Tämän kirjoituksen jälkeen minut varmaan revitään palasiksi ja pääni työnnetään seipään nokkaan, sen tiedän jo etukäteen.
Suurin osa meistä ja suuri osa Windows käyttäjistä varmasti toivoisi, että Linux syrjäyttäisi Windowsin käyttöjärjestelmien markkinajohtajana kotikoneissa.
Tässä kohtaa törmäämme vuoriston kokoiseen esteeseen: vaivattomuus. Ihminen on laiska ja suurta osaa kotikäyttäjistä ei kiinnosta tietoturva pätkän vertaa, eikä heitä kiinnosta käyttää tunteja pikkuongelmien ratkomiseen. He haluavat vain yksinkertaisesti käyttää konetta.
Jos Linux halutaan tunkea kotikoneisiin taviksille, järjestelmässä olisi hyvä olla seuraavat asiat:
1. Yksinkertainen ohjelmien asennus (ei rpm-riippuvuuksia, ei sorsia).
2. Ei säätämisen tarvetta (Plug&Play).
3. Paketista valmiina käyttöön kuin käyttöön.
4. Yhtenäinen käyttöliittymä softien kesken (ulkoasu, pikakomennot).
5. Standardius (ei eroja distrojen välillä)
6. Vakaa kuin Suomen peruskallio (on jo).
7. Ohjelmisto- ja laitevalmistajien tuki (seuraa perässä heti kun edelliset ovat arkipäivää).
Apple on aina ennenkin ollut edelläkävijä ja on edelleen. Apple tosin tuo OS X:n x86 arkkitehtuurille vasta vimeisessä hengen hädässä (lue. ei koskaan tai globaali lama).
Tässä suhteessa Linux puolella on kaikki mahdollisuudet ottaa x86 markkinat haltuunsa. Apple voisi tehdä sen koska tahansa, mutta ei tee koska saa rahansa raudasta.
Linux-käyttäjien/kehittäjien joukosta varmasti löytyy ihmisiä, joilla on näkemyksiä ja taitoa, tehdä sama minkä Apple teki, tehdä Linuxista helppokäyttöinen. Käyttöliittymän uudelleen suunnittelu ei sekään olisi huono asia, alusta alkaen ammattimainen ja selkeä (virtuaalityöpöydät ovat loistava esimerkki ammattimaisesta suunnittelusta.).
Suurin osa meistä ja suuri osa Windows käyttäjistä varmasti toivoisi, että Linux syrjäyttäisi Windowsin käyttöjärjestelmien markkinajohtajana kotikoneissa.
Tässä kohtaa törmäämme vuoriston kokoiseen esteeseen: vaivattomuus. Ihminen on laiska ja suurta osaa kotikäyttäjistä ei kiinnosta tietoturva pätkän vertaa, eikä heitä kiinnosta käyttää tunteja pikkuongelmien ratkomiseen. He haluavat vain yksinkertaisesti käyttää konetta.
Jos Linux halutaan tunkea kotikoneisiin taviksille, järjestelmässä olisi hyvä olla seuraavat asiat:
1. Yksinkertainen ohjelmien asennus (ei rpm-riippuvuuksia, ei sorsia).
2. Ei säätämisen tarvetta (Plug&Play).
3. Paketista valmiina käyttöön kuin käyttöön.
4. Yhtenäinen käyttöliittymä softien kesken (ulkoasu, pikakomennot).
5. Standardius (ei eroja distrojen välillä)
6. Vakaa kuin Suomen peruskallio (on jo).
7. Ohjelmisto- ja laitevalmistajien tuki (seuraa perässä heti kun edelliset ovat arkipäivää).
Apple on aina ennenkin ollut edelläkävijä ja on edelleen. Apple tosin tuo OS X:n x86 arkkitehtuurille vasta vimeisessä hengen hädässä (lue. ei koskaan tai globaali lama).
