Onko metsä "yleinen paikka"

Ja järvellä/merellä pitää tietysti muistaa, jos alkoholia juo, ettei syyllisty esim. vesiliikennejuopumukseen. Riippuu tietysti siitä, millä pelillä on liikkeellä.

No ei se minusta tarkoita pelkästään taajama-alueita

"Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yleisellä paikalla:

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä; "

Eli mikä hyvänsä tie, myös taajama-alueiden ulkopuolella on "yleinen paikka"

" muuta vastaavaa aluetta" = jokainen metsässä kulkeva polku myös ??

ap. kirjoitti:

No ei se minusta tarkoita pelkästään taajama-alueita

"Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yleisellä paikalla:

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä; "

Eli mikä hyvänsä tie, myös taajama-alueiden ulkopuolella on "yleinen paikka"

" muuta vastaavaa aluetta" = jokainen metsässä kulkeva polku myös ??

Lue lisää

Hallituksen lakiesityksessä (HE 20/2002 vp) yleisiä paikkoja on kuvailtu seuraavasti:

"Yleiset paikat ovat ensinnäkin avoimessa tilassa olevia alueita, joille pääsee
joutumatta kulkemaan oven tai portin kautta. Tyypillisiä yleisiä paikkoja
ovat yleiset tiet ja kadut, jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät, torit,
yleiseen käyttöön tarkoitetut pysäköintipaikat, aukiot sekä tavalliset puistot.
Yleisiä paikkoja ovat myös avoimet, aitaamattomat urheilukentät,
ulkoilureitit, leirintäalueet, hautausmaat ja yleisessä käytössä olevat
vesialueet. Toiseksi yleiset paikat ovat rakennuksia tai vastaavia paikkoja ..."
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE 20/2002

Yleisiä paikkoja voi siten olla siten taajama-alueen ulkopuolellakin, vaikka ne pääsääntöisesti taajamissa sijaitsevat. Metsässä kulkeva kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta ulkoilureitiksi kunnostettu ja (viittoineen, infotauluineen) osoitettu kulkuväylä on. Isohkon järven selkä tai taajamasta syrjässä oleva salmi, jota ei ole vesiliikenteelle viitoitettu, eivät ole yleisiä paikkoja.

nix_nax kirjoitti:

Hallituksen lakiesityksessä (HE 20/2002 vp) yleisiä paikkoja on kuvailtu seuraavasti:

"Yleiset paikat ovat ensinnäkin avoimessa tilassa olevia alueita, joille pääsee
joutumatta kulkemaan oven tai portin kautta. Tyypillisiä yleisiä paikkoja
ovat yleiset tiet ja kadut, jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät, torit,
yleiseen käyttöön tarkoitetut pysäköintipaikat, aukiot sekä tavalliset puistot.
Yleisiä paikkoja ovat myös avoimet, aitaamattomat urheilukentät,
ulkoilureitit, leirintäalueet, hautausmaat ja yleisessä käytössä olevat
vesialueet. Toiseksi yleiset paikat ovat rakennuksia tai vastaavia paikkoja ..."
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE 20/2002

Yleisiä paikkoja voi siten olla siten taajama-alueen ulkopuolellakin, vaikka ne pääsääntöisesti taajamissa sijaitsevat. Metsässä kulkeva kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta ulkoilureitiksi kunnostettu ja (viittoineen, infotauluineen) osoitettu kulkuväylä on. Isohkon järven selkä tai taajamasta syrjässä oleva salmi, jota ei ole vesiliikenteelle viitoitettu, eivät ole yleisiä paikkoja.

Lue lisää

>> Metsässä kulkeva kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta ulkoilureitiksi kunnostettu ja (viittoineen, infotauluineen) osoitettu kulkuväylä on. >>

Tästä asiasta olen eri mieltä.

Myös metsät ovat yleisiä paikkoja ainakin taajamissa, koska ne ovat puistoihin verrattavia alueita, jotka ovat yleisön käytettävissä. Siis kinttupolutkin taajaan asutulla alueella ovat osa yleistä paikkaa.

Haja-asutusalueiden takametsät ja korpi eivät ole yleensä "yleisön käytettävissä" järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla, joten ne eivät ole yleisiä paikkoja, vaikka niissäkin on jokamiehen oikeudella oikeus kulkea vapaasti.

