On aamu taas uusi ja pihalla kasvaa isko kuusi.
Sitä pelätä mä saan milloin se kaatuu taas.
Kouluun tässä piäis mennä, mutta miksi? Siksikö, että pääset taas mua kiusaamaan? Siksikö, että voisit lisää mua satuttaa?
Tiedän sut näen taas koulussa. Sun olemuksesi saa mut voimaan pahoin. Mietin mitä vikaa mussa on kun et voi sallia mun olla samassa koulussa. Olen suomalainen vaalea nuori neito, kokenut paljon en silti tiedä paljon. Ei ruoka maistu nyt ollenkaan koht neljä kuukautta mennyt on ja silti sua suren.
Olit mulle se unelmien prinssi niin luulin, kunnes muutuit. Sä vain välttelit mua ja lopulta kerroit sanat nuo, jotka yhä minua satuttaa. Ne sanat kaikuu mun päässä..tee sille loppu.
En tiedä jaksanko kovinkaan kauaa katsella sua, kun sä mua vain satutat. Sä olet vahva olet mua montakertaa vahvempi. Olet kokenut paljon ja tiedät paljon ja siksi sua yhä ihailen. Olisit mulle se ainut. olisit mulle se jonka kanssa viettää loppuelämäni. En muita tahdo sut ainoastaan vaan kuinka saisin sut sen tajuamaan liekö sydämmesi jääkimpale? Miten saisin sen sulaamaan?
Mä illalla muistelen meidän hetket. Niitä en vaihtaisi pois en milloinkaan. Voi jos olisin tiennyt mitä tuleva tuo...mutta en tiennyt..en tiennyt sitä, että sydämmesi on jo vienyt toinen nainen. Olin siis turha ja lähdin pois. Vaan nyt palaan kouluun jälleen tiedän olet siellä. Mietin milloin tulet luokseni ja sanot, että olet pahoillasi.
Sinä tämän tuskan aloitit..voisitko milloinkaan päästää minut siitä tuskasta vai voiko ainoastaan veitsi terävä ja suuri sen ainoastaan lopettaa?
Sitä pelätä mä saan milloin se kaatuu taas.
Kouluun tässä piäis mennä, mutta miksi? Siksikö, että pääset taas mua kiusaamaan? Siksikö, että voisit lisää mua satuttaa?
Tiedän sut näen taas koulussa. Sun olemuksesi saa mut voimaan pahoin. Mietin mitä vikaa mussa on kun et voi sallia mun olla samassa koulussa. Olen suomalainen vaalea nuori neito, kokenut paljon en silti tiedä paljon. Ei ruoka maistu nyt ollenkaan koht neljä kuukautta mennyt on ja silti sua suren.
Olit mulle se unelmien prinssi niin luulin, kunnes muutuit. Sä vain välttelit mua ja lopulta kerroit sanat nuo, jotka yhä minua satuttaa. Ne sanat kaikuu mun päässä..tee sille loppu.
En tiedä jaksanko kovinkaan kauaa katsella sua, kun sä mua vain satutat. Sä olet vahva olet mua montakertaa vahvempi. Olet kokenut paljon ja tiedät paljon ja siksi sua yhä ihailen. Olisit mulle se ainut. olisit mulle se jonka kanssa viettää loppuelämäni. En muita tahdo sut ainoastaan vaan kuinka saisin sut sen tajuamaan liekö sydämmesi jääkimpale? Miten saisin sen sulaamaan?
Mä illalla muistelen meidän hetket. Niitä en vaihtaisi pois en milloinkaan. Voi jos olisin tiennyt mitä tuleva tuo...mutta en tiennyt..en tiennyt sitä, että sydämmesi on jo vienyt toinen nainen. Olin siis turha ja lähdin pois. Vaan nyt palaan kouluun jälleen tiedän olet siellä. Mietin milloin tulet luokseni ja sanot, että olet pahoillasi.
Sinä tämän tuskan aloitit..voisitko milloinkaan päästää minut siitä tuskasta vai voiko ainoastaan veitsi terävä ja suuri sen ainoastaan lopettaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuka se on?
Se on yks meidän koulusta
Terävä veitsi ei oo oikee ratkasu kellekään.
Semmonen juttu, että vaikka olisi kuinka ihania muistoja, niin niissä ei voi elää.
Pitää mennä vaan nokka edellä eteenpäin ja löytää jotain muistoja parempaa. Vaikka menneisyys kolhis, niin sä voit ite muokata tulevaisuudesta paremman. Muistojen tarkotus ei ole vaivata ja satuttaa, vaan tuoda hyvän mielen niin, että joskus pystyy pysähtymään ja miettimään, että "voi luoja, miten onnellinen olin, täytyykin saada taas se sama tunne takaisin". Menneisyydessä eläminen ei tuo mitään takaisin, se tekee vain sun omasta elämästä onnetonta. Siks onkin hyvä, että sä kirjotat. Kirjota, nyt tuskas kunnolla pois, niin että voit taas mennä eteenpäin, löytää jotain menneisyyttä ja muistoja parempaa. Niin, niillä veitsillä jms. et sitä helpotusta saa mihinkään. Tuotat vaan tuskan itelles ja niille, jotka sua rakastaa. Sitäpaitsi se on pakenemista pois, tavallaan raukkamaisuutta, kun pitäisi olla kykyä kohdata kolhujakin.
Voi kun jostain löytäisin
mä oikeen ystävän. Ystävän jolle kertoisin niin suuret ja pienet uutiset. Kun jostain sut löydän niin ethän pois luotani lähde. Oli mulla ystävä hyvä, jolle kertoa asioita vaan tänäää kuulin uutisen hänkin nukkui pois.
Taivaalta sataa taas kylmää vettä niskaan vaan.
Mietinkin miksi tää mulle tapahtuu. Muistan taas sanat mummin nuo: Ei ihminen nuku pois hän vain taivaalle tähdeksi itsensä luo.
Ja kun taas aamulla herään on päivä uusi.
Päivä alkaa hyvin kunne suhun törmään taas. Miksi et voisi mua jälleen paimentaa. Kun mua vanhempi oot ja sua mä tarvitsen.
Siksi, koska sulla ei tunteita oo, et tiedä millainen on todellinen ystävä. Sä mua hyväkses käytit ja se mua sattuu vieläkin.
Vaan muistan sanat ystävän nuo joka juuri nukkui pois. Älä luovuta sä ystäväin sua mä autan ain.
Kun taas sua tarvitsen löydänkö miten sut? Kun poissa oot ja muistot nuo herää eloon uudelleen.
Taas kaduilla viilletän ehkä villi olen taas, kun perjantai saapuu ja tuskaa tunne en. Kun villi olen mä heti kaikki sen huomaa. Ja mua katsoo kuin koiraa joka tielle paskoo taas. Siksi ei villi saa olla sillä heti katsotaan. Mitä kummaa tuo touhuaa, kun tiellä pomppii ja hymyilee...
Sä vastaan kävelet ja mua tuijotat viitot mua luokses tulemaan. Kas mitä asiaa sulla mulle nyt on. Niin toivon, että sanat nuo sun oloni pelastaa:)
ja uusi Anssi Kela on syntynyt.
onnistuu se muuten tylsällä veitselläkin.
miten sen ottaa, onko anssi kela hyvä vai huono? mielipide kysymys.. itse en tykkää anssi koosta...
Kuinka vaan