Raapiminen

Kissa kyllä tarvitsee paikan, mihin teroittaa kynsiään. Jos sillä on luvallinen paikka, se on varsin helppo opettaa siihen, eikä yleensä muita paikkoja tuhota (kuin satunnaisissa hepulikohtauksissa).

Vanhemmalle kissalle isäntä laittoi aikoinaan kankaalla päällystetyn lankunpätkän seinään kiinni, ja siihen se sitten kynsiään hioi. Kun kangas aikanaan repeili kelvottomaksi ja lankku irroitettiin, kissa repi seinän siitä kohtaa, missä raapimispuu oli ollut - oli niin tottunut käymään siinä kynnenteroituksella.

Pikkukisulla on kiipeilytolppa, mutta se on sen verran pieni ja hutera, että tytsä kyllä repii mattojakin aina välillä. Tarttis varmaan hankkia sille kunnollinen raapimisalusta.

Mitään varsinaisia tuhoja ei kumpikaan kissamme ole koskaan tehnyt - ellei oteta lukuun muutamaa nurin kellahtanutta ja rikki poksahtanutta maljakkoa.

Meillä on välillä mattoa vähän raavittu, mutta ei niin että siitä olisi syntynyt vahinkoa. Se on tosiaan ihan opetettavissa oleva asia, tuo luvallinen raapimispaikka. Jos kissa raapii kiellettyä paikkaa, sille sanotaan matalalla äänellä "eiii..." ja viedään raapimispuulle ja kehutaan kun se hoksaa raapia sitä.

Mielestääni sellaiset pienet ja hintelät kaupan raapimispuut ovat aivan turhia, koska niissä kissa ei pääse venyttämään itseään pitkäksi, eikä myöskään kiipeämään. Meillä asia ratkaistiin kakkosnelosen lankulla -joka päällystettiin hamppunarulla liimaa, niittejä ja nauloja apuna käyttäen- ja parilla vanerilevyllä. Teimme kattoon asti ylettyvän puun jossa on paksulla kankaalla päällystettyjä tasoja. Puu ja tasot on tuettu seinään kulmaraudoilla, koska se on välillä todella kovassa käytössä.
Tällaisessa puussa kissa pääsee kiipeämään, joka on sille hyvin antoisaa, ja myös tolpannokkaan lepäämään ja tarkastelemaan perheen liikkeitä.

Tietenkin tuhovimma on kissakohtaista, mutta kun pentuaika menee ohi, sattuu vahinkoja enää harvoin ja kunnollinen raapimispuu estää häiriökäyttäytymistä muutenkin.

Ottakaa toki se kissa ja sille kaveri (keskittyvät toisiinsa tuhoamisen sijaan), kyllä ne oppii olemaan siivosti, kunhan maltillisesti jaksaa opastaa!

Meillä ainakin on itse tekemäni raapimispuu ollut alusta lähtien kovassa käytössä niin leikkien mukana kuin kynsien teroituksessa. Aina kun nuo heräävät niin suunnistavat ensimmäiseksi raapimispuulle ja siinä venyttelevät samalla kun teroittavat kynsiään. Tosin sohvia, nojatuoleja ja mattoja nuo ovat tuon lisäksi kynsineet mutta kertaakaan eivät ole seiniin koskeneet.

Meillä on vuoden ikäinen kisu kerrostalossa,
ja ensimmäiset 9 kk se raapi vain raapimapuuhun kiltisti.
Mutta nyt on tapettikin saanut kyytiä, neiti kun
ÄRSYTTÄÄKSEEN, huomioita saadakseen, on keksinyt,
että seinää raapimalla saa takuuvarmaa huomiota.
Oikeassa on pikkutiikerini!
Ei noista eläimistä voi mennä takuuseen, mitä
niiden päässä liikkuu! Kun ei meidän
ihmistenkään...

Meillä kissat raapi pienenä tapetit ihan riekaleiksi ja sohvat ym sai kyllä kivasti kyytiä. Hommattiin nille lattiasta kattoon yltävä kiipeilypuu, jossa jokaisen tason välissä on raapimispölkky. Tapetit ym jätettiin samontein rauhaan ja puu on saanut niin kovasti kyytiä, että se meni tuossa rikki joku aikaa sitten. Nyt tässä kauhulla odotetaan ehditäänkö saada uutta ennen kuin vanhat tavat palaa takaisin.

Niin, ku meidän kissa on kauniisti raapinut kynsillään sohvan sivuja, eikä sillä ikinä ole ollut raapimispuuta. Monesti se myös teroittaa kynnet puuhun. Jos ei halua, että huonekalut ovat riekaleina kissan takia, kannattaa hankkia raapimispuu.

kun löysin löytykissan se ensin raapi sisällä nahka sohvia, joten hain sille raapimispuun niin siinä se melkein aina teroittaa kynsiään, jos se raapi esim sohvaa kannoin sen raapimispuun viereen niin kyl se siihen oppii.