Meillä 6kk saksanseisoja poika ja en saa tuota hyppimistä pois. Nuorihan tuo viel mut ku kokoa on alkan kertyä ni ei oo kamalan kivaa ku hyppii päin. Onko kellään hyviä ideoita?? Ja järkeviä ideoita kiitos =D . Koulutettu kyl, istuu, tulee luokse, makaa käskystä. Pysyy pihalla ja on perus kiltti. Liikuntaa saa paljon ja virikkeitä on. Help!!
hyppii
jaro ja mie
584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saako poju kaipaamaansa huomioita kun hyppii päin? Eli ts. palkitsetteko ei-halutun käytöksen jonkinlaisella huomiolla, siis yhtään minkäänlaisella? Jo pois työntäminen voi käydä leikistä, saati jos alatte rapsuttamaan tmv.
Yleensä neuvotaan kääntämään selkä ja olemaan huomioimatta koiraa kokonaan. Vaikka lähtemällä kokonaan pois. Sitten kun on kunnolla, voi huomioida. Kotiin tullessakin voi opettaa, että vasta kun istuu alas, saa huomiota.
lisäksi ei pidä koskaan huitoa käsillä, sillä niistä koira yleensä vaan innostuu lisää ilakoimaan. Yleensäkin kun pentu tulee taloon, niin jätetään semmoiset älyttömyydet pois. Itse en koskaan ole esim. mitään murina, uhkaus, repimistä jne. "leikkinyt" edes sen pennun kanssa. Meillä sallitut leikit liittyvät ja ovat liittyneet aina pallohin ja muihin leluihin eli hakemiseen ja etsimiseen. Tosi saa tietty jotain retuuttaa omissa leikeissään. Siis on pehmoleluja, joita sitten pitää saaliinaan. Esim. rakas veljeni harrasti sitä, että kun tuli kylään, niin alkoi "leikkiä" koirien kanssa ja näitä kumealla äänellä "koiralle uhkaavaa", että minä otan yms. Ei hyvä loppupeleissä. Koira voi alkaa silloin reagoimaan pois ottamisiin negatiivisesti. Meillä voi vaikka syödä samaa puruluuta eikä siitä riidellä. Hyppimiseen tyly EI komento tai niin kuin yllä oli selän kääntö ja tämä heti ja aina. Se kytkeytyy kyllä pois ajan myöten. Vastahan koiranne on puolivuotias eli ihan penikka. Toki kasvaa ja voimistuu ja pahimmat ajat ehkäpä vasta tulossa. Helpottaa sitten 2,4-3 vuotiaana. Kaipa koira tuntee sanan ei tai alas. Koulua läpi elämän. Kohta alkaa silläkin "murkku ikä" ja se se vasta pitkää pinnaa vaatii.
Meillä ajokkiuroksella kesti 3 vuotiaaksi, kun lopetti pomppimisen, edelleenkin ulkona tarhassa ollessaan on usein takasillaan verkkoa vasten. Kaikista vaikeinta oli tarhasta poistuminen, sai mahdottomat hepulit kun näki pannan ja talutushihnan. Niin ja tuo ei elä 24/7 tarhassa, sisällä on yöt ja käy narussa päivittäin pitkällä lenkillä..silti lenkille lähtö oli aina yhtä "hauskaa", koira hyppi ja sinkoili minkä jaksoi. Tähän auttoi hetkellisesti terävä EI -komento, jonka vaikutus kesti max 10 sekuntia ja olikin jo kiire taiteilla panta kaulaan ennen kun pinkosi taas ylös.
Nyt on ihan toinen juttu; en tiedä voiko koira ymmärtää että pääsee nopeammin lenkille, mitä vähemmän riehuu..mutta tuntuu että ymmärtäisi asian täysin :D
Odota totaalista rauhoittumista ennenkuin kosket tai hellit sitä lainkaan. Älä myöskään huuda tai melskaa. Ole ennemminkin patsas ja ota kontaktia koiraan vasta kun nätisti istuu/kiinnostuu jostain muusta tmv. Palkitse siis aina rauhallinen mielentila.
Polvi koukkuun ja eteen juuri kun on hyppäämässä, tuntuu senverran ikävälle että aika nopeasti lopettaa.