>>Isohkon järven selkä tai taajamasta syrjässä oleva salmi, jota ei ole vesiliikenteelle viitoitettu, eivät ole yleisiä paikkoja. >>

Tämä rajauksesi vaikuttaa järjestyslaissa tarkoitetulta rajaukselta.

Poliisiviranomainen kirjoitti:

>> Metsässä kulkeva kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta ulkoilureitiksi kunnostettu ja (viittoineen, infotauluineen) osoitettu kulkuväylä on. >>

Tästä asiasta olen eri mieltä.

Myös metsät ovat yleisiä paikkoja ainakin taajamissa, koska ne ovat puistoihin verrattavia alueita, jotka ovat yleisön käytettävissä. Siis kinttupolutkin taajaan asutulla alueella ovat osa yleistä paikkaa.

Haja-asutusalueiden takametsät ja korpi eivät ole yleensä "yleisön käytettävissä" järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla, joten ne eivät ole yleisiä paikkoja, vaikka niissäkin on jokamiehen oikeudella oikeus kulkea vapaasti.

>>Isohkon järven selkä tai taajamasta syrjässä oleva salmi, jota ei ole vesiliikenteelle viitoitettu, eivät ole yleisiä paikkoja. >>

Tämä rajauksesi vaikuttaa järjestyslaissa tarkoitetulta rajaukselta.

Lue lisää

"Yleisiä paikkoja voi siten olla siten taajama-alueen ulkopuolellakin, vaikka ne pääsääntöisesti taajamissa sijaitsevat. Metsässä kulkeva kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta ulkoilureitiksi kunnostettu ja (viittoineen, infotauluineen) osoitettu kulkuväylä on."

Mistähän nyt oikein eri mieltä olit?! Minä kirjoitin, kuten yllä on, mutta sinä lainasit siitä vain osan.

Ei pidä irrottaa virkettä asiayhteydestään. Olin juuri edellisessä virkkeessä päässyt sanomaan, että yleisiä paikkoja voi olla taajama-alueen ulkopuolellakin. Tähän liittyi seuraava virke kinttupolusta. Jos olet samaa mieltä siitä, että taajama-alueen ulkopuolella (ainakaan) metsän kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta kunnostettu ulkoilureitti viittoinen ja infotauluineen on, niin emme ole asiasta eri mieltä.

Tulkinnanvarainen se metsä taajamassa kuitenkin on; riippuu vähän metsän laajuudesta ja siitä, kuinka lähellä ihmisten yleisiä oleskelu/kulkupaikkoja kyseinen paikka on.

nix_nax kirjoitti:

"Yleisiä paikkoja voi siten olla siten taajama-alueen ulkopuolellakin, vaikka ne pääsääntöisesti taajamissa sijaitsevat. Metsässä kulkeva kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta ulkoilureitiksi kunnostettu ja (viittoineen, infotauluineen) osoitettu kulkuväylä on."

Mistähän nyt oikein eri mieltä olit?! Minä kirjoitin, kuten yllä on, mutta sinä lainasit siitä vain osan.

Ei pidä irrottaa virkettä asiayhteydestään. Olin juuri edellisessä virkkeessä päässyt sanomaan, että yleisiä paikkoja voi olla taajama-alueen ulkopuolellakin. Tähän liittyi seuraava virke kinttupolusta. Jos olet samaa mieltä siitä, että taajama-alueen ulkopuolella (ainakaan) metsän kinttupolku ei ole yleinen paikka, mutta kunnostettu ulkoilureitti viittoinen ja infotauluineen on, niin emme ole asiasta eri mieltä.

Tulkinnanvarainen se metsä taajamassa kuitenkin on; riippuu vähän metsän laajuudesta ja siitä, kuinka lähellä ihmisten yleisiä oleskelu/kulkupaikkoja kyseinen paikka on.

Lue lisää

OK. Asiayhteys jäi kinttupolusta minulle epäselväksi. Mutta olemme siis samaa mieltä kinttupolun suhteen.

>>Tulkinnanvarainen se metsä taajamassa kuitenkin on; riippuu vähän metsän laajuudesta ja siitä, kuinka lähellä ihmisten yleisiä oleskelu/kulkupaikkoja kyseinen paikka on. >>

Ehkä tästä löytyy tulkintaeroavaisuutta sitten.

