"Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että toisen meistä kuoltua saa jälkeenjäävä täydellä omistus- ja hallintaoikeudella kaiken pesään kuuluvan omaisuuden niin kiinteän kuin irtaimen."
Tahto jatkuu toiveella että perillinen voi vaatia lakiosansa, mutta se on oikeus suorittaa rahana. Joka otetaan myöhemmin huomioon lesken kuoleman jälkeen.
Kysymys kuuluu; Mitä hyötyä tälläisestä testamentista on vai onko peräti haittaa eloon jäävälle puolisolle.
Tietäisikö joku kertoa. Kiittäen.
Tahto jatkuu toiveella että perillinen voi vaatia lakiosansa, mutta se on oikeus suorittaa rahana. Joka otetaan myöhemmin huomioon lesken kuoleman jälkeen.
Kysymys kuuluu; Mitä hyötyä tälläisestä testamentista on vai onko peräti haittaa eloon jäävälle puolisolle.
Tietäisikö joku kertoa. Kiittäen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aika kaameeta, kun jo olemattomalla muistiltaa yms. voimillaan oleva seniori saa tollaset valtuuet heidän hiellä ja kyynelillä lujalla hankkimaansa omaisuuteen. Ja jos viäl jotai epäluuloisuutta mukana nii siinä voijaan tuhota ensiksi kuolleen yhteinen hyvää tarkoittanut idea.
Seuraukset testamentista:
1) Leski saa mahdollisten lasten lakiosasta huolimatta omistukseensa puolet toisen puolison omaisuudesta (perintönä). Mahdollinen lesken avio-oikeus voi lisätä lesken saamia varoja (tasinko-oikeus).
2) Lesken saama omaisuus tulee leskelle omistusoikeuksin, jolloin syrjäytyy toissijaisten perillisten oikeus saada lesken kuoltua pesästä varoja. Tämä vaikutus on ainoastaan silloin, jollei ensiksi kuolleen puolison kuollessa ole lapsia (eikä lapsenlapsia).
Haittana voi perintöverotuksen seurauksena olla se, että leski saa ensin perittävän omaisuuden omistukseensa maksaen perintöveron siitä, ja lesken kuoltua varat voivat joutua toiseen kertaan verotetuksi, kun ne jälleen siirtyvät uuden saajan (mahd. lasten) omistukseen.
>>1) Leski saa mahdollisten lasten lakiosasta huolimatta omistukseensa puolet toisen puolison omaisuudesta (perintönä). Mahdollinen lesken avio-oikeus voi lisätä lesken saamia varoja (tasinko-oikeus).
1) Leski saa mahdollisten lasten lakiosasta huolimatta omistukseensa puolet toisen puolison omaisuudesta (perintönä). Mahdollinen lesken avio-oikeus voi lisätä lesken saamia varoja (tasinko-oikeus)
Nix-nax ei ehkä pätiessään oivaltanut, että kyllä vain edellä kertomani matemaattisesti pätee.
Kun testamentti käsittää kaiken omaisuuden, mikä ensiksi kuolleelta puolisolta jää, leski saa kokonaisuudessaan perintöoikeutensa ja avio-oikeutensa nojalla AINA YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN PUOLET ensiksi kuolleen omaisuudesta. Aivan kuten kohdassa 1 olen sanonut.
Matemaattisia esimerkkejä, koska nix-naxhan muutoin ei mitään ymmärrä ja haluaa pätiessään vääntää asiaa maailaman tappiin saakka.
Ensiksi kuollut puoliso = A
Leski = B
Kaikissa esimerkeissä lakiosa on vaadittu. Rintaperillisten lukumäärällä ei ole merkitystä. Lakiosa on aina puolet jäämistöstä.
1)
A:lla on 200.000
B:llä on 100.000
Ositus:
avio-osa on 150.000, jonka vuoksi tasinko on 200.000-150.000 = 50.000.
Perinnönjako:
jäämistö 150.000, josta lakiosa on puolet eli 75.000.
Leski saa perintönä 150.000-75.000 = 75.000.
Yhteensä leski saa 50.000 75.000 = 125.000 > puolet jäämistöstä (=100.000).
2)
A:lla on 100.000
B:llä on 100.000
Ositus:
avio-osa on 100.000, jonka vuoksi tasinko on 100.000-100.000 = 0.
Perinnönjako:
jäämistö 100.000, josta lakiosa on puolet eli 50.000.
Leski saa perintönä 100.000-50.000 = 50.000.
Yhteensä leski saa 50.000 0 = 50.000 = puolet jäämistöstä (=100.000).
3)
A:lla on 100.000
B:llä on 200.000
Ositus:
avio-osa on 150.000, jonka vuoksi tasinko on 200.000-150.000 = 50.000. B:llä on kuitenkin oikeus tasinkoprivilegiin eikä lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolipesälle. Sen vuoksi tasinko on nolla.
Perinnönjako:
jäämistö 100.000, josta lakiosa on puolet eli 50.000.
Leski saa perintönä 100.000-50.000 = 50.000.
Yhteensä leski saa 50.000 - 0 = 50.000 = puolet jäämistöstä (=100.000).
