ihmiset hyvät.
paljon kuulee/näkee puhetta/kirjoitusta ja kommentteja noutajien helposta koulutettavuudesta ja loistavan pehmeistä luonteenpiirteistä. haluaisin kuitenkin lisätä oman kommenttini tähän asiaan. itselläni on vajaa 2 vuotias kultainen noutaja (narttu) ja olen seurannut koirani emän koulutusta alusta lähtien. lisäksi tutuillani on kultsuni veli, joka palautettiin kasvattajalle, sillä sen uusi omistaja ei osannut kouluttaa kultsua, vaan pelkäsi sitä. olen siis seuranut kahden kultsun koulutusta ja olen itse edelleen kouluttamassa omaani, joten kokemusta kultsuista on jonkin verran.
yleinen mielipide noutajista on että ne on helppo ja vaivaton kouluttaa. ainakin tällaisia ohjeita jaellaan yleisesti koiranhankintaa harkitseville. lapukoista ja muista noutajista en tiedä tarpeeksi voidakseni kommentoida, joten kirjoitan vaan kultsujen puolesta. (kommentoikaa omasta puolestanne näiden rotujen omistajat) kokemusteni perusteella kultainen noutaja osaa olla kuitenkin yksi jästipäisimmistä tapaamistani koirista, eikä koulutus tosiaankaan ole helppoa. kutsun tai käskyn kuullessaan kultsulla saattaa olla yllättäen "vaikkua korvissaan", mutta rääyttyäsi naama punaisena "kuuroa" koiraa luoksesi ja sen saavuttua se alistuu maahan odottamaan toruja. koira tietää tehneensä väärin, mutta ei edelleenkään tottele.
lisäksi kultsu on oikea teräskurkku. se osaa tekniikan jolla se jalat sutien saavuttaa maalinsa ja voittaa vetokilvan. kultsu on halutessaan vahvempi vetäjä kuin moni sitä suurempi koira. jos et ole varuillasi löydät itsesi jostain muualta kuin sieltä johon olit matkalla. liian usein näkee kultsun, joka hinaa omistajaansa kävelyllä omistajan hurjasta vastustuksesta huolimatta. kouluttamaton kultsu saattaa olla todellinen rasite taluttajalleen.
ja esimerkkejä kultsun jästipäisyydestä riittäisi loputtomiin...
siis kultsu on ihana koira. pehmeä(halutessaan), lapsiystävällinen, iloinen, seurallinen, suht vähän haukkuva ja omistajaansa rakastava. kuitenkin ilman johdonmukaista päättäväistä ja hyvää koulutusta kultsu muuttuu ulkoiluttajan painajaiseksi. koulutuksen täytyy olla kuitenkin hyvin pehmeää, sillä kultsu on pohjimmiltaan todella herkkä koira. teille, jotka haette helppoa seurakoiraa kultsu ei ole sopiva lemmikki. ottakaa mieluummin joku pienempi koira ettei tarvitse raahautua jäällä. kultsun hankkijoille, varsinkin teille jotka otatte sen ensimmäiseksi koiraksi suosittelen ohjattua tottelevaisuuskoulutusta.
paljon kuulee/näkee puhetta/kirjoitusta ja kommentteja noutajien helposta koulutettavuudesta ja loistavan pehmeistä luonteenpiirteistä. haluaisin kuitenkin lisätä oman kommenttini tähän asiaan. itselläni on vajaa 2 vuotias kultainen noutaja (narttu) ja olen seurannut koirani emän koulutusta alusta lähtien. lisäksi tutuillani on kultsuni veli, joka palautettiin kasvattajalle, sillä sen uusi omistaja ei osannut kouluttaa kultsua, vaan pelkäsi sitä. olen siis seuranut kahden kultsun koulutusta ja olen itse edelleen kouluttamassa omaani, joten kokemusta kultsuista on jonkin verran.