Tässä suhteessa Linux puolella on kaikki mahdollisuudet ottaa x86 markkinat haltuunsa. Apple voisi tehdä sen koska tahansa, mutta ei tee koska saa rahansa raudasta.
Linux-käyttäjien/kehittäjien joukosta varmasti löytyy ihmisiä, joilla on näkemyksiä ja taitoa, tehdä sama minkä Apple teki, tehdä Linuxista helppokäyttöinen. Käyttöliittymän uudelleen suunnittelu ei sekään olisi huono asia, alusta alkaen ammattimainen ja selkeä (virtuaalityöpöydät ovat loistava esimerkki ammattimaisesta suunnittelusta.).
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kumpi on vaivaloisempaa pidemmän päälle? opetella linux vai siivota windowsin imemää moskaa?
Miun mielestä windowsin siivoukseen meni liikaa aikaa, joten vaihdoin linuxiin. On varmaa mielipidekysymys kumpaan haluaa aikansa käyttää :-)
Ei se linux niin monimutkanen ole ko yleisesti luullaan! windowsin vaivattomuus tuo paljon huonoakin tullessaan. Esim. haittaohjelmat voi asentua käyttäjän tietämättä.
En usko että linuxin kehittäjät haluaa kehittää sitä tietoturvallisesti huonompaan suuntaan!!!
Rosmo
Windows on kaikkea muuta kuin vaivaton. Se ei omasta mielestäni sovellu kuin pelaamiseen, en muista, mutta jos pleikkariin sai hiiren ja näppiksen, niin luovun kokonaan PC:stä.
Itselläni pääosassa ovat ohjelmat, ei käyttis. Käytän vaikka amigaa jos se on ainoa, jolle adobe, macromedia, mozilla ja propellerhead tekevät jatkossa softansa. Tällä hetkellä seuraavan koneen paikka pitää Mac, joku halvempi kotimalli tai läppäri.
Näinä aikoina mitään ei saa kehittää tietoturvallisesti huonompaan suuntaan, windows on poikkeus, mutta ei ole minun ongelmani (ainakaan kauaa, toivottavasti).
Taas nämä Applen fanaatikot valittamassa ja levittämässä tuota Apple paskaa. Rukoilet varmaa joka päivä Jobs-jumalalle kuinka on tehnyt täydelliset iPodit, Macit ja OS X:t jne...
Alkaa mennä hermot noihin Apple fanaatikkoihin, kun joka paikassa pitää tuota paskaa jauhaa. Onhan se kiva kun Apple paukuttaa semmosta 1.2% markkinaosuutta, jopa Linux on painanut ohi siitä.
Itse Windowsia Windows95:sta käyttäneenä voin olla aika tyytyväinen. Itsellä kun tämä toiminut ihan hyvin. Tosin SP2:n kanssa muutamat ohjelmat aluksi temppuilivat, mutta päivityksen jälkeen toimivat uudestaan. Nämä Apple fanaatikot tulevat aina itkemään kun eivät osaa käyttää Windowsia ja ovat jotai lahopäitä. Kaikki pitäs toimia out-of-box. Sitte kun tulee joku ongelma ja joku ei toimi niin sitten rukoillaan Jobs-jumalaa jos vaikka se korjais sen ongelman.
Joskus kun Apple tekee jotain ei niin hyvää. Samat fanaatikot ovat riehumassa kuinka Apple on täydellinen eikä ikinä ole eikä tule tekemään yhtään virhettä.
En ole Apple fanaatikko, itseäni ärsyttää tämä iPod/iMovie/iLife touhu yli kaiken. Macit ovat täydellinen konsepti, mutta esimerkiksi näytönohjaimissa on paljon parannettavaa.
