

        Yritätkö väittää että lääketieteen edustajat ovat antaneet ymmärtää että he tarjoavat kaikkiin tauteihin parantavan hoidon? Kuka? Missä? Kerro ihmeessä! Vai tarkoitatko noita vaihtoehtohömpän mainoslehtisiä jotka ovat täynnä tuollaista liturgiaa: "Tämä ainutlaatuinen hoito tehoaa kokonaisvaltaisesti!!! Se poistaa oireidesi syyt, eikä pelkkiä oireita!!!" Kuullostaako tutulta?

        Minkälaista näyttöä sinulla on antaa siitä, että homeopatia pystyy lääketiedettä paremmin poistamaan sairauksien syitä tai edes oireita?

        Et sitten vastannut noihin edellisessä viestissäni esittämiin kysymyksiin. Vai olivatko ilmaan heittämäsi perustelemattomat väitteet kuitenkin vain "puhdasta retoriikkaa ja koreografiaa"?
        ,


      • Kustos
        Tellurium kirjoitti:

        Mielestäni sanoin asian kyllin selvästi eli antaisin homeopaattisen lääkkeen ensiapuna ja neuvottelisin jatkohoidosta lääkärin kanssa. En ymmärrä kahtiajakoa, että jos hoitaa homeopatialla, ei voida käyttää tarvittaessa koululääketiedettä ja päinvastoin. Mielestäni eri hoitomuotojen olisi kyettävä toimimaan yhdessä toinen toistaa tukien - pikkuhiljaa tämäkin on toteutumassa, vaikka puolin ja toisin vielä löytyykin ennakkoluuloja ja torjuntaa.

        Kyseisessä tilanteessa uskon, että homeopaattisella lääkkeellä voisin auttaa potilasta, mutta koska tilanne voi olla nopeasti etenevä ja hengenvaarallinen, kääntyisin myös lääketieteen puoleen. Sama koskee muitakin akuutteja hengenvaarallisia tauteja. Toivottavasti ilmaisin nyt itseni kyllin selkeästi, mutta kysy jos jäi jotain epäselväksi.

        Yksinkertainen kysymys, johon annoin helpotukseksi kaksi vaihtoehtoa: A ja B. Etkä osaa noista valita? Et voi lähteä viemään sairastunutta yhtäaikaa sekä pohjoiseen että etelään.

        Tarkoitukseni ei ole kiusata sinua, vaan haluaisin vähän perspektiiviä tähän keskusteluun. Silloin kun asiat on hyvin on helppo puuhastella kaikenlaisten askareiden ja harrastusten parissa. Voi nyplätä pitsiä, taitella paperifiguureja, halata puita aarniometsissä tai vaikkapa ravistella vesipulloja. Mutta mihin sitten turvaudutaan, kun on oikeasti hätä? Riittääkö luottamus omaan ideologiaan vai onko takaraivoon jäänyt kaivertamaan epäilyksen hiven? Ja jos tuo oma ideologia ei toimi silloin kun tehoa olisi pakko löytyä niin miten voi olla niin varma siitä, että se toimisi muulloinkaan?

        "When the going gets tough..."


      • Kustos
        Tellurium kirjoitti:

        "Tellurium! Jos läheinen henkilösi sairastuisi vaikkapa meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen miten haluaisit häntä hoidettavan? Homeopatian periaatteiden mukaan vai kolmannen polven kefalosporiinilla suonensisäisesti? "

        Antaisin ensiapuna homeopaattisen lääkkeen ja veisin lääkäriin - mitä kuvittelit? Hengenvaarallisia akuutteja sairauksia en hoida yksin enkä kehota muitakaan niitä tekemään. Tämähän on yleinen käytäntö homeopatiassa ja jos joku toisin toimii, ei hän toimi vastuullisesti. Muistutan vielä, että yksikään ihminen Suomessa ei ole kuollut homeopaattiseen hoitoon.

        Tutkimuksesta sen verran, että kokeissa olisi otettava huomioon homeopatian periaatteet. Tähän saakka tutkimuksia on tehty koululääketieteen periaattein. Homeopatian perusperiaate on, että samanlainen parantaa samanlaisen eli jokaiselle potilaalle valitaan haastattelun jälkeen oma yksilöllinen lääke. Eli voi olla vaikkapa 5 migreeniä sairastavaa potilasta ja jokainen heistä saa erilaisen lääkkeen. Näissä tutkimuksissa taas on yleensä unohdettu haastattelut ja jokaiselle potilaalle annettu samaa lääkettä eli hoidetaan enemminkin koululääketieteen kuin homeopatian menetelmin.

        Tarkoitatko tuolla viimeisellä kappaleella hoitojen vaikuttavuuden tutkimisesta sitä, että homeopaattisesta hoidosta ei voi tehdä sellaista tutkimusasetelmaa, jossa tutkittava ja vaikutusten tulkitsija ei tiedä milloin koehenkilö on saanut tutkittavaa hoitoa ja milloin vertailuhoitoa? Ja onko niin, että homeopatian vaikutuksista ei voi saada objektiivista näyttöä? Ja vielä ihmettelette, että kukaan omilla aivoillaan ajatteleva ei oikein tahdo ottaa teitä todesta kun tuo vaikutusten teoriapohjakin lipeää vahvasti sinne astraalimaailman puolelle!


      • Pekkaa pahempi
        Kustos kirjoitti:

        Yritätkö väittää että lääketieteen edustajat ovat antaneet ymmärtää että he tarjoavat kaikkiin tauteihin parantavan hoidon? Kuka? Missä? Kerro ihmeessä! Vai tarkoitatko noita vaihtoehtohömpän mainoslehtisiä jotka ovat täynnä tuollaista liturgiaa: "Tämä ainutlaatuinen hoito tehoaa kokonaisvaltaisesti!!! Se poistaa oireidesi syyt, eikä pelkkiä oireita!!!" Kuullostaako tutulta?

        Minkälaista näyttöä sinulla on antaa siitä, että homeopatia pystyy lääketiedettä paremmin poistamaan sairauksien syitä tai edes oireita?

        Et sitten vastannut noihin edellisessä viestissäni esittämiin kysymyksiin. Vai olivatko ilmaan heittämäsi perustelemattomat väitteet kuitenkin vain "puhdasta retoriikkaa ja koreografiaa"?
        ,

        "Miten päätelmä tehdään, opitaan, ei henkäyksessä ja solkenaan se vapaasti enää tapahdukaan, vaan: yks! kaks! kolme! temppujen mukaan. Se on työtapa tehtaassa aatosten kuin kankurin mestarinäyttehen." Näin uni-verstaassa työ opitaan. Menetelmä on arvokas, mutta entä jos työn tulos ei sitä ole. Kyseessä on tuo ilmiö: garbage in garbage out. Jos aatosten tehtaasta tulee vain oireita poistavia lääkkeitä, silloin kysymysten asettelu ja käsitteet ovat olleet vääriä, ei ole löydetty alkusyytä. Koreografia on pitänyt, mutta sisältö on lipsunut. Kun tämä on reaalitilanne, se pitäisi nyt vaan hyväksyä, eikä hyökätä ilman koulutusta ja tutkimista muiden menetelmien kimppuun. Olisi kohtuullista.


      • Kustos
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        "Miten päätelmä tehdään, opitaan, ei henkäyksessä ja solkenaan se vapaasti enää tapahdukaan, vaan: yks! kaks! kolme! temppujen mukaan. Se on työtapa tehtaassa aatosten kuin kankurin mestarinäyttehen." Näin uni-verstaassa työ opitaan. Menetelmä on arvokas, mutta entä jos työn tulos ei sitä ole. Kyseessä on tuo ilmiö: garbage in garbage out. Jos aatosten tehtaasta tulee vain oireita poistavia lääkkeitä, silloin kysymysten asettelu ja käsitteet ovat olleet vääriä, ei ole löydetty alkusyytä. Koreografia on pitänyt, mutta sisältö on lipsunut. Kun tämä on reaalitilanne, se pitäisi nyt vaan hyväksyä, eikä hyökätä ilman koulutusta ja tutkimista muiden menetelmien kimppuun. Olisi kohtuullista.

        No nyt päästiin keskustelussa sille tasolle, joka sopii homeopatiaan kuin nyrkki silmään. Ei muuta kuin jatka samaa rataa niin valaistumisesi saavuttaa varmasti laajaa ihastelua opetuslasten keskuudessa. Tuohon tekstiin ei minulla toisaankaan ole mitään sanottavaa, sen verran tyhjentävästi olet ilmaissut homeopatian syvimmän olemuksen.


      • Pekkaa pahempi
        Kustos kirjoitti:

        No nyt päästiin keskustelussa sille tasolle, joka sopii homeopatiaan kuin nyrkki silmään. Ei muuta kuin jatka samaa rataa niin valaistumisesi saavuttaa varmasti laajaa ihastelua opetuslasten keskuudessa. Tuohon tekstiin ei minulla toisaankaan ole mitään sanottavaa, sen verran tyhjentävästi olet ilmaissut homeopatian syvimmän olemuksen.

        Nyt kun varmaan jo Kustoksenkin verenpaine on laskenut, eikä sydän enää läpätä kuin lampaan saparo voi rauhallisemmin jatkaa ihan ystävällisessä mielessä. Pahoittelen aiheuttamaani järkytystä tuodessani esiin yleisestä uskosta poikkeavan kantani. Vain asiat riitelevät, ei Kustos ole Pekkaa pahempi.
        On nimittäin niin, että en huomannut vastauksissanne mitään mikä olisi kumonnut käsitykseni. Tauti- ja rahatilastot osoittavat nykyisen huolestuttavan tilanteen. Jotain tarttis tehrä. Eteenpäin ei päästä ellei olla terveellä tavalla skeptisiä ja tunnusteta tosiasioita. Joskus kupla kuitenkin puhkeaa.
        Voi aloittaa vaikka verenpaineesta ja unohtaa sen perunajauhon ja siihen johtaneet ajatukset. Eteenpäin pääsee vain, kun kyselee riittävän monta kertaa kuin Sinuhe, Miksi? Voi aloittaa kysymyksellä: miksi johdossa paine nousee? Ja siinä rinnalla: mitkä elimet ovat rytmisessä yhteydessä toisiinsa? Siitä sen pitäisi alkuun lähteä, kun on verstaan koulima ajattelu, koska ilman sitäkin on ratkaisu löytynyt. Kriteerinä voi pitää sitä, ettei suoranaisesti ronkita painetta, ei reguloida sitä, vaan sen täytyy tulla sivuhyötynä. Alkuun voi vaikka jättää homeopaattisen ainekäsityksen, jos se häiritsee. Lopulta sekin täytyy täydellisyyden vuoksi ymmärtää, mutta silloin se on jo helpompaa. Hyvää jatkoa.


      • Tellurium
        Kustos kirjoitti:

        Yksinkertainen kysymys, johon annoin helpotukseksi kaksi vaihtoehtoa: A ja B. Etkä osaa noista valita? Et voi lähteä viemään sairastunutta yhtäaikaa sekä pohjoiseen että etelään.

        Tarkoitukseni ei ole kiusata sinua, vaan haluaisin vähän perspektiiviä tähän keskusteluun. Silloin kun asiat on hyvin on helppo puuhastella kaikenlaisten askareiden ja harrastusten parissa. Voi nyplätä pitsiä, taitella paperifiguureja, halata puita aarniometsissä tai vaikkapa ravistella vesipulloja. Mutta mihin sitten turvaudutaan, kun on oikeasti hätä? Riittääkö luottamus omaan ideologiaan vai onko takaraivoon jäänyt kaivertamaan epäilyksen hiven? Ja jos tuo oma ideologia ei toimi silloin kun tehoa olisi pakko löytyä niin miten voi olla niin varma siitä, että se toimisi muulloinkaan?

        "When the going gets tough..."

        Lukaisepa vielä tuo tekstini uudelleen, uskoisin että vastaus kysymykseesi löytyy sieltä. Mutta vielä kerrattuna: olen sitä mieltä, että hengenvaarallisissa akuuteissa tilanteissa antaisin potilaalle ensiavuksi homeopaattisen lääkkeen, mutta veisin hänet lääkäriin (jos valittavana olisi lääkäri tai vaihtoehtoisesti homeopatiaakin apunaan käyttävä lääkäri, niin todennäköisesti valitsisin jälkimmäisen vaihtoehdon, mikäli molemmilla on ammatillinen pätevyys samanlainen) . Käytän homeopatiaa hyvin erilaisissa tilanteissa, mutta on asioita, missä myös lääketiedettäkin tarvitaan (jos itseltäni vaikka murtuu jalka, en suinkaan kuvittele hoitavani sitä homeopatialla kuntoon - korkeintaan saatan lievittää kipua ja edistää paranemista homeopatialla eli se toimii tässä tilanteessa koululääketieteen tukihoitona). Se ei mielestäni ole epäluottamuslause homeopatiaa kohtaan. Ei koululääketiedekään pysty kaikkea parantamaan tai hoitamaan, mutta silti vaikka tiettyjä asioita kyseenalaistankin, en heittäisi koululääketiedettä sen myötä romukoppaan.

        Homeopatia toimii hyvin myös "voimakkaissa" akuuteissa sairauksissa, mutta jos ihmisellä on hengenlähtö hiuskarvan varassa, käytän kyllä kaikki mahdolliset tarjolla olevat keinot hengen pelastamiseksi.


      • Tellurium
        Kustos kirjoitti:

        Tarkoitatko tuolla viimeisellä kappaleella hoitojen vaikuttavuuden tutkimisesta sitä, että homeopaattisesta hoidosta ei voi tehdä sellaista tutkimusasetelmaa, jossa tutkittava ja vaikutusten tulkitsija ei tiedä milloin koehenkilö on saanut tutkittavaa hoitoa ja milloin vertailuhoitoa? Ja onko niin, että homeopatian vaikutuksista ei voi saada objektiivista näyttöä? Ja vielä ihmettelette, että kukaan omilla aivoillaan ajatteleva ei oikein tahdo ottaa teitä todesta kun tuo vaikutusten teoriapohjakin lipeää vahvasti sinne astraalimaailman puolelle!

        En tarkoita sitä. Tarkoitin, että jos lähdetään tutkimaan jotakin hoitomuotoa, olisi otettava huomioon ko. hoitomuodon perusperiaatteet (eli tässä tapauksessa yksilöllinen lääkeainevalinta!). Jos tutkimuksessa potilaita hoidetaan muilla kuin homeopatian periaatteilla, eivät tuloksetkaan luonnollisesti ole sitä, mitä hoidoissa normaalioloissa saavutetaan. Tämän periaatteen noudattaminenhan ei millään muotoa sulje pois tutkimusasetelmaa, jossa tutkittava ja tulkitsija eivät tiedä saako potilas hoitoa vai placeboa.


      • Fyysikko
        Tellurium kirjoitti:

        En tarkoita sitä. Tarkoitin, että jos lähdetään tutkimaan jotakin hoitomuotoa, olisi otettava huomioon ko. hoitomuodon perusperiaatteet (eli tässä tapauksessa yksilöllinen lääkeainevalinta!). Jos tutkimuksessa potilaita hoidetaan muilla kuin homeopatian periaatteilla, eivät tuloksetkaan luonnollisesti ole sitä, mitä hoidoissa normaalioloissa saavutetaan. Tämän periaatteen noudattaminenhan ei millään muotoa sulje pois tutkimusasetelmaa, jossa tutkittava ja tulkitsija eivät tiedä saako potilas hoitoa vai placeboa.

        Hmm...

        Aiemmin Rww kirjoitti, että vaikutusmekanisimi on sama jokaiselle sairaudelle, nyt taas lääkeainevalinta on yksilöllinen.

        Miten nuo kaksi asiaa sopivat yhteen?


      • suoraan sanoja
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        "Miten päätelmä tehdään, opitaan, ei henkäyksessä ja solkenaan se vapaasti enää tapahdukaan, vaan: yks! kaks! kolme! temppujen mukaan. Se on työtapa tehtaassa aatosten kuin kankurin mestarinäyttehen." Näin uni-verstaassa työ opitaan. Menetelmä on arvokas, mutta entä jos työn tulos ei sitä ole. Kyseessä on tuo ilmiö: garbage in garbage out. Jos aatosten tehtaasta tulee vain oireita poistavia lääkkeitä, silloin kysymysten asettelu ja käsitteet ovat olleet vääriä, ei ole löydetty alkusyytä. Koreografia on pitänyt, mutta sisältö on lipsunut. Kun tämä on reaalitilanne, se pitäisi nyt vaan hyväksyä, eikä hyökätä ilman koulutusta ja tutkimista muiden menetelmien kimppuun. Olisi kohtuullista.

        "Näin uni-verstaassa työ opitaan. Menetelmä on arvokas, mutta entä jos työn tulos ei sitä ole. Kyseessä on tuo ilmiö: garbage in garbage out. Jos aatosten tehtaasta tulee vain oireita poistavia lääkkeitä, silloin kysymysten asettelu ja käsitteet ovat olleet vääriä, ei ole löydetty alkusyytä. Koreografia on pitänyt, mutta sisältö on lipsunut. Kun tämä on reaalitilanne, se pitäisi nyt vaan hyväksyä, eikä hyökätä ilman koulutusta ja tutkimista muiden menetelmien kimppuun. Olisi kohtuullista."

        Näköjään et tiedä yhtään mitään lääketieteestä. Lääketieteen ja siihen perustuvan lääkäreiden työn ja heidän antamiensa/määräämiensä hoitojen tarkoitus on juuri poistaa ne syyt. Oireet kyllä poistuvat siinä sivussa.

        Homeopaatit rakentavat väitteellään "lääketiede hoitaa vain oireita, ei syitä" niin sanotun olkiukon, jota he sitten innokkaasti ampuvat. Toisella nimellä tuollaista käytöstä voi sanoa valehtelemiseksi ja pettämiseksi.

        Nuo uskomushoidot väitteineen tulisi pikaisesti saattaa kuluttajansuojan piiriin. Loppuisi tuo moraaliton tietämättömien ihmisten huijaaminen!