yleinen mielipide noutajista on että ne on helppo ja vaivaton kouluttaa. ainakin tällaisia ohjeita jaellaan yleisesti koiranhankintaa harkitseville. lapukoista ja muista noutajista en tiedä tarpeeksi voidakseni kommentoida, joten kirjoitan vaan kultsujen puolesta. (kommentoikaa omasta puolestanne näiden rotujen omistajat) kokemusteni perusteella kultainen noutaja osaa olla kuitenkin yksi jästipäisimmistä tapaamistani koirista, eikä koulutus tosiaankaan ole helppoa. kutsun tai käskyn kuullessaan kultsulla saattaa olla yllättäen "vaikkua korvissaan", mutta rääyttyäsi naama punaisena "kuuroa" koiraa luoksesi ja sen saavuttua se alistuu maahan odottamaan toruja. koira tietää tehneensä väärin, mutta ei edelleenkään tottele.
lisäksi kultsu on oikea teräskurkku. se osaa tekniikan jolla se jalat sutien saavuttaa maalinsa ja voittaa vetokilvan. kultsu on halutessaan vahvempi vetäjä kuin moni sitä suurempi koira. jos et ole varuillasi löydät itsesi jostain muualta kuin sieltä johon olit matkalla. liian usein näkee kultsun, joka hinaa omistajaansa kävelyllä omistajan hurjasta vastustuksesta huolimatta. kouluttamaton kultsu saattaa olla todellinen rasite taluttajalleen.
ja esimerkkejä kultsun jästipäisyydestä riittäisi loputtomiin...
siis kultsu on ihana koira. pehmeä(halutessaan), lapsiystävällinen, iloinen, seurallinen, suht vähän haukkuva ja omistajaansa rakastava. kuitenkin ilman johdonmukaista päättäväistä ja hyvää koulutusta kultsu muuttuu ulkoiluttajan painajaiseksi. koulutuksen täytyy olla kuitenkin hyvin pehmeää, sillä kultsu on pohjimmiltaan todella herkkä koira. teille, jotka haette helppoa seurakoiraa kultsu ei ole sopiva lemmikki. ottakaa mieluummin joku pienempi koira ettei tarvitse raahautua jäällä. kultsun hankkijoille, varsinkin teille jotka otatte sen ensimmäiseksi koiraksi suosittelen ohjattua tottelevaisuuskoulutusta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Veit sanat suustani!Meilläkin on kultsu ja se on kans just tommonen kun kuvasit!!! Justiinsa naurettiin kun yhessä koirakirjassa kerrottiin sen helposta käsittelystä ja koulutettavuudesta!!! Huh huh!!
"kutsun tai käskyn kuullessaan kultsulla saattaa olla yllättäen "vaikkua korvissaan", mutta rääyttyäsi naama punaisena "kuuroa" koiraa luoksesi ja sen saavuttua se alistuu maahan odottamaan toruja. koira tietää tehneensä väärin, mutta ei edelleenkään tottele."
Mistä päättelet, että koira tässä tapauksessa tietää tehneensä väärin?
Kirjoituksesta käy ilmi, että koiralle ei ole tarpeeksi hyvin opetettu luoksetulokäskyn merkitystä, joten häiriötekijöiden vaikutuksen alaisena se ei reagoi kutsuun. Kun se sitten tulee, olet sille vihainen. Koira näkee sen ja alistuu.
Mikään edelläolevasta ei viittaa siihen, että koira tietää tehneensä väärin. Se vain pelkää sinua.
Koiralla ei ole moraalia, se ei tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Se toimii täysin vaistojensa ja oppimansa varassa.
Minä en koskaan osoita minkäänlaista vihaa koiraani kohtaan ja siltikin se alistuu. Ärsyttää tämmöiset viisastelut, sillä koirilla on tottelevaisuudesta huolimatta myös oma luonteensa. Pääkköyden huomaa jo muistakin asioista koiran kanssa elellessä. On se myös kumma että joskus sitä kiinnostaa totella, mutta ei aina, joten jos joskus tekee mitä käsketään ei se voi olla tiedostamatta sitä. Kultsut ovat hyvin miellyttämisen haluinen ja lempeä rotu, joten alistuminenkin voi johtua tästä. Toisillekin koirille kultsumme usein alistuu!