Apple on kaikkea muuta kuin täydellinen ja mitä Jobs-jumalaan tulee, niin mies on kusipää. Bill Gates on tässä rinnalla anti-kristus.
mulle tarttui silmään yks juttu. Miksi ei sorsia saisi olla mukana? Nehän on osaaville ja koodauskykyisille vaan hyviä kun voi itse muutella softaa. Tavallinen käyttäjä niitä ei tarvitse mutta ei niitä silti tarvitse ottaa poiskaan, ei se niiden sorsien mukana olo Linux-distrossa mitään haittaa ainakaan tee. Tavis ei niitä vaan käytä ja sillä siisti.
Säätämisestä: eihän nytkään ole välttämätöntä säätää linuxia, useimmiten linux asentuu ns. heittämällä. Säätämistä ei saisi ottaa toisaalta poiskaan koska on osaavia käyttäjiä jotka nimenomaan HALUAAKIN säätää käyttistään itse eikä antaa automatiikan hoitaa kaikkea. Automatiikka kun tuppaa usein pettämään kuten olemme Windowsissa huomanneet ja monesti Windows ei annakaan käyttäjän säätää ominaisuuksia.
Yhteinen käyttöliittymä, tokihan on yhtenäinen käyttöliittymä, kaikki KDE:t ja Gnomet toimivat samalla tavalla. Jos taas meinaat että olisi vain joko KDE tai Gnome tai jokin muu niin se olisi merkittävä huononnus koska Linuxin yksi eduista on juuri se että voit itse laittaa siihen millaisen käyttöliittymän haluat jos et oletuskäyttöliittymää halua käyttää.
Paketista se ON valmiina käyttöön.
Standardius, mitähän tarkoitat sillä? Tarkoitatko tota käyttöliittymä juttua vai sitä että osa linuxeista perustuu Red Hat/Fedoraan, osa Slackwareen ja osa esim. Debianiin? Tietenkin olis siinä mielessä fiksua että sama softa asentuu distroon katsomatta. Osahan esimerkiks on rpm-paketteina, tosin on olemassa softa joka osaa muuntaa rpm-paketit tar.gz paketeiksi jolloin softat voi asentaa muihinkin kuin Fedora-pohjaisiin jakeluihin.
Ja mitä vikaa nykyisissä käyttöliittymissä? Virtuaalityöpöydät on olleet arkipäivää jo vuosia.
Jotenkin joskus tuntuu ettet olekaan juuri linuxeihin tutustunut. Minäkin tiedän niistä jo jotain vaikka olen vasta kerran kaksi kokeillut Demo Linuxia ja varsinainen pysyvä asennus on vasta edessä.
Mutta ennenkaikkea, linuxista ei saisi tehdä täysin kaupallista, kauppatavaraa jonka saa vain maksamalla mahtavat lunnaat kauppaan. Eikä myöskään sellaista että se on määritelty yhtä ahtaasti kuten Windows eli että se menettää joustavuutensa ja säädettävyytensä ja edelleenkehittely ja muuntelumahdollisuudet. Linux on hyvin juuri tuollaisena kuin se nyt on. Ja meikulle ainakin kelpaa vallan erinomaisesti tuollaisena.
tarkoitin lähinnä tällä sitä että ohjelmien asennus voisi olla yhtä mukavaa kuin maceissä: raahaa ja pudota, koska suurin osa taviksista ei halua opetella (eikä myöskään opettele) mitään monimutkaisempaa. He kohtelevat tietokonetta siinä missä televisiotakin: napista painamalla tapahtuu.
Sorsat pitäisi olla aina saatavilla, mutta asennusta ei pitäisi suorittaa sorsista.
Mitä käyttökokemukseeni tulee, olen käyttänyt linuxia n. vuoden ja sinä aikana on koneissa käväissyt RH6/7/9, mdk9, suse 9 ja lycoris. live-jakeluita on, kaikki knoppixia.
