Huomaa keskustelunrajaus, eli tässä ei ole kyse siitä haluatko lapsia vai et vaan keskustelun painopiste on mitä opettaisit lapsellesi jos sinulla nyt kuvitteellisesti sellainen olisi, sekä EN odota vastaukseksi perusasioita kuten kävelemistä, puhumista jne... Vaan kyse on minkä OPETUKSEN antaisit tai minkä asian olisit toivonut omien vanhempiesi kertovan sinulle kun olit lapsi. [Lue edellinen teksti niin monta kertaa kuin ymmärryksesi vaatii ja sitten siirry keskusteluun, kiitos.]
Jos aloitan keskustelun, kerron ensiksi mitä itse tekisin;
Mielipiteitä en opettaisi, koska omista mielipiteistä olen hylännyt useimmat, mutta sen sijaan opettaisin mahdollisimman aikaisin käyttämään pikalukumenetelmiä sekä kun hän on tarpeeksi vanha antaisin pari psykologista vinkkiä muutamasta asiasta. opettaisin kunnianhimoa, jotta hänestä ei tule ojankaivajaa.
(Saatan jatkaa jos jotain tulee mieleeni, mutta näillä näkymin annan keskustelun teidän haltuunne ja vilkaisen vastauksianne, joista kommentoin kysymysten herätessä jos kommentoin.)
Jos aloitan keskustelun, kerron ensiksi mitä itse tekisin;
Mielipiteitä en opettaisi, koska omista mielipiteistä olen hylännyt useimmat, mutta sen sijaan opettaisin mahdollisimman aikaisin käyttämään pikalukumenetelmiä sekä kun hän on tarpeeksi vanha antaisin pari psykologista vinkkiä muutamasta asiasta. opettaisin kunnianhimoa, jotta hänestä ei tule ojankaivajaa.
(Saatan jatkaa jos jotain tulee mieleeni, mutta näillä näkymin annan keskustelun teidän haltuunne ja vilkaisen vastauksianne, joista kommentoin kysymysten herätessä jos kommentoin.)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Opettaisin kuuntelemaan monenlaista musiikkia ja lukemaan ihan kunnon kirjoja ihan vapaa-ajalla.
Minä voin tulla teille soittamaan sitä monenlaista musiikkia. Ja minun kersanikin voi tulla soittamaan vielä monemmanlaista musiikkia.
Opetan penskojani oleen oma ittensä ja käyttäytymää tietyis rajois.
Ja et kaikki ei tosiaankaa oo sitä miltä näyttää ja olemaan itenäisiä.
Opettaisin häntä kunnioittamaan kaikenlaisia ihmisiä ja väittelemään arvokkaasti. Opettaisin myös ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksestä.
Minä opettaisin lapseni liikkumaan luonnossa, tuntemaan lintuja, nisäkkäitä, kasveja, sieniä ja yleensäkin luontoa.
Lasten kehonhallinnassa on nykyään ongelmia sen takia, että he eivät enää leiki ja rymyä samalla lailla luonnossa kuin ennen. Epätasainen ja arvaamatonkin maasto on hyväksi.
Opettaisin sen käyttäytymään järkevästi ja ajattelemaan omilla aivoillaan laumasieluisuuden sijaan. Opettaisin sitä myös ottamaan vastuuta tekemisistään niin, että vastuuta lisätään iän myötä. Jos minulla olisi kersa niin ihan varmasti se ei olisi niitä, jotka soittaisivat vielä yläasteellakin äidille heti koulun päätyttyä.
Joku irvileuka joskus päätti, että jos hän joskus saa lapsia niin hän opettaa ne puhumaan vulcania ja laskemaan binääriluvuilla. Siitähän sitä riemua revitään. Onkos lapsella oikeus saada opetusta ensisijaisella numerojärjestelmällään? Tai ainakin ko. järjestelmän opetusta. Ajatus on ihan hauska, mutta silloin vanhempienkin pitää opetella binääriluvuilla laskeminen ja vulcan, että voivat ne muksulleen opettaa.
Pitäisin varmaan ihan hyvänä, että se olisi fyysisesti kovilla. Välillä. Nykykersat ovat tuollaisia kypärä päässä vaeltajia, ja mamma tulee heti apuun kun kellahdetaan nurmikolle.
Haluaisin opettaa, että kyllä sitä pystyy kaikenlaiseen ja kolhuja tulee aina. Eiväthän tasapaino ja kehonhallinta kehity, ellei välillä tule sitä mokaa. En tarkoita mitään älyttömien riskien ottoa.
Sit semmonen, että tee äläkä selitä.
Haluaisin myös, että osaisi pitkäjänteisesti puurtaa jonkin vittumaisen hankalan jutun parissa. Viulua ei opita soittamaan puolessa tunnissa. Lopulta pitkäjänteisyys ja sitkeys ratkaisee, jopa enemmän kuin lahjakkuus.