      • vierailijaX
        suoraan sanoja kirjoitti:

        "Näin uni-verstaassa työ opitaan. Menetelmä on arvokas, mutta entä jos työn tulos ei sitä ole. Kyseessä on tuo ilmiö: garbage in garbage out. Jos aatosten tehtaasta tulee vain oireita poistavia lääkkeitä, silloin kysymysten asettelu ja käsitteet ovat olleet vääriä, ei ole löydetty alkusyytä. Koreografia on pitänyt, mutta sisältö on lipsunut. Kun tämä on reaalitilanne, se pitäisi nyt vaan hyväksyä, eikä hyökätä ilman koulutusta ja tutkimista muiden menetelmien kimppuun. Olisi kohtuullista."

        Näköjään et tiedä yhtään mitään lääketieteestä. Lääketieteen ja siihen perustuvan lääkäreiden työn ja heidän antamiensa/määräämiensä hoitojen tarkoitus on juuri poistaa ne syyt. Oireet kyllä poistuvat siinä sivussa.

        Homeopaatit rakentavat väitteellään "lääketiede hoitaa vain oireita, ei syitä" niin sanotun olkiukon, jota he sitten innokkaasti ampuvat. Toisella nimellä tuollaista käytöstä voi sanoa valehtelemiseksi ja pettämiseksi.

        Nuo uskomushoidot väitteineen tulisi pikaisesti saattaa kuluttajansuojan piiriin. Loppuisi tuo moraaliton tietämättömien ihmisten huijaaminen!

        Kaipa tuo lääketiede yrittää poistaa syyt. Mutta on monia sairauksia, joissa se poistaa vain oireet: kortisoni poistaa ihottuman, mutta ei ihottuman aiheuttajaa. Entä monet psyykelääkkeet? Ongelma tulee heti takaisin, kun lääkkeet jätetään ottamatta, koska se perimmäinen syy on siellä koskemattomana.


      • Kustos
        Tellurium kirjoitti:

        Lukaisepa vielä tuo tekstini uudelleen, uskoisin että vastaus kysymykseesi löytyy sieltä. Mutta vielä kerrattuna: olen sitä mieltä, että hengenvaarallisissa akuuteissa tilanteissa antaisin potilaalle ensiavuksi homeopaattisen lääkkeen, mutta veisin hänet lääkäriin (jos valittavana olisi lääkäri tai vaihtoehtoisesti homeopatiaakin apunaan käyttävä lääkäri, niin todennäköisesti valitsisin jälkimmäisen vaihtoehdon, mikäli molemmilla on ammatillinen pätevyys samanlainen) . Käytän homeopatiaa hyvin erilaisissa tilanteissa, mutta on asioita, missä myös lääketiedettäkin tarvitaan (jos itseltäni vaikka murtuu jalka, en suinkaan kuvittele hoitavani sitä homeopatialla kuntoon - korkeintaan saatan lievittää kipua ja edistää paranemista homeopatialla eli se toimii tässä tilanteessa koululääketieteen tukihoitona). Se ei mielestäni ole epäluottamuslause homeopatiaa kohtaan. Ei koululääketiedekään pysty kaikkea parantamaan tai hoitamaan, mutta silti vaikka tiettyjä asioita kyseenalaistankin, en heittäisi koululääketiedettä sen myötä romukoppaan.

        Homeopatia toimii hyvin myös "voimakkaissa" akuuteissa sairauksissa, mutta jos ihmisellä on hengenlähtö hiuskarvan varassa, käytän kyllä kaikki mahdolliset tarjolla olevat keinot hengen pelastamiseksi.

        Eli ei siis vieläkään yksiselitteistä vastausta. Taitaa olla homeopaattien "ammattitauti". Mutta kiemurtelusi on riittävän paljastavaa, jotta kukin voi siitä vetää johtopäätöksensä mikä homeopatian paikka on sinunkin mielestäsi jos oikea sairaus iskee.

        Olisiko sinulla antaa joku konkreettinen esimerkki "voimakkaasta" akuutista sairaudesta, jossa homeopatia toimii hyvin? Kerro samalla myös perusteet, miksi luulet vaikutuksen johtuvan juuri homeopatiasta ja miten vaikutus on objektiivisesti todennettu. Vielä jos olisi näyttöä vaikutusmekanismista, niin uskottavuus paranisi eksponentiaalisesti.


      • Kustos
        Tellurium kirjoitti:

        En tarkoita sitä. Tarkoitin, että jos lähdetään tutkimaan jotakin hoitomuotoa, olisi otettava huomioon ko. hoitomuodon perusperiaatteet (eli tässä tapauksessa yksilöllinen lääkeainevalinta!). Jos tutkimuksessa potilaita hoidetaan muilla kuin homeopatian periaatteilla, eivät tuloksetkaan luonnollisesti ole sitä, mitä hoidoissa normaalioloissa saavutetaan. Tämän periaatteen noudattaminenhan ei millään muotoa sulje pois tutkimusasetelmaa, jossa tutkittava ja tulkitsija eivät tiedä saako potilas hoitoa vai placeboa.

        Ei ole kuitenkaan tullut kenenkään homeopaatin mieleen tehdä tuollaisia todellisia sokkotutkimuksia? Ja käyttää "endpointtina" jotain objektiivisesti havaittavissa olevaa muutosta? Jos homeopatian vaikutus on niin hyvä kuin annat ymmärtää, ei eri ryhmien kokokaan kasva kovin suureksi. Ehkäpä noin 30 koehenkilöä/ryhmä olisi hyvä pilotti? Saisit vähän uskottavuutta väitteillesi. Tietysti itseään kunnioittava tutkija julkaisee myös negatiiviset havainnot, ettei julkaisuharha anna väärää kuvaa tilanteesta. Toisin sanoen tehdään sata tutkimusta ja julkaistaan vain ne pari, joista jo todennäköisyyslaskennankin mukaan saadaan poikkeava tulos.


      • Tellurium
        Kustos kirjoitti:

        Eli ei siis vieläkään yksiselitteistä vastausta. Taitaa olla homeopaattien "ammattitauti". Mutta kiemurtelusi on riittävän paljastavaa, jotta kukin voi siitä vetää johtopäätöksensä mikä homeopatian paikka on sinunkin mielestäsi jos oikea sairaus iskee.

        Olisiko sinulla antaa joku konkreettinen esimerkki "voimakkaasta" akuutista sairaudesta, jossa homeopatia toimii hyvin? Kerro samalla myös perusteet, miksi luulet vaikutuksen johtuvan juuri homeopatiasta ja miten vaikutus on objektiivisesti todennettu. Vielä jos olisi näyttöä vaikutusmekanismista, niin uskottavuus paranisi eksponentiaalisesti.

        En ole ammatiltani homeopaatti, joten olen varmaan sitten joku muu "kiemurtelija" sinun mielestäsi ;). Annoin yksiselitteisen vastauksen, miten toimisin. Jos toimintamallini ei sinulle kelpaa tai et sitä jostain syystä ilmeisesti ymmärtänyt, niin se ei ole minun ongelmani.


      • Tellurium
        Fyysikko kirjoitti:

        Hmm...

        Aiemmin Rww kirjoitti, että vaikutusmekanisimi on sama jokaiselle sairaudelle, nyt taas lääkeainevalinta on yksilöllinen.

        Miten nuo kaksi asiaa sopivat yhteen?

        Homeopatian vaikutusmekanismi perustuu siihen, että samanlainen parantaa samanlaisen. Ja tämä periaate koskee jokaista sairautta ja sen vuoksi lääkevalinta on myös yksilöllinen. Sillä tavoin nuo kaksi asiaa sopivat yhteen :).


      • Tellurium
        Kustos kirjoitti:

        Ei ole kuitenkaan tullut kenenkään homeopaatin mieleen tehdä tuollaisia todellisia sokkotutkimuksia? Ja käyttää "endpointtina" jotain objektiivisesti havaittavissa olevaa muutosta? Jos homeopatian vaikutus on niin hyvä kuin annat ymmärtää, ei eri ryhmien kokokaan kasva kovin suureksi. Ehkäpä noin 30 koehenkilöä/ryhmä olisi hyvä pilotti? Saisit vähän uskottavuutta väitteillesi. Tietysti itseään kunnioittava tutkija julkaisee myös negatiiviset havainnot, ettei julkaisuharha anna väärää kuvaa tilanteesta. Toisin sanoen tehdään sata tutkimusta ja julkaistaan vain ne pari, joista jo todennäköisyyslaskennankin mukaan saadaan poikkeava tulos.

        "Saisit vähän uskottavuutta väitteillesi"

        Hei miksi minun pitäisi tehdä ja suunnitella sinulle tai kenellekään muulle asiaa todistellakseni tieteellisiä kokeita? Minulle riittää vallan hyvin se, että homeopatia toimii käytännössä ja omassa elämässäni ja mikäli joku haluaa tai toivoo tieteellisiä todisteita vielä lisäksi, niin hän niitä vapaasti tehköön. Jos joku ei homeopatian tehokkutta hyväksy, niin hän voi mielestäni olla vapaasti hyväksymättäkin, se ei mullista elämääni :).


      • tiedon välittäjä
        Tellurium kirjoitti:

        Näytä minulle teksti, kirjoitus, mielipide, jossa homeopatia on kieltänyt plasebon olemassaolon ja sen vaikutuksen homepatiassa kuten jokaisessa hoitomuodossa. Plasebotekijät ovat jo esille homeopaattien koulutuksessa, joten ainakaan koulutettu homeopaatti ei noista asioista ole millään tavoin tietämätön eikä näe tarvetta kiistää plasebon olemassaoloa.

        Jokainen voi tietysti itse päätellä johtuisiko esim. koiran vuosia jatkuneen ihottuman paraneminen kuukaudessa homeopaattisesta lääkkeestä vai paremmista patjoista ja lisääntyneestä rapsutuksesta. Sinulla on tietysti täysi oikeus uskoa viimeksimainittuun, jos siltä sinusta tuntuu :).

        "Elimistöllä on kyky korjata virheitä - esim. parantua monista taudeista ja vammoista - aivan itsestään ilman mitään varsinaista hoitoa ja lääkitystä. Tätä vielä auttaa ihmisen psykosomaattiset ominaisuudet, luottamus paranemiseen ja siihen liittyvä oikea elämänasenne."

        Tuossa asiassa olen täsmälleen samaa mieltä, vaikka en pidäkään sitä homeopatian tehoa selittävänä tekijänä.

        "Näytä minulle teksti, kirjoitus, mielipide, jossa homeopatia on kieltänyt plasebon olemassaolon ja sen vaikutuksen homepatiassa kuten jokaisessa hoitomuodossa. Plasebotekijät ovat jo esille homeopaattien koulutuksessa, joten ainakaan koulutettu homeopaatti ei noista asioista ole millään tavoin tietämätön eikä näe tarvetta kiistää plasebon olemassaoloa"

        Te homeopatian puolustajat näillä palstoilla koko ajan kiellätte placebon vaikutuksen väittämällä niitä "paranemiskokemuksianne" sen hoidon aiheuttamaksi. Kaiken aikaan sivuutatta todennäköisimmät paranemisen syyt:

        - elimistön kyky itse parantua vaivoista ja sairauksista (toimii myös eläimillä),

        - placebon lisäapu edelliseen - oikea mieliala ja luottamus paranemiseen vaikuttaa psykosomaattisesti paranemistulokseen.

        Jatkuvasti te selitätte paranemisen aiheuttajaksi sen homeopatiahoidon tai homeopaattisen aineen ettekä hetkeäkään uhraa ajatustakaan edellä mainitsemilleni syille. Homeopatia antaa siihen paranemiseen täsmälleen sen saman avun kuin uskovaisen rukous tai lepoa kaipaavan sairasloma ylimääräisine unineen - oikea asenne paranemisen suhteen eli placebo!


      • suoraan sanoja
        vierailijaX kirjoitti:

        Kaipa tuo lääketiede yrittää poistaa syyt. Mutta on monia sairauksia, joissa se poistaa vain oireet: kortisoni poistaa ihottuman, mutta ei ihottuman aiheuttajaa. Entä monet psyykelääkkeet? Ongelma tulee heti takaisin, kun lääkkeet jätetään ottamatta, koska se perimmäinen syy on siellä koskemattomana.

        "Kaipa tuo lääketiede yrittää poistaa syyt. Mutta on monia sairauksia, joissa se poistaa vain oireet: kortisoni poistaa ihottuman, mutta ei ihottuman aiheuttajaa. Entä monet psyykelääkkeet? Ongelma tulee heti takaisin, kun lääkkeet jätetään ottamatta, koska se perimmäinen syy on siellä koskemattomana."

        Kerrotaanpa sinulle, millaista on reaalimaailmassa:

        1. Kukaan ei tiedä kaikista sairauksista syitä.

        2. Monen sairauden syy tiedetään varsin tarkoin (esim. sydän- ja verisuonitaudit).

        3. Edelleenkään ei ole pystytty kehittämään hoitoa kaikkien niiden tautien, joiden syyt tunnetaan, syihin. Se kehitystyö on erittäin vaikeaa ja kestää pitkään ja maksaa paljon. Esim. AIDS.

        4. Vielä vähemmän sellaisten hoitomuotojen, jotka eivät edes perustu tieteelliseen tutkimukseen, edustajien on mahdollista löytää jonkin sairauden syy. Hehän eivät edes tutki, mitkä mahtaisivat olla syyt - todellinen vakavasti otettava tutkimustyö puuttu tyystin.

        Kun nyt on kyse syiden poistamisesta, niin kerropa, miten homeopatia parantaa AIDS:n tai edes helpottaa sitä sairastavien oloa. AIDS:n syyhän tunnetaan - se tunnettu HI-virus.


      • vierailijaX
        suoraan sanoja kirjoitti:

        "Kaipa tuo lääketiede yrittää poistaa syyt. Mutta on monia sairauksia, joissa se poistaa vain oireet: kortisoni poistaa ihottuman, mutta ei ihottuman aiheuttajaa. Entä monet psyykelääkkeet? Ongelma tulee heti takaisin, kun lääkkeet jätetään ottamatta, koska se perimmäinen syy on siellä koskemattomana."

        Kerrotaanpa sinulle, millaista on reaalimaailmassa:

        1. Kukaan ei tiedä kaikista sairauksista syitä.

        2. Monen sairauden syy tiedetään varsin tarkoin (esim. sydän- ja verisuonitaudit).

        3. Edelleenkään ei ole pystytty kehittämään hoitoa kaikkien niiden tautien, joiden syyt tunnetaan, syihin. Se kehitystyö on erittäin vaikeaa ja kestää pitkään ja maksaa paljon. Esim. AIDS.

        4. Vielä vähemmän sellaisten hoitomuotojen, jotka eivät edes perustu tieteelliseen tutkimukseen, edustajien on mahdollista löytää jonkin sairauden syy. Hehän eivät edes tutki, mitkä mahtaisivat olla syyt - todellinen vakavasti otettava tutkimustyö puuttu tyystin.

        Kun nyt on kyse syiden poistamisesta, niin kerropa, miten homeopatia parantaa AIDS:n tai edes helpottaa sitä sairastavien oloa. AIDS:n syyhän tunnetaan - se tunnettu HI-virus.

        Viittasin vain lauseeseesi:

        "Näköjään et tiedä yhtään mitään lääketieteestä. Lääketieteen ja siihen perustuvan lääkäreiden työn ja heidän antamiensa/määräämiensä hoitojen tarkoitus on juuri poistaa ne syyt. Oireet kyllä poistuvat siinä sivussa."

        Halusin voin kertoa, että ei lääketiede kaikkea tiedä. Nuorena sitä luulin niin - ainakin minä luulin. Sitten olin meilahden sairaalan ensiavussa kesätöissä koulun jälkeen ja menetin sillä taipaleella uskoni lääkäreihin ja lääketieteeseen.

        Voi, en minä tiedä homeopatiasta yhtään mitään. Tämä palsta on vain niin käsittämätön omassa sarjassaan, etten voi olla kantamatta omaa korteani kekoon.


      • suoraan sanoja
        vierailijaX kirjoitti:

        Viittasin vain lauseeseesi:

        "Näköjään et tiedä yhtään mitään lääketieteestä. Lääketieteen ja siihen perustuvan lääkäreiden työn ja heidän antamiensa/määräämiensä hoitojen tarkoitus on juuri poistaa ne syyt. Oireet kyllä poistuvat siinä sivussa."

        Halusin voin kertoa, että ei lääketiede kaikkea tiedä. Nuorena sitä luulin niin - ainakin minä luulin. Sitten olin meilahden sairaalan ensiavussa kesätöissä koulun jälkeen ja menetin sillä taipaleella uskoni lääkäreihin ja lääketieteeseen.

        Voi, en minä tiedä homeopatiasta yhtään mitään. Tämä palsta on vain niin käsittämätön omassa sarjassaan, etten voi olla kantamatta omaa korteani kekoon.

        "Halusin voin kertoa, että ei lääketiede kaikkea tiedä. Nuorena sitä luulin niin - ainakin minä luulin. Sitten olin meilahden sairaalan ensiavussa kesätöissä koulun jälkeen ja menetin sillä taipaleella uskoni lääkäreihin ja lääketieteeseen."

        Ei tiedä kaikkea eikä tiedä mikään muukaan tieteen ala. Ei ihmisellä ole mistään asiasta täydellistä tietoa - vaikka jotkut fundamentalistiuskovaiset niin väittävät (mutta se on oma keskustelunsa eikä siitä sen enempää).

        Juuri tuon vuoksi tieteellistä tutkimusta tehdään. Lääketieteessä joudutaan entisiäkin, usein hyvin toimiviksi todettuja, lääkkeitä ja hoitoja ottamaan usein uudelleen tutkittavaksi, kun käyttöön tulee uusia lääkkeitä, joiden yhteisvaikutukset entisten kanssa joudutaan selvittämään. Se saattaa tuottaa tuloksenaa rajoituksia entisten lääkkeiden käytölle. Tämä on aivan normaalia ja näin kuuluukin toimia.

        Myöskin tutkimusta tehdään siksi, että löydetään uusia syitä tunnettuihin sairauksiin, ja myös siksi, että tulee uusia sairauksia (esim. viime vuoden lintuinfluenssa - missä oli homeopaattiset hoidot siihen?).