Mielestäni taajamassa metsä on yleistä paikkaa, koska taajamat eivät muodostu niin suuriksi, että niiden laajuus aiheuttaisi ongelmaa yleisen paikan ulottuvuudelle niihin.

Haja-asutusalueilla sen sijaan metsä ei aina ole yleistä paikkaa, vaan se riippuu miten metsäalueet on otettu yleiseen käyttöön, esim. juuri riippuen infotauluista yms. viitoista alueella.

>>Tuo, ettei yleisellä paikalla saisi juoda alkoholijuomia on 20 vuotta vanhaa tietoa.

Kyllä se on ihan nykyhetken tietoa, että alkoholia ei saa nauttia yleisellä paikalla.

Järjestyslaki 4 §
Päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta taikka yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa. Se ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa.

Doku kirjoitti:

>>Tuo, ettei yleisellä paikalla saisi juoda alkoholijuomia on 20 vuotta vanhaa tietoa.

Kyllä se on ihan nykyhetken tietoa, että alkoholia ei saa nauttia yleisellä paikalla.

Järjestyslaki 4 §
Päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta taikka yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa. Se ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa.

Lue lisää

Järjestyslaki on yleislaki, jonka alkoholilaki syrjäyttää.

Alkoholilaki

58 § (27.6.2003/616)
Nauttimiskiellot

Alkoholijuoman nauttiminen on kielletty, jollei tämän lain muista säännöksistä muuta johdu:

1) alkoholijuomien vähittäismyyntipaikassa sekä muussa avoimessa kauppaliikkeessä;

2) ravitsemisliikkeessä ja muussa paikassa, jossa yleisölle maksusta pidetään saatavana ruokaa tai virvokkeita; sekä

3) huoneistossa tai muussa paikassa, johon on järjestetty julkinen tilaisuus.

Poliisi voi, milloin yleinen järjestyksen ylläpitäminen niin vaatii, kieltää alkoholijuomien nauttimisen julkisella paikalla.....

Mututuntumalla: nyt alka karmea vääntö siitä, onko kolmannen kohdan julkinen paikka sama, kuin järjestyslain yleinen paikka.

15+4 kirjoitti:

Järjestyslaki on yleislaki, jonka alkoholilaki syrjäyttää.

Alkoholilaki

58 § (27.6.2003/616)
Nauttimiskiellot

Alkoholijuoman nauttiminen on kielletty, jollei tämän lain muista säännöksistä muuta johdu:

1) alkoholijuomien vähittäismyyntipaikassa sekä muussa avoimessa kauppaliikkeessä;

2) ravitsemisliikkeessä ja muussa paikassa, jossa yleisölle maksusta pidetään saatavana ruokaa tai virvokkeita; sekä

3) huoneistossa tai muussa paikassa, johon on järjestetty julkinen tilaisuus.

Poliisi voi, milloin yleinen järjestyksen ylläpitäminen niin vaatii, kieltää alkoholijuomien nauttimisen julkisella paikalla.....

Mututuntumalla: nyt alka karmea vääntö siitä, onko kolmannen kohdan julkinen paikka sama, kuin järjestyslain yleinen paikka.

Lue lisää

Tuskin "julkisesta paikasta" tarvitsee vääntää.

Mutta kyllä järjestyslain 4 § on säännös, joka nimenomaisesti koskee alkoholin nauttimista (yleisellä paikalla), joten alkoholilaki ei voi sitä syrjäyttää. Alkoholilaki on itse asiassa itse tässä tilanteessa se yleislaki, jossa säädetään alkoholista ja mainiitu 4 § on "erityislaki", joka koskee alkoholin nauttimista yleisellä paikalla.

Ei tässä ole mitään maanpäällistä helvettiä tehty kuin kaltaisillesi aaseille, jotka eivät ymmärrä täysin selvää tekstiä.

Kyllä tässä ihan normaali tervejärkinen ihminen pystyy päättelemään voiko hän tilanteessa X laillisesti pitää hallussaan puukkoa julkisella paikalla.

Jos taas älynlahjat ovat sitä luokkaa, että tuota päättelyä ei kykene tekemään, niin silloin pitää vain pelata varman päälle.