Kirjoitin jutun lähinnä siltä kantilta, että moni toivoo linuxin menestystä, mutta esteenä ovat tavalliset ihmiset (hyviä esimerkkejä kaverini, vanhempani, isovanhempani), heille kaiken pitää olla plug&play/drag&drop.
yhtenäisestä käyttöliittymästä: Kaikissa distroissa ei välttämättä ole kuin toinen KDE tai Gnome. Tässä mennään ehkä jo siihen tilanteeseen kun pingua saa esiasennettuna mustasta pörssistä. pointtini oli vain se että olen huomannut suurta osaa ihmisistä ärsyttävän yhden napin siirtäminen toiseen paikkaan.
Itseäni ei haittaa kumpaa käyttöliittymää käytän ja solariksessa mukana tuleva cde ei sekään järin erikoinen ole, mutta lyöppä se tavallisen tanon eteen, auta armias!
Yhteenvetona, Windows suuntaan linuxia ei saa koskaan kehittää. enemmin voitaisiin viedä OS X:ää kohti.
"Mitä käyttökokemukseeni tulee, olen käyttänyt linuxia n. vuoden ja sinä aikana on koneissa käväissyt RH6/7/9, mdk9, suse 9 ja lycoris. live-jakeluita on, kaikki knoppixia."
Joopa jooo... Et tunnu olevan perehtynyt yhtään enempää järjestelmiin vaan vaihtanut järjestelmää kuin paitaa.
Ja jos pelaaminen on koneen tärkeä käyttötarkoitus, kannattaa toki pitäytyä Windows-maailmassa, jossa pelejä on tarjolla muita järjestelmiä laajemmin.
joopa joo, omassa pääkoneessa ei ole ollut kuin RH9 ja mdk9(lyhyt tuttavuus). RH9 on ja pysyy. Koulussa ylläpidän aulan Linux-nettikoneita, Suse 9:llä pyörivät.
Pelaaminen on kaikkea muuta kuin tärkeä käyttötarkoitus. Playstation on keksitty.
No, hyvä! Joskus vain sattuu netistä lukemaan mielipiteitä, joissa mihinkään jakeluun ei ole jaksettu tutustua perusasioitakaan enempää ennenkuin jo on asennettu "aidan toisella puolella" oleva jakelu.
Siis epäilyni perehtyneisyydestäsi saa jättää omaan arvoonsa.
Riippuvuudet on *pakko* hoitaa jotenkin kuntoon. Muuten käy niinkuin Windowsissa: ohjelma ABC-setup.exe kirjoittaa surutta kirjaston apujuttu.dll uusiksi, jolloin mikään muu sitä käyttävä ohjelma ei enää toimikkaan kyseisellä dll-versiolla.
Toisekseen esim. Mandrakessa ohjelmien asennus on (imho) paljon helpompaa kuin Windowsissa: yksi ainoa hakemisto, josta etsit haluamasi ja klikkaat install. Kolme cd:tä, joista kone pyytää vuorollaan 1-3kpl, tai jos olet määrittänyt ftp-lähteen, ei edes yhtään levynvaihtoa. ..Pikku hetki, ei salasanoja, ei reboottia ja ohjelma toimii. urpmi huolehtii rpm-riippuvuudet kuntoon automaattisesti.
Toki joskus voi olla satunnaisia vaikeuksia pikakuvakkeen asennuksessa ohjelmavalikkoon.
Ajatuksesi helppoudesta pitää varmasti paikkansa, sitä ihmiset todella haluavat. (esim pc ei korvannut kotistereoiden cd-soitinta, koska ketään ei kiinnosta boottailla 3min konetta jotta musiikin saa kuulumaan)
Nähdäkseni siihen tulisi lisätä pari asiaa:
Windowsin tapa ei välttämättä ole ainoa (edes) "helppo"
esim. juuri Mandraken asennus kestää alle tunnin, jolloin koko sirkus on asennettu. Windowsia ei saa mitenkään asennettua alle kolmen tunnin kaikkine Officepaketteineen ym., CD-levyjä tarvitaan 4-12kpl, salasanoja ja kräkkejä 6kpl, rebootteja n kpl, SP2 ja SP2:n korjaukset...