        Täydellisyyttä ei ole ja se tietenkin tarkoittaa, että on puutteita. Niitä puutteita ei kuitenkaan vähennetä kieltämällä lääketieteellinen tutkimustyö ja ryntäämällä käyttämään tutkimattomia hoitoja ja aineita - se on pään työntämistä pensaaseen.

        Mutta homeopatiassa tätä tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustoimintaa ei ole. Löytyykö homeopatia"lääkkeen" tuoteselosteesta (onko sillä ollenkaan sellaista) mainintoja, mikä on vaikuttava aine ja miten se vaikuttaa, mitä haittavaikutuksia sillä on ja kenen tai milloin sen käyttöä ei suositella. Tuskin - mikä on silloin homeopaattisen "lääkkeen" käyttäjän kuluttajansuoja?


      • suoraan sanoja
        vierailijaX kirjoitti:

        Viittasin vain lauseeseesi:

        "Näköjään et tiedä yhtään mitään lääketieteestä. Lääketieteen ja siihen perustuvan lääkäreiden työn ja heidän antamiensa/määräämiensä hoitojen tarkoitus on juuri poistaa ne syyt. Oireet kyllä poistuvat siinä sivussa."

        Halusin voin kertoa, että ei lääketiede kaikkea tiedä. Nuorena sitä luulin niin - ainakin minä luulin. Sitten olin meilahden sairaalan ensiavussa kesätöissä koulun jälkeen ja menetin sillä taipaleella uskoni lääkäreihin ja lääketieteeseen.

        Voi, en minä tiedä homeopatiasta yhtään mitään. Tämä palsta on vain niin käsittämätön omassa sarjassaan, etten voi olla kantamatta omaa korteani kekoon.

        "Halusin voin kertoa, että ei lääketiede kaikkea tiedä. Nuorena sitä luulin niin - ainakin minä luulin. Sitten olin meilahden sairaalan ensiavussa kesätöissä koulun jälkeen ja menetin sillä taipaleella uskoni lääkäreihin ja lääketieteeseen."

        Ei tiedä kaikkea eikä tiedä mikään muukaan tieteen ala. Ei ihmisellä ole mistään asiasta täydellistä tietoa - vaikka jotkut fundamentalistiuskovaiset niin väittävät (mutta se on oma keskustelunsa eikä siitä sen enempää).

        Juuri tuon vuoksi tieteellistä tutkimusta tehdään. Lääketieteessä joudutaan entisiäkin, usein hyvin toimiviksi todettuja, lääkkeitä ja hoitoja ottamaan usein uudelleen tutkittavaksi, kun käyttöön tulee uusia lääkkeitä, joiden yhteisvaikutukset entisten kanssa joudutaan selvittämään. Se saattaa tuottaa tuloksenaa rajoituksia entisten lääkkeiden käytölle. Tämä on aivan normaalia ja näin kuuluukin toimia.

        Myöskin tutkimusta tehdään siksi, että löydetään uusia syitä tunnettuihin sairauksiin, ja myös siksi, että tulee uusia sairauksia (esim. viime vuoden lintuinfluenssa - missä oli homeopaattiset hoidot siihen?).

        Täydellisyyttä ei ole ja se tietenkin tarkoittaa, että on puutteita. Niitä puutteita ei kuitenkaan vähennetä kieltämällä lääketieteellinen tutkimustyö ja ryntäämällä käyttämään tutkimattomia hoitoja ja aineita - se on pään työntämistä pensaaseen.

        Mutta homeopatiassa tätä tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustoimintaa ei ole. Löytyykö homeopatia"lääkkeen" tuoteselosteesta (onko sillä ollenkaan sellaista) mainintoja, mikä on vaikuttava aine ja miten se vaikuttaa, mitä haittavaikutuksia sillä on ja kenen tai milloin sen käyttöä ei suositella? Tuskin - mikä on silloin homeopaattisen "lääkkeen" käyttäjän kuluttajansuoja.


      • suoraan sanoja
        suoraan sanoja kirjoitti:

        "Halusin voin kertoa, että ei lääketiede kaikkea tiedä. Nuorena sitä luulin niin - ainakin minä luulin. Sitten olin meilahden sairaalan ensiavussa kesätöissä koulun jälkeen ja menetin sillä taipaleella uskoni lääkäreihin ja lääketieteeseen."

        Ei tiedä kaikkea eikä tiedä mikään muukaan tieteen ala. Ei ihmisellä ole mistään asiasta täydellistä tietoa - vaikka jotkut fundamentalistiuskovaiset niin väittävät (mutta se on oma keskustelunsa eikä siitä sen enempää).

        Juuri tuon vuoksi tieteellistä tutkimusta tehdään. Lääketieteessä joudutaan entisiäkin, usein hyvin toimiviksi todettuja, lääkkeitä ja hoitoja ottamaan usein uudelleen tutkittavaksi, kun käyttöön tulee uusia lääkkeitä, joiden yhteisvaikutukset entisten kanssa joudutaan selvittämään. Se saattaa tuottaa tuloksenaa rajoituksia entisten lääkkeiden käytölle. Tämä on aivan normaalia ja näin kuuluukin toimia.

        Myöskin tutkimusta tehdään siksi, että löydetään uusia syitä tunnettuihin sairauksiin, ja myös siksi, että tulee uusia sairauksia (esim. viime vuoden lintuinfluenssa - missä oli homeopaattiset hoidot siihen?).

        Täydellisyyttä ei ole ja se tietenkin tarkoittaa, että on puutteita. Niitä puutteita ei kuitenkaan vähennetä kieltämällä lääketieteellinen tutkimustyö ja ryntäämällä käyttämään tutkimattomia hoitoja ja aineita - se on pään työntämistä pensaaseen.

        Mutta homeopatiassa tätä tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustoimintaa ei ole. Löytyykö homeopatia"lääkkeen" tuoteselosteesta (onko sillä ollenkaan sellaista) mainintoja, mikä on vaikuttava aine ja miten se vaikuttaa, mitä haittavaikutuksia sillä on ja kenen tai milloin sen käyttöä ei suositella? Tuskin - mikä on silloin homeopaattisen "lääkkeen" käyttäjän kuluttajansuoja.

        Ensin näyttää, ettei viesti ole mennyt perille (tulee vielä tiedotus, ettei sivulle pääse) ja sitten, kun sen laittaa uudelleen, niin sitten niitä onkin kaksin kappalein.


      • Maria P
        tiedon välittäjä kirjoitti:

        "Näytä minulle teksti, kirjoitus, mielipide, jossa homeopatia on kieltänyt plasebon olemassaolon ja sen vaikutuksen homepatiassa kuten jokaisessa hoitomuodossa. Plasebotekijät ovat jo esille homeopaattien koulutuksessa, joten ainakaan koulutettu homeopaatti ei noista asioista ole millään tavoin tietämätön eikä näe tarvetta kiistää plasebon olemassaoloa"

        Te homeopatian puolustajat näillä palstoilla koko ajan kiellätte placebon vaikutuksen väittämällä niitä "paranemiskokemuksianne" sen hoidon aiheuttamaksi. Kaiken aikaan sivuutatta todennäköisimmät paranemisen syyt:

        - elimistön kyky itse parantua vaivoista ja sairauksista (toimii myös eläimillä),

        - placebon lisäapu edelliseen - oikea mieliala ja luottamus paranemiseen vaikuttaa psykosomaattisesti paranemistulokseen.

        Jatkuvasti te selitätte paranemisen aiheuttajaksi sen homeopatiahoidon tai homeopaattisen aineen ettekä hetkeäkään uhraa ajatustakaan edellä mainitsemilleni syille. Homeopatia antaa siihen paranemiseen täsmälleen sen saman avun kuin uskovaisen rukous tai lepoa kaipaavan sairasloma ylimääräisine unineen - oikea asenne paranemisen suhteen eli placebo!

        Olen seurannut tätä keskustelua placebosta. Mieleeni juolahti ajatus, että toimiikohan placebo pienillä lapsilla?

        Pieni lapsi, vaikka 2-3 vuotias, ei ymmärrä mitä "lääke" on. Hänelle se on vain sana muiden joukossa. Hän ei usein edes tiedä olevansa sairas, pitää itseään vain väsyneenä - jos sitäkään ns. tiedostaa.

        Kun tällaisella annetaan lääkettä, ei hän "usko" siihen eikä se kohota näin pienen mielialaa (isompien kohdalla se on eri asia). Eli siinä ei suggestio paljoa auta. Eli hän paranee joko a) lääkkeen vuoksi b) olisi parantunut muutenkin.


      • tietäväinen
        Maria P kirjoitti:

        Olen seurannut tätä keskustelua placebosta. Mieleeni juolahti ajatus, että toimiikohan placebo pienillä lapsilla?

        Pieni lapsi, vaikka 2-3 vuotias, ei ymmärrä mitä "lääke" on. Hänelle se on vain sana muiden joukossa. Hän ei usein edes tiedä olevansa sairas, pitää itseään vain väsyneenä - jos sitäkään ns. tiedostaa.

        Kun tällaisella annetaan lääkettä, ei hän "usko" siihen eikä se kohota näin pienen mielialaa (isompien kohdalla se on eri asia). Eli siinä ei suggestio paljoa auta. Eli hän paranee joko a) lääkkeen vuoksi b) olisi parantunut muutenkin.

        ....lapsi voi parantua sairaudestaan aivan ilman mitään lääkettä tai erityistä hoitoa, vain leväten. Niinhän useimmat sairaudet paranee. Silloin ei tarvita placeboakaan. Eikä sille paranemiselle tarvitse silloin kehitellä mitään ihmeellisiä selityksiä.


      • Zen
        Maria P kirjoitti:

        Olen seurannut tätä keskustelua placebosta. Mieleeni juolahti ajatus, että toimiikohan placebo pienillä lapsilla?

        Pieni lapsi, vaikka 2-3 vuotias, ei ymmärrä mitä "lääke" on. Hänelle se on vain sana muiden joukossa. Hän ei usein edes tiedä olevansa sairas, pitää itseään vain väsyneenä - jos sitäkään ns. tiedostaa.

        Kun tällaisella annetaan lääkettä, ei hän "usko" siihen eikä se kohota näin pienen mielialaa (isompien kohdalla se on eri asia). Eli siinä ei suggestio paljoa auta. Eli hän paranee joko a) lääkkeen vuoksi b) olisi parantunut muutenkin.

        Pikkulapsilla placebo vasta vaikuttaakin. Lapsi loukkaa vaikkapa sormensa ja äiti puhaltaa siihen ja kipu häviää. (Kipu häviää vähitellen itsestään, mutta lapsi uskoo äidin auttavan ja unohtaa pikkukivun, kun kokee aikuisen turvallisen asenteen.) Lääkkeen ottamisessa on sama juttu, kyllä parivuotias jo uskoo, kun vanhempi vakuuttaa lääkkeen auttavan.


      • Maria P
        Zen kirjoitti:

        Pikkulapsilla placebo vasta vaikuttaakin. Lapsi loukkaa vaikkapa sormensa ja äiti puhaltaa siihen ja kipu häviää. (Kipu häviää vähitellen itsestään, mutta lapsi uskoo äidin auttavan ja unohtaa pikkukivun, kun kokee aikuisen turvallisen asenteen.) Lääkkeen ottamisessa on sama juttu, kyllä parivuotias jo uskoo, kun vanhempi vakuuttaa lääkkeen auttavan.

        Totta kai lapsi uskoo, jos puhaltaa. Mutta en tarkoittanut tuota.
        Tarkoitin sitä, että lääke annetaan neutraalisti. En minä ainakaan koskaan kerro pienelle, miksi lääke otetaan. Minä vain annan. Samalla lailla kun annan d-vitamiinitipat: ne vain otetaan. Ei se lapsi siinä tapauksessa tiedä, miksi sitä lääkettä otetaan tai pitäisikö sen johonkin auttaa jotenkin.


      • Fyysikko
        Tellurium kirjoitti:

        Homeopatian vaikutusmekanismi perustuu siihen, että samanlainen parantaa samanlaisen. Ja tämä periaate koskee jokaista sairautta ja sen vuoksi lääkevalinta on myös yksilöllinen. Sillä tavoin nuo kaksi asiaa sopivat yhteen :).

        Ei vaikutusmekanismi ole sitä, että samanlainen parantaa samanlaisen, vaan se miten lääke toimii. Esim. antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajia, jotkin astmalääkkeet supistavat keuhkoputkien verisuonia jne.

        Siis ristiriita on edelleen olemassa. Voiko ja osaako kukaan edelleenkään selittää homeopatian vaikutusmekanismia?


      • selittäjä
        Fyysikko kirjoitti:

        Ei vaikutusmekanismi ole sitä, että samanlainen parantaa samanlaisen, vaan se miten lääke toimii. Esim. antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajia, jotkin astmalääkkeet supistavat keuhkoputkien verisuonia jne.

        Siis ristiriita on edelleen olemassa. Voiko ja osaako kukaan edelleenkään selittää homeopatian vaikutusmekanismia?

        "Ei vaikutusmekanismi ole sitä, että samanlainen parantaa samanlaisen, vaan se miten lääke toimii. Esim. antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajia, jotkin astmalääkkeet supistavat keuhkoputkien verisuonia jne.

        Siis ristiriita on edelleen olemassa. Voiko ja osaako kukaan edelleenkään selittää homeopatian vaikutusmekanismia?"

        Kyseessä on psykosomaattinen vaikutusmekanismi eli placebo.


      • Fyysikko
        selittäjä kirjoitti:

        "Ei vaikutusmekanismi ole sitä, että samanlainen parantaa samanlaisen, vaan se miten lääke toimii. Esim. antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajia, jotkin astmalääkkeet supistavat keuhkoputkien verisuonia jne.

        Siis ristiriita on edelleen olemassa. Voiko ja osaako kukaan edelleenkään selittää homeopatian vaikutusmekanismia?"

        Kyseessä on psykosomaattinen vaikutusmekanismi eli placebo.

        ...mutta eihän homeopaattien mukaan kyse ole vain placebosta.


      • minä
        Rww kirjoitti:

        "Missä viitteet tieteellisiin tutkimuksiin? Ei mitään homeopaattisivujen linkkejä! " Luitko ja ymmärsitkö nuo linkit?

        No jos se sinulle on käsittämätöntä ettei homeopatialla ole erilainen vaikutusmekanismi aina kutakin maailmassa esiintyvää sairautta kohtaan, niin olen pahoillani. Pitäisikö näin mielestäsi olla ja miksi?

        "Siis homeopaateilla ja homeopaatisteilla ei ole mitään suomenkielisiä todisteita väitteilleen. Yritätte tukahduttaa kritiikin heittämällä suuren määrään englanninkielistä pseudotieteellistä puppua epäilijöiden käännettäväksi. " Edelleen... kävitkö nuo linkit lävitse, kyllä siellä suomen kieltäkin löytyi... Niin tarkoitus olikin tehokkaasti tukahduttaa kritiikki laittamalla esille englanninkielisiä linkkejä, joissa vaikutusmekanismeista ollaan kerrottu..... Eihän kukaan normaalin koulusivistyksen saanut englantia Suomessa osaa ;). Pahoittelen ettet osaa englantia, mutta kirjastosta löydät ihan varmasti useitakin asiaan liittyviä suomenkielisiä teoksia, joita kirjaston tädit mielellään sinulle lainaavat. Tässä kuitenkin jotain suomenkielistäkin kun olet niin kiinnostunut homeopatiasta (artikkeli on Suomen Homeopaatit Ry:n sivulta):

        Miten homeopaattiset lääkeaineet toimivat?

        Lääkkeiden valmistusprosessit ja biologiset vaikutusmekanismit nykytieteen valossa

        TIETEESTÄ JA SEN TEKEMISESTÄ

        Kahden vuosisadan kliininen kokemus on osoittanut vastaansanomattomasti, että homeopatia toimii. Lukuisat homeopaatit ja heidän kiitolliset potilaansa ovat tienneet tämän jo sukupolvien ajan, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana on kertynyt niin paljon nykypäivän kriteerit täyttävää tieteellistä todistusaineistoa nimenomaan kliinisistä tutkimuksista, että kenen tahansa ennakkoluulottoman asiaan perehtyjän on pakko myöntää homeopatian olevan jotakin muuta kuin placeboa. Tiedemaailman ennakkoluulojen, lääketieteen ankaran vastustuksen ja kuoliaaksi vaikenemisen ohella homeopatian yleisen hyväksymisen suurimpana esteenä on yhä edelleen kyvyttömyys selittää, miten homeopaattiset lääkeaineet toimivat. Hahnemannin aikanaan antamat selitykset saattoivat olla siihen aikaan vakuuttavia ja tieteelliseksi katsottavia, mutta nykypäivänä tilanne on toinen. Kuten Lessell (1994) sanoo, homeopatia on perusteiltaan edelleen pelkästään taitoa ja taidetta (art) eikä suinkaan tiedettä (science).

        Aikamme suuri illuusio kaiken tieteellinen selittäminen vaatii kuitenkin homeopatian puolesta puhujilta paljon: Miten on mahdollista, että pienen pieni maitosokerirae, jossa ei ole alkuperäistä vaikuttavaa ainetta jäljellä enää yhtään ainoata molekyyliä, voi saada aikaan ihmisen elimistössä kuten myös mielessä ja tunnetasolla syviä ja pysyviä muutoksia? Lääketieteessä edelleen vallalla olevan kemiallismaterialistisen ajattelutavan mukaan se ei olekaan mahdollista, homeopatia on huijausta. Homeopatia ei yksinkertaisesti mahdu näiden ihmisten omaksumaan maailmankuvaan. Tai sitten homeopatia uhkaa monopoliasemaa ja (taloudellista) valtaa, minkä takia se on tehtävä naurunalaiseksi ja saatettava homeopatiaa tukevan tiedon löytäminen mahdollisimman vaikeaksi mm. epäämällä taloudellinen tuki homeopaattiselta perustutkimukselta. Muilta tieteenaloilta, varsinkin fysiikasta ja informaatiotieteestä, saamme kuitenkin toivoa antavia viestejä: asiat eivät aina ole sitä miltä näyttävät, ja toiseksi, monilla tieteenaloilla jo yleisesti hyväksytyt uudet näkemykset mm. materiasta, energiasta ja informaatiosta ovat kemiaan juuttuneelle lääketieteelle vieläkin käsittämättömiä ja vailla loogisia seurauksia omaan tieteenalaan.