Anteeksi jos mielipiteeni vaikutti/aa sinusta viisastelulta, mutta et ilmeisesti ole ymmärtänyt yhtä tärkeää asiaa koiran koulutuksessa. Jos koira tottelee yhdessä tai kahdessakin eri tilanteessa, se ei tarkoita että se tottelisi kolmannessa tai neljännessä erilaisessa tilanteessa. Koira on huono yleistämään. Sen takia sen kanssa on harjoiteltava tottelevaisuutta monenlaisissa paikoissa, monenlaisissa vaatteissa, moneen eri kellonaikaan, monenlaisten häiriöiden kanssa jne. Kyllä koira tottelee, jos se on opetettu tottelemaan. Jos se ei ymmärrä, että tässäkin tilanteessa on toteltava, ei se tottele ja vaikuttaa ihmisen silmään vaikkukorvaiselta. Todella monet ihmiset eivät tätä käsitä.
Totta kai koiralla on oma luonne, mutta sitä ei pidä erehtyä pitämään tekosyynä ja verukkeena tottelemattomuudelle.
Meillä sama juttu! Mut on kultsu kuiteskin ihana peruskoira!
..kuten flatti ja chessie ovat vaikeimmasta päästä. Ne eivät todellakaan ole mitään sohva/kotikoiria, ne vaativat todella paljon liikuntaa ja toimintaa, mitä tahansa voi harrastaa, kunhan harrastaa jotakin.
Kokemusta mulla on parista labukasta, yhdestä flätistä ja yhdestä kultsusta. Yleensä mielestäni vaikea koulutettavuus johtuu johtajuus ongelmasta, eli siis koira ei pidä kouluttajaa johtajana eikä halua miellyttää häntä. Mutta on noissa koirissa paljon myös koira kohtasia eroja, ei voi vaan sanoo et joku rotu vaikea ja joku ei. Labukat on mun mielestä ollu helpompia kuin muut, vaikkakin toinen oli aikas omapäinen, mutta ne on helpompia saada tajuamaan mitä niiltä halutaan. Fläteillä on sitä energiaa niin kauheesti, että ne pitäs ensin saada jotenkin rauhottumaan. Tuo tuntemani kultsu oli jo aika iäkäs, mut ei se niin paha ollu kouluttaa, kyllä se ihan tajus mitä halutaan. Mutta se että kultsu olis jotenkin pehmee ei kylläpidä paikkaansa. Kultsut on sitä paitsi aika korkeella tuolla ihmisten puremis tilastoissa. Johtuu ilmeisesti siitä niitä otetaan aivan väärin perustein, eikä sitten osata kouluttaa yms. Kultsusta tulee helposti ns. pelkopurija, se ei luota omistajaansa että hän pystyy hoitamaan ongelmatilanteet ja toimii itse.
ainakaan ole mikään pelkopurija, eikä todellakaan pehmo! Mielestäni ainakin meidän kultsumme osaa käyttää oveluutta erilaisissa tilanteissa. Mitkä ovat niitä vääriä perusteita millä kultsu otetaan? Mielestäni se kuitenkin on melko sopeutuvainen ja yleinen peruskoira, eikä mitään sen kummempaa peruskoulutuksen lisäksi tarvita. Kaikilla koirilla on vikansa ja hyveensä, myös tällä rodulla. Aina varmastikkaan koirasta ei tule ns. pelkopurija omistajan antaman turvattomuuden vuoksi, vaan voihan koira olla luonteeltaankin arka. Eikä sitäpaitsi joka tilanteessa ihmisen läsnäololla ole mitään merkitystä koiralle. Turhan usein unohdetaan että koirat ovat omia persoonia. Yleisesti käsitys kultsuista on kuitenkin lempeä, mutta myönnän että olen tavannut myös vihaisia yksilöitä.
Meillä asustaa 2 jästipäätä, joiden kanssa olen tehnyt töitä 10 vuotta kaikkineensa.Nyt vanhuuden koittaessä on vähän elämän mukanaan tuomaa viisautta tarttunut "kundeihin", mutta hermot menee edelleen!Luulin olevani ainut kouluttaja, jolla ei onnistu, mutta ehkä se on vika myös näissä "umpiluupäissä".Huh!
suuntaan sitä katsoisi, kun koira ei tottele??
Koiraa vai omaa kuvaa??
kumpaakin...