Toisekseen, useimmat Linuxia käyttävät ja kehittävät tahot eivät todellakaan halua että siitä tulee Windows II, oikeastaan missään suhteessa. Muutama miljoona lisäkäyttäjää on toki tervetullut, jotta kaupallinen sovellustarjonta ja laitetuki Linuxille paranee, mutta loput ihmiskunnasta saa varmaan vaikka ostaa Windows LongHornin joka vuosi hintaan 1 000€ - jos kerran tykkäävät että se on hyvä tai helppo.
Suoraan sanoen: merkittävä osa ihmisistä on tietokoneiden kanssa sen verran tyhmiä, ettei heille saisi ikinä antaa pankkiautomaattia monimutkaisempaa laitetta. Siinä Linux toimiikin jo loistavasti, eikä käyttäjää häiritse rpm-riippuvuudet!
"Ajatuksesi helppoudesta pitää varmasti paikkansa, sitä ihmiset todella haluavat. (esim pc ei korvannut kotistereoiden cd-soitinta, koska ketään ei kiinnosta boottailla 3min konetta jotta musiikin saa kuulumaan) "
Olen pahoillani että nyt menee jo mainostamisen piikkiin, mutta tässä suhteessa Apple on kyllä aika hyvässä asemassa. esimerkiksi iBook missä on kaikki musiikki Airport Extreme (IEEE 802.11g) Airport Express (802.11g tukiasema audio-outputilla) on aika kiva systeemi. Surffailla voi vaikka sohvalta ja samalla soitella langattomasti musiikkia, ja kaiken lisäksi voi ostaa vaikka uusia biisejä iTunes Music Storesta. Ja kun "buuttailuun" ei mitään tarvetta ole, niin aika nami systeemi, sanoisin.
"Apple on kyllä aika hyvässä asemassa."
Ei kuulu mitenkään keskustelufoorumin aihealueeseen.
Keskustelu PC:n vs. Apple paremmuudesta kuuluu sotiin. Apple ei ole käyttöjärjestelmä.
ajattelinkin lähinnä maccien tyylistä raahaa&pudota-asennusta.
Linuxista ei saa koskaan tulla windows kakkosta, ei ruveta ottamaan takapakkia.
Järjestelmän asennus on Linuxissa nopeaa ja helppoa, Windowsin asennus on kömpelöa ja hidasta.Jos mä joutuisin asentamaan nyt windowsin uusiks, siinä menis noin monta päivää, kaikkine softineen.
Tiedän, tiedän... Syy on minun. En vaan malttanut olla sanomatta.
"1. Yksinkertainen ohjelmien asennus (ei rpm-riippuvuuksia, ei sorsia)."
Riippuvuudet tulevat pysymään, koska olisi järjetöntä tehdä esim. staattisia binaareja tai levitellä joka asennuspaketissa kaikki tarvittavat kirjastot mukana (~500Mt).
Distron asennusohjelman asia on hoitaa nämä riippuvuudet mahdollisimman läpinäkyvästi ja huomaamattomasti.
Lähdekoodit pitää olla saatavilla - gpl edellyttää jo tätä. Tarkoitit tällä lähdekoodien "hävittämisellä" ilmeisesti sitä että joka ohjelmasta saisi sen binaari rpm:n kotisivulta ja tämä onkin kannatettavaa..
"2. Ei säätämisen tarvetta (Plug&Play)."
Taitaa kumpainenkin gnome sekä kde pikkuhiljaa kehittyä siihen suuntaan että työpöytä integroituu laitteistoon entistä paremmin, eli oikealla polulla ollaan jo.
"3. Paketista valmiina käyttöön kuin käyttöön."
Hieman utopistista.. Parempi olisi keskittyä siihen että systeemi olisi valmis peruskäyttöön: netti, toimisto ja multimedia.
"4. Yhtenäinen käyttöliittymä softien kesken (ulkoasu, pikakomennot)."