        HISTORIASTA

        Hyvin pienten lääkeannosten biologiset vaikutukset eivät ole lääketieteelle ja farmakologialle tuntemattomia. Arndt muotoili jo vuonna 1888 farmakologisen lain (Arndt-Schulzin laki), jonka mukaan jokaiselle aineelle pätee: pienet annokset stimuloivat, kohtuulliset annokset inhiboivat, suuret annokset tappavat (Callinan 2001). Homeopatia toimii farmakologisesti katsottuna aina pienillä annoksilla, kun taas lääketiede lähes poikkeuksetta keskisuurilla annoksilla. Näin ollen kyseessä on kaksi täysin erilaista lääketieteellistä järjestelmää, joista toinen pyrkii stimuloimaan elimistön omia puolustusmekanismeja kemiallisesti vaarattomilla annoksilla, ja toinen pyrkii hillitsemään, ehkäisemään ja estämään elimistön reaktioita ja sairauden oireita kaikilla mahdollisilla keinoilla, pääasiassa kuitenkin kemiallisesti.

        Alunperin lääketiede lähti keskisuurten, inhiboivien annosten tielle sikäli ymmärrettävistä syistä, että minimaalisten annosten vaikutukset olivat usein outoja ja ristiriitaisia eikä niitä ymmärretty (Callinan 2001) havaittiinhan ne vasta sellaisilla annoksilla, joilla ei enää olisi pitänyt olla (silloisen ymmärryksen mukaan) mitään vaikutusta. Siinä sivussa vedettiin kuitenkin matto alta toisenlaisen lääketieteellisen järjestelmän, homeopatian, tieteelliseltä kehitykseltä, kun kyseiset poikkeavat havainnot jätettiin huomiotta.

        RAVISTAMISESTA JA LAIMENTAMISESTA

        Homeopaattisten lääkkeiden sinänsä ainutlaatuinen valmistusprosessi on nykyään aivan sama kuin Hahnemannin aikaan: Ensin valmistetaan nk. emoliuos (potenssi nolla) liuottamalla lähtöaine suoraan vesi-etanoliseokseen, jos lähtöaine on vesiliukoinen, ja nk. trituraation avulla, jos lähtöaine on veteen (ja etanoliin) liukenematon. Trituraatiolla tarkoitetaan lähtöaineen voimallista hiertämistä maitosokerin kanssa huhmaressa, kunnes tuotos muuttuu vesiliukoiseksi. (LM-potenssien valmistus aloitetaan aina trituraatiolla lähtöaineen liukoisuudesta riippumatta.) Joka tapauksessa lähtöaine siis saatetaan vesiliukoiseen muotoon ja sekoitetaan sitten hyvin vesi-etanoliseokseen. Näiden alkuvaiheiden jälkeen valmistusprosessi jatkuu nestemäistä lääkeaineliuosta vuoronperään voimakkaasti ravistamalla ja vakiosuhteessa laimentamalla. Näistä kahdesta toimenpiteestä laimennos on standardoitu - kolmelle asteikolle: 1/10 (D), 1/100 (C) ja n. 1/50000 (LM); ravistelujen määrä, laatu ja voima sen sijaan riippuu farmasiasta, samoin liuotinaineen alkoholipitoisuus.

        Puhtaasti matemaattiselta kannalta katsottuna laimennossuhteet merkitsevät sitä, että potenssit D24, C12 ja kaikki näitä korkeammat potenssit sisältävät lähtöainetta tuskin molekyyliäkään, mikä on suora seuraus Avogadron vakiosta (n. 6 x 1023 kpl/mol). Ainemäärän kemiallinen perusyksikkö mooli (mol) mitä tahansa ainetta sisältää Avogadron vakion ilmoittaman lukumäärän rakenneosasiaan eli atomeja tai molekyylejä. Lääkeaineliuosta laimennettaessa lähtöaineen molekyylikoosta riippuen lähtöaineen katoamisen raja tulee vastaan joko ennen tai jälkeen matemaattista rajaa: jos molekyylikoko on suurempi kuin liuotinaineen (esim. Aurum vesiliuoksessa), raja tulee vastaan hieman alemmissa potensseissa, ja jos molekyylikoko on pienempi kuin liuotinaineen (harvinaista, mutta esim. Phos. 96 %:ssa etanoliliuoksessa), raja saavutetaan matemaattista rajaa hieman korkeammissa potensseissa. LM-potenssien valmistusmenetelmä on hieman D- ja C-potensseja mutkikkaampi eikä sen laimennossuhdetta pystytä määrittämään yhtä tarkasti, mutta lähtöaineen ja liuotinaineen molekyylimassojen ollessa yhtä suuret raja on likimain LM4:n kohdalla. (Lähtöaineen katoamisen raja voitaisiin määritellä esim. siten, että lähtöaine on kadonnut, kun todennäköisyys sille, että lääkeannos sisältää yhden lähtöainemolekyylin on pienempi kuin 0,1 %, mutta koska käsite ei ole sinänsä tärkeä potensoinnin tieteellisen selityksen kannalta kokemuksesta tiedetään, että jopa potenssit C100 000 ja LM30 toimivat loistavasti jätettäköön asia sikseen.)

        Toksikologisesti homeopaattiset lääkeaineet ovat lähtöaineen myrkyllisyydestä riippumatta normaalikäytössä turvallisia, kun potenssi on vähintään D11, C6 tai LM1 (Lessell 1994). Väleillä D11-D24, C6-C12 ja LM1-LM4 ollaan siis joka tapauksessa pienten annosten stimuloivan vaikutuksen alueella (Arndt-Schulzin laki), vaikka lähtöainetta vielä onkin lääkkeessä ja vaikka se olisi mitä vaarallisinta myrkkyä (esim. elohopeaa, arsenikkia, käärmeenmyrkkyä, tuberkuloosipesäkettä, jne.).

        Ravistaminen laimennusten välissä on homeopaattisen lääkkeen kehittymiselle välttämätöntä. Jos lähtöainetta ainoastaan laimennetaan asteittain, kaikki sen biologiset vaikutukset, niin hyödylliset kuin haitallisetkin, häviävät vähitellen. Mutta kun liuosta ravistetaan voimallisesti jokaisen laimennoksen jälkeen, lääkeaine kehittyy täyteen voimaansa. Fysikaalisena ilmiönä ravistaminen merkitsee liike-energian syöttämistä liuokseen. Osa energiasta kuluu liuotinainemolekyylien välisten vetysidosten rikkomiseen, osa ao. molekyylien liike-energian lisäämiseen ja molekyylien keskinäisiin ja toisaalta molekyylien ja astian seinämän välisiin törmäyksiin, joissa liike-energia muuttuu suurelta osaltaan lämmöksi. Näiden tunnettujen ilmiöiden lisäksi tapahtuu jotakin muutakin, mikä saa aikaan sen, että lähtöaineen leima tai jälki jää liuokseen ja vahvistuu potensoinnin edetessä. Osittain homeopaattisen perustutkimuksen vähäisyydestä johtuen vielä ei pystytä varmasti sanomaan, vaatiiko potensoinnin selittäminen jonkinlaista tieteensisäistä vallankumousta vai riittääkö oikeiden, kenties eri tieteenaloilta poimittujen näkökulmien luova yhdistäminen. Useita erilaisia selityksiä ja malleja on joka tapauksessa esitetty. Niillä kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

        POTENSOINNIN TEORIOISTA

        Vesi potensoinnin perustana

        Vesi on keskeinen elementti homeopaattisten lääkkeiden valmistuksessa, koska kaikki potensoinnissa normaalisti käytetyt liuotinaineet vesi, etanoli ja maitosokeri sisältävät käytännön olosuhteissa aina vettä. Näin ollen voidaan päätellä, että potensointi on voitava selittää pelkästään veden ominaisuuksien perusteella monimutkaisempia yhdisteitä ei tarvita. Toisaalta tiedetään, että pelkkä vesi ei ole paras mahdollinen potensoinnin väliaine (Lessell 1994), mikä tekee asiasta kokonaisuudessaan mutkikkaan.

        Vesi (kemiallisesti H2O; kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi per molekyyli) on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta edelleen puutteellisesti ymmärretty aine. Sen rakenne varsinkin nesteenä on arvoituksellinen eikä veden käyttäytymistä epätavallisissa olosuhteissa, kuten homeopaattista lääkeainetta potensoitaessa, pystytä selittämään tieteellisesti yksimielisesti, ainakaan vielä. Veden - ja yleensä materian - tunnetuista fysikaalisista ominaisuuksista lähtien potensoinnin voidaan ajatella perustuvan

        a) yksittäisten vesimolekyylien ominaisuuksiin,
        b) vesimolekyylien välisiin ilmiöihin tai
        c) molempiin.

        Vesimolekyylit yksilöinä orbitaalienergiateoria, molekyylien karakteristiset värähtelyt, ...

        Äskettäin esitelty, yksittäisten molekyylien ominaisuuksiin perustuva teoria, orbitaalienergiateoria (Lessell 1994), on erittäin elegantti ja näyttäisi selittävän kaikki potensointiin ja homeopaattisten lääkkeiden biologisiin vaikutusmekanismeihin liittyvät olennaiset ilmiöt tyydyttävästi. Teorian perusajatuksena on vesimolekyylien elektronien virittyminen ravistelun vaikutuksesta lähtöaineen elektronien kaltaisiksi, minkä seurauksena ravistellut vesimolekyylit matkivat ulkonäöltään, elektronirakenteeltaan, lähtöainetta.

        Orbitaalienergiateorian mukaan vesimolekyylien (kuten myös etanoli- ja maitosokerimolekyylien) OH-ryhmät ja erityisesti niiden vapaat, molekyylisidoksiin osallistumattomat elektroniparit ovat avainasemassa. Ravistelun aiheuttamat lähtöainemolekyylien ja liuotinainemolekyylien väliset voimakkaat törmäykset virittävät em. vapaita elektroneja lähtöaineen elektronirakenteen mukaisiin energiatiloihin, orbitaaleihin. Energian ja samalla informaation välittäjinä toimivat pienen pienet, ultravioletti(UV-)aallonpituusalueen varastoitumiskykyiset energiapaketit tai virtuaalihiukkaset, orbitonit. Yksittäinen orbitoni ei riitä virittämään elektronia energiatilasta toiseen, mutta kun riittävän monta samanlaista orbitonia on osunut ja varastoitunut ao. elektroniin, se virittyy suoraan lähtöaineen kaltaiseksi, uuteen energiatilaan, ilman välivaiheita.

        Vaatimus lukuisista orbitoneista johtuu siitä, että mekaaninen ravistaminen ei ole tarpeeksi energeettistä kyetäkseen virittämään elektroneja nk. sallitusta energiatilasta toiseen. Lessellin teoria on hyvin lähellä Sharman (2001) vastaavaa, jonka mukaan vapaiden elektronien energia kasvaa pienin portain lukuisten välitilojen kautta lähtöainemolekyylien uloimmais(t)en elektroni(e)n kanssa samaan energiatilaan. Sharman teorian heikkoutena on nk. kiellettyjen välitilojen mahdollistaminen, mistä ei tietääkseni ole olemassa tieteellistä näyttöä (NMR spektroskopian pitäisi paljastaa välitilat, jos niitä olisi). - Sallittujen ja kiellettyjen energiatilojen olemassaolo on yksi nykyfysiikan kulmakivistä: elektronin energia on kvantittunut, ts. se ei voi saada mitä tahansa arvoja jollakin tietyllä välillä. Sen sijaan elektroni hyppää epäjatkuvasti energiatilasta toiseen (orbitaalilta toiselle) saadessaan tai luovuttaessaan määrätynkokoisen energiapaketin, kvantin.

        Orbitaalienergiateorian ongelma on siinä, että se nojaa lähtökohtaisesti virtuaalisiin energiapaketteihin tai hiukkasiin, orbitoneihin, ts. sellaisiin ilmiöihin, joita ei oletetakaan voitavan havaita suoraan vaan ainoastaan seurausvaikutustensa kautta. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta fysiikassa varsinkin alkeishiukkasfysiikassa puhutaan rutiininomaisesti lukuisista erilaisista virtuaalisista partikkeleista, joiden (hetkellisestä) olemassaolosta todistaa ainoastaan seurausvaikutusten mitattavuus. Sama ongelma pätee esim. vanhaan, tunnustettuun gravitaatiolakiin: massojen välisen vetovoiman välittävää hiukkasta ei ole koskaan havaittu, mutta silti maa kiertää aurinkoa ja omena putoaa puusta gravitaatiolain mukaisesti eikä kukaan epäile lain pätevyyttä. Uutta ja vaikeasti hyväksyttävää Lessellin ajatuksissa on vain laajasti käytetyn ajatusmallin soveltaminen uuteen yhteyteen. Tässä mielessä hänen teoriansa vaatii eräänlaista tieteensisäistä vallankumousta tullakseen hyväksytyksi, mutta toisaalta vallankumousta voidaan kuitenkin pitää em. syistä jokseenkin näennäisenä.

        Monia muitakin molekyylikeskeisiä ajatuksia potensoinnin perustaksi on esitetty mm. molekyylien sisäiset, karakteristiset värähtelyt (Callinan 2001). Kaikki materia, mikä ei ole lämpötilaltaan absoluuttisessa nollapisteessä (-273,15 C), värähtelee. Vesimolekyylillä (ts. happi- ja vetyatomien välisillä sidoksilla) on kolme värähtelymoodia: symmetrinen venyminen, symmetrinen taipuminen ja antisymmetrinen venyminen. Kutakin moodia vastaa perustilassa yksi karakteristinen värähtelytaajuus, ja ylätaajuuksia (perustaajuuden monikertoja) saadaan esiin molekyylin sisäistä energiaa kasvattamalla. Mitä suurempi ja monimutkaisempi molekyyli, sitä enemmän sillä on erilaisia, juuri sille ominaisia värähtelymoodeja ja taajuuksia. Näin ollen molekyylivärähtelyt voisivat periaatteessa toimia lähtöaineen yksilöllisen leiman antajina. Ravistamalla aikaan saadut törmäykset siirtäisivät värähtelyenergiaa lähtöainemolekyyleistä vesimolekyyleihin, jotka omaksuisivat lähtöaineen värähtelytaajuudet.

        Normaalisti liuoksessa olevien (vesi)molekyylien värähtely on täydellistä kakofoniaa, missä yksittäisten molekyylien värähtelymoodit vaihtuvat toisikseen valtavalla nopeudella eikä minkäänlaista yhdenmukaisuutta voida havaita. Vaikka jotenkin voitaisiin osoittaa, että asteittainen ravistus-laimennus tahdistaisi vesimolekyylien värähtelykäyttäytymistä, jolloin jotakin karakteristista voitaisiin havaita makroskooppisesti, jää jäljelle ylitsepääsemättömältä vaikuttava kysymys siitä, kuinka yksinkertainen vesimolekyyli voisi tallentaa isojen lähtöainemolekyylien monimutkaisia taajuuskombinaatioita? Vastausta tähän ei todennäköisesti löydetä molekyylin sisältä, mutta molekyylien välisistä ilmiöistä kenties.

        Vesimolekyylit ryhmänä IE-kristallit, dynaamiset kentät, kvanttimekaniikka, ...

        Toinen peruslähtökohta potensoinnin selittämiselle on ajatus siitä, että yksittäisten molekyylien sisällä ei yleisesti tunnustetun tieteellisen tiedon valossa ole mitään, mikä voisi selittää potensoinnin. Niinpä selitystä on haettava molekyylien välisistä ilmiöistä. Esimerkkejä tästä lähestymistavasta ovat potensoinnin selitys vetysidoksiin perustuen (Lessell 1994), nk. IE-kristallit (Homeopatia-lehti 4/98), dynaaminen systeemiorganisoituminen (Resch & Gutmann 1987) ja kvanttimekaniikasta lähtevät, koko lääkeaineliuosta kuvaavat mallit (Callinan 2001).

        Vesi on nk. polaarinen liuotin, mikä tarkoittaa sitä, että elektronit (eli negatiivinen sähkövaraus) ovat epätasaisesti jakautuneet kunkin molekyylin sisällä. Happiatomiydin vetää vetyatomien elektroneja voimakkaammin puoleensa kuin mihin vetyatomiytimet pystyvät. Tästä johtuen vesimolekyylin happiatomin puoleinen pää on lievästi negatiivisesti varautunut ja vetyatomipäät lievästi positiivisesti varautuneet. Polaarisuudesta johtuen vesimolekyylit tarttuvat helposti toisiinsa kiinni eri merkkisistä päistään muodostaen ns. vetysidoksia (vetysiltoja). Näiden löyhien sidosten vaikutuksesta nestemäisessä vedessä muodostuu jatkuvasti vesimolekyyliryppäitä, klustereita, jotka myös hajoavat välittömästi muodostuakseen jossain toisaalla toisessa geometrisessa muodossa uudelleen. Normaalissa vedessä tällaiset klusterit eivät mitä ilmeisimmin voi olla homeopaattisen tiedon tallentajia, koska 1) klusterit ovat kooltaan liian pieniä moninaisen ja monimutkaisenkin tiedon säilyttäjiksi (keskimäärin 91-25 molekyyliä per klusteri lämpötilavälillä 0-70 C; 57 molekyyliä 20 C:ssa), 2) koska ne ovat aivan liian lyhytikäisiä (elinikä 10-10 s), ja 3) koska klusterikoko pienenee entisestään lämpötilan kohotessa (Lessell 1994).

