Eräitä merkillisyyksiä ihmiselämässä on läheisyyden kapuu ja toisaalta pyrkimys itsenäisyyteen.
Paraikaa keskustelemme eräässä tiimissä juuri tästä aiheesta.
Miten me voimme avioliiitossa tai parisuhteessa yleensä säilyttää ooma itsenäisyytemme ja silti säilyttää hyvän läheisyyden rakkaamme kanssa ?
Paraikaa keskustelemme eräässä tiimissä juuri tästä aiheesta.
Miten me voimme avioliiitossa tai parisuhteessa yleensä säilyttää ooma itsenäisyytemme ja silti säilyttää hyvän läheisyyden rakkaamme kanssa ?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Joustavuus, se on kaikeen A ja O.
Rakkauden ABC oli ennen kirja, jota salaa luettiin. Juuri äsken keskustelin näistä sukupuoliasioista erään äidin kanssa, joka kertoi valistaneensa omia tyttäriään näissä sukupuoliasioissa.
Miten te olette tehneet?
Kerrotteko lapsillenne ja oletteko itse käyttäneet sukupuolissuhteissa apuvälineitä ja suukotteletteko toisianne nautinnon lisäämiseksi?
se niin, kun sovitaan luottamukseen perutuva itsenäisyys molemminpuolin, parisuhde on kestävällä pohjalla. Molemmille on sallittava omat harrastukset. Ylenmääräinen kiinnipitäminen toisistaan ummehtaa hyvän parisuhteen.
kun tavattiin yhtäkkiä ,niin vain sovittiin yhtäkkiä ,oltiin juteltu ja soiteltu jo pitkään aiemmin .Mutta se tapaaminen oli hämmästyttävä ,
hyväntuntuinen ,vähän ujostelinkin siinä tapaamisessa. Mutta kun ilta oli niin nopeasti mennyt loppuun tuli aika lähteä kotiin ,ainakin lähteä pois sieltä ravintolasta.
Hyväilyt suukot ja halaus ja päätin että menen kotiin yksin sittenkin ja sinä menit myös junelle ja kotiin .
Ajatukset sekaisin niin ja sielu niin rauhaton ja en olisi kuitenkaan halunnutkaan lähteä yksin kotiin ,mutt mutta mutta .
Siinä bussiin menin ja siinä mietin ja lähetit sen viestin : Rakastan Sinua .
Tahdon sen todella uskoa , se oli parasta.
Se on paljon kun mies sanoo sen että rakastaa olinpa onnellisin ihminen sillä hetkellä .
Totta maar sovitte seuraavasta tapaamisesta ja annoitte toisillenne yhteystietonne.
Rehellisyys ja avoimuus on paikallaan silloin kun haluaa todella ystävystyä jonkuin kanssa tansseissa tai vaikkapa täällä netissä.
Suheeseen tulee heti säröjä kun huomaan toisen antaneen vääriä tietoj tai väärän kuvan itsestään.
Miten teidän rakkautenne on alkanut ja jatkunut?
Haavemaassako vain?
En voi jatkaa, on liian pitkästi välimatkaa.
Mies ei ollutkaan vapaa ja leikkiin en halua ryhtyä siispä se lopahti ennenkuin ehti pidemmälle jatkua .Hyvä näin .
Miehet ne leikkii vain tunteilla mutta niin on niitä naisia samanlaisia .
Haluan vapaan miehen itselleni kumppaniksi.
Silti sanon että se oli ihana tunne kun sanoi että rakastaa minua ,halusin myös uskoa - ehkä tarkoitti totta . Se on kuitenkin turhaa miettiä elämä menee eteenpäin ja jossain on se vapaa oikea minulle kohdata
Todellisuudessa tänä aikana naiset ovat joron jäljillä ainakin yhtä usein kuin miehet ja petollisuudessa usein todella mestareita.
Olen asiaa joutunut seuraamaan viime päivinä hyvinkin läheltä.
No nykyaikana kyllä näyttää että ei ole mitään enää mitä arvostetaan tai kunnioitetaan
Ihmiset elää kertakäyttökultuuria vain kaikkea pitää saada, muttei välittää mistään mitään .
Kyllä pitäs ravistella kovalla kädelläihmiset heräämään ja huomaamaan mikä on arvokasta mitä on toisen kunnioittaminen , rehellisyys ja oikein .
Mutta kyllä kaikki hajoaakin mahdottomuuteensa ja pahuuteen ja sitten vasta voi alkaa uusi tarkoituksenmukainen toisista välittävä ja toisia kunnioittava maailma ja elämä jolla on arvoa ja merkitystä .
Pitääkö kaiken hajota pirstaleiksi ennenkuin tajutaan
uskoo ,nuo kauniit sanat.
Mitenkähän moneen olisi luettava ,että jaksaisi järjen äänen kuulla,ennenkuin heittäytyy uskomaan
kaikkia "rakkauden lirutuksia".
Ei taida niin vanhaksi elää,että oppisi,kyllä miehet on taitureita ,puhumisessa.
No ainahan on helmiä siinäkin joukossa ja harmittaa,kun ei sitten oikein vakavasti uskalla ketään ottaa.
