Nyt suoraa puhetta. Moniko meistä ikäihmisistä on tällä hetkellä rakastunut tai ihastunut ? Ei mitään rakastan vaimoani tai miestäni juttuja koska on oltu 30 vuotta yhdessä, vaan rehelliset vastaukset, että vieläkö osaatte palavasti rakastua ja kehen ? (puolisoon, salarakastajaan tai -ttareen, naapurin vaimoon tai mieheen tai anoppiin tai netti-tuttuun.
Itse rakastunut työkaveriin ! Molemmat varatuita.
Itse rakastunut työkaveriin ! Molemmat varatuita.
Vastaukset 17
Vanhimmat
on pakko ihastua, jos kauniit silmät vinkit antavat.Rakkauden sanan olen jo nueremmille jättänyt, mutta vanhemmiten 50>kaikki muu kylläkin
elämään kuuluu.Mikä lie hetken huumaa,tai muuten
häiriö aivoissa,tai jos kuuluu normaaliin elämään.
Joku ehkä lausuu "villitys"samahan tuo mutta näinvain eteenpäin mennään.
...vara parempi?
ei kysy lupaa. Olen jo niin vanha että miulla on lupa onneen ja viimmeiseen hehkuun kenties. Palakaamme lieskoin leimuvin, maa maahan jää, mut henki taivahalle, on mottoni. Min verran meissä on lempeä, sen verran meissä on eloa. Parempi naida kuin palaa ja kärvistellä.
..onnesi kukkuloilla. Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä!
-ttareen roihuaa rakkaus kuumana jo toista vuotta
kotona on kylmä piisi
Liekki palaa ja intohimo omaan kaveriin, jonka kohtasin 2 v sitten.
minua ei kukaan huoli vaikka vähän maksaisikin:)
joskus sitä tekee ihan kipeetä katsella kun pariskunnat kävelee käsikädessä..
no ,ehkä sitten seuraavassa elämässä...
Ja taas arvoton heitto. Vaikka maksaisinkin, niin kummalle sukupuolelle.
olen rakastunut palavasti...ja noin vajaat kaks vuotta on tätä nyt jatkunut.Tunne on aika ihana ja samalla kutkuttava.Vaikkakin kyseessä on osittainen kaukorakkaus.Uskon silti että tämän ikäisenäkin voi tuntea samanlailla kun joskus nuorempanakin.
Minä olen palavasti rakastunut kiinalaiseen ukkoon, joka kerran viikossa tulee meille himbeen ja hieroo puolitoista tuntia päätetyöskentelyssä jäykistyneitä lihaksiani. Siis sen miehen käsien käyttötekniikka on taivaallinen! Tämä kiinalainen poikaystäväni aloittaa aina jalkapohjista, siirtyy seuraavaksi hitaasti niskasta alas pakaroihin. Sen jalkeen ovat vielä vuorossa olkanivelet ja käsivarret. Suren haikeasti hänen lähtöään, mutta samalla alan elää uuden jälleennäkemisen ihanassa toivossa. Syystä, että meitsi on naiskauneusluokituksessa pudonnut sieltä parhaasta A-luokasta joudun kyllä maksamaan hänelle...
koska itse elän samoin. Mukava on kohdata ja nauttia vaikka ihana päivällinen hienostuneessa seurassa ,mutta asioiden en anna mennä liian pitkälle .. pitää jännitystä yllä.Olemme molemmat tavallamme varattuja ,mutta vapaita . Ystävyytemme on kestänyt 40 vuotta ja vanhetessaan paranee ,koska emme tuota toisillemme kuin hyvää ,mutta ei lakanoiden välissä.
Olen antanut lupauksen, jota en voi rikkoa. Olen pahoillani. Muistelen erästä intiaaniviisautta, jossa todetaan kaiken, mikä sisältää voiman tapahtuvan vääjäämättömästi... jotenkin.
Etkö voisi millään edes kerran?
Miksi olet niin pidättyväinen?
Et anna edes toivon kipinää, etkä rohkaise minua vähääkään.
Kohta en jaksa enää kosiskella sinua.
koska kukaan mies ei kirjoita otsikkoon "voi ei" onkin tämä viesti lopulta aika surullinen
Heippa, huomio (kuka sitten oletkin... ) Itse ajattelin viestiä lukiessani, että jollekin sylttytehtaalle nämäkin jäljet todennäköisesti johtavat. Mikäli näin on, ja kirjoittaja on vaikkapa Punatukkaisen kaunottaren alterego, niin hän ei ilmeisesti millään pysty päättämään, olenko minä palstalla jahtaamassa miehiä vai juoksemassa heitä karkuun. Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että happi tässä väkisinkin loppuu, vaikka kuinka urhoollinen yrittäisi olla.
Sinulla taitaa noita piirittäjiä riittää. En yhtään ihmettele:)
"Muistelen erästä intiaaniviisautta, jossa todetaan kaiken, mikä sisältää voiman tapahtuvan vääjäämättömästi... jotenkin."
Olisi jotenkin lohdullista heittäytyä tuollaisen viisauden huomaan. Mutta kun ei, en saa mielestäni tuon olevan vain retoriikkaa. Sehän kertoo täsmälleen sen minkä katsotaan olevan voimaa.
Albert