        Mutta mitä vedelle tapahtuu, kun sitä ravistetaan ja laimennetaan toistuvasti, lähtöaineen vähitellen hävitessä? Ainakin Shui-Yin Lo työryhmineen on havainnut huoneenlämpötilassa pysyviä vesiklustereita, IE-kristalleja (Ice & Electrical field), jotka pitävät yllä sähkökenttää (Homeopatia-lehti 4/98). Lisätodisteita ryhmäkäyttäytymisestä tarjoavat matalataajuusspektroskooppiset mittaukset, joissa on havaittu homeopaattisten valmisteiden pitävän yllä jonkinlaista kollektiivista, dynaamista sähkömagneettista värähtelykenttää (Lessell 1994). Keskeistä näille dynaamisen kentän malleille on ajatus kahdenlaisesta vedestä: osa vedestä on (suhteellisen) pysyvinä klustereina, jotka värähtelevät lääkeaineelle ominaisella taajuudella, ja toinen osa vapaana, mikä vastaa vesiliuoksen normaaleista termodynaamisista ominaisuuksista (kuten vetysidosten tiheys lämpötilan funktiona ja sidosten jatkuva satunnainen muodostuminen ja hajoaminen). Eräs huono puoli tässä selityksessä on se, että jos vain klusterit ovat vastuussa homeopaattisten lääkeaineiden tehosta, suuri(n) osa pillereistä on silloin placeboja! Toisaalta Lessell (1994) kritisoi dynaamisiin kenttiin perustuvia malleja siitä, että ne eivät pysty selittämään lääkeaineen spesifistä jälkeä ja siitä, että mitattavissa oleva värähtelytaajuus näyttää olevan pikemminkin sidoksissa potenssiin kuin lääkeaineen jättämään leimaan kollektiivinen värähtelytaajuus kasvaa, kun potenssi kasvaa.

        Joka tapauksessa potensoinnin vaikutuksesta vesimolekyylit käyttäytyvät jollakin tapaa ja jostakin syystä kollektiivisesti. Resch ja Gutmann (1987) väittävätkin painokkaasti ja hyvin perustellen, että minkään systeemin kaikkia ominaisuuksia ei voi koskaan päätellä pelkästään lähtöaineiden ominaisuuksien perusteella. Toisin sanoen tunnetuksi luultu aine tai systeemi voi paljastaa ennustamattomissa olevia ominaisuuksia ennen kokemattomissa olosuhteissa. Tämäkään ei ole fysiikassa mitään uutta tietyin edellytyksin esimerkiksi yhdeksi energiatilaksi luultu (tai degeneroitunut) tila jakautuukin magneettikentän vaikutuksesta useaksi erilliseksi tilaksi. Materiaalisen systeemin kaikki osaset (molekyylit) vaikuttavat kaikkiin muihin osasiin ja muutos jossakin osassa systeemiä, esim. lähtöainemolekyylin poistuminen liuoksesta laimennoksen myötä, johtaa seurausvaikutuksiin koko systeemissä systeemi organisoituu uudelleen dynaamisesti. Samoin tapahtuu ravistamisen seurauksena: vahvempi järjestys (lähtöaineen informaatiolla varustettu osa liuosta) voittaa heikomman (vapaan, ilman spesifiä järjestystä olevan liuottimen), ja koko systeemi organisoituu vahvemman mukaan (Resch ja Gutmann 1987).

        Kvanttimekaniikasta lähtien samoja ilmiöitä ovat kuvanneet ja mallintaneet matemaattisesti ranskalaiset Conte, Berliocchi, Lasne ja Vernot kirjassaan Theory of High Dilutions, And Experimental Aspects (1996) (Callinan 2001). Heidän teoriakokonaisuutensa on erittäin vaikeasti ymmärrettävissä ja vaatisi syvällistä perehtymistä kvanttikenttäteoriaan ja korkeampaan matematiikkaan, joten se jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Mutta heidän olennaiset johtopäätöksensä, jotka paikkaansapitävinä avaisivat homeopatian historiassa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia, ovat erittäin kiinnostavia (Callinan 2001):

        o homeopaattisten lääkeaineiden infrapuna- ja NMR-datan analyysi tuottaa lähtöaineelle spesifin lopputuloksen, nk. contoniaanisen taajuuden (Contonian frequency) ja
        o tämä taajuus (ei suoraan mitattavissa) on lääkeainekohtainen, ulkoisten olosuhteiden pysyessä vakiona vakio ja toistettavissa, eli se tarjoaa lääkeainevalmistukseen laadunvalvontatyökalun ja mittarin lääkeaineen tehokkuuden tarkistamiseen.

        Conten ja kumppaneiden kehitelmällä on yhtymäkohtia sekä Reschin ja Gutmannin dynaamiseen systeemiorganisoitumisteoriaan että Lessellin orbitaalienergiateoriaan. Systeemiorganisoituminen kuten contoniaaninen mallikin nojaa vahvasti molekyylien välisiin vuorovaikutuksiin ja systeemiin kokonaisuutena. Samankaltaisuus Lessellin ja Conten teorioiden väliltä taas löytyy syvältä fysiikasta: kumpikin nojaa pohjimmiltaan virtuaalihiukkasiin, joita ei voi havaita suoraan Lessell itse keksimiinsä orbitoneihin, Conte ja kumppanit kvanttimekaniikan hyperprotoneihin. Tässä valossa Conten osakkeille voisi povata parempaa kurssikehitystä tulevaisuudessa.

        Biologiset vaikutusmekanismit

        Erilaiset selitysmallit potensoinnin mekanism(e)ista ovat johtaneet myös erilaisiin selityksiin homeopaattisten lääkeaineiden biologisten vaikutusten perusteista. Molekyylitason selityksen (orbitaalienergiateoria) potensoinnille antanut Lessell (1994) on pohtinut biologisia vaikutusmekanismeja varsin seikkaperäisesti.Muiden mallit ovat tässä suhteessa melko alkeellisia, mutta toisaalta kokeellisen todistusaineiston ja toisaalta teoreettisen kiinnostavuutensa takia mainitsemisen arvoisia.

        Vesimolekyylit Troijan hevosina

        Lessellin orbitaalienergiateoria antaa erinomaiset lähtökohdat biologisille selityksille. Yksittäiset, lähtöaineen kaltaisiksi virittyneet vesimolekyylit toimivat viestinviejinä kuin Troijan hevoset konsanaan: ne ovat pieniä, huomaamattomia, eri muotoisia kuin leiman antanut lähtöaine ja sähkövarauksettomia. Tästä johtuen ne pääsevät esim. solukalvon läpi solun sisään, veri-aivonesteen läpi, jne. toisin kuin useimmat koululääketieteen kemialliset lääkkeet. Sähkövarauksen puuttuminen on tärkeää, koska sen ansiosta solukalvopumput, jotka siirtävät aktiivisesti eli energiaa kuluttaen toisia ioneja solun sisään ja toisia sieltä ulos, eivät reagoi virittyneisiin vesimolekyyleihin. Homeopaattisten lääkeaineiden moninaiset vaikutukset nopeat ja hitaat, laaja-alaiset ja spesifit selittyvät Lessellin mukaan kahden vaikutusmekanismin, suoran ja epäsuoran, kautta.

        Suora mekanismi

        Suoralla mekanismilla hän tarkoittaa virittyneiden vesimolekyylien absorpoitumista elimistöön ja sitä kautta kemiallisluonteista vaikutusta; epäsuoralla puolestaan hermojärjestelmän kautta välittyvää vaikutusta.

        Suoran reitin peruspiirteet ovat seuraavat: virittyneiden vesimolekyylien imeytyminen elimistöön suun ja ruuansulatuskanavan limakalvojen kautta, kiinnittyminen proteiineihin ruuansulatuskanavassa ja verisoluihin verenkierrossa, monistuminen verenkierrossa sekä siirtyminen kudoksiin ja soluihin siellä missä parantavaa informaatiota tarvitaan.
        Proteiineihin ja verisoluihin kiinnittymällä virittyneet vesimolekyylit ikään kuin suojautuvat mahalaukun sisältöön ja toisaalla veren kokonaismäärään hukkumista vastaan, jolloin potenssi eli merkittyjen molekyylien kollektiivinen värähtelytaajuus säilyy (mikroskooppisen) paikallisesti.

        Verenkierrossa monistuminen puolestaan tapahtuu sydämessä, joka sykinnällään törmäyttää verimolekyyleissä roikkuvia vesimolekyylejä toisiin, vapaisiin ja ennestään virittymättömiin vesimolekyyleihin, jotka vääjäämättömästi leimautuvat samalla, alkuperäisen lähtöaineen informaatiolla. Tämä ravistelu ei kuitenkaan voi nostaa potenssia vaan ainoastaan säilyttää sen, koska ravistelu ei ole erityisen voimallista ja koska veri on monia erilaisia, kollektiivisen värähtelytaajuuden nousua estäviä aineita sisältävä liuos, toisin kuin vesi.

        Epäsuora vaikutus

        Epäsuora vaikutus hermojärjestelmän kautta välittyy Lessellin mukaan suun, kielen (ja nielun) limakalvoilla olevien erikoistuneiden maku- (ja haju)nystyröiden avulla. Nämä reagoivat hyvin herkästi mitä pienimpiinkin annoksiin ja lähettävät sähköisen signaalinsa keskushermoston prosessoitavaksi. Tämä prosessi on perusluonteeltaan automaattinen sisään tuleva informaatio tarkistetaan, sitä verrataan elimistön tilasta tulevaan informaatioon, ja jos uusi informaatio on oikeaa ja tarpeellista, tuloksena ovat korjaavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa ei tätä reittiä tapahdu mitään.

        Lessellin epäsuora vaikutusmekanismi selittäisi homeopaattisten lääkeaineiden toisinaan aikaansaaman välittömän paranemisreaktion, mitä on hyvin vaikea ellei mahdoton selittää kemiaan perustuen. Samoin tulisi ymmärrettäväksi monien voimakkaiden makujen (ja hajujen) vaikutus homeopaattisten lääkkeiden tehoon: reseptorit kielen pinnalla ovat turtana, inaktiivisessa tilassa jonkin aikaa eivätkä pysty välittämään uutta informaatiota.

        Joka tapauksessa epäsuoran vaikutusreitin tehokkuus riippuu potilaan herkkyydestä eli keskushermoston prosessointikyvystä. Jos potilas on kovin sairas, keskushermosto ei ehkä toimi niin kuin pitäisi, jolloin lääkkeen vaikutus jää pelkästään suoran vaikutusreitin varaan tai sitten keskushermosto voi olla yliherkkä, jolloin seurauksena on oireiden väliaikainen paheneminen varovaisenkin annostelun jälkeen. Epäsuoran vaikutuksen voimakkuus riippuu myös merkittyjen molekyylien konsentraatiosta (liuosväkevyydestä tai -tiheydestä) sekä niiden kollektiivisen värähtelyn amplitudista (laajuudesta) ja taajuudesta (potenssista). Laimentaminen vähentää lääkkeen aggressiivisuutta (pahenemisreaktioiden todennäköisyyttä), koska se pienentää sekä viritettyjen molekyylien konsentraatiota että kollektiivista värähtelyamplitudia; kollektiiviseen värähtelytaajuuteen laimentaminen ei vaikuta (tietyissä rajoissa). Ravistaminen puolestaan lisää viritettyjen molekyylien lukumäärää ja nostaa kollektiivista värähtelytaajuutta eli potenssia.

        Lessellin suora vaikutusmekanismi perustuu viime kädessä merkittyjen molekyylien vuorovaikutukseen biokemiallisten reseptorien kanssa. Toisaalta merkityt molekyylit matkivat tavallisia lääkkeitä saaden näin aikaan haluttuja reaktioita, toisaalta ne integroituvat itse erilaisiin makromolekyyleihin kuten entsyymeihin, jolloin niiden vaikutukset ovat huomattavasti kauaskantoisempia. Kun esim. viritetty vesimolekyyli integroituu biokemialliseen reseptoriin, joka usein on entsyymi, ko. reseptorin toiminta voi muuttua vaikkapa inhiboivasta stimuloivaksi tai päinvastoin. Samasta syystä voi tuloksena toisaalla olla DNA- tai RNA-muutoksia. Näin voidaan selittää pitkäaikaisia ja jopa pysyviä muutoksia.

        Potenssi määrää vaikutusalueen

        Homeopaattisen potenssin käsitettä kuvaa Lessellin mukaan kaksi asiaa: terapeuttinen vaikutusalue ja vaikutuksen voimakkuus. Terapeuttinen vaikutusalue riippuu potenssista: matalat potenssit ovat lähinnä organotrooppisia (elin- tai elinjärjestelmäkohtaisia). Potenssin noustessa vaikutusalue laajenee koko elimistön kattavaksi ja lopulta ihmiseen kokonaisvaltaisesti (mieli, tunteet, keho) vaikuttavaksi. Vaikutusaluetta laajentaa potensointi kokonaisuudessaan ja ravistaminen erityisesti. Vaikutusalueen laajenemisen välttämätön edellytys on kuitenkin asteittainen laimentaminen, mikä pienentää molekyylien kollektiivista värähtelyamplitudia. Tämä puolestaan on edellytys värähtelytaajuuden (potenssin) kasvulle, koska materiaalisten hiukkasten (viritettyjen vesimolekyylien) maksimivärähtelytaajuus on kääntäen verrannollinen värähtelyn amplitudiin. Toisin sanoen, jos amplitudi kasvaa, saavutettavissa oleva maksimitaajuus väistämättä pienenee, ja päin vastoin. Vaikutuksen voimakkuutta (potenssin määräämällä vaikutusalueella) voidaan siis pienentää laimentamalla ja kasvattaa ravistamalla (mikäli amplitudin määräämää maksimitaajuutta ei vielä olla saavutettu).

        Benvenisten digibiologiaa

        Kokonaan toisenlainen näköala homeopaattisten lääkeaineiden kuten minkä tahansa aineiden biologisiin vaikutusmekanismeihin avautuu tohtori Benvenisten vetämän ranskalaisen tutkimusryhmän kokeellisista tutkimuksista. Benveniste puhuu digitaalisesta biologiasta, jossa molekyylien välinen kommunikointi tapahtuu sähkömagneettisin signaalein valon nopeudella ja vaivatta myös huomattavan etäisyyden päästä (Benveniste 2001). Tässä ei ole fysiikalle mitään uutta eikä mullistavaa, mutta biologialle ja lääketieteelle sitäkin enemmän.

        Fysikaalinen perustotuus on kaiken aineen atomien, molekyylien ja niiden välisten sidosten värähteleminen kullekin ominaisilla taajuuksilla. Benvenisten teesit ovat seuraavat:

        1) molekyylitason värähtelyt voidaan äänittää esim. tietokoneen äänikortille,
        2) nämä signaalit voidaan soittaa biologisille reseptoreille, jolloin saadaan aikaan samat reaktiot kuin itse alkuperäisellä aineella, ja
        3) vesi on olennainen väliaine matalataajuuksisten (20 20000 Hz) signaalien välittämiselle.

        Kokeellisten tutkimustensa pohjalta Benveniste väittää ymmärtävänsä nyt hyvin suurella varmuudella biologisten systeemien toimintaa ja keskinäistä kommunikointia. Kukin molekyyli tai muu biologisesti aktiivinen yksikkö lähettää ympäristöönsä vain sille ominaista sähkömagneettista värähtelytaajuuskombinaatiota, jonka puolestaan vastaanottaa radiovastaanottimen tavoin vain ao. värähtely-yksikön signaalille herkkä reseptori. Tästä spesifisyydestä johtuen monimutkaisen biologisen järjestelmän, kuten ihmisen, sisäinen tiedonvälitys toimii moitteettomasti, vaikka liikkeellä on koko ajan miljoonia erilaisia viestejä. Välttämätön ehto signaalien välittymiselle, ja mahdollisesti vahvistumiselle, on vesi väliaineena. Kokeellisesti on nimittäin havaittu, että normaalisti aktiivinen molekyyli ei toimi vedettömissä olosuhteissa. Benvenisten teesit ja tutkimustulokset näyttävät vaativan rinnalleen vesimolekyylien välisiin vuorovaikutuksiin perustuvan selityksen potensoinnille, koska (kuten Lessell on todennut) yksittäiset vesimolekyylit tuskin kykenevät tallentamaan kaikkien mahdollisten lähtöaineiden hyvinkin monimutkaisia värähtelytaajuuskombinaatioita. Pysyvät vesiklusterit sen sijaan saattaisivat siihen pystyä.

        Kvanttimekaniikka: universaalit aaltofunktiot

        Conte ja kumppanit käsittelevät homeopaattisten lääkkeiden biologisia vaikutusmekanismejakin johdonmukaisesti kvanttimekaniikan käsitteiden avulla (Callinan 2001). Tämä valitettavasti tekee heidän selitysmallistaan käsittämättömän useimmille meistä. Perusideasta mainittakoon kuitenkin sen verran, että heidän mallissaan ihmistä kuvataan kokonaisuutena, nk. universaalina aaltofunktiona, jonka tilaa kuvaa vektori (monen muuttujan samanaikainen tila tai arvo). Kun ihminen sairastuu, aaltofunktioon tulee häiriö, vaihesiirto (phase displacement), ts. vektorin vaihe muuttuu. Oikein valittu lääkeaine, jonka vaihesiirto kumoaa sairauden vastaavan, palauttaa vektorin normaaliin tilaansa.

        Sairauden ja lääkkeen kohtaaminen on kahden aallon vuorovaikutushetki, ja jos lääkeaine on oikea ja se on oikeassa vaiheessa sairauteen verrattuna, tapahtuu nopea ja kokonaisvaltainen reaktio. Lääkeaineen vaikutuksen spesifisyys puolestaan riippuu vaihesiirrosta: eri potensseilla on erilainen vaihe toiset stimuloivat, toiset inhiboivat, riippuen laimennosten ja ravistelujen määrästä.

        Tutkimuksen ongelmia: ei rahaa, ei vuoropuhelua

        Homeopatian tieteellinen tutkimus ja varsinkin ilmiötä selittämään pyrkivä perustutkimus - on biofysiikan marginaalialuetta, johon perehtyminen ei tuo tutkijalleen mainetta eikä mammonaa. Perusteellinen asiaan paneutuminen saattaa viedä paitsi kunnian myös työpaikan. Tämän lisäksi koululääketieteen edustajien homeopatiaan kohdistama ankara vastustus, tiedemaailman ennakkoluulot ja tutkimusrahoituksen ilmeinen niukkuus eivät tee homeopatiasta houkuttelevaa tutkimuskohdetta. Näistä syistä johtuen laadukas tieteellinen perustutkimus homeopatian syvimmästä olemuksesta on hajanaista ja vähäistä.

