Pahoinpitely.

Mikä pointti koko rikosuhripäivystyksessä on. Mää en tiiä. Mihin te oikein pyritte.

Rikosuhripäivystyksen neuvot ovat olleet jo pitkään vähän sinne päin, enimmäkseen päin mäntyä.
Ei kyse ole silloin mistään vamman tuottamuksesta, jos lyö toista. Tuottamus on kyseessä silloin, jos vamma aiheutetaan huolimattomuudella tai varomattomuudella. Vakava seuraus taas on kyseessä silloin, kun uhri on ollut hengenvaarassa. Tosin nytkään seuraus ei ole ollut mikään vähäinen.
Kun neuvojen kyselijä kertoo soittaneensa poliisit paikalle, niin kyllä poliisit tekevät rikosilmoituksen viran puolesta, ei sitä uhrin enää toista kertaa tarvitse tehdä, kunhan odottelee kutsua kuulusteluun. Koska uhri on jo sairaalassa, niin hänen kannattaa pyytää sieltä lääkärinlausunto, jonka voi viedä kuulusteluun mennessä poliisille. Tällöin poliisin ei tarvitse sitä tilata enää erikseen.
Poliisikuulustelussa uhrin kannattaa ilmoittaa vaativansa tekijälle rangaistusta ja kertoa, että korvausvaatimukset tullaan esittämään myöhemmin, eli oikeudenkäynnin yhteydessä, jolloin kaikki todennäköisesti jo silloin on tiedossa. Rangaistusvaatimus on välttämätön, jotta myöhemmin esimerkiksi Valtiokonttori korvaisi uhrille jotain. Myöhemmin poliisi, syyttäjä ja viimekädessä oikeus päättävät minkä teon teko täyttää, onko se pahoinpitely, vai törkeä pahoinpitely.

Uhrin kannattaa kääntyä mieluummin oikeusaputoimiston, kuin rikosuhripäivystyksen puoleen.
Vaikka uhrille jäisi elinikäiset vammat, niin korvaukset eivät siitä huolimatta ole kovin mittavia. Tekijä niitä tuskin koskaan maksaa, eikä Valtiokonttori ole mikään rahasampo.
Oikeus käyttää korvauksia arvioidessaan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia. Sen suositus on kyseisessä vammassa noin 1000 - 3000 euroa. Tämän päälle tietysti ansion menetykset.