Opettaisin hänet sellaiseksi joka ei ole joka paikassa esittämässä kovaa niinkuin useimmat. Ja opettaisin hänet arvostamaan ja kunnioittamaan muita, etenkin vanhempiaan. Näiden lisäksi opettaisin hänestä muutenkin hyväkäytöksisen, opettaisin hänelle myös itsehillintää ja opettaisin hänet ajamaan autolla,mopolla ja traktorilla
Opettaisin hänelle myös rahankäytön. Tiedän miten sitä kuuluisi käyttää mutta en osaa. Pojaltani ei tämä taito tule puuttumaan!
Lukisin sille ja opettaisin sen pitämään kirjallisuudesta, opettaisin sitä kunnioittamaan muiden uskontoja ja maailmannäkemyksiä, opettaisin hänet sosiaaliseksi ja kohteliaaksi ihmiseksi, joka voi olla ylpeästi oma itsensä ja antaa hienosta persoonallisuudestaan jotain muillekkin.
Ja tietenkin, opettaisin sen liikkumaan ja tutustuttaisin sen erilaisiin liikuntamuotoihin hiihtämisestä vaikkapa tanssiin. Sen lisäksi opettaisin sitä arvostamaan luontoa, niin yhteiskunnallisessa merkityksessä kuin muutenkin.
Kotoa saadut mallit vaikuttavat paljon siihen, millainen lapsesta kasvaa ja millaisen arvomaailman hän omaksuu. Kuitenkin myös päivähoitopaikka ja koulu sekä erityisesti kaverit vaikuttavat lapseen.
Jos minulla joskus on lapsia, haluaisin opettaa heidät arvostamaan luotoa ja tuntemaan sitä. Haluaisin myös, että lapseni oppisivat liikunnallisen elämäntavan eivätkä pelaisi liikaa tietokonepelejä tai muuten töllöttäisi kuvaruutua päivät pitkät. Tämä saattaisi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty. Jos muita lapsia eivät luonto ja liikkuminen kiinnostaisi, olisi omillanikin suuri kynnys toteuttaa näitä asioita, joita minä pidän hyvänä. Jos kaikilla muilla olisi älypuhelimet, joita he räpläisivät koko ajan, pitäisi minunkin miettiä, hankkisinko älypuhelimet omille lapsilleni, vaikka he olisivat mielestäni liian nuoria. Jos kaikki muut lapset pelaisivat paljon tietokoneella eivätkä koulussa paljon muusta puhuisi kuin tietokonepeleistä, minun lapseni jäisivät ulkopuolisiksi, jos minä en antaisi heidän pelata ylettömästi vaan patistaisin ulos liikkumaan.
Erityisesti murrosiän koittaessa vanhempien antaman mallin vaikutus lapseen vähenee ja kaverit tulevat yhä tärkeämmiksi. Mitä sitten tekisin, jos lapseni ajautuisivat huonoihin porukoihin? Kieltäminen saattaisi vain aiheuttaa kapinointia ja viedä tilannetta huonoon suuntaan.
Kukaan ei siis täysin voi vaikuttaa siihen, millainen omasta lapsesta kasvaa. Se vain täytyy pystyä hyväksymään ja myös tehdä parhaansa, ettei oma lapsi lähtisi huonolle polulle.
Kiitos Jumalalle etten ole kenenkään tämän palstalaisen lapsi
Miten vaan. Itse vedin 13-vuotiaana kymmenen leukaa. Emmä nyt kaikkea tehnyt mitä käskettiin, mutta sen opin, että sitkeys palkitsee ja ihminen pystyy monenlaiseen kun vain haluaa.
Luettiin mulle satujakin kun olin pieni, ja lukisin itsekin omalle kersalleni. Aloituksessa ei kysytty, että miten kohtelisit lasta, vaan kysyttiin, että mitä opettaisit.
Eli minä opettaisin sen, että ei vaan maata sohvalla syömässä sipsejä ja odoteta, että asiat tapahtuvat itsekseen ja joku tulee viihdyttämään. Asiat luodaan ja tehdään itse.
Onhan se aika palkitseva tunne: pystyä asioihin ja huomata, että pärjää.
Opettaisin sen pukemaan itse ja tekemään itse välipalansa. Jotkut äidit tekevät KAIKEN lapselle vaikka lapsi osaisi itsekin.
Toinen asia minkä opettaisin että mikään ei ole totta internetissä, kyseenalaista kaikki ja älä usko mihinkään.
Tämän luulisi olevan itsensäselvyys kyllä
Jos minulla lapsi olisi, opettaisin sille/hänelle, että tärkeintä on olla oma itsensä. Saa näyttää omat mielipiteensä, ja mielipiteet saavat olla omia, eikä niiden tarvitse olla samanlaisia kuin muilla. Saa myös pukeutua omalla tavallaan, ilmaista itseään ja olla yksilö, olla erilainen. Ja kun kaikki ovat erilaisia, niin kukaan ei ole.