        Eri teorioiden ja kokeellisen tutkimuksen välistä vuoropuhelua ei juuri esiinny, mikä kuitenkin olisi tutkimuksen edistymisen kannalta välttämätöntä. Vain riittävän suuren kansainvälisen tutkijaverkoston voimin ja tieteellisesti argumentoivan keskustelun kautta homeopatia voi saavuttaa yhteisymmärryksen lääkintätaitonsa tieteellisestä perustasta.
        Se helpottaisi myös huomattavasti yleistä hyväksyntää, jolloin homeopatian integroituminen osaksi virallisia terveydenhoitojärjestelmiä tulisi entistä todennäköisemmäksi.

        Vaikeuksista huolimatta potensoinnille ja homeopaattisten lääkkeiden biologisille vaikutusmekanismeille on esitetty useita, hyvin perusteltuja ja uskottavalta vaikuttavia selitysmalleja. Sitkeä kokeellinen työ, osaava teorioiden hiominen ja jatkuva vuoropuhelu niin tutkijoiden kesken kuin homeopaattien ja tutkijoiden välillä tuo tulevaisuudessa toivottavasti tyydyttävän vastauksen niin homeopaatteja kuin muitakin askarruttaviin kysymyksiin alan tieteellisistä perusteista. Kenties jokin tässä tutkielmassa esitelty malli osoittautuu parhaaksi, kenties ei. Yksi mahdollisuus, johon en havainnut viittauksia lähteissä, on se, että kaikkia em. malleja tai useita niistä tarvitaan kattavan selityksen antamiseen. Pois ei voida sulkea sitäkään mahdollisuutta, että vielä tarvitaan jotakin lisää, uusia rakennuspalikoita, ennen kuin ankarimmatkin skeptikot kääntävät päänsä.

        Markku Hagström



        Lähteet:

        J. Benveniste: Understanding Digital Biology,
        http://www.homeopathyhome.com/reference/articles/benveniste.shtml, 13.3.2001.
        P. Callinan: Homoeopathy: How does it work?, http://www.ozemail.com.au/daood, 13.3.2001.
        C.B. Lessell: The Infinitesimal Dose, The Scientific Roots of Homoeopathy, The C.W. Daniel Company Ltd, 1994.
        T. Nyrhinen: IE-kristallit - puuttuva linkki?, Homeopatia-lehti 4/1998.
        G. Resch ja V. Gutmann: Scientific Foundations of Homeopathy, Barthel & Barthel Publishing, Saksa, 1987.
        R.R. Sharma: Scientific Explanation of Homoeopathy and More,
        http://www.homoeopathyclinic.com/homoeo/sci_sharma.html, 13.3.2001.







        Homeopatia -- tiedettä vai taidetta?

        Sijainti tieteen ja taiteen välimaastossa on johtanut homeopatian piirissä moniin oppiriitoihin. Tieteellisesti aukotonta selitystä potensoinnille odotellessa kärsimättömimmät esittävät jo, että homeopaattien on myönnettävä olevansa lähempänä alkemiaa tai shamanismia kuin länsimaista tieteentraditiota. Mutta onko homeopatia liikaa molempia kyetäkseen irrottautumaan vain toisen äärilinjan alaisuuteen?

        Hahnemannin perusteos Organon, jonka kuudes uudistettu painos ilmestyi 1842, on ollut omana aikanaan vallankumouksellinen teksti. Sen peruslähtökohtana ei ollut eikä voinutkaan olla oman ajan lääketiede. Esimerkiksi Ludvig XIII:n kunnioitettu henkilääkäri Bouvard määräsi kuninkaalliselle potilaalleen neljäkymmentäseitsemän suoneniskua, 215 aineenvaihduntaa vilkastuttavaa tai ripulointia aiheuttavaa lääkettä ja 312 peräruiskua yhden ainoan vuoden aikana. Ihotauteja lievitettiin massiivisilla annoksilla rikki- ja sinkkiyhdisteitä, tulehduksia hoidettiin elohopealla ja kuumetauteja kiniinillä. Hahnemann halusi uudistaa koko hoitamisen filosofian, eikä sen hetkisestä lääketieteestä ollut hänelle rohkaisuksi. Hänhän itse opiskeli alun perin lääkäriksi, mutta turhautui, kun parantamisen sijaan lääkärit tuntuivat kylvävän vain lisää sairautta ympärilleen.
        Esikuvaksi Organonille on löytynyt muun muassa lordi Baconin filosofinen teos Novum Organum, jossa kehotetaan tarttumaan asioihin induktiivisella, havaintoihin perustuvalla menetelmällä (Close s. 28)

        Homeopatia tieteen sisällä

        Hahnemannin havainnot terveydestä ja sairaudesta ovat tulleet osaksi länsimaisen lääketieteen sanastoa vasta viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän näki ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena, jonka sairastumiseen vaikuttaa alttius kullekin ärsykkeelle. Teoreettisena aputerminä sairastumisen monimutkaista reaktioketjua kuvatessaan hän käytti elämänvoiman käsitettä. Hieman vastaava on kiinalaisen lääketieteen chi.

        Elämänvoima tekee itsensä näkyväksi oireiden kautta. Hahnemann tajusi, että ainoa keino löytää vaivaan apu on tarkkailla ihmisen tuottamia oireita, niin mentaalisia, emotionaalisia kuin fyysisiäkin ilmaisuja, jotka poikkeavat tasapainoisesta terveyden tilasta.

        Hahnemann piti tärkeänä, että kaikki lääkeainekokeen aikaansaamat oireet merkittiin huolellisesti muistiin. Myöhemmin, kun vastaanotolle tuli potilas, jolla oli samankaltaiset oireet kuin tietyllä lääkeaineella, tietoa voitiin hyödyntää ja hoidosta saadut kokemukset siirtää seuraaville sukupolville. Hahnemann ymmärsi myös seurantakäyntien merkityksen. Tervehtymisen piti tulla pitkällä aikavälillä todistetuksi.

        Hahnemann ehti elämänsä aikana pohtia monia kynnyskysymyksiä. Kun hän huomasi, että oireet saattoi homeopatiallakin tukahduttaa, hän astui askelen eteenpäin ja kehitti teorian miasmoista, sairautta ylläpitävistä perinnöllisistä tekijöistä, ja niiden hoidosta homeopaattisesti.

        Vielä silloin kun Hahnemann käänsi toisten kirjoittamaa lääketieteellistä kirjallisuutta häneen viitattiin lääketieteen piirissä "lahjakkaana kemistinä". Yhteisön ulkopuolelle hän joutui vasta, kun hän alkoi suosia yhden lääkeaineen antamista kerrallaan ja kehitti niin erikoisen tavan tehdä lääkeaineen, että ei luottanut valmistusta kenenkään muun kuin itsensä ja oppilaidensa käsiin. Apteekkarit närkästyivät, kun joku ilmaantui uhkaamaan heidän elinkeinoaan.

        Jos potensointi ei olisi mennyt niin paljon yli sen ajan lääkärien odotushorisontin, Hahnemann voisi olla Pasteurin kaltainen merkkinimi lääketieteen historiassa, niin monet hänen ajatuksistaan ovat päätyneet pikku hiljaa koululääketieteen käytännöiksi. Mistä muualta kuin vaihtoehtolääketieteen puolelta on peräisin nykyiseen lääkärinkoulutukseen lisätty potilaan kohtaamisen koulutus?

        Taiteen elementtejä

        Homeopatian alkuajoista asti on korostettu, että lääkeaineilla on tietynlainen mentaalinen rakenne, emotionaalinen tapa reagoida ympäristöönsä ja tietty kooste fyysisiä oireita, jotka kulkevat käsi kädessä. C.G. Jungin oppilaana ollut homeopaatti Edward Whitmont tutki elämänsä aikana paljon ihmisen alitajuisia kerroksia ja yhdisti jungilaisen psykologian ajatuksia homeopatiaan, muun muassa synkronismin käsitettä. Catherine Coulter avasi homeopaattisten lääkeaineiden olemusta länsimaisen kulttuurihistorian tapahtumien, henkilöiden ja taiteen kautta.

        Kenties kvanttifysiikan, veden tutkimuksen etenemisen ja äärimmäisten pienien annosten vaikutusten tutkimusten myötä homeopaatit ovat jääneet liikaakin odottamaan tieteellistä selitystä ellei nyt koko homeopatialle, niin potensoinnille ainakin. Tätä on pidetty porttina yleiseen sosiaaliseen hyväksyntään ja tutkimuslaitosten ovien aukenemiseen. Saksalainen Jörg Wichmann esittää Homeopathic Links-lehden numerossa 4/01, että hylkäisimme tieteellisen selityksen odottelun ja sovittaisimme nöyrästi homeopatian muiden hermeettisten tieteiden rinnalle, kuten alkemian ja shamanismin piiriin.
        Kuvailtuaan hermeettisten alojen ja homeopatian yhteneväisyyksiä hän esittää, että homeopaattien pitäisi luopua taistelemasta paikasta hoitotieteiden joukossa. Voisimme "tulla ulos kaapista" ja myöntää avoimesti, että meidän alamme ei sovi yhteen vallitsevan tieteen kanssa ja olla onnellisia siitä. Työmme oikeutuksen saisimme ihmisoikeuksien julistuksesta, jossa sanotaan, että vapaan maailman jäsenillä on oikeus uskoa ja harjoittaa mitä maailmankuvaa ja filosofiaa haluamme.

        Ulos kaapista

        Wichmannin mielestä tilanne muistuttaa homoseksuaalien kamppailua olemassaolon oikeudestaan. On totta, että jos olisimme uskollisia Organonin hengelle, puhuisimme enemmän elämänvoimasta ja hakisimme vähemmän innokkaasti potensoinnin tieteellistä perustaa. Organonin 28. mietelmässä sanotaan: kun paraneminen tapahtuu luonnonlakien mukaisesti, tieteellisellä selityksellä on vähän merkitystä, "enkä pidä tärkeänä yrittää selittää sitä".

        J.T. Kent aloittaa Repertorion käyttöohjeen: "Koska homeopatia sisältää sekä tiedettä että taidetta, Repertorion opiskelun täytyy sisältää sekä tiedettä että taidetta" ja selitettyään mekaanisen oireiden ja niiden vahvuuden ylöskirjaamisen jatkaa:"On olemassa taiteellinen menetelmä joka jättää huomiotta mekaanisen, ja se on parempi, mutta kaikki eivät ole valmiita käyttämään sitä." Julian Winston on reagoinut Homoeopathy NewZ lehdessä Wichmanin kirjoitukseen. Winstonista tieteellisen aspektin hylkääminen ja paluu alkemian ja shamanismin rinnalle tarkoittaisi täydellistä itsemurhaa koko alalle. "Ehkä Richard Grossinger oli oikeassa kutsuessaan kirjassaan Planet Medicine homeopatiaa tuntemattoman tieteen menetelmäksi, the medicine of an unknown science."

        Tiina Nyrhinen

        Lähteet:
        Wichmann, Jörg: Defining a different tradition for homeopathy. Homoeopathic Links 4/01, ss. 202-203.
        Winston, Julian: A troublesome request. Homoeopathic NewZ Feb 2002, s 2.
        Close, Stuart: The Genius of Homoeopathy. Reprint 1991 Jain, New Delhi, ss.27-29.
        Kent, J.T.:Use of the Repertory. Repertory of the Homoeopathic Materia Medica, British ed. Homoeopathic Book Service, Kent 1990, s.xxix
        Hahnemann. Samuel: Organon of Medicine § 28, , transl. By William Boericke, Jain reprint 1991.

        ... kun tarpeeksi hienoja sanoja käyttää menee läpi ihan mikä vaan.
        Eipä tässä kai muuta tarvii ees sanoa :)


    • Pekkaa pahempi

      Näinhän se on. Placebo on halvin ja voi olla paras yleislääke. On perverssiä, että vain homeopatian kohdalla kysellään placebon ja vaikutusmekanismin perään. Vastahan Hesari meni julkaisemaan pikku-uutisen, jossa kerrottiin, että maailmanlaajuinen verenpainelääke atenololi vastasi myönteiseltä teholtaan perunajauhopilleriä. Sillä on tietysti ollut myyntilupa ja sen myötä tunnustus tutkituksi, tehokkaaksi lääkkeeksi. Placeboa! Kela korvasi perunajauhoa 41200 potilaalle ja verokalenterista löytyi kuntien rikkaimpien joukosta löytyi kuntien apteekkarit.

      • Kustos

        Pötypuhetta tuo väitteesi, että atenololi olisi placeboa. Vetäisehän kourallinen atenololipillereitä, niin katsotaan kuinka harvaksi pulssisi menee. Atenololilla on muitakin käyttöaiheita kuin verenpainetauti. Ja tuo tutkimustulos odottaa vielä riippumatonta vahvistusta tosista tutkimuksista ennen lopullista tuomiota.

        Homeopatian kannattajathan eivät ole (perverssisti?) valmiita myöntämään placebon osuutta homeopaattisen hoidon tehossa. He ihan tosissaan väittävät, että homeopatialla olisi muutakin vaikutusta.


      • Pekkaa pahempi
        Kustos kirjoitti:

        Pötypuhetta tuo väitteesi, että atenololi olisi placeboa. Vetäisehän kourallinen atenololipillereitä, niin katsotaan kuinka harvaksi pulssisi menee. Atenololilla on muitakin käyttöaiheita kuin verenpainetauti. Ja tuo tutkimustulos odottaa vielä riippumatonta vahvistusta tosista tutkimuksista ennen lopullista tuomiota.

        Homeopatian kannattajathan eivät ole (perverssisti?) valmiita myöntämään placebon osuutta homeopaattisen hoidon tehossa. He ihan tosissaan väittävät, että homeopatialla olisi muutakin vaikutusta.

        Onko oikein kokemuksia homeopaattisista lääkkeistä vai kuulopuheidenko perusteella haastelet?


      • Kustos

      • Pekkaa pahempi
        Kustos kirjoitti:

        Ohessa on lääkelaitoksen tiedote tarkoittamastasi atenololitutkimuksesta.

        http://www.laakelaitos.fi/ajankohtaista/ammattilaisille/tiedote_atenololi.html?year=2004

        Onko sinulla todella noin tehokasta perunajauhoa kaapissasi? Ole ystävällinen ja kerro millä homeopaattisella valmisteella saadaan aikaan objektiivisesti mitaten edes samat vaikutukset kuin tällä lääkkeellä, jota pidät placebon tehoisena!

        Onko tutkimusten kanssa kuin kansanäänestysten kanssa; asiasta äänestetään niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos?
        Mummon sähkörekkula toimi ei, pajalle hän sen vie. Pajan Mestari sanoo ensin itselleen: Tiedä nyt tämänkin syytä. Ja sitten ääneen mummolle: Niin tähän vikaan meillä on tällainen sulake. Sen vaikutusmekanismi tunnetaan hyvin ja siitä on viljalti kokemuksia. Kirjoitan teille tähän muistilapun. Ostakaa näitä sulakkeita 100 kappaleen erissä. Valtion vikalaitevakuutus VVL korvaa teille Leijonan osan hinnaasta. Ja muistakaakin työntää rekkulaanne uusi sulake ainakin kerran päivässä. Jos se ei auta, kokeillaan toista sulaketta Kelpaisko sulle sulakkeet vai kysyisitkö perään jos pajan ulkopuolelta joku omistaisi kolvin?
        Tarinan poikima jatkovarsi: onko tilanne hallinnassa jos päivittäisillä kapseleilla kyetään vääntämään verenpaine tilastollisesti hyväksyttäviin lukemiin? Onko se potilaalle terveellistä ilman alkusyyn poistoa? Onko väärin tehdä se jollain muulla kuin perunajauholla? Tai miksei myös: tuleeko sokeritautisille ajan mittaan komplikaatioita jos he saavat päiväannoksensa sulakkeita?
        Ja vielä yksi yleisempi kysymys: Onko juna uskomuskulkuneuvo, kun ei oo koskaan tieteellisesti osoitettu, että se pysyy kiskoilla? Sitä vaan kansa sanoo, että se kulkee kuin juna.


      • Kustos
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        Onko tutkimusten kanssa kuin kansanäänestysten kanssa; asiasta äänestetään niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos?
        Mummon sähkörekkula toimi ei, pajalle hän sen vie. Pajan Mestari sanoo ensin itselleen: Tiedä nyt tämänkin syytä. Ja sitten ääneen mummolle: Niin tähän vikaan meillä on tällainen sulake. Sen vaikutusmekanismi tunnetaan hyvin ja siitä on viljalti kokemuksia. Kirjoitan teille tähän muistilapun. Ostakaa näitä sulakkeita 100 kappaleen erissä. Valtion vikalaitevakuutus VVL korvaa teille Leijonan osan hinnaasta. Ja muistakaakin työntää rekkulaanne uusi sulake ainakin kerran päivässä. Jos se ei auta, kokeillaan toista sulaketta Kelpaisko sulle sulakkeet vai kysyisitkö perään jos pajan ulkopuolelta joku omistaisi kolvin?
        Tarinan poikima jatkovarsi: onko tilanne hallinnassa jos päivittäisillä kapseleilla kyetään vääntämään verenpaine tilastollisesti hyväksyttäviin lukemiin? Onko se potilaalle terveellistä ilman alkusyyn poistoa? Onko väärin tehdä se jollain muulla kuin perunajauholla? Tai miksei myös: tuleeko sokeritautisille ajan mittaan komplikaatioita jos he saavat päiväannoksensa sulakkeita?
        Ja vielä yksi yleisempi kysymys: Onko juna uskomuskulkuneuvo, kun ei oo koskaan tieteellisesti osoitettu, että se pysyy kiskoilla? Sitä vaan kansa sanoo, että se kulkee kuin juna.

        Tähän sopii sama vastaus kuin yllä olevaan viestiisi "Verstaan työt". Lue sieltä, en viitsi kopioida.