KDE ja GNOME saa kumpainenkin olla olemassa jo positiivisen kilpailun tähden. Hienoa jos esim. alla olevat kirjastot yhdistyisivät.
Esim. Open Officesta saisi tulla KDE ja GNOME versiot.
"5. Standardius (ei eroja distrojen välillä)"
Distrovalmistajat taitavat tehdä "tahallaan" näitä pieniä eroja distroihin jo kilpailusyistä.
"6. Vakaa kuin Suomen peruskallio (on jo)."
Juu.. Ainahan voi muistin kulutusta viilata alaspäin ja nopeutta ylöspäin.
"7. Ohjelmisto- ja laitevalmistajien tuki (seuraa perässä heti kun edelliset ovat arkipäivää)."
Ohjelmistot varmasti saa jo toimimaan yhdellä asennuspaketilla distrossa kuin distrossa (vertaa Mozilla Firefox ja Open Office)..
Ehkä tarvittaisiin kerneeliin joku pysyvä ajurirajapinta?
tarkoitin lähinnä tätä:
Pro Toolsin asennus OS X:lle, asenna pro tools.
Pro toolsin asennus Windowsille, asenna pro tools, säädä/rukoile, säädä/rukoile, luovu leikistä. Vika on Windowsissa, ei pro toolsissa.
Täysin sama asennatko OS X:ään ääni, video vai kuva/multimedia softaa. voit tehdä sen suoraan ilman puuttuvien kirjastojen metsästystä.
?? Asennus Linuxille ?? saattaa olla lähempänä windows-versiota.
5. Koitin joskus asentaa jotain softaa red hat 9:iin ja ainoa asennusmetodi, jonka sivuilta löysin oli suse9-rpm, ei asentunut. no joku hilavitkutin se muistaakseni oli, joten eipä siitä suurta haittaa ollut.
"Riippuvuudet tulevat pysymään, koska olisi järjetöntä tehdä esim. staattisia binaareja tai levitellä joka asennuspaketissa kaikki tarvittavat kirjastot mukana (~500Mt).
Distron asennusohjelman asia on hoitaa nämä riippuvuudet mahdollisimman läpinäkyvästi ja huomaamattomasti."
Tätä tullee helpottamaan myös LSB-standardi.
Olen käyttänyt pari vuotta Debiania, ja työaseman käyttöönotto on huomattavasti nopeampi toimenpide kuin Windowsilla. Eilen viimeksi päivitin pojan koneen ME:stä XP:hen, ja aika työläältä tuntui. Itse Windows kyllä asentuu helposti, mutta sitten tarvitaan SP 2, Office, sitä sun tätä ja muuta. Vaihda CD, asenna, laita CD-key, boottaa, vaihda CD, asenna, laita CD-key, konfiguroi, boottaa, säädä...
Debianin asennuksen yhteydessä voi valita, että minkä tyyppisen koneen asentaa. Kun valitsee työaseman, tulee OpenOffice.org, Gnome ja KDE automaattisesti asennettua.
" "2. Ei säätämisen tarvetta (Plug&Play)."
Taitaa kumpainenkin gnome sekä kde pikkuhiljaa kehittyä siihen suuntaan että työpöytä integroituu laitteistoon entistä paremmin, eli oikealla polulla ollaan jo. "
Totta. Plug&Play toimii uusissa Linux-jakeluissa. Tosin työpöytä ei vielä reagoi esim. liitettyihin USB-laitteisiin. Freedesktop.orgista löytyy tietoa HAL-standardista, joka tulee korjaamaan tämän puutteen.
" "3. Paketista valmiina käyttöön kuin käyttöön."
Hieman utopistista.. Parempi olisi keskittyä siihen että systeemi olisi valmis peruskäyttöön: netti, toimisto ja multimedia. "
Mainitsinkin jo edellä tuosta. Linuxin asennuksen yhteydessä voi valita, minkä tyyppistä konetta nyt asennetaan.