Mitä tulee "Kokoajan kaikenmaailman sääntelyä ja kieltoja listätään" niin järjestyslaki on vuodelta 2003, ja sitä ennen vastaavia pykäliä oli jokseenkin jokaisen kunnan järjestyssäännössä. Ei tässä mistään kovin uudesta jutusta ole kysymys.

Ai miten niin on selvää kun kukaan ei osaa sanoa mikä on yleinen paikka ja mikä ei?

Jos tekee omat tulkinnan niin poliisi voi sanoa että se on väärin ja antaa siitä huolimatta sakot. Mistä sä tiedät minne voi ottaa puukon mukaan ja minne ei kun laki on niin epäselvä?

Sä oot niin varma että sä tiedät sen, mutta sinä päivänä kun poliisi tulee ja antaa sakot voi mielipide vähän muuttua.

Ei tule sellaista päivää. Täysjärkinen normaali kansalainen osaa kyllä sanoa milloin hänellä on laissa määritelty hyväksyttävä syy. Ei minulla ainakaan sen kanssa ole mitään ongelmaa.

Koirakuri koskee vain taajama-alueita. Muualla saa koiraa yms. eläimiä pitää vapaana. Jos eläin aiheuttaa vaaraa tieliikennelain mukaisella tiellä, voi omistaja saada sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Lapset on syytä pitää valvottuina, eikä päästää niitä metsään samoilemaan vapaasti. Huoltaja vastaa lastensuojeluviranomaiselle, jos lapsen terveys tai kehitys vakavasti vaarantuu.

Metsänomistajan lupa tarvitaan avotulen tekoon ja muiden kuin maahan pudonneiden risujen ja käpyjen keräämiseen sekä sammaleen ottamiseen. Jokamiehen oikeus ei anna oikeutta majoittua pysyväisluonteisesti metsään eikä asutuksen lähelle sitä häiriten.

Metsänlaki kirjoitti:

Koirakuri koskee vain taajama-alueita. Muualla saa koiraa yms. eläimiä pitää vapaana. Jos eläin aiheuttaa vaaraa tieliikennelain mukaisella tiellä, voi omistaja saada sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Lapset on syytä pitää valvottuina, eikä päästää niitä metsään samoilemaan vapaasti. Huoltaja vastaa lastensuojeluviranomaiselle, jos lapsen terveys tai kehitys vakavasti vaarantuu.

Metsänomistajan lupa tarvitaan avotulen tekoon ja muiden kuin maahan pudonneiden risujen ja käpyjen keräämiseen sekä sammaleen ottamiseen. Jokamiehen oikeus ei anna oikeutta majoittua pysyväisluonteisesti metsään eikä asutuksen lähelle sitä häiriten.

Lue lisää

Ilmaisin ehkä tuon lapsi-jutun huonosti. Tarkoitin siis, että metsäalue on osa pihaamme, alkaa siis aivan piharakennuksen ja talon vierestä, ja tällä "metsä-piha-alueella" on mm. sahauspaikkamme. Lapsi ei ollut irrallaan (tai siis oli, mutta valvovan silmän alla, koko ajan näköpiirissä), kun koira vain syöksyi puskista. Omistaja tuli melko pitkän ajan päästä perässä (toisin sanoen koira ei ollut hänellä hallinnassa. Mitään sellaista vapaana juoksevaa koiraa vastaan, joka on hallinnassa ja omistajan näköyhteydessä).

Mutta joka tapauksessa, kiitos vastauksesta, muilta osin selvensi paljon! Silti emme edelleenkään katso omalle vastuullemme sitä, jos jonkun toisen - tai miksei omammekin - koira jää kaatuvan puun tai kulkevan metsäkoneen alle välinpitämättömän omistajan takia. Emme mielestämme ole korvausvelvollisia ihmiselle, joka ei pidä huolta omasta koirastaan vaan antaa sen viipottaa vapaasti missä sattuu, vaikka tietää, että ko. paikassa saatetaan suorittaa puunkaatoa.