Kyllä rakkaus on hieno juttu ja kyllä sitä vaan aina toivoo,että joku "tosissaan" oleva kohdalle sattuu.
Vapaa miehen(naisenkin)on oltava,ei kenenkään liittoa halua särkeä,se olisi kehno alku suhteelle.
Tuntuu, että naiset ovat usein rikkoneet peilinsä, niin merkillisiä syyttelyjä tuntuu tulevan alvariinsa rivien välissäkin.
Luin juuri Jussin kirjoittamia "aamun ajatuksia", jotka sopinevat tähänkin:
"Jos ihminen syyttää toisia epäonnistumisistaan,
olisi kohtuullista, että hän jakaisi menestyksen
hetkellä heille myös hieman kiitostakin."
- Jussi
Paljon maailmaa nähneenä ja tilanteita seuranneena huomaan, että useimmiten avio- ja muitten parisuhteiden epäonnistumisissa syytetään miestä ja kuitenkin todellisuudessa tässä varttuneessa iässä mies on useimmiten sitä "vapaata riistaa" ja naiset käyttävät kaikki mahdolliset keinot saadakseen haluamansa uroon saaliikseen. Saalistuskeinot, pyydysten täyt ja vieheet ovatusein jopa "kalastulain vastaisia."
Palstalla kirjoittelussa SkillaN on ollut pitkään lirutusten esilaulaja, jollaista saa hakea.
Tuskin tämä on ainakaan täällä palstakeskusteluissa ollut lainkaan miesten ongelma?
järjen kertomaa.
Onhan hyvä saada tunnustusta, "lirutusten mestari"
En ole osannut kuvitellakkaan ,että hallitsen senkin alueen.
Oletkohan Ukoton pikkuisen kade."virnistää"
Nainen on paratiisissa puraissut hyvän ja pahan tiedon puun hedelmästä kymmenisen minuuttia ennen miestä.
Siitä lähtien hän on säilyttänyt tämän
etumatkan.
Nainen on vahva ja ilman suomalaista naista ei tämä suomenmaa ja sen kansaolisi ikinä selviytynyt
sitäpaitsi ennen oli myös miehet vahvoja nykyään ei enää ole ovat niin muuttuneet
Voitko yhtään valottaa, mihin johtopäätökseen te tiimikeskusteluissanne tulitte?
Tärkeitä tekijöitä ovat mielestäni "tilan antaminen" sekä kunnioitus puolin ja toisin.
yhteenvetoa keskustelusta.
Siitä olen, Helena, kanssasi samaa mieltä.
Toista ei saa sitoa puolin eikä toisin.
Jos luottamus vallitsee osapuolten välillä,
ei sitominen ole tarpeenkaan.
Meillä on ollut koko avioliittoajan kummallakin
omat harrastukset ja omat menot. Yhteinen aikamme
on täällä kotona ja matkustamme yhdessä.
Hyvin on mennyt ainakin tähän saakka.
... ja tokihan teillä hyvin menee jatkossakin sitten, olkaatte onnellisia!
Mielenkiinnolla odotan vastausta kuitenkin vielä.
Ehkäpä huomenna!
Nyt: Unia!
Kyselin muutama päivä sitten Sinulta, mihin tulokseen tulitte käydyissä keskusteluissanne. Lyhykäisyydessään vain? Ihan mielenkiinnosta utelen.
Näin yksineläjänä nimittäin tuohon seikkaan on tullut törmättyä: haluaa olla itsenäinen, mutta joskus tuntee läheisyydenkaipuuta. Järjestelykysymyskö vain? Asutaan tahoillaan ja tavataan. ?
Omia lapsiani ajatellen on minun leskenä edes vahingoniloisesti suhtautua tuon edellämainitun nikin käsityksiin vapaasta riistasta.
Olen täysin itsenäinen ja pysynkin täysin itsenäisenä, kunnes viimeinen hetki koittaa ja olen valmis luopumaan kaikesta lasteni hyväksi.
Ei auta tuhat, eikä yksi yötä muuttamaan käsityksiäni naisen raadollisuudesta kun perinnönjako vaikka vuoden kuluttua koittaa rekistöröitymisestämme.
VAROKAA MIEHET NÄITÄ TÄMÄNLAISIA NAISIA, ystävystykää vapaaseen suhteeseen n. 30 ien kanssa.
Voi hyvät hyssykät! Saitko käsityksen, että tässä olisi haku päällä? Ei sinnepäinkään! Tässähän keskustelemme.
Jos nyt sattumoisin kohtaisin ihmisen, jonka kanssa voisi yhteisiä hetkiä viettää, niin en ainakaan "rekisteröityisi". En itseni enkä lasteni takia - tietenkin vannomatta paras, mutta tällä järjelläni varustettuna näin.
Toisin sanoen ei pidä yleistää, jos Sinulla on joskus käynyt huono tuuri. Vai TÄMÄNLAISIA NAISIA pitäisi varoa? Voe, voe ja vähän leepee!
30:siin ,kukahan sen ikäinen enää 60:stä haluaisi ,muuta kuin rahasta ja perinnön toivossa.
Varo vain,jääkö lapsillesi mitään.