" "4. Yhtenäinen käyttöliittymä softien kesken (ulkoasu, pikakomennot)."
KDE ja GNOME saa kumpainenkin olla olemassa jo positiivisen kilpailun tähden. Hienoa jos esim. alla olevat kirjastot yhdistyisivät. "
Linuxin käyttöliittymä on nykyään oikeastaan yhtenäisempi kuin Windowsin. Office 2000 ja Office XP näyttää aivan toiselta kuin muut ohjelmat XP:ssä.
" Ehkä tarvittaisiin kerneeliin joku pysyvä ajurirajapinta? "
HAL on juuri tätä.
Linuxin ylläpito ja sovellusohjelmien asentaminen on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin Windowsin ylläpito ja ohjelmien asentaminen. Ylläpidon opettelu vie aikaa, mutta aika harva osaa todella ylläpitää Windowsiakaan. Esimerkkinä vaikka että jos osaat asentaa samaan käyttöjärjestelmään yhtäaikaisesti IE 5.5:n ja IE 6.0:n tai Office 2000:n ja 2003:n, voit pitää itseäsi Windows-ylläpitoon perehtyneenä.
Tapsa
> 1. Yksinkertainen ohjelmien asennus (ei
> rpm-riippuvuuksia, ei sorsia).
Wintussussa on aivan samanlaiset riippuvuudet (.dll). Mikäli .dll:si puuttuu, ohjelma ei asennu. Asennuspaketti jos osaa hakea netistä puuttuvat riippuvuudet, ei siitä paljoa asennus helpommaksi muutu. Harvempi Windows-installointi osaa sitä tehdä - tai kykenisi, Win kun on suljettu järjestelmä.
Eihän sinun ole pakko niitä sorsia koneellesi asentaa. Niiden avulla saat kuitenkin likimain paketin kuin paketin toimimaan distrossa kuin distrossa. Mitenkäs asennat W2K-softan 98:lle?
> 2. Ei säätämisen tarvetta (Plug&Play).
Ainoa, joka koskaan on minulle tuottanut ongelmia on ollut jokin _hyvin_ eksoottinen integroitu äänikortti. Kuitenkin, Linuxin kanssa sinulla on _mahdollisuus_ säätää aivan toisessa mitassa kuin Windowsilla.
> 3. Paketista valmiina käyttöön kuin käyttöön.
Siis millaiseen käyttöön on paketista vedetty Windows valmis? Turvattomaan nettiselaamiseen ja emailiin. Mikä tahansa näiden yli maksaa rahaa, ja näitä et voi jättää asentamatta ilman erityiskikkailua.
Linux-asennusmedioilla voin asentaa
- perustoimistotyöaseman
- ohjelmistokehitysympäristön
- nettikoneen
- WWW-, FTP-, tietokanta- tms palvelimen
- jne; sekä haluamani yhdistelmän
Mikäli haluan jotain hiukan eksoottisempaa, suurin osa tarvitsemastani löytyy netistä ilman eri korvausta.
Audiosoftaa löytyy myös Linuxille. Se, ettei ProToolsia ole vielä portattu, johtuu siitä, etteivät ProToolsin käyttäjät ole sitä alkaneet yhtiöltä vaatia. Lähetäpä vaikka sinä kohtelias kysymys Digidesignille milloin tämä tapahtuu.
> 4. Yhtenäinen käyttöliittymä softien kesken
> (ulkoasu, pikakomennot).
Jep. Tähän suuntaan mennään. Lisäksi pikanäppäimet tuppaavat olemaan samat kuin Windowsissa.
Toisaalta, minulle tällä ei ole juurikaan merkitystä. Kun M$-tuttavuus on alkanut DOS5:stä, on siinä välissä ehtinyt aika monta käyttöliittymää tulla tutuksi.
Eikä tämä muuten toimi Windowsissakaan ihan noin yksioikoisesti.
