Työharjoittelu. Työkokeilu. Työelämävalmennus. Kuntouttava työ. Polku työelämään. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka.
Hyvää tarkoittavia termejä, mutta kirosanoja suurelle joukolle työttömiä. Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että määrätään tekemään työtä palkatta, tai korkeintaan 9 euron ylläpitokorvauksella.
Palkkatukeakin käytetään väärin. TES:n mukaista palkkaa maksetaan, mutta työaikaa lyhennetään niin, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki. Varsinkin kolmas sektori hyödyntää surutta tätä mahdollisuutta. Aika moni yrityskin.
Nuorisotyöttömyydestä ollaan oltu erityisen huolissaan. Kuitenkin eniten nuorille suunnattu aktiivitoimi, työmarkkinatuella työharjoittelu, työllistää kaikkein heikoiten. Sitä tarjotaan yli 70%:lle nuorista, ja alle 13% heistä on työllistynyt. Silti siitä on suunniteltu yhtä keinoa nuorisotyöttömyyden hoitamiseen.
Eräs fb -kaverini tiivisti asian näin: "Kun ravintola palkkaa työntekijän 500 euron kuukausipalkalla, ei yksikään tuomioistuin epäröi määrätä rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jos sama yrittäjä ymmärtäisi ottaa ilmaisia työharjoittelijoita TE-toimiston suosiollisella avustuksella, häntä kehuttaisiin suureksi hyväntekijäksi".
Kaikki olisi hyvin, jos näistä toimenpiteistä olisi hyötyä työttömälle. Mutta kun ei ole. Tutkimusten mukaan kunnat ovat kyllä lisänneet aktivointitoimiaan työttömyyssakon uhalla, mutta suoria työllisyysvaikutuksia näillä toimilla ei ole ollut. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kehnosti toteutetut aktivointitoimet ovat jopa lisänneet työttömien syrjäytymistä.
Työtön puolestaan joutuu pakon uhalla osallistumaan näihin aktiivitoimiin. Muuten hän voi menettää työttömyysturvaetuutensa. Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee pakkotyön työksi, jota joutuu tekemään vastoin tahtoaan, palkatta ja rangaistuksen uhan alla. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tässä on kahden lain välinen ristiriita; perustuslain ja työmarkkinatukilain. Kumpihan on voimakkaampi, jos näitä asioita vietäisiin tuomioistuimeen?
Nämä välityömarkkinoilla työskentelevät henkilöt ovat muodostaneet uuden työväenluokan. He eivät ole työsuhteessa, mutta eivät työttömiäkään. He tekevät työtä, mutta eivät saa siitä palkkaa. Tai sitten palkka on noin 1000,- /kuukaudessa, alle köyhyysrajan. Näitä työhön sijoitettuja on yli 100 000. Jotkut nimittävät niitä orjatöiksi.
http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91792-tyomarkkinoiden-valiinputoajat
Ongelmia on siis monenlaisia. Näitä ongelmia ratkomaan ja välityömarkkinoilla työskentelevien etuja ajamaan perustettiin viime kesänä uusi yhdistys: Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry. Toiminnalle oli tilausta ja suosio on ollut suuri.
http://thtry.fi/
Hyvää tarkoittavia termejä, mutta kirosanoja suurelle joukolle työttömiä. Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että määrätään tekemään työtä palkatta, tai korkeintaan 9 euron ylläpitokorvauksella.
Palkkatukeakin käytetään väärin. TES:n mukaista palkkaa maksetaan, mutta työaikaa lyhennetään niin, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki. Varsinkin kolmas sektori hyödyntää surutta tätä mahdollisuutta. Aika moni yrityskin.
Nuorisotyöttömyydestä ollaan oltu erityisen huolissaan. Kuitenkin eniten nuorille suunnattu aktiivitoimi, työmarkkinatuella työharjoittelu, työllistää kaikkein heikoiten. Sitä tarjotaan yli 70%:lle nuorista, ja alle 13% heistä on työllistynyt. Silti siitä on suunniteltu yhtä keinoa nuorisotyöttömyyden hoitamiseen.
Eräs fb -kaverini tiivisti asian näin: "Kun ravintola palkkaa työntekijän 500 euron kuukausipalkalla, ei yksikään tuomioistuin epäröi määrätä rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jos sama yrittäjä ymmärtäisi ottaa ilmaisia työharjoittelijoita TE-toimiston suosiollisella avustuksella, häntä kehuttaisiin suureksi hyväntekijäksi".
Kaikki olisi hyvin, jos näistä toimenpiteistä olisi hyötyä työttömälle. Mutta kun ei ole. Tutkimusten mukaan kunnat ovat kyllä lisänneet aktivointitoimiaan työttömyyssakon uhalla, mutta suoria työllisyysvaikutuksia näillä toimilla ei ole ollut. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kehnosti toteutetut aktivointitoimet ovat jopa lisänneet työttömien syrjäytymistä.
Työtön puolestaan joutuu pakon uhalla osallistumaan näihin aktiivitoimiin. Muuten hän voi menettää työttömyysturvaetuutensa. Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee pakkotyön työksi, jota joutuu tekemään vastoin tahtoaan, palkatta ja rangaistuksen uhan alla. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tässä on kahden lain välinen ristiriita; perustuslain ja työmarkkinatukilain. Kumpihan on voimakkaampi, jos näitä asioita vietäisiin tuomioistuimeen?
Nämä välityömarkkinoilla työskentelevät henkilöt ovat muodostaneet uuden työväenluokan. He eivät ole työsuhteessa, mutta eivät työttömiäkään. He tekevät työtä, mutta eivät saa siitä palkkaa. Tai sitten palkka on noin 1000,- /kuukaudessa, alle köyhyysrajan. Näitä työhön sijoitettuja on yli 100 000. Jotkut nimittävät niitä orjatöiksi.
http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91792-tyomarkkinoiden-valiinputoajat
Ongelmia on siis monenlaisia. Näitä ongelmia ratkomaan ja välityömarkkinoilla työskentelevien etuja ajamaan perustettiin viime kesänä uusi yhdistys: Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry. Toiminnalle oli tilausta ja suosio on ollut suuri.
http://thtry.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.