      • Mersault
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        Onko tutkimusten kanssa kuin kansanäänestysten kanssa; asiasta äänestetään niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos?
        Mummon sähkörekkula toimi ei, pajalle hän sen vie. Pajan Mestari sanoo ensin itselleen: Tiedä nyt tämänkin syytä. Ja sitten ääneen mummolle: Niin tähän vikaan meillä on tällainen sulake. Sen vaikutusmekanismi tunnetaan hyvin ja siitä on viljalti kokemuksia. Kirjoitan teille tähän muistilapun. Ostakaa näitä sulakkeita 100 kappaleen erissä. Valtion vikalaitevakuutus VVL korvaa teille Leijonan osan hinnaasta. Ja muistakaakin työntää rekkulaanne uusi sulake ainakin kerran päivässä. Jos se ei auta, kokeillaan toista sulaketta Kelpaisko sulle sulakkeet vai kysyisitkö perään jos pajan ulkopuolelta joku omistaisi kolvin?
        Tarinan poikima jatkovarsi: onko tilanne hallinnassa jos päivittäisillä kapseleilla kyetään vääntämään verenpaine tilastollisesti hyväksyttäviin lukemiin? Onko se potilaalle terveellistä ilman alkusyyn poistoa? Onko väärin tehdä se jollain muulla kuin perunajauholla? Tai miksei myös: tuleeko sokeritautisille ajan mittaan komplikaatioita jos he saavat päiväannoksensa sulakkeita?
        Ja vielä yksi yleisempi kysymys: Onko juna uskomuskulkuneuvo, kun ei oo koskaan tieteellisesti osoitettu, että se pysyy kiskoilla? Sitä vaan kansa sanoo, että se kulkee kuin juna.

        >>>>> Onko tutkimusten kanssa kuin kansanäänestysten kanssa; asiasta äänestetään niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos?

        Äänestys kuuluu tapahtua ainoastaan kerran. Homeopatian tehon osoittaminen muistuttaa enemmänkin diktatuuria; sanellaan sekä vaihtoehdot että äänestyksen tulos. USA:n presidentinvaalit ovat demokratian voittokulku siihen verrattuna.

        >>>>> Mummon sähkörekkula toimi ei, pajalle hän sen vie. ....

        Ok. Hyvin ymmärrettävää että sisäinen tarinaniskijä alkaa siitä missä tiedot loppuvat. Vallitsevaa järjestelmää pitää aina kritisoida ja arvioida kriittisesti. Turhaa se on siinä tapauksessa että tilalle ei ole osoittaa mitään toimivampaa ratkaisua tai jos arviointi perustuu spekulaatioon.

        >>>>> Ja vielä yksi yleisempi kysymys: Onko juna uskomuskulkuneuvo, kun ei oo koskaan tieteellisesti osoitettu, että se pysyy kiskoilla? Sitä vaan kansa sanoo, että se kulkee kuin juna.

        Luonnontieteellinen havainto osoittaa pitävästi junan kulkevan pisteestä A pisteeseen B. Jos henkilö C olisi matkalla Helsingistä Hyvinkäälle ja homeopaatti D kuljettaisi hänet edes 5 tapauksessa 10:stä nopeammin niin meillä olisi syytä alkaa vakavasti keskustelmaan vallitsevan järjestelmän mielekkyydestä.

        Nykyään vaan näyttää siltä, että 9 kertaaa 10:stä henkilö päätyy Porvooseen, Janakkalaan, Turkuun, Ouluun, Karjaalle, Petsamoon tai Johannesburgiin. Silti se yksi homeo-Paatilla Hyvinkäälle päätynyt tuntuu olevan äänekkäin kaikista.


      • Doc
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        Onko oikein kokemuksia homeopaattisista lääkkeistä vai kuulopuheidenko perusteella haastelet?

        Niin, ei ole lääkemarkkinoilla yhtään valmistetta, jota ei olisi kaksoissokotettu placebon kanssa, eikä olisi ollut merkittävästi parempi teholtaan. (Kun ei semmoista lääkettä saa tuoda markkinoille, laki kieltää...)

        Että se siitä atenololi=perunajauho -väitteestä.
        Älä ole "Pekkaa pahempi" enää toiste vaan otapa asioista selkoa...


      • Pekkaa pahempi
        Doc kirjoitti:

        Niin, ei ole lääkemarkkinoilla yhtään valmistetta, jota ei olisi kaksoissokotettu placebon kanssa, eikä olisi ollut merkittävästi parempi teholtaan. (Kun ei semmoista lääkettä saa tuoda markkinoille, laki kieltää...)

        Että se siitä atenololi=perunajauho -väitteestä.
        Älä ole "Pekkaa pahempi" enää toiste vaan otapa asioista selkoa...

        Ei perunajauhoväite omani ollut, vaan tutkijoiden Hesarin mukaan. Puolustelin placeboa vain siksi, että silläkin on tehoa, mutta se on vaaraton. Ja Hesarissahan on mustaa valkoisella, kyllä sen täytyy olla totta!


      • Doc
        Pekkaa pahempi kirjoitti:

        Ei perunajauhoväite omani ollut, vaan tutkijoiden Hesarin mukaan. Puolustelin placeboa vain siksi, että silläkin on tehoa, mutta se on vaaraton. Ja Hesarissahan on mustaa valkoisella, kyllä sen täytyy olla totta!

        Placebolla on tehoa, mutta käsitteeseen kuuluu myös ns. nocebo. Ever heard? Eli jos verrataan lääkettä ja placeboa, niin myös placeboryhmässä esiintyy sivuvaikutuksia (=nocebo). Eli siinä mielessä ei vain "vaaraton".

        On siellä HS:ssä ennenkin ollut mitä uskomattomimpia juttuja. Et varmaankaan usko kaikkea painettua sanaa, ethän...


    • tepsu

      Tuossa tilassa missä itse olet tällä hetkellä, etsien kysymyksiä ja vastauksia: suosittelen kääntymistä homeopaatin puoleen. Silloin saisit vastaukset kysymyksiisi. Eri asia sitten uskotko homeopatiaan vai joulupukkiin. totta kai joulupukkikin voi tuoda sinulle ikuisen terveyden ja mielenrauhan kun oikein kauniisti pyydät.!! Jokainen uskoo siihen mistä avun saa.Itse olen syönyt roppakaupalla allopaattisia lääkeitä ja tullut aina vaan sairaammaksi. Nykyään olen tullut siihen uskoon että luonto on paras lääkitsijä.Jos ei uskosi riitä, heitä se romu koppaan ja kirjoita jostain muusta aiheesta!!

      • uskontojen bongaaja

        "Eri asia sitten uskotko homeopatiaan vai joulupukkiin."

        Miksi homeopatiaan pitäisi _uskoa_? Eikö löydy todellista tutkittua faktaa, johon voisi _luottaa_.

        Homeopatian kannattajat jatkuvasti edellyttävät uskomista - selvä uskonto!


      • Tellurium
        uskontojen bongaaja kirjoitti:

        "Eri asia sitten uskotko homeopatiaan vai joulupukkiin."

        Miksi homeopatiaan pitäisi _uskoa_? Eikö löydy todellista tutkittua faktaa, johon voisi _luottaa_.

        Homeopatian kannattajat jatkuvasti edellyttävät uskomista - selvä uskonto!

        Kuinkas se Vierailija X osuvasti sanoikaan ;)

        "Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko? "


      • tepsu
        uskontojen bongaaja kirjoitti:

        "Eri asia sitten uskotko homeopatiaan vai joulupukkiin."

        Miksi homeopatiaan pitäisi _uskoa_? Eikö löydy todellista tutkittua faktaa, johon voisi _luottaa_.

        Homeopatian kannattajat jatkuvasti edellyttävät uskomista - selvä uskonto!

        Hei haloo, eihän homeopatia ole mikään uskonto!!Onhan se nyt koulussakin opetettu mitä uskontolajeja on olemassa MUTTA HOMEOPATIA EI OLE USKONTO VAAN HOITOMUOTO aivan kuten allopaattinen lääkintä muotokin. Pitääkö aina olla fatktaa ja mustaa valkoisella??? Vaaditko lääkäriltäkin faktaa ja tilasto tietoja jos menet esim vaikka peräpukamien aiheuttaman kivun kiusaamana vatsaanotolle?? Pitääkö olla tilastotietoa kuinka monen pukamat paukkuvat yhä edelleen vai on parantunut!! Minusta ainakin olisi epämielyttävää mennä pyllistelemään kun pienen pienellä pillerilläkin saa avun ja uskomattoman nopeasti!!!! Säästyy monelta harmilta ja parenee nopeammin.Usko mitä uskot vaikka sitten niitä tilastotietoja!!!!!


      • v**tuilija
        Tellurium kirjoitti:

        Kuinkas se Vierailija X osuvasti sanoikaan ;)

        "Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko? "

        Tästä hävisi kommenttini tiistaina klo 11 jälkeen.

        Olin kommentoinut Telluriumin ja Tepsun viestejä.

        Ei näköjään sallita homeopatian epäilyä edes tässä keskustelussa!


      • v**tuilija
        Tellurium kirjoitti:

        Kuinkas se Vierailija X osuvasti sanoikaan ;)

        "Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko? "

        Tästä hävisi kommenttini tiistaina klo 11 jälkeen.

        Olin kommentoinut Telluriumin ja Tepsun viestejä.

        Ei näköjään sallita homeopatian epäilyä edes tässä keskustelussa!


      • hehhehheh
        Tellurium kirjoitti:

        Kuinkas se Vierailija X osuvasti sanoikaan ;)

        "Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko? "

        Ehdin lukea sen klo 11 aikoihin tänään 16.11.04.

        Oli täyttä asiaa, mutta varmaan paljasti liiaksi homeopaattien valheellisuuden!


      • hehhehheh
        tepsu kirjoitti:

        Hei haloo, eihän homeopatia ole mikään uskonto!!Onhan se nyt koulussakin opetettu mitä uskontolajeja on olemassa MUTTA HOMEOPATIA EI OLE USKONTO VAAN HOITOMUOTO aivan kuten allopaattinen lääkintä muotokin. Pitääkö aina olla fatktaa ja mustaa valkoisella??? Vaaditko lääkäriltäkin faktaa ja tilasto tietoja jos menet esim vaikka peräpukamien aiheuttaman kivun kiusaamana vatsaanotolle?? Pitääkö olla tilastotietoa kuinka monen pukamat paukkuvat yhä edelleen vai on parantunut!! Minusta ainakin olisi epämielyttävää mennä pyllistelemään kun pienen pienellä pillerilläkin saa avun ja uskomattoman nopeasti!!!! Säästyy monelta harmilta ja parenee nopeammin.Usko mitä uskot vaikka sitten niitä tilastotietoja!!!!!

        Ja sekin on poistettu. Kovin on huonosti kritiikinsietoista väkeä.


      • Aurum
        hehhehheh kirjoitti:

        Ehdin lukea sen klo 11 aikoihin tänään 16.11.04.

        Oli täyttä asiaa, mutta varmaan paljasti liiaksi homeopaattien valheellisuuden!

        Palstalla saa olla ja onkin hyvin erilaisia mielipiteitä homeopatian puolesta ja vastaan, kunhan ne pysyvät asiallisina. Asiattomat,herjaavat sekä homeopatiaan liittymättömät viestit joko poistetaan tai siirretään asiaankuuluville keskustelupalstoilleen.


      • vierailijaX
        hehhehheh kirjoitti:

        Ja sekin on poistettu. Kovin on huonosti kritiikinsietoista väkeä.

        Tässä on kuule käynyt juuri kuin elämässä yleensäkin: rakentavaa kritiikkiä kuunnellaan, herjoja ei. Oli kyse puolisosta, työpaikasta tai keskustelupalstasta.
        Jos et ole sitä vielä ennen elämässä huomannut, niin tulet kyllä siihen törmäämään lukemattomia kertoja.


      • suoraan sanoja
        tepsu kirjoitti:

        Hei haloo, eihän homeopatia ole mikään uskonto!!Onhan se nyt koulussakin opetettu mitä uskontolajeja on olemassa MUTTA HOMEOPATIA EI OLE USKONTO VAAN HOITOMUOTO aivan kuten allopaattinen lääkintä muotokin. Pitääkö aina olla fatktaa ja mustaa valkoisella??? Vaaditko lääkäriltäkin faktaa ja tilasto tietoja jos menet esim vaikka peräpukamien aiheuttaman kivun kiusaamana vatsaanotolle?? Pitääkö olla tilastotietoa kuinka monen pukamat paukkuvat yhä edelleen vai on parantunut!! Minusta ainakin olisi epämielyttävää mennä pyllistelemään kun pienen pienellä pillerilläkin saa avun ja uskomattoman nopeasti!!!! Säästyy monelta harmilta ja parenee nopeammin.Usko mitä uskot vaikka sitten niitä tilastotietoja!!!!!

        "MUTTA HOMEOPATIA EI OLE USKONTO VAAN HOITOMUOTO aivan kuten allopaattinen lääkintä muotokin. Pitääkö aina olla fatktaa ja mustaa valkoisella??? Vaaditko lääkäriltäkin faktaa ja tilasto tietoja jos menet esim vaikka peräpukamien aiheuttaman kivun kiusaamana vatsaanotolle??"

        Taustalla pitää olla faktaa. Hoitomuoto, jonka ei voida tieteen kriteerit täyttävissä tutkimuksissa todeta parantavan perustuu pelkkiin uskomuksiin. Parannettava vain _uskoo_ sen auttavan ilman, että tehosta on mitään _vakuuttavia_ todisteita. Todisteet sen toimivuudesta ovat samaa luokkaa kuin Raamatun kertomukset, "parantuneiden" kertomuksia.

        Todellisuudessa nuo parantuneet eivät voi tietää, mikä heidät paransi - eivät he sentään ole sellaisia yli-ihmisiä, jotka voisivat tietää, mitä heidän kehossaan ja elimistössään todella tapahtuu. Siten he eivät voi sulkea pois itsestään paranemista, mikä on hyvin yleistä (mm. haavat, nuha, flunssa,....), eikä placebon vaikutusta tuon edellisen tehostajana. Huom. placebo-efekti on lääketieteen toteama reaalimaailman asia.

        Lääkäriltä ei tarvitse vaatia faktaa, joka hoidosta, koska suomalaisen lääkärikoulutuksen ja terveydenhoitojärjestelmän takana on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva koulutus. Se _takaa_, että hoitomuodot ja lääkkeet on huomattavasti paremmin tutkittu, toimiviksi ja kohtuullisen haitattomiksi (täydellistä haitattomuutta on harvoin) todettu. Siksi lääkärin antamaan hoitoon voi useimmissa tapauksissa (lääkäritkin on ihmisiä, joille voi sattua erehtymisiä ja joista jotkut voi olla jopa laiskoja tai välinpitämättömiä) _luottaa_. Siinä ei ole kuitenkaan kyse _uskomisesta_ kuten on niiden homeopatia-paranemiskertomusten kohdalla.

        Näin perustellen kyllä homeopatia on uskonto verrattuna tieteellisen perustan omaaviin hoitomuotoihin.


      • suoraan sanoja
        Aurum kirjoitti:

        Palstalla saa olla ja onkin hyvin erilaisia mielipiteitä homeopatian puolesta ja vastaan, kunhan ne pysyvät asiallisina. Asiattomat,herjaavat sekä homeopatiaan liittymättömät viestit joko poistetaan tai siirretään asiaankuuluville keskustelupalstoilleen.

        Sinä poistit taas asiallisen viestin, kommentin Telluriumille. (jätetty tänä aamuna hiukan ennen klo 9:ää).

        Onneksi se on minulla tallessa ja pistän sen tarvittaessa jollekin toiselle Terveys-palstalle, jos et sitä palauta!


      • suoraan sanoja
        Tellurium kirjoitti:

        Kuinkas se Vierailija X osuvasti sanoikaan ;)

        "Kirjoitat, että homeopatia ja uskonnot perustuvat samaan asiaan eli uskoon. Ajatusrakennelma menee siis näin:

        1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen.

        Uskoa siis kaikki tyynni. Miksi sinun uskosi on oikeampaa kuin jonkun toisen usko? "

        "1. Uskon Jumalaan => Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa => olen uskovainen
        2. En usko Jumalaan vaan olen ateisti => ei voida todistaa, etteikö jumalaa olisi olemassa => olen uskovainen.
        3. Uskon homeopatiaan => asian toimivuutta ei voi todistaa => olen uskovainen.
        4. En usko homeopatiaan => ei voida todistaa, etteikö se toimisi => olen uskovainen."

        Tuollainen argumentointi todella osoittaa, että homeopatian puolustajat suhtautuvat asiaansa uskonnollisesti. Samalla tavoin mm. kreationistit puolustavat väitettään, että evoluution kannalla olevat suhtautuisivat evoluution uskonnollisesti. Heille on hyvin vaikea kuvitella, että muut ihmiset voisivat perustaa näkemyksiään muuhun kuin uskomiseen - he peilaavat muita ihmisiä omaa uskomistaan vasten ja kuvittelevat muidenkin olevan jollain tavoin uskovaisia.

        Uskoon näkemyksensä perustavan ihmisen on vaikea tajuta, että muilla ihmisillä näkemykset voivat perustua todistettuihin, esim. tieteen keinoin, faktoihin. Heille kaikki on _uskomista_.

        Se, että joku ei _usko_ homeopatiaan, perustuu useimmilla ei-uskovilla siihen, että homeopatian ei ole voitu tieteen kriteerit täyttävissä tutkimuksissa todeta toimivan, vaan paranemiskokemusten täytyy kaiken järjen mukaan perustua joko siihen, että ihminen (tai eläin) on parantunut aivan riippumatta saamastaan hoidosta tai sitten placebo-vaikutuksen avulla (jossa myös elimistön kyky korjata vikojaan on ollut taustalla). Tuossa ei siis ole kyse ollenkaan _uskomisesta_, vaan sen vastakohdasta. Homeopatiaa puolustelevilla taas ei ole mitään faktaa näkemyksensä perustaksi, heidän on vain _uskottava_ paranemiskertomuksiin kuten Raamattu-uskovaisen Lasaruksen henkiinheräämiseen.


        P.S. Edellä oleva poistettiin tältä palstalta muutama tunti sen jälkeen, kun olin sen jättänyt aamulla 17.11.


      • zimni
        suoraan sanoja kirjoitti:

        Sinä poistit taas asiallisen viestin, kommentin Telluriumille. (jätetty tänä aamuna hiukan ennen klo 9:ää).

        Onneksi se on minulla tallessa ja pistän sen tarvittaessa jollekin toiselle Terveys-palstalle, jos et sitä palauta!