> 5. Standardius (ei eroja distrojen välillä)
Miksi? Pitäisikö Windows- ja Novell-palvelimienkin näyttää samalta? Eroissa eri distrojen välillä kyse on lähinnä käyttöliittymästä. KDE näyttää KDE:lta vaikka sen mihin distroon asennat.
Mikäli viittaat asennusjärjestelmien standardointiin, ei siinä ole juurikaan ideaa. Erilaiset pakettiasennukset (RPM, apt-get jne) kilpailevat keskenään. Jossain vaiheessa jokin näistä saattaa osoittautua olennaisesti toisia paremmaksi ja muuttua de facto-standardiksi.
Vähän omaa pohdintaani näihin ongelmiin:
1. Yksinkertainen ohjelmien asennus (ei rpm-riippuvuuksia, ei sorsia).
- Riippuvuudet tulevat olemaan, mutta niiden ei tarvitse näkyä käyttäjälle. Kyllähän tämä jo hoidetaan mahtavasti monessa distrossa. Esim. Gentoossa asennus "emerge ohjelma", siis yksi komento vs. Windowsin "OK-Seuraava-Hyväksyn-OK-Jatka" ruljanssia. Ja sorsathan ovat pelkästään positiivinen asia. Esim. Gentoo kääntää asennettaessa kaiken sorsista (voi toki käyttää valmiitakin paketteja niin halutessaan) ja näin ohjelma on käännetty juuri sille koneelle sopivaksi, jolla sitä on tarkoitus ajaa. Sorsia voi sitten vielä taitava käyttäjä muokata ihan miten tahtoo. Siis ne ovat kaikin puolin hyvä asia. Kuitenkaan normaalikäyttäjän ei tarvitse niistä lainkaan välittää.
2. Ei säätämisen tarvetta (Plug&Play).
- Ainakin Mandraken ja Fedoran uusimmat ovat jo aika lähellä tätä tavoitetta.
3. Paketista valmiina käyttöön kuin käyttöön.
- Mikähän käyttöjärjestelmä olisi? Ei Windows ainakaan. Linux distroja on paljon järkevämpi kehittää erikseen kuhunkin tarkoitukseen, kuin lähteä kehittämään valtavaa kokonaisuutta, joka sopisi kaikkeen. Kyllähän joku Mandrake toisaalta alkaa tällainen valmis kokonaisuus olemaan. Tavaraa on liikaakin mukana.
4. Yhtenäinen käyttöliittymä softien kesken (ulkoasu, pikakomennot).
- Tämä on ongelma. Pitäisi luoda standardeja, joita kaikki myös noudattaisivat. Windowsissahan ohjelmat näin melkein tekevätkin.
5. Standardius (ei eroja distrojen välillä)
- Edellä mainitsin siitä, että kannattaa tehdä distroja eri tarkoituksiin eri ihmisille. Toki käyttäjälle olisi kyllä mukavaa mikäli esim. ohjelmien asennus sujuisi samallalailla Linuxissa kuin Linuxissa.
6. Vakaa kuin Suomen peruskallio (on jo).
- KDE ainakin kaatuilee aina välistä. Kehittämisen varaa tässäkin. Tavalliselle ihmiselle KDE:n kaatuminen tarkoittaa käyttöjärjestelmän kaatumista.
7. Ohjelmisto- ja laitevalmistajien tuki (seuraa perässä heti kun edelliset ovat arkipäivää).
- Ei seuraa. Tämä on tällainen rasittava noidankehäilmiö. Ohjelmisto- ja laitevalmistajat alkavat tukea käyttöjärjestelmää sitten kun sillä on tarpeeksi käyttäjiä ja toisaalta käyttäjät voisivat käyttää käyttöjärjestelmää mikäli sille löytyisi parempi tuki ohjelmisto- ja laitevalistajilta. Kehitys tapahtuu hitaasti käyttäjäkunnan kasvun kautta.