Mutta kyllä tämä lain osalta selvensi asiaa, eli että koiraa siis SAA pitää irti. :)

>>Silti emme edelleenkään katso omalle vastuullemme sitä, jos jonkun toisen - tai miksei omammekin - koira jää kaatuvan puun tai kulkevan metsäkoneen alle välinpitämättömän omistajan takia. >>

Itse asiassa puunkaadossa on ankara vastuu, ettei tekijä aiheuta vahinkoa muille. Jos koira on täysin ilman valvontaa, voidaan vahingonkorvausta koiranomistajalle alentaa tai evätä kokonaankin, jos olosuhteista johtuen vahinkoa ei voinut välttää.

Toisaalta, jos vapaana juoksenteleva koira aiheuttaa metsätöiden keskeytymisen tai viivästystä, voidaan huolimaton koiranomistaja määrätä maksamaan korvausta aihetuneesta ansion myöhentymisestä. Tästä voi tulla pitkä penni korvattavaksi.

>>Mutta kyllä tämä lain osalta selvensi asiaa, eli että koiraa siis SAA pitää irti.<<

Älä ota todesta tuota "selvennystä"!

Kyllä laki (metsästyslaki 53 §) on selvä toisella tapaa:

"Koiran pitäminen toisen alueella

Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.

Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus poistaa alueelta 1 momentin vastaisesti siellä oleva koira tai ottaa se talteen. Jos koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on kuitenkin annettava ajon tai haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Jollei koiran omistaja tämän ajan kuluessa hae koiraa pois, alueen omistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus keskeyttää ajo tai haukku sekä poistaa alueelta koira tai ottaa se talteen.

Edellä 1 momentissa sanottu ei koske 51 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#L8P53

Siitä, kuinka tarkoituksenmukainen edellä oleva säännös, joka on laadittu yksipuolisesti metsänomistajien ja metsästäjien (!) näkövinkkelistä, on, voidaan olla monta mieltä. Itse olen sitä mieltä, että jos metsän asukkaita ("riistaa") aktiivisesti ahdistavat metsästyskoirat saavat vapaasti juoskennella metsissä, niin kyllä hyvin koulutettu, riistaa ajamaton koirakin saisi siellä kytkemättömänä kulkea.

Ks. vielä 51 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#L8P51

Metsänlaki kirjoitti:

Koirakuri koskee vain taajama-alueita. Muualla saa koiraa yms. eläimiä pitää vapaana. Jos eläin aiheuttaa vaaraa tieliikennelain mukaisella tiellä, voi omistaja saada sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Lapset on syytä pitää valvottuina, eikä päästää niitä metsään samoilemaan vapaasti. Huoltaja vastaa lastensuojeluviranomaiselle, jos lapsen terveys tai kehitys vakavasti vaarantuu.

Metsänomistajan lupa tarvitaan avotulen tekoon ja muiden kuin maahan pudonneiden risujen ja käpyjen keräämiseen sekä sammaleen ottamiseen. Jokamiehen oikeus ei anna oikeutta majoittua pysyväisluonteisesti metsään eikä asutuksen lähelle sitä häiriten.

Lue lisää

Aivan metsässä. Kyllä koirakuri koskee muitakin alueita, kuin vain taajama-alueita.
Metsästysslaissa on kerottu, koska ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä maaliskuun 1. päivästä elokuun 19 päivään, myös muualla kuin taajama-alueilla. Poikkeuksia löytyy.

Jos irrallaan oleva koira vaarantaa liikennettä, niin riippuu tapauksesta, mitä lainkohtaa sovelletaan vahingon sattuessa. Jos koira on karannut, niin omistaja on vain korvausvelvollinen, ellei kyse sitten ole vahinkoa kärsineen oma syy. Jos koira on irrallaan omistajansa huolimattomuutta, niin tällöin soveletaan tieliikennelakia vain, jos koiran omistaja/haltija on itse mukana tapahtumassa. Jos hän on kilometrien päässä, niin ei tieliikennelakia voi soveltaa. Sakot tulisi taajamassa järjestyslain rikkomisesta, muualla metsästyslain.

Hevosen saa kuitenkin päästää irralleen toisen metsässä. Täytyykin muistaa tämä, jos tulevat valittamaan koirastani. Laitan hevoslauman metsään juoksentelemaan vapaana!

Metsä ei ole "yleinen alue".

"2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yleisellä paikalla:

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;

b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;

2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä."


Järjestyslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612