        ...onko tuollainen kiukuttelu, uhkailu ja saman asian massapostittaminen ihan aikuismaista saatikka asiallista touhua? Mikset uhkaisi pistää viestiäsi uskonto palstalle? Sinnehän nuo sinun uskonto juttusi Lasaruksineen paremmin kuuluvat. Kiva on lukea erillaista rakentavaa kritiikkiä puolesta ja vastaan mutta nuo päivästä toiseen ihan samaa asiaa jankkaavat viestisi alkavat jo toistaa liikaa itseään. Mistähän keskustelusta saadaan seuraavan kerran lukea että homeopatia on uskonto;).


      • Aurum
        suoraan sanoja kirjoitti:

        Sinä poistit taas asiallisen viestin, kommentin Telluriumille. (jätetty tänä aamuna hiukan ennen klo 9:ää).

        Onneksi se on minulla tallessa ja pistän sen tarvittaessa jollekin toiselle Terveys-palstalle, jos et sitä palauta!

        Viestejäsi voit vapaasti postitella myös muille palstoille, jos ne se sinne sinusta sopivat. Samoin voit tällä palstalla harjoittaa asiallista kriitiikkiä, kunhan muistat jättää herjaavat ja asiaankuulumattomat osiot pois kirjoituksistasi. Voisimmeko sopia, että keskitytään viesteissä tästä eteenpäin enemmän itse homeopatiaan ja jätämme nuo uskontoon liittyvät asiat ja kommentit omille palstoilleen, jottei kukaan uskontoon liittyvistä mielipiteistä turhaan loukkaantuisi ja jottei keskustelu pikkuhiljaa lipeäisi täysin uskonto pohdintoihin?


      • Juuuzo
        Aurum kirjoitti:

        Viestejäsi voit vapaasti postitella myös muille palstoille, jos ne se sinne sinusta sopivat. Samoin voit tällä palstalla harjoittaa asiallista kriitiikkiä, kunhan muistat jättää herjaavat ja asiaankuulumattomat osiot pois kirjoituksistasi. Voisimmeko sopia, että keskitytään viesteissä tästä eteenpäin enemmän itse homeopatiaan ja jätämme nuo uskontoon liittyvät asiat ja kommentit omille palstoilleen, jottei kukaan uskontoon liittyvistä mielipiteistä turhaan loukkaantuisi ja jottei keskustelu pikkuhiljaa lipeäisi täysin uskonto pohdintoihin?

        Jos huomaa homeopaattien touhussa uskonnon piirteitä, niin eikö sitä saa kertoa muille?

        Ihmeellistä liioteltua poliittista korrektiutta tuollainen.


      • Juuuzo
        Aurum kirjoitti:

        Viestejäsi voit vapaasti postitella myös muille palstoille, jos ne se sinne sinusta sopivat. Samoin voit tällä palstalla harjoittaa asiallista kriitiikkiä, kunhan muistat jättää herjaavat ja asiaankuulumattomat osiot pois kirjoituksistasi. Voisimmeko sopia, että keskitytään viesteissä tästä eteenpäin enemmän itse homeopatiaan ja jätämme nuo uskontoon liittyvät asiat ja kommentit omille palstoilleen, jottei kukaan uskontoon liittyvistä mielipiteistä turhaan loukkaantuisi ja jottei keskustelu pikkuhiljaa lipeäisi täysin uskonto pohdintoihin?

        Jos huomaa homeopaattien touhussa uskonnon piirteitä, niin eikö sitä saa kertoa muille?

        Ihmeellistä liioteltua poliittista korrektiutta tuollainen.


      • Anneli
        Aurum kirjoitti:

        Viestejäsi voit vapaasti postitella myös muille palstoille, jos ne se sinne sinusta sopivat. Samoin voit tällä palstalla harjoittaa asiallista kriitiikkiä, kunhan muistat jättää herjaavat ja asiaankuulumattomat osiot pois kirjoituksistasi. Voisimmeko sopia, että keskitytään viesteissä tästä eteenpäin enemmän itse homeopatiaan ja jätämme nuo uskontoon liittyvät asiat ja kommentit omille palstoilleen, jottei kukaan uskontoon liittyvistä mielipiteistä turhaan loukkaantuisi ja jottei keskustelu pikkuhiljaa lipeäisi täysin uskonto pohdintoihin?

        Haluaisin kyllä kommentoida, että homeopatian vertaaminen uskontoon on täysin asiallista. Se on uskomuslääkintää, sen teho perustuu placebo-vaikutukseen, eli ihmisen uskoon.


    • Tri Repe

      Voin vastata omasta puolestani kaikkiin kysymyksiin etten tunne yhdenkään homeopaattisen aineen vaikutusmekanismia, koska se on lähinnä mahdotonta niissä olevien yhdisteiden määrän ja kompleksisuuden vuoksi. Haluan muistuttaa ettei homeopaattisia lääkkeitä ole, vaan nimitys on virheellinen (vaikkakin yleisesti käytetty): lääke on yhdiste, jonka vaikutusmekanismi tunnetaan ja on yleensä yhdistettävissä yhteen molekyyliin tai sen osaan. En myöskään itse nähnyt tai edes kuullut yhtään riippumatonta tutkimusta homeopaattisen hoidon toimivuudesta. Yleensä tutkimukset, joita homeopatian puolustamiseksi esitetään on julkaistu tieteenalojen ns. roskalehdissä, tai sitten ne on ymmärretty väärin asiantuntemattomien henkilöiden vuoksi. Mielestäni homeopatian vaikutuksia ei voi aina kieltääkään, mutta suurin osa niiden vaikutuksista on lähinnä psyykkistä (plasebo). Mikäli näistä yhdisteistä löytyy todellisuudessa vaikuttavia ainesosia, petentoidaan ne välittömästi lääkkeiksi, tosin puhdistettuna haittavaikutusten eliminoimiseksi.

      Jos joku tuntee tarpeelliseksi käyttää homeopaattista hoitoa, en näe siinä mitään väärää, tosin koska kyse ei ole lääkkeistä myöskään haitallisia vaikutuksia ei tiedetä. Näillä yhdisteillä ei kuitenkaan tulisi korvata lääketieteellisesti hyväksyttyä hoitomuotoa.

      • Tri Repe

        Niistä roskalehdistä vielä...ohessa olevasta linkistä löytyy hakukone lääketieteelliseti hyväksyttyhin tutkimuslehtiin ja niissä julkaistuhin artikkeleihin. Mikäli kiinnostusta löytyy, voitte tutustua asiaan.

        www.pubmed.com

        Mikäli lehteä ei täältä löydy, voi sen arvon kyseenalaistaa, koska silloin julkaisu ei ole käynyt ns. tieteellistä tarkistusta läpi. Tämän tarkastuksen ja arvioinnin suoritta yleensä lehden pääeditoria 2-3 arvostettua huippututkijaa. Jos lehti linkistä löytyy, niin sen sisältämä asia pitää oikeasti ymmärtää. Yleensä tämä on mahdotonta ellei ole alan koulutusta tai muuten sitten erityisen pätevä.


      • suoraan sanoja
        Tri Repe kirjoitti:

        Niistä roskalehdistä vielä...ohessa olevasta linkistä löytyy hakukone lääketieteelliseti hyväksyttyhin tutkimuslehtiin ja niissä julkaistuhin artikkeleihin. Mikäli kiinnostusta löytyy, voitte tutustua asiaan.

        www.pubmed.com

        Mikäli lehteä ei täältä löydy, voi sen arvon kyseenalaistaa, koska silloin julkaisu ei ole käynyt ns. tieteellistä tarkistusta läpi. Tämän tarkastuksen ja arvioinnin suoritta yleensä lehden pääeditoria 2-3 arvostettua huippututkijaa. Jos lehti linkistä löytyy, niin sen sisältämä asia pitää oikeasti ymmärtää. Yleensä tämä on mahdotonta ellei ole alan koulutusta tai muuten sitten erityisen pätevä.

        "www.pubmed.com

        Mikäli lehteä ei täältä löydy, voi sen arvon kyseenalaistaa, koska silloin julkaisu ei ole käynyt ns. tieteellistä tarkistusta läpi. Tämän tarkastuksen ja arvioinnin suoritta yleensä lehden pääeditoria 2-3 arvostettua huippututkijaa. Jos lehti linkistä löytyy, niin sen sisältämä asia pitää oikeasti ymmärtää. Yleensä tämä on mahdotonta ellei ole alan koulutusta tai muuten sitten erityisen pätevä."

        Ninpä!

        Ei ole reiluun kolmeen päivään tullut ilmoitusta, että homeopatiaa tukevat kirjoitus olisi ollut jossain tuossa osoitteessa mainituissa julkaisuissa. Ne homeopatian todisteet ovat siis pelkissä huuhaa-julkaisuissa ja kaupallisissa (lue: mainos-) lehdyköissä.

        Tyhjällä pohjalla on homeopatian todisteet - pelkkää uskomushoitoa eli uskontoa siis!


      • Simillum

        KOMMENTTISI:
        ##Mikäli näistä yhdisteistä löytyy todellisuudessa vaikuttavia ainesosia, petentoidaan ne välittömästi lääkkeiksi, tosin puhdistettuna haittavaikutusten eliminoimiseksi.##

        IHMETTELEN: Miksiköhän tätä operaatiota, haittavaikutusten eliminoimista" ei tehdä allopaattisille lääkkeille??? Miksi on niin kova vimma todistaa muiden hoitomuotojen haittavaikutukset, mikseivät he siivoa ensin omia nurkkiaan!
        TOISEKSI: Lääketeollisuus on varmaankin kovasti kärkkymässä sitä päivää kun "saadaan" "todistetuksi" homeopaattisten valmisteiden toimivuus. Itse en kuitenkaan tällaisia todisteluja kaipaa, omat kokemukseni ja niitä on monta, ovat paras todistus!!!
        Ehkäpä onkin parempi ettei sitä koskaan pystyttäisikään todistamaan.

        KOMMENTTISI: #Jos joku tuntee tarpeelliseksi käyttää homeopaattista hoitoa, en näe siinä mitään väärää, tosin koska kyse ei ole lääkkeistä myöskään haitallisia vaikutuksia ei tiedetä. Näillä yhdisteillä ei kuitenkaan tulisi korvata lääketieteellisesti hyväksyttyä hoitomuotoa.#
        KOMMENTTINI: Onneksi Suomestakin löytyy jo sen verran "rohkeita" lääkäreitä että korvaavat "lääketieteellisen" hoidon muilla toimivilla(toimivammilla) vaihtoehdoilla. Monastihan ihminen lähtee etsimään niitä toimivia vaihtoehtoja juuri sen vuoksi kun tieteellisesti todistetut lääkkeet (mömmöt)eivät sitten osottaudukkaan toimiviksi. Tai, jos yksi vika korjaantuu saa kaksi kaupanpäälisksi.
        Toisaalta täytyyy muistaa myös se että lääketeollisuus on niin kova bisnes että varokoon vain se joka sen perustuksia horjuttaa. Joten kumartakaa vain tieteen jumalia.
        Jos joku kaipaa todistuksia tervemenoa homeopaatille, ja kokemuksesi kertokoon sinulle vastauksen. Toisaalta on myös muistettava se seikka että vaikka homeopatia toimii niin hoitavasta homeopaatista riippuu onnistuuko hän löytämään sen juuri oikean valmisteen.
        Sitten vielä tuosta paljon puhutusta Plasebo vaikutuksesta. Jos ihmiset paranisivat plasebolla miksi sitten turhaan kehitellään uusia lääkkeitä.Lääkärihän voisi aina kirjoittaa plasebo reseptin.
        Eikä se minusta ole mikään selitys homeopatialle. Paremman puutteessa keksitty selitys. Kun ei tiedetä.
        Tuli vielä mieleeni muuan asia. Voisihan se olla niinkin ettei meidän tieteentutkimus menetelmämme ole vielä kehittyneet niin pitkälle kuin homeopatia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


      • minä
        Simillum kirjoitti:

        KOMMENTTISI:
        ##Mikäli näistä yhdisteistä löytyy todellisuudessa vaikuttavia ainesosia, petentoidaan ne välittömästi lääkkeiksi, tosin puhdistettuna haittavaikutusten eliminoimiseksi.##

        IHMETTELEN: Miksiköhän tätä operaatiota, haittavaikutusten eliminoimista" ei tehdä allopaattisille lääkkeille??? Miksi on niin kova vimma todistaa muiden hoitomuotojen haittavaikutukset, mikseivät he siivoa ensin omia nurkkiaan!
        TOISEKSI: Lääketeollisuus on varmaankin kovasti kärkkymässä sitä päivää kun "saadaan" "todistetuksi" homeopaattisten valmisteiden toimivuus. Itse en kuitenkaan tällaisia todisteluja kaipaa, omat kokemukseni ja niitä on monta, ovat paras todistus!!!
        Ehkäpä onkin parempi ettei sitä koskaan pystyttäisikään todistamaan.

        KOMMENTTISI: #Jos joku tuntee tarpeelliseksi käyttää homeopaattista hoitoa, en näe siinä mitään väärää, tosin koska kyse ei ole lääkkeistä myöskään haitallisia vaikutuksia ei tiedetä. Näillä yhdisteillä ei kuitenkaan tulisi korvata lääketieteellisesti hyväksyttyä hoitomuotoa.#
        KOMMENTTINI: Onneksi Suomestakin löytyy jo sen verran "rohkeita" lääkäreitä että korvaavat "lääketieteellisen" hoidon muilla toimivilla(toimivammilla) vaihtoehdoilla. Monastihan ihminen lähtee etsimään niitä toimivia vaihtoehtoja juuri sen vuoksi kun tieteellisesti todistetut lääkkeet (mömmöt)eivät sitten osottaudukkaan toimiviksi. Tai, jos yksi vika korjaantuu saa kaksi kaupanpäälisksi.
        Toisaalta täytyyy muistaa myös se että lääketeollisuus on niin kova bisnes että varokoon vain se joka sen perustuksia horjuttaa. Joten kumartakaa vain tieteen jumalia.
        Jos joku kaipaa todistuksia tervemenoa homeopaatille, ja kokemuksesi kertokoon sinulle vastauksen. Toisaalta on myös muistettava se seikka että vaikka homeopatia toimii niin hoitavasta homeopaatista riippuu onnistuuko hän löytämään sen juuri oikean valmisteen.
        Sitten vielä tuosta paljon puhutusta Plasebo vaikutuksesta. Jos ihmiset paranisivat plasebolla miksi sitten turhaan kehitellään uusia lääkkeitä.Lääkärihän voisi aina kirjoittaa plasebo reseptin.
        Eikä se minusta ole mikään selitys homeopatialle. Paremman puutteessa keksitty selitys. Kun ei tiedetä.
        Tuli vielä mieleeni muuan asia. Voisihan se olla niinkin ettei meidän tieteentutkimus menetelmämme ole vielä kehittyneet niin pitkälle kuin homeopatia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

        Mä oon netistä käynyt kattomassa että mihin homeopatian vaikutus perustuu, ja olen tullu siihen johtopäätökseen että se ei voi mitenkään muuten toimia muuta kuin plasebo vaikutuksen kautta. Olen sen verran fysiikkaa ja kemiaa lukenut että kun luin homeopatian molekyylitason toimintahypoteesin, oli selvää että ne kaikki tarinat oli keksittyjä. Kukaan molekyyleistä, atomeista ja niiden orbitaaleista vähääkään ymmärtävä ei voi väittää että homeopatiassa käytettävässä vedessä on mitään muistijälkiä alkuperäisestä aineesta. Näin ollen väitänkin että homeopatiafanaatikot ovat maallikkoja, jotka eivät ymmärrä kemiasta mitään. Ja jos olen väärässä olisi vallan hauskaa kuulla miten homeopatia muka toimii... Jos siihen kukaan osaa vastata.


      • että
        minä kirjoitti:

        Mä oon netistä käynyt kattomassa että mihin homeopatian vaikutus perustuu, ja olen tullu siihen johtopäätökseen että se ei voi mitenkään muuten toimia muuta kuin plasebo vaikutuksen kautta. Olen sen verran fysiikkaa ja kemiaa lukenut että kun luin homeopatian molekyylitason toimintahypoteesin, oli selvää että ne kaikki tarinat oli keksittyjä. Kukaan molekyyleistä, atomeista ja niiden orbitaaleista vähääkään ymmärtävä ei voi väittää että homeopatiassa käytettävässä vedessä on mitään muistijälkiä alkuperäisestä aineesta. Näin ollen väitänkin että homeopatiafanaatikot ovat maallikkoja, jotka eivät ymmärrä kemiasta mitään. Ja jos olen väärässä olisi vallan hauskaa kuulla miten homeopatia muka toimii... Jos siihen kukaan osaa vastata.

        kun en käsitä tollasia tyyppejä ku sä: ihminen tietää kaiken ja kaikki on paljastettu ja meidän tiedossamme.

        Jotkut voi vaan olla tyytyväisiä et saa avun eikä välitä miten ja miksi ja onko tieteellisesti todistettu.
        Et miten sä niinku ajattelet et ihminen tietää kaiken? Siis tästä asiasta? et mistä sä esim tiedät et pienin on pienin jos et kerran tiedä?

        Ei ihminen ole selvittänyt katsos lähestulkoon kaikkea.


      • scientist
        että kirjoitti:

        kun en käsitä tollasia tyyppejä ku sä: ihminen tietää kaiken ja kaikki on paljastettu ja meidän tiedossamme.

        Jotkut voi vaan olla tyytyväisiä et saa avun eikä välitä miten ja miksi ja onko tieteellisesti todistettu.
        Et miten sä niinku ajattelet et ihminen tietää kaiken? Siis tästä asiasta? et mistä sä esim tiedät et pienin on pienin jos et kerran tiedä?

        Ei ihminen ole selvittänyt katsos lähestulkoon kaikkea.

        Tiede ei todellakaan kykyene selittämään kaikkea.

        MUTTA, tiede kykenee kyllä selittämään kiistattomasti ja aukottomasti fysikaaliset ja kemialliset perusperiaatteet, joiden valossa "veden muisti" ja muut homeopatian omituisuudet ovat täyttä humpuukia.


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      130
      2245
    2. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      26
      1958
    3. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      12
      1489
    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      12
      1337
    5. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      70
      1231
    6. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      93
      1048
    7. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      967
    8. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      88
      913
    9. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      17
      800
    10. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      115
      752
    Aihe