Ja ennen kuin nix-nax ennattää vängätä, että perintönä ei leskelle aina tule puolia ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta, niin aivan OIKEIN. Juridisesti täsmällisesti ilmaisten asia on toki näin, mutta kirjoitin tarkoituksella palstalle ei-juridista kieltä käyttäen, koska lopputulos on sama. Leski saa omsitukseensa myös esimerkin tapauksessa 1 puolet ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta ja sen lisäksi tasinko-oikeutensa vuoksi lisää. Tässä esimerkissä ei ole merkitystä sillä, millä oikeudellisella perusteella omaisuus tulee lesken haltuun. Se ei ole alkuperäiselle kirjoittajalle merkityksellinen asia, kun lopputulos on määrällisesti sama.
Tuskinpa nix-nax ymmärtää tätä ajattelutapaa ja ryhtyy urpona aivan varmasti vänkäämään siihen maailman tappiin asti, että olen väärässä. Odotan innolla urpon vastinetta!!!
>>Leski saa mahdollisten lasten lakiosasta huolimatta omistukseensa puolet toisen puolison omaisuudesta (perintönä).>Tuskinpa nix-nax ymmärtää tätä ajattelutapaa ja ryhtyy urpona aivan varmasti vänkäämään siihen maailman tappiin asti, että olen väärässä. Odotan innolla urpon vastinetta!!!
>>Et vieläkään näy ymmärtävän, että leski ei testamentilla (= "perintönä") saa puolta (ylipäätään mitään) puolisonsa "omaisuudesta". Kun testamentti toteutetaan osituksen jälkeen muodostuvasta jäämistöstä, sen minkä leski testamentilla ("perintönä") saa, hän saa nimenomaan puolisonsa jäämistöst>>
Kirjoitin edellä:
>>Ja ennen kuin nix-nax ennattää vängätä, että perintönä ei leskelle aina tule puolia ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta, niin aivan OIKEIN. Juridisesti täsmällisesti ilmaisten asia on toki näin>>
Niin, luepa uudestaan ja nyt ajatuksella, mitä mieltä olin.
>>Odota vaan.>>
Niin. Tulihan se ennustamani vastine, jossa urpo vänkäsi taas. Ei tarvinnut kauan odottaa. :D
Onneksi olkoon, jos nyt olet hyvillä mielin - kun "urpo vänkäsi taas". Päiväsi on pelastettu, siinä minun hyvä työni tältä päivältä. HIIALA HIIALA HEI!!!!!
Sarkasmi sopii huonosti sinulle.
Kommenttisi minulle olivat turhia, koska leski saa tapauksessa mahdollisten lasten lakiosasta huolimatta omistukseensa puolet toisen puolison omaisuudesta.
En ottanut kantaa siihen, missä menettelyssä (ostius/perinnönjako) leski omaisuutta saa.
Tuollaisella testamentilla maksimoitte perheenne maksamat verot.
No joo, tosi on, että tuollaisella omistusoikeustestamentilla saamastaan perinnöstä leski maksaa perintöveron ja lesken jälkeen hänen perillisensä, JOS omaisuudesta on jotain perittävää jäljellä vielä leskenkin poismenon jälkeen. MUTTA tuollainen testamentti toisaalta antaa leskelle oikeuden määrätä vapaasti saamastaan omaisuudesta sekä elinaikanaan että testamentilla. Jos itse olisin lesken asemassa, ihan varmasti haluaisin saada pesäosuuteni omistusoikeustestamentilla.
ai siis haluaisit sada kaiken yhteisen omaisuutenne itsellesi leskenä? Sitäkö tarkoitat?
Useimmat perinnönjättäjät miettivät kyllä myös lapsiansa ja perheensä verorasitetta.
MIkä omaisuus on avo-oikeuden alaista ?
Mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ?
Kaikki.
Mutta puolisot voi sopia avioehtosopumuksella, että joku omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista.
Ja puoliso on voinut saada lahjan tai perinnön tai vakuutuskorvauksen, jossa on määrätty, ettö korvaus on avio-oikeudesta vapaata.
Mutta jos ei ole tällaista määräystä tai sitä avioehtosopparia, niin sitten kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista.
Mitenkä verotus silloin menee jos testamentti on leskelle hallintaoikeus ja rintaperiliselle omistusoikeus? Jos jää leskeksi paljonko leski maksaa veroja? Entä kun leskikin lähtee ? Tässä verosuunnittelua ajatellaan yksi lapsi ja omaisuutta asunnon verran.
Perintöveroja maksaa vain se, jolle tulee omistus eli rintaperillinen. Hallintaoikeus ei tuo omistusta, eli leski ei maksa veroja lainkaan. Hallintaoikeus otetaan huomioon rasitteena eli omaisuus arvostetaan sen vuoksi alhaisempaan arvoon kuin mitä käypä arvo on (tämä menee laissa olevan ikäkertoimen mukaan).
Kannattaa ottaa huomioon se, että hallintaoikeuden perusteella leski ei esim. saa käyttää ensiksi kuolleen puolison rahavaroja, vaan ainoastaan niille maksettavan koron (eli omaisuuden tuoton). Myöskään rintaperillinen ei saa käyttää rahavaroja.
Kannattaakin siis miettiä, toimiiko kokonaisuus niin, että ensiksi kuolleen puolison koko omaisuus ikään kuin jäädytetään. Hallintaoikeuden voi nimittäin ulottaa koskemaan vain tiettyä omaisuutta.
Rintaperillisellä on toki aina oikeus vaatia lakiosansa, joka hänen tulee saada rasitteista vapaana.